Paul McCartney: Tug Of War – popmusiikin käsityön mestaruutta

Tug Of War | Parlophone EMI 1982

Muusikko ja laulaja-lauluntekijä Paul McCartneyn sooloura alkoi The Beatlesin hajoamisen aikohin vuonna 1970. Yhtyeen kuulasääninen basisti suuntasi energiansa aluksi lähes eksentriseen tuotantoon. Tulevina vuosina McCartneyn (s. 1942) musiikintekoa hallitsi selkeimmin yhtye Wings, jonka huippuhetkiä ovat albumit Band On The Run, Venus And Mars ja London Town. Useita kokoonpanoja läpikäyneen bändin viimeiseksi levyksi jäi sekavahko Back To The Egg (1979).

Uuden vuosikymmenen alussa Macca tarttui jälleen soolouraansa, ilman vakibändiä. Paikoin lähes holtiton McCartney II tuntui terapiamaiselta selviytymispaketilta, johon vaikutti Japanissa tammikuussa 1980 tapahtunut pidätys. Kannabiksen tuomisesta maahan olisi voinut seurata vuosien vankeus, mutta onneksi McCartney selvisi reilun viikon pidätyksellä. Wings oli kuopattu lopullisesti, ja luvassa oli jotain suurempaa.

Tug Of Warin sisäkannen valokuvassa Paul McCartney on kirjoitustyössä. Kiinnostavaa biisimateriaalia syntyi kiitettävästi, ja Tug Of War toi jälleen esiin lauluntekijän kutkuttavimmat piirteet: loisteliaan melodiankuljetuksen, yllätyksellisyyden, viimeistelytaidon sekä herkkyyden draamaan. Hittejäkin oli tulossa. Näytön paikaksi syntyvän albumin keskityttiin myös tuotantotyössä. Lo-fi jäi taakse kun The Beatles -tuottaja George Martin tuli mukaan. Martinin tuottaman Bond-tunnussävelmän ’Live And Let Die’ lailla oltiin jälleen rikkaan äänikuvan ääressä.

Albumi alkaa köydenvedon tunnelmalla. Sydänalassa tuntuvat kontrabassot sykähtelevät taustalla. Suuri sävellys, suuri toteutus. Melodia on yksi McCartneyn kantavimmista.

Maccan salaisia aarteita on Stevie Wonderin kanssa tehty ’What’s That You’re Doing?’ Irrottelevia säkeistöjä kantaa tanssitatsi, jonka rumpuraidat ovat McCarneyn. Diskoilu on täynnä säkenöivää duetointia, jossa molemmat solistit kiihtyvät enemmän kuin täyteen vauhtiin. Svengi huipentuu käsittämättömän vetoavaan kertosäkeeseen, Linda McCartneyn (1941–1998) ja Eric Stewartin juhlallisten taustalaulujen siivittämänä. Jopa The Beatles ja She Loves You-viittaus vilahtaa ohi kuin huomaamatta. Ad lib!

Aluksi kertakäyttöiseltä vaikuttava Carl Perkins-duetto ’Get It’ tasapainottaa tulevaa. ’Dress Me Up As A Robber’ liihottaa falsetissa, upean riffin ja rumpali Dave Mattacksin takaiskujen ympäröimänä. Jännitettä viritellään Steely Danin tyylisesti pitkin matkaa. Levyn päättävä superhitti ’Ebony And Ivory’ iskee varmana, muttei sittenkään liian imelänä. 80-luvun alun message tasa-arvosta säilyy universaalin ajankohtaisena. Videolle ikuistettu Wonderin ja McCartneyn hengailu mustavalkoisen pianonkoskettimiston päällä on lähes ikonista.

Juhlahetkiä on muitakin. Murhatun lauluntekijäkumppani John Lennonin (1940–1980) muistolle tehty ’Here Today’ päättää A-puolen kauniisti. Albumin kääntöpuoli antaa viitteitä jopa Abbey Roadin tunnelmaan. ’Ballroom Dancing’ puskee eteenpäin, mutta iloisemmin kuin Wings. Fantastinen väliosa säilyy aina kiehtovana. Jännittävää biisinrakennusta on myös ’The Pound Is Sinking’. Lyhyt raita sisältää kaksikin osiota, jossa laulaja irtautuu itsestään. Purjelentomainen ’Wanderlust’ tuo hymnimäisen melodian yhteen juhlavien vaskien kanssa. Lopputulos on mykistävä, aivan viimeiseen tekstintavuun asti.

