Guru’s Jazzmatazz Vol. 1 – savunsininen jazz rap -sekoitus

Guru’s Jazzmatazz • Volume 1 – An Experimental Fusion Of Hip-Hop And Jazz | Chrysalis 1993

Guru's Jazzmatazz, Vol. 1 – an experimental fusion of hip hop and jazz (1993).Kun Keith ”Guru” Elam alkoi kaavailla itselleen soolouraa 1990-luvun alkupuolella, hän ei tahtonut toistaa Gang Starr -yhtyeensä tekemisiä. Elamin ajatuksena oli levyttää innovatiivista ja rajoja rikkovaa musiikkia, joka tuulettaisi hip-hopin totuttuja tekemisen tapoja. Hän sai idean jazzia ja hiphopia fuusioivasta projektista.

”Kehittelin Jazzmatazz-konseptin vuonna 1993, kun huomasin, että monet kaivelivat levylaareja ja sämpläsivät jazzbreikkejä hiphoplevyille”, Guru kertoi Blues & Soulin haastattelussa vuonna 2009. ”Sellainen oli minusta coolia, mutta halusin nostaa koko homman uudelle tasolle ja luoda uuden genren. Pyysin muiden sämpläämiä tyyppejä studioon jammailemaan hip-hop-biittien päälle, ja lisäksi sen ajan huippulaulajia. Se oli kokeilemista, mutta tiesin, että siitä syntyisi historiallisesti tärkeää musiikkia.”

Gurun visiosta kasvoi neliosainen albumisarja, joka määrittää hänen Gang Starrin ulkopuolista tuotantoaan. Puolentoista vuosikymmenen päästä Jazzmatazz-sarja viimeisteltiin The Timebomb Back To The Future Mixtapella (2007) ja kokoelmalla The Best Of Guru’s Jazzmatazz (2008). Jazz rap ei ollut mikään Gurun keksintö (olivathan monet rapryhmät hänen Gang Starristaan De La Souliin ja Stetsasonicista A Tribe Called Questiin flirttailleet jazzin kanssa jo paljon aiemmin), mutta hänen sooloalbuminsa nostivat pelin panoksia nimekkäillä jazzmuusikoilla ja korostamalla konseptiluonnettaan. Jazz rapin suosio oli huipussaan juuri 1990-luvun alkupuolella. Gurun projektilla oli siihen osuutta, mutta se myös hyötyi ajan hengestä.

Ensimmäinen Jazzmatazz-levy syntyi vaivattomasti. ”Se oli tosi spirituaalinen juttu, ja helppo – kuin sen olisi ollut tarkoitus syntyä”, Guru kertoi levyn kansiteksteissä. Hän rakensi biitit ja antoi niille nimet, ja sitten muusikot saivat tulla tekemään omat osuutensa niin kuin parhaaksi näkivät. Jazzmiesten soittaessa Guru kirjoitti tekstit. Loungin’-biisillä soi Donald Byrdin trumpetti, Transit Ridellä Gang Starrinkin kanssa soittaneen Branford Marsalisin saksofoni, Down The Backstreetsillä Lonnie Liston Smithin piano ja Take A Look (At Yourself):illä Roy Ayersin vibrafoni. Nuorempaa jazzpolvea edustavat saksofonisti Courtney Pine, laulajatar Carleen Anderson, kitaristi Ronny Jordan ja Brand New Heaviesistakin tuttu laulaja N’Dea Davenport. Vierasmaalaista vibaa levylle toi ranskalais-senegalilainen räppäri MC Solaar, jonka musiikillinen kumppanuus Gurun kanssa syveni Jazzmatazz-hankkeen saadessa jatkoa.

Gurun ensimmäinen Jazzmatazz löysi hiphopin ja jazzin sekoituksesta tyylikkään savunsinisiä sävyjä. Tunnelmallisen albumin suuri ansio on (liian usein erillisenä universuminaan pidetyn) hip-hopin palauttaminen kontekstiinsa. Asfaltinkova ja ajankohtainen katurunous kiinnittyi sillä luontevasti osaksi urbaanin afrikanamerikkalaisen musiikin historiaa. Kattavilla kansiteksteillä ja perusteellisilla muusikkoesittelyillä varustettua levyä kuunnellessa tulee yhä miettineeksi, miten niinkin luonnollinen yhdistelmä oli voinut muuttua ajan saatossa joksikin, joka tuntui vuonna 1993 ”kokeelliselta”. Kysehän on kuitenkin yhdestä ainoasta musiikin sukulinjasta, joka kulkee hip-hopista jazzin ja bluesin kautta Amerikan halki ja orjalaivareittejä pitkin Afrikkaan ja sieltä johonkin muinaiseen aikaan ja paikkaan.

