Phil Collins: No Jacket Required – vapaa ja omillaan

No Jacket Required | WEA/Virgin Records 1985

Phil Collins: No Jacket Required (1985).Brittimuusikko Phil Collins viettää 70-vuotispäivää tammikuussa 2021. Syntymäpäivän kunniaksi Levyhyllyt vierailee artistin soolouralla. Yksi sen kohokohdista on vuonna 1985 julkaistu No Jacket Required.

Pitkään Genesis-rumpalina toimimut Collins ryhtyi myös bändin laulajaksi kun eronneen Peter Gabrielin korvaajaksi ei löytynyt Collinsin veroista, saati parempaa laulajaa. Collinsin ääntä kuullaan 1976 julkaistuilla levyillä A Trick Of The Tail ja Wind & Wuthering. Laajennettu muusikkorooli sujui hyvin. Takana oli jo pari soolobiisiä Genesis-levyillä ja aiemmassä bändissä Flaming Youth.

Kiertueilla näki selvästi, että Collins viihtyi eturivissä, ja Genesis-fanit ottivat näyttelijäkykyisen laulajan vastaan innokkaasti. Kun oli aika tehdä omia levytyksiä, niin Collinsin syttyminen vei hieman bändikavereita pidempään. Ensimmäisenä ehti sooloilemaan kitaristi Steve Hackett. Hänen mestariteoksensa Voyage Of The Acolyte julkaistiin syksyllä 1975. Peter Gabrielin ykkösalbumi ilmestyi alkuvuodesta -77. Tony Banks ja Mike Rutherford saivat levynsä ulos 1979–80.

Phil Collins pääsi irti lauluntekijänä kun Genesis liikkui modernimpaan suuntaan. Avioeron tuskaisia ajatuksia päätyi paperille ja lopulta debyytille Face Value. Soolouran aloitus oli komea. Mustavalkoisen kannen sisällä oli tasapainoista materiaalia ihmissuhteen epätasapainosta. Levyn menestystä siivitti erityisesti ’In The Air Tonight’.

Ehkä ennalta arvaamattomasti Collins solahtikin mukaan supertähtisarjaan, ihan omalla karismallaan. Laulajan välittömyys oli konkreettisempaa ja suoremmin tunteisiin vetoavaa kuin hieno ura Genesis-laulajana.

Ja hittibiisejä löytyi lisää. Elokuvaan Kaikki pelissä tehty ’Against All Odds (Take A Look At Me Now)’ hioutui lopulta timantiksi. Philip Baileyn kanssa tehty duetto ’Easy Lover’ kulki nerokkaasti. Niin teki myös No Jacket Requiredin aloitusraita ’Sussudio’.

Huvittavasti pukuun pukeutunut Collins korostaa videolla kykyänsä kaikkien popparina. Vastustamaton rumpuraita vetää yhä suun hymyyn. Collinsin ja Hugh Padghamin tuotantotyö on 80-luvun huippua. Intensiteetti lähestyi jopa Princen kykyä tuottaa popdraamaa hyvin pienestä kasvattamalla. Tekstikin tuntui lähestyttävältä:

– There’s a girl that’s been on my mind
All the time
Sussudio
Now she don’t even know my name
But I think she likes me just the same
Sussudio.

Harva ja harkittu instrumentaatio antaa runsaasti tilaa popmaiselle fraseeraukselle. Riimien arkipäiväisyyttä tuskin pistää merkille voimakkaiden laululinjojen alta. Sama vakuuttavuus koskee myös artistin herkintä puolta. ’One More Night’.

Vähemmän tunnettua tasokkuutta löytyy lisää albumin B-puolelta. ’Inside Out’ ja ’Doesn’t Anybody Stay Together Anymore’ rullaavat muskelimaisesti. Albumin loppu ilmavoituu vapaaksi päätösraidalla ’Take Me Home’. Vakavahenkinen biisi saa voimaa myös promovideoiden maisemista ja Collinsille ominaisesta huumorista.

Vieraileivan muusikon/tuottajan tai rivijäsenen rooli esimerkiksi Peter Gabrielin, Brian Enon, Robert Plantin, Eric Claptonin, John Martynin ja fuusiobändi Brand X:n levyillä loisti ensiluokkaisena. Vastavuoroisesti No Jacket Requiredin äänityksissä vierailivat Sting ja Genesis-tutut Gabriel ja Daryl Stuermer. Sting tekee palveluksena hyvää biisille ’Long Long Way To Go’, vaikka rooli tuntuu alkuun pieneltä.