Tug Of War
Paul McCartney – laulu, kitara, akustinen kitara, bassokitara, rummut, syntetisaattorit
Stevie Wonder – syntetisaattori, laulu, sähköpiano, vocoder, lyömäsoittimet, piano
Carl Perkins – kitara, laulu
Denny Laine – kitara, kitarasyntetisaattori, akustinen kitara, bassokitara, syntetisaattori
Eric Stewart – kitara
Steve Gadd – rummut, lyömäsoittimet
Ringo Starr – rummut
Stanley Clarke – bassokitara
George Martin – sähköpiano
Andy Mackay – lyricon
Adrian Sheppard – rummut, lyömäsoittimet
Dave Mattacks – rummut, lyömäsoittimet
Campbell Maloney – military snares
Philip Jones Brass Ensemble
Taustalaulu: Paul & Linda McCartney, Eric Stewart, Stevie Wonder
Tuottaja: George Martin

Tug Of War julkaistiin LP-levynä ja kasettina keväällä 1982. Kirjastoista kannattaa kysyä remasteroituja CD-painoksia, joista uudempi ja laajempi on vuodelta 2015 (McCartney Archive Collection). Lauluntekijän sooloura jatkui virkeänä jo vuonna -83. Tug Of War sai ikään kuin jatko-osan albumista Pipes Of Peace.

Tuomas Pelttari

Paul McCartney | kotisivu
Paul McCartney | Facebook
Paul McCartney | Instagram
Paul McCartney | Twitter

Varaa 'Tug Of War' kirjastosta.

Varaa ’Tug Of War’ kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Paul McCartney

1970-luku

McCartney | 1970
Ram | 1971 Paul & Linda McCartney

1980-luku

McCartney II | 1980
Tug Of War | 1982
Pipes Of Peace | 1983
Give My Regards To Broad Street | 1984
Press To Play | 1986
Снова в СССР | 1988
Flowers In The Dirt | 1989

1990-luku

Off The Ground | 1993
Flaming Pie | 1997
Run Devil Run | 1999

2000–2009

Driving Rain | 2001
Chaos And Creation In The Backyard | 2005
Memory Almost Full | 2007

2010-luku

Kisses On The Bottom | 2012
NEW
 | 2013
Egypt Station
 | 2018

Wings

1970-luku

Wild Life | 1971
Red Rose Speedway | 1973
Band On The Run | 1973
Venus And Mars | 1975  Levyhyllyt • Venus And Mars
Wings At The Speed Of Sound | 1976
Wings Over America • 3LP livelevy | 1976
London Town | 1978
Wings Greatest • kokoelma | 1978
Back To The Egg | 1979

Taidemusiikkialbumit
Paul McCartney

Liverpool Oratorio | 1991
Standing Stone | 1997
Working Classical | 1999
Ecce Cor Meum | 2006
Ocean’s Kingdom
 | 2011

The Fireman

Rushes | 1998
Electric Arguments | 2008

Brian Wilson: That Lucky Old Sun – popneron paluu elämään
The Electric Light Orchestra: I/No Answer – timantinkirkas debyytti
Wings: Venus And Mars – popmusiikkia rakkaudesta

Lue lisää | Finna.fi

Badman, Keith: The Beatles After The Break-Up 1970–2000, 631 sivua | Omnibus 1999
Benson, Ross & Maija-Liisa Remes, kääntäjä: Paul McCartney – Mies myytin takana, 298 sivua | Kirjayhtymä 1992
Du Noyer, Paul: Conversations With McCartney, 352 sivua | Hodder & Stoughton 2015
Harry, Bill: The Paul McCartney Encyclopedia, 935 sivua | Virgin 2002
Lewisohn, Mark (toim.): Wingspan – Paul McCartney’s Band On The Run, 175 sivua | Little, Brown 2002

McCartney, Paul & Miles, Barry & Minna Maijala, kääntäjä: Eilinen, 688 sivua Jalava 2002
McCartney, Paul & Gambaccini, Paul: Paul McCartney In His Own Words, 111 sivua | Omnibus Press 1976 & 1982
McCartney, Paul: Tug Of War -boksi • 3CD+DVD, jossa mukana 112-sivuinen kirja | Capitol 2014
McCartney, Paul & Wings: Wingspan  Hits And History • 2CD sisältää 22-sivuisen liitevihkon | MPL/EMI 2001
Sounes, Howard & Sami Heino, kääntäjä: Paul McCartney, 655 sivua | Otava 2011
Sounes, Howard: Fab – An Intimate Life Of Paul McCartney, 634 sivua | Harper Collins 2010

Paul McCartney: Tug Of War (1982).