Sarjan kantavaa ideaa ajatellen Vol.2 (1995) oli hienoinen pettymys jatko-osaksi. Sillä oli vähemmän jazzvaikutteita kuin edeltäjällään, mutta tilalle ei ollut tuotu mitään yhtä selväpiirteistä ja kiinnostavaa. Seuraavalla levyllä punainen lanka löytyi uudelleen, kun teemaksi valittiin ”streetsoul”. Soulin ja r&b:n hengessä tehtyä Vol.3:ta tähdittivät Macy Gray, Erykah Badu, Isaac Hayes, Kelis ja Herbie Hancock. Tasaisen aaltoliikkeen nimessä Vol. 4: The Hip Hop Jazz Messenger – Back To The Futuren (2007) konsepti oli taas hiukan epämääräisempi.

Hip-hopin, jazzin ja muiden bluesista periytyneiden lajien risteyttämisessä olisi ollut tekemistä vielä pitkään, mutta Keith “Guru” Elamin aika loppui kesken. Hän kuoli syöpään 48-vuotiaana huhtikuussa 2010. ”Olen ylpeä edelläkävijän ja johtajan roolistani hip-hop/jazz-genren elvyttämisessä Jazzmatazz 4 -levylle aikana, jona tehdään laadultaan huonompaa musiikkia kuin koskaan”, Guru kertoi faneilleen kirjoittamassaan kirjeessä.

”Solaarin kanssa tekemäni työ jättää ajattoman perinnön. Me olimme tiimi, joka ei pelännyt rajojen rikkomista, ja mielestäni siitä tunnistaa aidot taiteilijat. Toivon, että musiikkimme saa osakseen niin paljon huomiota kuin ansaitsee. Siinä on osa koko tuotantoni parhaimmistoa, ja se edustaa muutamia elämäni parhaimpia vuosia.”

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Guru’s Jazzmatazz | Facebook

Varaa Jazzmatazz kirjastosta.

Varaa Jazzmatazz kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Guru

Jazzmatazz • Volume 1 – An Experimental Fusion Of Hip-Hop And Jazz | Chrysalis Records 1993
Jazzmatazz • Volume 2 – The New Reality | Chrysalis Records 1995
Guru’s Jazzmatazz • Vol. 3 – Streetsoul | Virgin Records 2000
Guru’s Jazzmatazz • Vol. 4 – The Hip Hop Jazz Messenger: ”Back To The Future” | 7 Grand Records 2007
Guru’s Jazzmatazz • The Timebomb Back To The Future Mixtape | Rapster Records 2007
The Best Of Guru’s Jazzmatazz | Virgin/EMI 2008

Lähiöbotox: Rikkinäinen Suomi – arpia ja avohaavoja
Silvana Imam: Naturkraft – ulkopuolisten ääni

Lue lisää | Finna.fi

Can’t Stop, Won’t Stop – hiphopsukupolven historia  Jeff Chang & kääntäjä Laura Haavisto, 572 sivua | Like 2008
Can’t Stop, Won’t Stop – hiphop-generationens historia  Jeff Chang & översättning Carina Ernst och Tony Ernst, 589 sidor | Reverb 2006

Can’t Stop, Won’t Stop – A History Of The Hip-Hop Generation  Jeff Chang, 546 sivua | Ebury 2005 • Random House 2007
Yes Yes Y’all – The Experience Music Project • Oral History Of Hip-Hop’s First Decade  Jim Fricke & Charlie Ahearn, 572 sivua | Perseus Press 2002
The History Of Rap Music  Cookie Lommel, 120 sivua | Chelsea House 2001
Jazz – A History Of America’s Music  Geoffrey C. Ward & Ken Burns, 489 sivua | Knopf 2006

Guru's Jazzmatazz, Vol. 1 – an experimental fusion of hip hop and jazz (1993).

Guru’s Jazzmatazz, Vol. 1 – An Experimental Fusion Of Hip Hop And Jazz (1993).