Viimeistään No Jacket Required nosti Collinsin kansainvälisesti tunnetuksi artistiksi. Lauluntekijän askel saattoi olla nyt entistä vapaampi, eikä levyille tarvittu instrumentaaleja, coverbiisejä tai Genesis-lainaa (Behind The Lines). Ja ilman pikkutakkipakkoa oli mahdollista antaa näkymätön kosketus yhä elävään emobändiin: Genesis-trion seuraava askel oli vuoden -86 hitintäyteinen Invisible Touch. Dynaamisen perkussiomaailman lisäksi sitäkin kiinteytti Collinsin musikaalinen kähinä ja kyky laulaa voimaballadit omikseen.

** **

Ja jos maailmanlaajuinen koronapandemia hellittää niin Genesis palaa vielä kerran lavoille. Kiertue The Last Domino? on siirretty syksyyn 2021.

Tuomas Pelttari

No Jacket Required
Phil Collins – laulu, rummut, rumpukoneet, kosketinsoittimet, bassokitara
Lee Sklar – bassokitara
David Frank – rumpukoneet, kosketinsoittimet
Daryl Stuermer – kitara, kosketinsoittimet
Gary Barnacle, Don Myrick – saksofoni
The Phenix Horns – vasket
Sting, Helen Terry, Peter Gabriel – taustalaulu
Tuottajat: Phil Collins & Hugh Padgham

Phil Collins | Facebook
Phil Collins | Instagram
Phil Collins | Twitter
Genesis | Facebook

Varaa Onnelliset kohtaa kirjastosta.
Varaa Phil Collinsin popklassikko No Jacket Required kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt
Phil Collins | Finna.fi

1980-luku

Face Value | Virgin 1981
Hello, I Must Be Going! | Virgin 1982
No Jacket Required | Virgin/WEA 1985
…But Seriously | Virgin/Atlantic 1989

1990-luku

Serious Hits… Live! • live | Virgin/Atlantic/WEA 1990
Both Sides | Virgin 1993
Dance Into The Light | Atlantic/Face Value Records 1996
…Hits | Atlantic/Face Value Records/WEA 1998

2000–2009

Testify | Atlantic/Face Value Records 2002
Love Songs – A Compilation… Old And New | Atlantic/Rhino 2004

2010-luku

Going Back | Atlantic 2010
The Singles • 2CD • 3CD | Atlantic 2016
Phil Collins – Plays Well With Others • 4CD | Atlantic/Rhino 2018

Levyhyllyt
Flaming Youth | Finna.fi

Ark 2 | Fontana 1969

The Many Faces Of Genesis – A Journey Through The Inner World Of Genesis Eri esittäjiä, mukana Flaming Youth • 3CD | Music Brokers 2015
Phil Collins – Plays Well With Others Eri esittäjiä, mukana Flaming Youth • 4CD | Atlantic/Rhino 2018

Levyhyllyt
Genesis | Finna.fi

1960-luku

From Genesis To Revelation | Decca 1969

1970-luku

Trespass | Charisma 1970
Nursery Cryme | Charisma 1971
Foxtrot | Charisma 1972
Selling England By The Pound | Charisma 1973  Levyhyllyt • Selling England By The Pound
The Lamb Lies Down On Broadway | Charisma 1974  Levyhyllyt • The Lamb Lies Down On Broadway
A Trick Of The Tail | Charisma 1976  Levyhyllyt • A Trick Of The Tail
Wind & Wuthering | Charisma 1976 Levyhyllyt • Wind & Wuthering
…And Then There Were Three… | Charisma 1978

1980-luku

Duke | Charisma 1980
Abacab | Charisma 1981
Genesis | Charisma/Virgin Records 1983
Invisible Touch | Virgin Records 1986

1990-luku

We Can’t Dance | Virgin Records 1991
…Calling All Stations… | Virgin Records 1997

Levyhyllyt
Brand X
[= John Goodsall Robin Lumley Percy Jones Phil Collins]
Finna.fi

Unorthodox Behavior | Charisma 1976
Moroccan Roll | Charisma 1976
Livestock live | Charisma 1977

[= John Goodsall Percy Jones Morris Pert Peter Robinson Chuck Burgi]