Paul McCartney: Tug Of War (1982).

Wings: Venus And Mars – popmusiikkia rakkaudesta

Paul McCartney & Wings: Venus And Mars | Capitol Records 1975

Brittimuusikko ja säveltäjä Paul McCartney aloitti The Beatlesin jälkeisen soolouran vuonna 1970. Ensimmäinen oma albumi McCartney sekä puoliso Lindan kanssa tehty RAM veivät eteenpäin kohti uutta yhtyettä. Kävi niin, että Wings teki McCartneyn johdolla seitsemän albumia. Näistä neljäs oli alkukesästä -75 julkaistu Venus And Mars.

Wings-yhtyeen tie ei ollut helppo. 70-luvun aikalaiskriitikoille tuntui olevan yllätys, että supertähti McCartneyn huolettomampi asenne tuotti oikeasti jotain muuta kuin hifi-luokan kokemuksia. Alkuvoimaisempi toteutus erosi selkeästi The Beatlesin karmasta. Kun hovituottaja George Martin (1926–2016) ei ollut mukana, McCartneyn musiikki otti arkisempaa suuntaa.

Silti Paul McCartneyn (s. 1942) hittiputki ei katkennut. Mainettaan paremmat Wings-albumit menestyivät erinomaisesti myyntilistoilla molemmin puolin Atlanttia. Tällä vuosituhannella joidenkin levyjen viimeistelemättömyys koetaan luontevaksi osaksi McCartneyn uraa. Samoin monet vastustamattomat hitit, kuten ’Listen To What The Man Said’.

Soolouran edetessä kohti 70-luvun puoliväliä Macca ei enää piilotellut tyylitajuaan. Sovittajakyvyt nousivat jälleen esiin. Wings oli täysillä mukana kun melodioiden sekaan tuotiin akustiset kitarat, koskettimet ja orkestraatiot. Toinen Wings-albumi Red Rose Speedway otettiin vastaan suopeammin, ja jouluksi -73 julkaistu Band On The Run herätti myös kriitikot kehumaan.

Venus And Mars tuli ulos toukokuun lopussa 1975. Akustisten kitaroiden helinässä McCartney ja Wings pistävät heti parastaan. Lyhyt aloitusraita ’Venus And Mars’ on kaunis vietelmä kohti rokkaavaa ’Rock Show’ta. McCartney osaa popbiisin rakentamisen verrattoman hyvin. Kun lähes loputtomiin rönsyilevän biisi on jo ”loppu”, löytyy täysin korvaamaton jamivaihde. Riemukkuus vie mukanaan.

Vokalisti McCartney iskee laulutaitonsa täydellä teholla raitaan ’Love In Song’. Herkkää laulumelodiaa viedään eteenpäin välisoittomaisessa tilassa, mutta sävellys kasvaa alkuoletusta suuremmaksi. Synat, laiskanpulskeat rummut, jouset ja jopa harppu ovat kaikki kohdallaan, täydentämässä popmusiikkia rakkaudesta. Hieno vire jatkuu viihteellisen ’You Gave Me The Answerin’ kanssa. Jälleen kerran McCartney puhuu tyylilleen uskollisesti: Shall we dance? This is fun! 

B-puoli käynnistyy planeettojen välisellä muistutuksella, jossa lomafiilis jatkuu. Wings oli kuuluisa siitä, että bändin vokalisteina toimivat muutkin kuin Paul. ’Spirits Of Ancient Egyptin’ laulaa Denny Laine, ’Medicine Jar’ tuo ääneen nuorena kuolleen Jimmy McCullochin (1953–1979). Puhaltimin koristeltu ’Listen To What The Man Said’ johtaa kauniiseen loppuun ’Treat Her Gently – Lonely Old People’. Kertosäkeen haikeasta valssista jää tunne rakkauden voimasta.

