Toisin sanoen | Evidence 2002
Vuoden 2020 Vain elämää -kaudella joka kodin nimeksi noussut laulaja-lauluntekijä Mariska (Anna Maria Rahikainen, s. 1979) tuli alalle punkin kautta. Niissä piireissä liikkuminen johti punkyhtyeen jäsenyyteen, kun (sittemmin surmacorebändi Rytmihäiriöstä tuttu) Une Helo pyysi koulukaveriaan Mariskaa liittymään Oheisvasara-yhtyeen laulajaksi. Vasaranmerkki-seiskatuumaisella ilmestynyt, syksyllä 1998 äänitetty ’Ruma näytelmä’ on ensimmäinen julkaistu Mariskan kirjoittama biisi.
Punkmeininki jatkui Mariskan muutettua Englantiin opiskelemaan. Siellä hän liittyi Stratford Mercenariesiin, jonka laulajana toimi yksi anarkopunkin tunnetuimmista nimistä, Crass-bändin Steve Ignorant. Mariska soitti koskettimia muutamilla keikoilla ja (omien sanojensa mukaan ”ihan vähän”) myös vuonna 2000-julkaistulla Sense Of Solitude -albumilla. Hänen punkvuosistaan voi lukea lisää Ville Similän ja Mervi Vuorelan teoksesta Valtio vihaa sua – suomalainen punk ja hardcore 1985–2015.
Mariskan tulevaisuuden kannalta merkittävintä hänen Englannin-kaudessaan ei ollut bändi eivätkä muinaiskreikan ja latinan opinnot vaan hänet ensimmäinen räppidemonsa. Mariskan kiinnostus räppäämiseen, hip-hop-kulttuuriin ja klubimusiikkiin syttyi Lontoossa. Siellä äänitetty demo sai suomalaisen musiikkialan innostumaan hänestä siinä määrin, että debyyttialbumi Toisin sanoen julkaistiin toukokuussa 2002.
Toisin sanoen ilmestyi keskelle suomirapin toisen aallon suurta nousukautta. Elastisen ja Iso-H:n Fintelligens oli jo ehtinyt osoittaa uuden suomenkielisen rapin voivan saavuttaa valtavirtamenestystä. Paleface, Seremoniamestari, Tulenkantajat ja monet muut korkkasivat uuden vuosituhannen ensialbumeillaan.
Toisin sanoen on ensimmäinen laajaa julkisuutta saanut naispuolisen suomalaisen rap-artistin levy ja sellaisena kulttuurisesti merkittävä julkaisu. Mariska ei ole (eikä ole väittänytkään olleensa) ensimmäinen suomalainen naispuolinen räppäri, mutta ensimmäinen tunnetuksi tullut hän kiistatta on. Hän toi suomiräppiin uudenlaista näkökulmaa, joka kuulosti miesvaltaisessa genressä todella raikkaalta.
Mariskassa oli paljon esikuvallisia piirteitä. Taitava sanankäyttäjä tuli alalle sävel ja sana edellä, ei halpoihin temppuihin turvautuen. Niin tehdessään hän viitoitti tietä sielunsiskoilleen: ”Ja mä osaan mun jutun teen sen omalla tyylillä / ei oo saumaa samaan jokaisella lyylillä / jotka pintaa näyttää levynkantensa täyttää / tupla-D:llä mutta tällä MC:llä / ei oo tarvetta myydä musiikkia perseellä / pystyn lauluni laulaa vaatteetkin päällä”. Levyn tunnetuin kappale ’Tarkasta tämä’ oli uuden, itsevarman tekijän ohjelmanjulistus. Taustat olivat enimmäkseen Jani ”Jayem” Saastamoisen käsialaa, mutta päähenkilö ei jäänyt epäselväksi.