Masques | Charisma 1978

[= John Goodsall Robin Lumley Percy Jones John Giblin Phil Collins Morris Pert Peter Robinson Mike Clarke]

Product | Charisma 1979
Do They Hurt? | Charisma 1980

[= John Goodsall Robin Lumley Peter Robinson John Giblin Percy Jones Phil Collins]

Is There Anything About? | Vertigo 1982

[= John Goodsall Percy Jones Frank Katz]

Xcommunication | Ozone Records 1992

Kokoelmat ja boksit
Brand X | Finna.fi

Macrocosm Introducing… Brand X | Virgin 2003
Nuclear Burn 4CD | Virgin/Charisma 2014

Levyhyllyt
Steve Hackett | Finna.fi

1970-luku ja 1980-luku

Voyage Of The Acolyte | Charisma 1975
Please Don’t Touch! | Charisma 1978
Spectral Mornings | Charisma 1979
Defector | Charisma 1980
Cured | Charisma 1981
Highly Strung | Charisma 1983
Bay Of Kings | Lamborghini Records/Chrysalis 1983
Till We Have Faces | Lamborghini Records/Chrysalis 1984
Momentum | Start Records 1988

1990-luku

Guitar Noir | Kudos By Permanent Records 1993
Blues With A Feeling | Kudos 1994
Genesis Revisited | Reef Recordings 1996
There Are Many Sides To The Night | Camino Records 1998
Darktown | Camino Records 1999

2000–2009

Feedback 86 | Camino Records 2000
To Watch The Storms | Camino Records/Inside Out Music 2003
Wild Orchids | Camino Records/Inside Out Music 2006
Out Of The Tunnel’s Mouth | Wolfwork Records/Inside Out Music 2009

2010-luku

Beyond The Shrouded Horizon | Inside Out Music 2011
Genesis Revisited II | Inside Out Music 2012
Wolflight | Inside Out Music 2015
The Night Siren | Inside Out Music 2017
At The Edge Of Light | Inside Out Music 2019

2020-luku

Selling England By The Pound & Spectral Mornings – Live At Hammersmith • 2CD+DVD • 2CD+BluRay • 4LP+2CD | Inside Out Music 2020
Under A Mediterranean Sky • CD • 2LP+CD | Inside Out Music 2021

Levyhyllyt
Peter Gabriel | Finna.fi

1970-luku

Peter Gabriel [1 – Car – Tuulilasi] | Charisma 1977
Peter Gabriel [2 – Scratch – Kynnet repii] | Charisma 1978

1980-luku

Peter Gabriel [3 – Melt – Naama valuu] | Charisma 1980
Peter Gabriel [4 – Security] | Charisma 1982
Plays Live • live | Charisma 1983
So | Charisma 1986
Passion • soundtrack | Real World 1989

1990-luku

Us | Real World 1992
Secret World Live • live • 2CD • DVD • Blu-ray | Real World 1994

2000–2009

OVO • soundtrack | Real World 2000
Long Walk Home – Music from the Rabbit-Proof Fence • soundtrack | Real World 2002
Up | Real World 2002

2010-luku

Scratch My Back | Real World 2010
New Blood | Real World 2011
Live Blood | Real World 2012
Back To Front – Live In London • live • DVD • Blu-ray | Real World 2014

Levyhyllyt
Tony Banks | Finna.fi

A Curious Feeling | Charisma 1979
The Fugitive | Charisma 1983
A Chord Too Far • 4CD + 60-sivuinen kirja | Esoteric Recordings 2015
Banks Vaults • 7CD+1DVD + 60-sivuinen kirjanen | Esoteric Recordings 2019

Levyhyllyt
Mike Rutherford | Finna.fi

Smallcreep’s Day | Charisma 1980
Acting Very Strange | WEA 1982

Bruce Springsteen: The Rising – ihmisen uskosta huomiseen
Genesis: Selling England By The Pound – englantilaisen progen suurteos
Genesis: A Trick Of The Tail – uuden tanssin alku
Genesis: Wind & Wuthering – kokonaisen nelikon viimeinen näyttö
Marillion: FEAR (Fuck Everyone And Run)  – pelosta pelon voittamiseen
Pink Floyd: A Momentary Lapse Of Reason – rentoa jatkoaikaa huipulla
Robert Plant: Carry Fire – näin luodaan vanhasta uutta
Rush: Permanent Waves – rocktrion uusi aalto
Rush: Snakes & Arrows – ilmeikkään itseluottamuksen paluu
The Electric Light Orchestra: I – timantinkirkas debyytti