Venus And Mars
Paul McCartney – laulu, bassokitara, kitara, piano, mellotron, lyömäsoittimet
Linda McCartney – piano, Moog, urut, kosketinsoittimet, laulu
Denny Laine – Moog, sitar, piano, laulu
Jimmy McCulloch – kitara, 12-kielinen kitara, Moog, rummut, laulu
Joe English – rummut, lyömäsoittimet, laulu
Geoff Britton – rummut, lyömäsoittimet
Tuottaja: Paul McCartney

Tony Dorsey – klarinetti
Allen Toussaint – piano, kitara
Dave Mason – kitara
Tom Scott – saksofoni
Kenneth ”Afro” Williams – kongat
Sid Sharp Strings – jouset
Gayle Levant – harppu

Venus And Mars julkaistiin alun perin gatefold-kantisena LP-levynä, kasettina ja 8-raita-painoksena. Ensimmäinen remasteroitu CD ilmestyi 1993. Uusimmat laitokset vuodelta 2014 (2CD ja boksi) antavat albumin rinnalle paljon lisää, esimerkiksi singleraidat ’Junior’s Farm’ ja ’Sally G’.

Wings-tarina jatkui pitkällä maailmankiertueella ja albumilla At The Speed Of Sound. Livetripla Wings Over America julkaistiin joulukuussa 1976.

Tuomas Pelttari

Paul McCartney | kotisivu
Paul McCartney | Facebook
Paul McCartney | Instagram
Paul McCartney | Twitter

Varaa 'Venus And Mars' kirjastosta.

Varaa ’Venus And Mars’ kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Wings

1970-luku

Wild Life | 1971
Red Rose Speedway | 1973
Band On The Run | 1973
Venus And Mars | 1975
Wings At The Speed Of Sound | 1976
Wings Over America • 3LP livelevy | 1976
London Town | 1978
Wings Greatest • kokoelma | 1978
Back To The Egg | 1979

Paul McCartney | Finna.fi

1970-luku

McCartney | 1970
Ram | 1971 Paul & Linda McCartney

1980-luku

McCartney II | 1980
Tug Of War | 1982
Pipes Of Peace | 1983
Give My Regards To Broad Street | 1984
Press To Play | 1986
Снова в СССР | 1988
Flowers In The Dirt | 1989

1990-luku

Off The Ground | 1993
Flaming Pie | 1997
Run Devil Run | 1999

2000–2009

Driving Rain | 2001
Chaos And Creation In The Backyard | 2005
Memory Almost Full | 2007

2010-luku

Kisses On The Bottom | 2012
NEW
 | 2013
Egypt Station
 | 2018

Taidemusiikkialbumit | Finna.fi
Paul McCartney

Liverpool Oratorio | 1991
Standing Stone | 1997
Working Classical | 1999
Ecce Cor Meum | 2006
Ocean’s Kingdom
 | 2011

The Fireman

Rushes | 1998
Electric Arguments | 2008

Brian Wilson: That Lucky Old Sun – popneron paluu elämään
Paul McCartney: Tug Of War – popmusiikin käsityön mestaruutta
The Electric Light Orchestra: I/No Answer – timantinkirkas debyytti

Lue lisää | Finna.fi

Badman, Keith: The Beatles After The Break-Up 1970–2000, 631 sivua | Omnibus 1999
Benson, Ross & Maija-Liisa Remes, kääntäjä: Paul McCartney – Mies myytin takana, 298 sivua | Kirjayhtymä 1992
Du Noyer, Paul: Conversations With McCartney, 352 sivua | Hodder & Stoughton 2015
Harry, Bill: The Paul McCartney Encyclopedia, 935 sivua | Virgin 2002
Lewisohn, Mark (toim.): Wingspan – Paul McCartney’s Band On The Run, 175 sivua | Little, Brown 2002
McCartney, Paul & Miles, Barry & Minna Maijala, kääntäjä: Eilinen, 688 sivua Jalava 2002
McCartney, Paul & Gambaccini, Paul: Paul McCartney In His Own Words, 111 sivua | Omnibus Press 1976 & 1982
McCartney, Paul & Wings: Venus And Mars -boksi. 2CD+DVD, jossa mukana 128-sivuinen kirja | Capitol 2014
McCartney, Paul & Wings: Wingspan  Hits And History • 2CD sisältää 22-sivuisen liitevihkon | MPL/EMI 2001
Sounes, Howard & Sami Heino, kääntäjä: Paul McCartney, 655 sivua | Otava 2011
Sounes, Howard: Fab – An Intimate Life Of Paul McCartney, 634 sivua | Harper Collins 2010

DVD/Blu-ray

McCartney, Paul & Wings: Rockshow, 139 min. (MPL, 2013). Sisältää myös 34-sivuisen liitevihkon.
McCartney, Paul (Donald Alistair, ohjaaja): Wingspan – An Intimate Portrait, 120 min. (Capitol Records, 2001).