Se, että Mariskasta tuli myöhemmin arvostettu sanoittaja, tuntuu Toisin sanoen -levyn äärellä täysin selvältä. Hän oli jo ensimmäisellä räppialbumillaan rytmisesti, lyyrisesti ja temaattisesti taitava tekstittäjä. ’Matematiikkaa’ ja ’Mistä sen tietäs’ ovat lauluja elämässä selviytymisestä. ’Vapauslaulu’ lauletaan oravanpyörän uuvuttaman ja viihteen hypnotisoiman zombikansalaisen äänellä. Seksuaalisesta ahdistelusta ja naisen alistamisesta kirjoitettu ’Balladi’ on yhtä paljon akustinen pop- kuin rapbiisi. Onnettoman rakkaustarinan kertova ’Michelle’ paljastaa (vuonna 2002) yllättävän käänteensä jo nimessään. Levyn kappaleista ainoastaan ’Hei mama’ on stereotyyppisen typerä uhoräppi.
Mariskan uraa määrittää se, ettei hän halua kahlita itseään genreen – ei sen enempää räppiin, punkiin kuin mihinkään muuhunkaan. Vuonna 2004 julkaistu Memento Mori oli vielä selkeästi raplevy, mutta Suden hetkellä (2005) Mariska lisäsi soundiinsa popelementtejä. Vuonna 2010 ensimmäisen albuminsa julkaisseen Mariska & Pahat Sudet -bändin iskelmä-, jazz- ja popvaikutteita yhdistellyt soundi ei ollut enää räppiä nähnytkään. Samana vuonna Mariska osallistui Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailuun.
Matkalla Oheisvasarasta Vain elämää -ohjelmaan ei ole jäänyt epäilystä siitä, etteikö Mariska kokisi olevansa vapaa tekemään mitä huvittaa. Vuonna 2018 hän julkaisi ensimmäisen kirjansa, lastenrunokokoelman nimeltä Määt ja Muut.
Toisin sanoen palasi kirjastoihin ja levykauppoihin vuonna 2020, kun Lipposen Levy ja Kasetti julkaisi sen uudelleen. Melkein kaksikymmentä vuotta julkaisunsa jälkeen se kuulostaa edelleen raikkaalta.
Ari Väntänen | www.arivantanen.com
Mariska | Facebook
Mariska | Instagram
Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.
Levyhyllyt
Mariska | Finna.fi
2000–2009
Toisin sanoen | Evidence 2002 • LP-uusintapainos Lipposen Levy ja Kasetti 2020
Memento mori | Evidence 2004
Suden hetki | Evidence 2005
2010-luku
Mariska & Pahat Sudet Mariska & Pahat Sudet | Fried Music/Sony Music/RCA 2010
Kukkurukuu Mariska & Pahat Sudet | Fried Music/Warner Music Finland/WEA 2012
Matador | Capitol Records 2016
Mariska | Johanna Kustannus 2019
2020-luku
Navidadii – arveluttavia joululauluja | Johanna Kustannus 2020
Vain elämää 11
[= Mariska • Herra Ylppö • Arja Koriseva • Jannika B • Ressu Redford • Vesku Jokinen • Stig • Reino Nordin]
Finna.fi
Vain elämää – kausi 11 – ensimmäinen kattaus • 2CD | Kaiku Recordings 2020
Vain elämää – kausi 11 – toinen kattaus • 2CD | Kaiku Recordings 2020
22-Pistepirkko: Lime Green DeLorean – outo auto ja viimeinen matka
Aija Puurtinen & Jalavei: Keltaisen talon ullakko – sanoja sieltä jostakin
Anssi Kela: Aukio – rohkeutta aallonpohjalla
Beastie Boys: Check Your Head – ysärin rajattomuus
Jarkko Martikainen & Luotetut miehet: Ruosterastaat – myötäelämisen pistämätön keveys
Knipi ja menetysten kauneus
Lähiöbotox: Rikkinäinen Suomi – arpia ja avohaavoja
Maritta Kuula: Kuuluisaa sukua – oman tien kulkija
Mercedes Bentso: Ei koskaan enää – arpia ja avohaavoja
Noitalinna Huraa! Kalan silmä – ainutlaatuista kotikutoisuutta
Pariisin Kevät: Kaikki on satua – läpimurto todellisuudesta toiseen