Lue lisää Phil Collinsista | Finna.fi

Not Dead Yet – Omaelämäkerta  Phil Collins, 488 sivua | Minerva 2018

Read more about Phil Collins | Finna.fi

Not Dead Yet – The Memoir  Phil Collins, 384 sivua | Crown Archetype 2016
Not Dead Yet – The Autobiography  Phil Collins, 447 sivua | Century 2016
Phil Collins – The Definitive Biography Ray Coleman, 255 sivua | Simon & Schuster 1997 & 1998
Phil Collins Philip Kamin, 32 sivua | Robus Books 1985
Born To Drum – The Truth About The World’s Greatest Drummers From John Bonham And Keith Moon To Sheila E. And Dave Grohl Tony Barrell, 302 sivua | Dey Street Books 2015 & 2016

Read more about Genesis and its band members | Finna.fi

The Living Years – The First Genesis Memoir  Mike Rutherford, 241 sivua | Thomas Dunne Books 2014
Peter Gabriel – An Authorized Biography  Bright Spencer, 524 sivua | Sidgwick & Jackson 1988 & 1999

Genesis – Chapter And Verse  Tony Banks & Phil Collins & Peter Gabriel & Steve Hackett & Mike Rutherford & toimittaja Philip Dodd, 359 sivua | Thomas Dunne Books 2007
Genesis – A Biography  Dave Bowler, 294 sivua | Sidgwick & Jackson 1992
Peter Gabriel – From Genesis To Growing Up  Toimittajat Michael Drewett & Sarah Hill & Kimi Kärki, 267 sivua | Ashgate 2010
Opening The Musical Box – A Genesis Chronicle  Alan Hewitt, 256 sivua | Firefly 2000

1976–1982  Genesis • 6 CD/SACD-levyä, 6 DVD-levyä sekä 48-sivuinen liitekirja | Virgin 2007
1970–1975  Genesis • 7 CD/SACD-levyä, 6 DVD-levyä sekä 44-sivuinen liitekirja | Virgin 2008
Genesis Archive 1967–1975  Genesis • 4CD ja 80-sivuinen liitekirja | Virgin Records 1998

Lue lisää progesta | Finna.fi

Aamunkoiton portit – progressiivinen rock 1967–1979  Matti Pajuniemi, 384 sivua | Suomen musiikkikirjastoyhdistys 2013 • Uusi painos 2017

Phil Collins: No Jacket Required | Uusintajulkaisu 2016.
Phil Collins: No Jacket Required | Uusintajulkaisu 2016.

Peter Perrett: How The West Was Won – kulttisankarin voitokas paluu

How The West Was Won | Domino 2017

Peter Perrett: How The West Was Won (2017).Amerikkalaisen myytin mukaan villi länsi vallattiin voimalla ja sitkeydellä. Peter Perrettin (s. 1952) uuden sooloalbumin nimi viittaa siihen ja Amerikkaan ylipäänsä, mutta samalla se tuntuu itseironiselta ja vähän omahyväiseltäkin heitolta. Perrettin The Only Ones -bändiltä jäi aikoinaan länsi valloittamatta, kun se hajosi kesken Yhdysvaltain-kiertueen, mutta hän itse on pitkän väsytystaistelun jälkeen ottanut sielunsa villin laidan hallintaansa. Vuosikymmeniä tuhlannut mies on taas kiinni musiikissa.

How The West Was Won on paitsi Perrettin ensimmäinen soololevy, myös hänen ensimmäinen uutta materiaalia sisältävä julkaisunsa kahteenkymmeneen vuoteen. The Only Ones levytti kolme pitkäsoittoa vuosina 1976–1980. Sen jälkeen Perrett soitti muun muassa Johnny Thundersin So Alonella, mutta upposi niin syvälle aineisiin, että sai tehtyä seuraavan oman albuminsa vasta 1990-luvun puolivälissä. Lyhytikäiseksi jääneen The Onen Woke Up Sticky ilmestyi 1996. Ja sitten vilahti taas yli kaksikymmentä vuotta ennen kuin How The West Was Won tuli.