Wings: Venus And Mars (1975).

Wings: Venus And Mars (1975).

Jansen Barbieri Takemura: Changing Hands – ambientin ja popin kirjeenvaihtoa

Changing Hands | Medium Productions/Flavour Of Sound 1997

Brittiläiset muusikot Steve Jansen ja Richard Barbieri alkoivat yhteiseen musiikintekoon 1970-luvulla yhtyeessä Japan. David Sylvianin johtama bändi jätti lähtemättömän jäljen synarockin uuteen aaltoon. Ripaus futua ja viileää poseerausta toivat yhtyeen lähes mainstream-nimeksi. Kävi kuitenkin niin, että kaupallisen läpimurron kynnyksellä Japan hajosi sisäisiin ristiriitoihin.

Silti yhtyeen jäsenistä pulppusi edelleen suurta muusikkoutta. Ilmiömäisen persoonallisen rytmiikan kanssa operoiva rumpali ja säveltäjä Steve Jansen (s. 1959) jatkoi yhteistyötä eri tavoin lähes kaikkien ex-Japan -kavereittensa kanssa. Yksi tiheimmistä kollaboraatioista lienee levytystyö Richard Barbierin (s. 1957) kanssa. Odottamaton Japan-inkarnaatio Rain Tree Crow vuodelta 1991 toi muusikkoparin hetkeksi syvään yhteistyöhön myös Mick Karnin ja Jansenin veljen David Sylvianin kanssa, mutta tuo tie jäi vain yhden levyn mittaiseksi. Tulevaisuus tuntui osoittavan kohti toisenlaisia yhteistyövirityksiä.

Jansenin ja Barbierin ambient alkoi alun perin Japanin markkinoille suunnatulla levytyksellä Worlds In A Small Room. He levyttivät yhdessä myös popalbumin nimellä The Dolphin Brothers. Jostain syystä muusikkoparin levytykset eivät päässeet esiin samaan tapaan kuin ex-bändikaverien ulostulot. Sylvianin Brilliant Trees noteerattiin suurena taiteellisena menestyksenä. Bassotaiteilija Mick Karnin oivallinen Titles sai nostetta levy-yhtiö Virgin Recordsin kautta. Samaan aikaan Jansenin ja Barbierin omat monisyiset kollaboraatiot jatkuivat kiinnostavina, mutta merkittävien myyntilukujen tavoittamattomissa.

* * *

Lähes kokonaan instrumentaali Changing Hands syntyi kirjeenvaihtomaisesta vuorovaikutuksesta. AllMusicin mukaan kollektiivin musiikkia työstettiin poikkeuksellisesti myös postitse Jansenin, Barbierin ja muusikko Nobukazu Takemuran (s. 1968) kesken. Ajatuksia, aihioita ja ambientin kaltaista virtaa siirtyi mantereelta toiselle vilkkaasti. Trio eli voimakkaasti virtuaalisenakin.

JBT:n musiikki eroaa selkeästi David Sylvianin instrumentaalimusiikista. Changing Hands välttelee romanttiseen suuntaan painottuvaa tuotantotyötä. Tunnelma asettuu Sylvianin ja Karnin levytysten väliseen tuntemattomampaan maastoon. Jansen Barbieri Takemura operoi myös ambientin popmaisella puolella, osin Brian Enon tapaan.

Unenomaisesti käynnistyvä Sun Trap In The Sea kutoo rytmin ympärille ajatonta matkantekoa. Aloitusraita luo downtempomaista pohjaa albumin jatkolle. Subtle Bodies tuntuu lähtevän aluksi samankaltaiseen suuntaan, mutta etuiskulla lähestyvä kohina toistuu ja viekin tiiviiseen svengiin. Muusikoiden poptausta nouse esiin.