Pyhimys: Mikko – reflektointia mielikuvien suojassa
Pää Kii: Jos huonoo onnee ei ois mul ei ois onnee ollenkaan – punkbändi pelasti rockin
Radiopuhelimet: Saastan kaipuu – ihmisyyden intensiivisin taajuus
Ruusut: Kevätuhri – inhimillisyyttä ajankuvan alla
Scandinavian Music Group: Onnelliset kohtaa – loistelias ja paineeton popdebyytti
Silvana Imam: Naturkraft – ulkopuolisten ääni
Röyhkä & Pyysalo ja Maarit: Turmion suurherttua – jazzia ja vastakohtia
The Prodigy: The Fat Of The Land – millennium-jännitteen voima
Tommi Liimatta: Rokokoo Computer – kasvutarinan kolmas luku
Tulenkantajat: Tulenkantajat – tiimi timmein toi rapin Rolloon
Ultra Bra: Vapaaherran elämää – houkutuksen voimasta
Lue lisää Mariskaa | Finna.fi
Määt ja Muut – runoja eläimistä ja ihmisistä Mariska & Reetta Niemensivu & Aapo Ravantti, 53 sivua | Tammi 2018
Mariskan äänikirja ja e-kirja | Finna.fi
Määt ja Muut – runoja eläimistä ja ihmisistä Mariska & Reetta Niemensivu & Aapo Ravantti CD | Tammi 2018
Lue lisää Mariskasta | Finna.fi
Hyvä verse – suomiräpin naiset Heini Strand, 200 sivua | Into 2019
Katukulttuuri – nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa toimittajat Mikko Salasuo & Janne Poikolainen & Pauli Komonen, 316 sivua | Nuorisotutkimusverkosto 2012
Kolmetoista kertaa kovempi – räppärin käsikirja Paleface & Esa Salminen, 503 sivua | Like 2019
Rappiotaidetta – suomiräpin tekijät Paleface, 251 sivua | Like 2011
Riimi riimistä – suomalaisen hiphopmusiikin nousu ja uho Jani Mikkonen, 199 sivua | WSOY 2004
Sanasta sanaan – suomalaisen räpin historia ja tärkeimmät biisit Juuso Määttänen & Mikko Aaltonen & Mikko-Pekka Heikkinen & Jussi Lehmusvesi & Arttu Seppänen, 159 sivua | HS-Kirjat 2019
Valtio vihaa sua – suomalainen punk ja hardcore 1985–2015 Mervi Vuorela, 604 sivua | Like 2015
Hiphop Suomessa – puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä Venla Sykäri & Elina Westinen & Inka Rantakallio & Dragana Cvetanović & Susanna Välimäki & Kirsikka Ruohonen & Kim Ramstedt & Mikko Mäkelä & Marko Ylitalo & Hanna Yli-Tepsa & Pete Nieminen & Tatu Tuominen & Jussi Sirviö & Antti-Ville Kärjä, 363 sivua | Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura 2019
”Jatsiahan minä olisin aina halunnut soittaa”, totesi humppabändi Oikotuulten jäsen Akkaa päälle -komediasarjan kuudennessa jaksossa. Heittoon kiteytyi montakin asiaa, muun muassa yksi takavuosikymmenten artistien suurista harmistuksen aiheista: mikäli mieli keikkailla elääkseen Suomessa, oli pakko esittää tanssimusiikkia. Samalla oli unohdettava se omaa sydäntä lähinnä ollut soundi, jos se oli liian eksoottinen lakeuksien kansan ymmärtää.
Vuonna 1990 Shake Your Moneymaker -debyyttinsä julkaissut The Black Crowes oli vanha juttu retropaketissa. Useiden aikuisten kuultiinkin ihmettelevän, mitä varten sen bluesrockia oikein pitäisi kuunnella, kun The Facesia, The Rolling Stonesia ja Humble Pieta oli jo kuunneltu. Mutta meille 90-luvun taitteen teineille, jotka synnyimme Rod Stewartin parasta ennen -päiväyksen jälkeen, The Black Crowes edusti jotakin raikasta. Se kuulosti erilaiselta kuin aikakauden muuta rokkibändit. Tilauksesta todisti jo sekin, että Shake Your Moneymakeria myytiin monta miljoonaa.