Viisi albumia neljässäkymmenessä vuodessa on todella vähän, ja silti tai siksi Perrett on kaivertanut nimensä historiaan. Pimeydessä harvakseltaan pilkahteleva uusi musiikki on maalannut romanttisen kuvan boheemista rockrunoilijasta, joka tuhlaa lahjojaan. Perrettin tapauksessa se pitää hyvinkin paikkansa. Hän tuhosi oman uransa huumeilla ja alkoi sitten elättää itseään ja perhettään niin kuin ennen The Only Onesin menestystäkin – myymällä huumeita.

How The West Was Won on klassinen kaksiteräinen miekka. Se on Peter Perrettin albumi, ja Peter Perrett on cool – tai siis oli ennen, mutta onko hän sitä vielä How The West Was Wonin jälkeenkin? Pärjäävätkö kadonneen kulttisankarin kappaleet tässä ajassa? Millaisen uuden albumin tekee kuusikymmentäviisivuotias pahasta keuhkoahtaumataudista kärsivä entinen narkkari ja huumekauppias, joka ei ole tehnyt vuosikymmeniin mitään uutta? Kysymyksiä riittää.

Oikea rivi kuuluu: ”on”, ”pärjäävät”, ”tosi hyvän”. Siinä missä monet vanhat hörhöt ovat levyillään kuin puuhun nostettuja rampoja tarzaneilta, on Peter Perrett How The West Was Wonilla oma teräväkielinen ja tyylikäs itsensä. Hänen lauluäänensä on yhä ihastuttavan poikamainen, ja kertoivatpa kappaleet rakkaudesta tai nykymaailman omituisuuksista (joihin hän ei onneksi pyri musiikissaan mukautumaan), sanoitukset ovat samaan aikaan vaivattoman kepeitä ja merkityksellisiä.

Perrettin simppeleihin sointukiertoihin perustuvissa biiseissä on Lou Reedin ja vanhan New Yorkin punkin viileyttä, glam rockin rehvakkuutta ja Dylanin sävelrunojen salaviisautta. Ikä kuuluu siinä, miten maltillisesti Perrett antaa tunnetta täyteen ladattujen laulujensa purkautua. How The West Was Won on hillitty, tyylikkään vähäeleinen rocklevy. Se ei käy nuoren miehen uhmalla vaan kaiken nähneen tyyliniekan sarkastisella charmilla.

Perrettin tunnetuin kappale on The Only Onesin Another Girl, Another Planet vuodelta 1978:

How The West Was Won osoittaa, että Perrett on saanut elämässään tehtyä muutakin kuin muutaman levyn ja kamakauppaa: häntä säestää nyt bändi, jossa soittaa hänen kaksi poikaansa. Perhesuhteet tuntuvat olevan muutenkin reilassa: How The West Was Wonin toinen single An Epic Story on rakkauslaulu poikien äidille Zena Kakoullille, jonka kanssa Perrett on ollut aviossa jo 47 vuotta.

Kun Take Me Homen kitarat lakkaavat hapuilemasta taivaita ja levy loppuu, ei voi olla miettimättä, kuuleeko maailma herra Perrettistä enää koskaan. Ellei, on How The West Was Won kaunis päätös hänen… No, ei kai sitä voi uraksi kutsua. Peter Perrettillä on ollut elämä.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Peter Perrett | Facebook

Varaa How The West Was Won kirjastosta.

Varaa Peter Perrettin How The West Was Won kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt
The Only Ones

The Only Ones | 1978
Even Serpents Shine | 1979
Baby’s Got A Gun | 1980

The One

Woke Up Sticky | 1996

Peter Perrett | Finna.fi

How The West Was Won | Domino 2017
Humanworld | Domino 2019

Hollywood Brats – kovan onnen kulttibändi
Johnny Thunders: So Alone – malja antisankarille
Michael Monroe: One Man Gang – jengi soittaa sydämestä
Richard Hell & The Voidoids: Blank Generation – kaukana kliseisyydestä
Sylvain Sylvain – rockia roll-diggareille
Wilko Johnson & Roger Daltrey: Going Back Home – elämä vilisee silmissä

Lue lisää Peter Perrettistä | Finna.fi

The One And Only – Peter Perrett, Homme Fatale  Nina Antonia, 224 pages | SAF Publishing 1999