Albumin pääteokset kohdataan keskivaiheilta eteenpäin. Hieman Massive Attackin linjoilla liikehtivä At Eleven vie muutaman lauletun rivin kautta raitaan Spaced. Uhkaavan tummaa groovea syventää lyömäsoittaja Jansenin kosketuksen rentous. Soitossa kuuluu Japan-aikojen tyyli hieman päivitettynä, aikuisempana ilmaisuna. Rahisevan vinyylin saatelema Empty Orchestra nakuttaa eteenpäin vastustamattomasti. Syntyy symbioosi, jossa Philip Glassin puskevien koskettimien kaltainen maailma kohtaa jossain Jean-Michel Jarren ilmaisun sydänmailla. Albumin pisin raita tuntuu aina liian lyhyeltä.

* * *

Barbierin ensimmäinen soololevytys Things Buried julkaistiin vuonna 2005. Jansenin sooloura alkoi albumista Slope (2007). Jansenin, Barbierin ja Takemuran yhteistyö jäi yhteen yhteiseen albumiin.

Tuomas Pelttari

Richard Barbieri | kotisivu
Richard Barbieri | Facebook

Steve Jansen | kotisivu
Steve Jansen | Facebook
Nobukazu Takemura | kotisivu

Levyhyllyt | Finna.fi
Jansen • Barbieri • Takemura

Changing Hands | Medium Productions/Flavor Of Sound 1997

Steve Jansen & Richard Barbieri | Finna.fi

Worlds In A Small Room | Victor 1985
Stories Across Borders | Venture/Virgin 1991
Stone To Flesh | Medium Productions 1995 • CD-uusintapainos Kscope 2015
Other Worlds In A Small Room | Medium Productions 1996
Lumen | LP Kscope 2015 • CD Kscope 2016

Jansen • Barbieri • Karn | Finna.fi

Beginning To Melt | Medium Productions 1993
Seed | Medium Productions 1994
_ISM | Medium Productions 1999
Playing In A Room With People | Medium Productions 2001

Richard Barbieri & Tim Bowness

Flame | One Little Indian/London Records 1994

Richard Barbieri & Jan Linton

Azure/Cosmic Prophets | Kaeru Cafe 2001 • jansongs 2019

Richard Barbieri | Finna.fi

Things Buried | Intact Records 2004
Stranger Inside | Kscope 2008

Steve Hogarth + Richard Barbieri | Finna.fi

Not The Weapon But The Hand | Kscope 2012
Arc Light | Poison Apple 2013 • Kscope 2014

Richard Barbieri | Finna.fi

Variants 1–5 | Orange Asylum Records 2017–2018
Planets + Persona | Kscope 2019

Steve Jansen & Claudio Chianura

Kinoapparatom | Medium Productions 2001

Steve Jansen | Finna.fi

Slope | Samadhisound 2007 • 3CD-uusintapainokset Burning Shed 2013 & 2014
Tender Extinction | Headcount Records 2016
The Extinct Suite | Steve Jansen 2017
Corridor | Steve Jansen 2019

D’Agostino • Foxx • Jansen

A Secret Life | Metamatic 2009

Blackfield: Welcome To My DNA – paossa ilkeää maailmaa
Classix Nouveaux: Night People – futuristisen uusi aalto
David Sylvian: Brilliant Trees – sielukas vokalisti soolouran alussa
Nick Cave & The Bad Seeds: Skeleton Tree – pimeä tie kohti valoa
No-Man: Together We’re Stranger – eteerisen popin lähteellä
Porcupine Tree: Up The Downstair – projektista kohti oikeaa bändiä

Lue lisää | Finna.fi

Karn, Mick: Japan & Self Existence, 388 sivua | Mick Karn 2009
Power
, Martin: David Sylvian – The Last Romantic, 207 sivua | Omnibus 1998
Reynolds, Anthony: Japan – A Foreign Place, The Biography (1974–1984), 209 sivua | Burning Shed 2015
Sylvian, David: Trophies II – The Lyrics Of David Sylvian, 71 sivua | Opium, 1998
Young, Rob: Electric Eden – Unearthing Britain’s Visionary Music, 664 sivua | Faber and Faber 2010

Jansen Barbieri Takemura: Changing Hands (1997).