Lue lisää punk rockista | Finna.fi

Please Kill Me  Punkin sensuroimaton esihistoria  Legs McNeil & Gillian McCain & kääntäjä Ike Vil, 542 sivua | Like 2004

Läs mera om punk rock | Finna.fi

Please Kill Me – den ocensurerande historien om punken  Legs McNeil & Gillian McCain & översättare Dan Andersson | Reverb 2006, 542 sidor  • Modernista 2016, 602 sidor

Read more about punk rock | Finna.fi

McNeil, Legs & McCain, Gillian: Please Kill Me – The Uncensored Oral History Of Punk  Legs McNeil & Gillian McCain, 525 pages | Little, Brown 1996 • Abacus 1997

Lue lisää Richard Hellistä ja punk rockista | Finna.fi

Sopeutumattomien sukupolvi – punkin kummisedän muistelmat  Richard Hell & kääntäjä Ilkka Salmenpohja, 330 sivua | Like 2013

Read more about Richard Hell and punk rock | Finna.fi

I Dreamed I Was A Very Clean Tramp – An Autobiography  Richard Hell, 293 pages | HarperCollins 2013

Read more about The New York Dolls | Finna.fi

Too Much Too Soon – The Makeup & Breakup Of The New York Dolls  Nina Antonia, 208 pages | Omnibus 1998 & 2003 • New Edition 2005

Read more about Sylvain Sylvain and The New York Dolls | Finna.fi

There’s No Bones In Ice Cream – Sylvain Sylvain’s Story Of The New York Dolls  Sylvain Sylvain & Dave Thompson, 248 pages | Omnibus Press 2018

Read more about Andrew Matheson and The Hollywood Brats | Finna.fi

Sick On You – The Disastrous Story Of Britain’s Great Lost Punk Band  Andrew Matheson, 337 pages | Ebury Press 2015

Peter Perrett: How The West Was Won (2017).

Peter Perrett: How The West Was Won (2017).

Brian Wilson: That Lucky Old Sun – popneron paluu elämään

That Lucky Old Sun | Capitol 2008

Brian Wilson: That Lucky Old Sun (2008).Jos Brian Wilson olisi synesteetikko, joka näkee musiikin väreinä, That Lucky Old Sunia tehdessään hänen mielessään olisi välkkynyt auringonkeltaista, appelsiininoranssia, taivaansinistä sekä sellaista hillittyä vihreää ja pehmeää pinkkiä, joilla maalataan surf-kitaroita ja suuria amerikkalaisia autovanhuksia. Mentaaliset värikerrokset olisivat paksuja, koska pohjamaali olisi mustaa.

The Beach Boys -aikoinaan popneroksi nimetyn Brian Wilsonin vuonna 2008 ilmestynyt kahdeksas sooloalbumi on elämän ylistys, todiste Wilsonin selviytymisestä, nostalgiatrippi ja tribuutti säveltäjän kotiseudulle Etelä-Kalifornialle. 

Vuonna 1942 syntynyt Wilson ei ole päässyt helpolla. Hän on kärsinyt mielenterveysongelmista, kuten pelottavista äänihallusinaatioista, joita vaikea isäsuhde, julkisuus, menestyspaineet ja päihteet pahensivat. Wilson eli vuosia eristäytyneenä kotiinsa, joutui psykiatrinsa hyväksikäyttämäksi ja ylilääkitsemäksi, lihoi obeesiksi ja menetti elämänhalunsa. Pahin henkilökohtainen takaisku oli vuonna 1967 pöytälaatikkoon suljettu SMiLE -albumi. Sen piti olla Pet Soundsinkin peittoava mestariteos, mutta Wilson ei pystynyt tekemään sitä valmiiksi.

Hidas paluu elävien kirjoihin alkoi 1990-luvulla. Pitkän pimeän jakson jälkeen Wilson levytti pari sooloalbumia ja ilmoitti sitten olevansa valmis tekemään SMiLEn valmiiksi. Legendaarinen levy ilmestyi syksyllä 2004, liki neljäkymmentä vuotta myöhemmin kuin oli tarkoitus. Julkaisun on täytynyt vapahtaa Wilson musertavasta epäonnistumisen tunteesta ja edesauttaa hänen paranemistaan.

* * *

That Lucky Old Sunin sokerihumalaisen riemukas alku on kuin tehty aurinkoisiin aamuihin, joina kirmataan hymy huulilla lenkille. – It’s hard to feel down living in this town, iloitsee Wilson huolettomasti hölkkäävässä Morning Beatissa. Aivan yhtä upeaa on elämä Good Kind Of Loven rakkauden lämmössä paistattelevilla päähenkilöillä. Nostalgia hehkuu vahvimmin Forever My Surfer Girlissä, joka viittaa The Beach Boysin varhaiseen hittiin. Kappaleiden välissä Wilson lukee ystävällisellä äänellään Van Dyke Parksin kirjoittamia tuokiokuvia, joissa sykkii Los Angelesin sydän.

Levy-yhtiön julkaisema albumin traileri: 

Wilson ei kuitenkaan pelaa pelkillä duurisoinnuilla, ja aika-ajoin pinnan alta pilkahtelee synkkiäkin ajatuksia. At 25 I turned out the light ‘cause I couldn’t handle the glare in my tired eyes, Wilson laulaa Going Homessa. – I’m embarrassed to tell you so – I laid around this old place, I hardly ever washed my face, hän myöntää voitonriemuisessa Oxygen To The Brainissa. Elämän pimeää puolta luotaa myös Midnight’s Another Day, josta on tehty tämä kaunis livetaltiointi: 

Wilson ei ole koskaan peitellyt vaikutteitaan eli vanhaa lauluyhtyepoppia ja varhaista rock’n’rollia. Hän oppi kirjoittamaan ja tuottamaan musiikkia aikana, jona kaupallisinkin hitti muistutti vielä enemmän taide-esinettä kuin kertakäyttökuppia. That Lucky Old Sunin sykähdyttävät sävellykset ovat klassista ja kliseistä popmusiikkia taidokkaasti rakennettuine laulustemmoineen ja mietittyine mutta vaivattomine sovitusratkaisuineen.

Wilson lunasti paikkansa popin vuosisadan tärkeimpien säveltäjien joukosta viimeistään Pet Soundsilla (1966). Sen jälkeen hän on tehnyt musiikkia omassa varjossaan. That Lucky Old Sunilla hän onnistui tekemään vaikutuksen – ikääntyvä ja kovia kokenut säveltäjä osoitti olevansa vahvasti elossa. That Lucky Old Sun on yksi Brian Wilsonin soolouran suuria onnistumisia.

That Lucky Old Sun
Brian Wilson – kosketinsoittimet, tuotanto, laulu
Peggy Baldwin – sello
Scott Bennett – bassokitara, koskettimet, kitara, vibrafoni, taustalaulut
Nelson Bragg – perkussiot, taustalaulut
Phil Feather – puupuhaltimet
Jeffrey Foskett – kitara, ukulele, taustalaulut
Probyn Gregory – käyrätörvi, kitara, trumpetti, taustalaulut
Peter Kent – viulu
Bob Lizik – bassokitara
Taylor Mills – taustalaulut
Tommy Morgan – huuliharppu
Bruce Otto – pasuuna
Darian Sahanaja – kellot, koskettimet, taustalaulut
Brett Simmons – bassokitara
Cameron Stone – sello
Todd Sucherman – rummut
Jessica van Velzen – sähköviulu
Nick Walusko – kitara, taustalaulut

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Brian Wilson | kotisivu
Brian Wilson | Facebook

Varaa That Lucky Old Sun kirjastosta.

Varaa That Lucky Old Sun kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Brian Wilson

Brian Wilson | Sire/Reprise 1988
I Just Wasn’t Made for These Times | MCA Records 1995
Orange Crate Art  Brian Wilson & Van Dyke Parks | Warner Bros. Records 1995
Imagination | Giant Records/Paladin Records 1998
Gettin’ In Over My Head | BriMel Records/Rhino Records 2004
Brian Wilson Presents SMiLE | Nonesuch/Rhino Records 2004
What I Really Want For Christmas | Arista/Sony BMG 2005
That Lucky Old Sun | Capitol Records 2008
Brian Wilson Reimagines Gershwin | Disney Pearl Series 2010
In The Key Of Disney | Disney Pearl Series 2011
No Pier Pressure | Capitol Records 2015

The Beach Boys | Finna.fi

1960-luku • Capitol Records

Surfin’ Safari | Capitol 1962
Surfin’ U.S.A. | Capitol 1963
Surfer Girl | Capitol 1963
Little Deuce Coupe | Capitol 1963
Shut Down Volume 2 | Capitol 1964
All Summer Long | Capitol 1964
Beach Boys Concert • live | Capitol 1964
The Beach Boys’ Christmas Album | Capitol 1964
The Beach Boys Today! | Capitol 1965
Summer Days (And Summer Nights!!) | Capitol 1965
Beach Boys Party! | Capitol 1965
Pet Sounds | Capitol 1966
Smiley Smile | Capitol 1967
Wild Honey | Capitol 1967
Friends | Capitol 1968
20/20 | Capitol 1969

1970-luku • Brother Records

Sunflower | Brother Records/Reprise Records 1970
Surf’s Up | Brother Records/Reprise Records 1971
Carl And The Passions ”So Tough” | Brother Records/Reprise Records 1972
Holland | Brother Records/Reprise Records 1972
The Beach Boys In Concert • live | Brother Records/Reprise Records 1973
15 Big Ones | Brother Records/Reprise Records 1976
The Beach Boys Love You | Brother Records/Reprise Records 1977
M.I.U. Album | Brother Records/Reprise Records 1978
L.A. (Light Album) | Brother Records/Caribou Records 1979

1980-luku

Keepin’ The Summer Alive | Brother Records/Caribou Records/CBS 1980
The Beach Boys | Brother Records/Caribou Records/CBS 1985
Still Cruisin’ | Capitol 1989

1990-luku

Summer In Paradise | Brother/EMI 1992
Star And Stripes Vol. 1 | River North 1996

2010-luku

That’s Why God Made The Radio | Capitol 2012

Dennis Wilson | Finna.fi

Pacific Ocean Blue | Caribou 1977
Laajennettu Pacific Ocean Blue sisältää keskeneräisen Wilson-albumin
Bambu (The Caribou Sessions) • 2CD | Legacy/Caribou/Epic/Sony 2008 & 2016

Boksit ja kokoelmat | Finna.fi
The Beach Boys • Brian Wilson

Good Vibrations – Thirty Years Of The Beach Boys  The Beach Boys • 4CD sekä 60-sivuinen kirja | Capitol 1993
Pet Sounds – 50th Anniversary Deluxe Edition  The Beach Boys • 4CD + Blu-ray | Capitol 2016
The Pet Sounds Sessions – A 30th Anniversary Collection  The Beach Boys • 4CD sekä liitekirja | Capitol 1996
The Very Best Of The Beach Boys  The Beach Boys • CD • 2LP | EMI Finland 1991
The Best Of The Beach Boys – The Brother Years 1970–1986  The Beach Boys • CD | Brother/Capitol 2000
The SMiLE Sessions  Brian Wilson & The Beach Boys • 2CD & 5CD, 2LP, 2×7″, 90-sivuinen kirja sekä 12-sivuinen kuvaliite | Capitol 2004
Fifty Big Ones – Greatest Hits  The Beach Boys • 2CD | Capitol 2012

Paul McCartney: Tug Of War – popmusiikin käsityön mestaruutta
The Electric Light Orchestra: I/No Answer – timantinkirkas debyytti
Wings: Venus And Mars – popmusiikkia rakkaudesta

Brian Wilsonin elämäkerta Valoa ja varjoja – muistelmat julkaistiin suomeksi vuonna 2017, kääntäjänä Ari Väntänen.

Brian Wilsonin elämäkerta Valoa ja varjoja – Muistelmat julkaistiin suomeksi vuonna 2017, kääntäjänä Ari Väntänen.

Lue lisää | Finna.fi

Valoa ja varjoja – Muistelmat  Brian Wilson & Ben Greenman & kääntäjä Ari Väntänen, 365 sivua | Like 2017 

I Am Brian Wilson – A Memoir  Brian Wilson & Ben Greenman, 312 sivua | Coronet 2016 & 2017 
Wouldn’t It Be Nice – Brian Wilson And The Making of The Beach Boys’ Pet Sounds  Charles L. Granata, 256 sivua | A Cappella Books 2003
Back To The Beach – A Brian Wilson And The Beach Boys Reader  Kingsley Abbott, 254 sivua | Helter Skelter 1997/1999/2003
Brian Wilson And The Beach Boys – The Complete Guide To Their Music  Andrew Doe & John Tobler, 176 sivua | Omnibus 2004

Brian Wilson: That Lucky Old Sun (2008).

Brian Wilson: That Lucky Old Sun (2008).