Jaakonaho: Ghost Riot – tuottaja-kitaristin music noir -albumi

Ghost Riot | Grandpop 2017

Jussi Jaakonaho: Ghost Riot (2017).Instrumentaalimusiikista kirjoitetaan vain harvoin mainitsematta mitään maalauksiin tai elokuviin liittyvää. Se on kulunut mutta ymmärrettävä kulma. Kun ei ole sanoitusta kertomassa tapahtumia, joita musiikki säestää, mieli alkaa hahmotella kuvia, joilla kuultua voi selittää.

Tuottajana ja kitaristina tunnetuksi tulleen Jussi Jaakonahon soolodebyytti ansaitsee tulla kuunnelluksi omana itsenään. Sen kappaleet ovat itsenäisiä teoksia, joiden ei tarvitse oikeuttaa olemassaoloaan viimeistelemällä jotakin itseään suurempaa. Samalla täytyy tunnustaa, että Ghost Riot herättää hyvin visuaalisia mielikuvia.

Kitaristin oma albumi on usein uhka-mahdollisuusakselille asettuva kirjaimellinen soololevy. Jaakonahon levyllä muut elementit eivät onneksi ole päähenkilön pääinstrumentin palveluksessa, ja juuri siinä ja Ghost Riotin kiinnostavassa soundimaailmassa kuuluu artistin kokemus tuottamisesta. Ghost Riot on ehjä, vivahteikas ja mielenkiintoinen levy, jonka ainoa tyylirikko on ’Secret Sauce’, harmiton kvasiblues ja yllätyksetön puoliballadi, joka kaipaa laulajaa ja kuulostaa muutenkin väärään seuraan eksyneeltä.

Ghost Riotin nimi tuo mieleen Haamujengin tempaukset ja Tim Burtonin kauhusadun A Nightmare Before Christmas, mutta kepeä goottiremellys on sillä hyvin pienessä sivuroolissa. Albumin nimikappale sykkii alussa ilkikurisen funkysti kuin soisi Prince-vainaan Halloween-bileissä jossain tuonpuoleisessa, mutta seestyy sitten abstraktin ambient-maalailun kautta totiseen, melodiseen kitarafiilistelyyn. Toinen varoittamatta tunnetilasta toiseen etenevä biisi on ’Trails’, joka primitiivisen alkunsa jälkeen jysähtää käyntiin helpottavasti kuin elvytetty sydän, mutta vain hajotakseen jazzin rytmihäiriöihin.

Jussi Jaakonaho. Kuva: Tero Ahonen.

Jussi Jaakonaho. Kuva: Tero Ahonen.

Pahaenteinen avauskappale ’What Suits You’ voisi olla peräisin pimeän ympäröimässä nuotiopiirissä pidetyistä jameista. ’Frogs And Dogsissa’ sama pimeys tuntuu saartavan autoa, jonka ajovalojen kantaman ulkopuolelle jää modernin pohjoisafrikkalaisen kaupungin syke. Maisema vaihtuu ’Cold Feetissä’, jonka aavemainen intro avautuu hitaasti itäeurooppalaisen murheelliseksi kuulokuvaksi. Sen vastinpariksi osoittautuu Woody Allenin elokuvan kaima Zelig, joka siirtyy johncarpentermaisesta kilkuttelusta rehevän amerikkalaiseen slidekitarointiin.

’Half Gone’ päättää matkan hiljaisen arvokkaasti kuin purjeet riekaleina taivaanrantaa tavoitteleva espanjalainen aavelaiva. Se pienenee matkallaan kohti horisonttia, kunnes saavuttaa katoamispisteen.

Lopussa seisköön pakollinen cinematografinen rinnastus. Jos Jaakonaho olisi elokuvantekijä ja Ghost Riot hänen noir-henkinen esikoisohjauksensa, ei vanhalle filmille kuvaaminen selvästikään olisi hänestä välttämätöntä. Tärkeämpää olisi, että syvyyden tuntu säilyisi ja juonessa riittäisi jännitteitä ja yllättäviä käänteitä.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Jussi Jaakonaho | kotisivu
Jussi Jaakonaho | Facebook

Varaa Ghost Riot kirjastosta.

Varaa Ghost Riot kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Jaakonaho

Ghost Riot – 8 Instrumentals | Grandpop 2017

Anssi Kela: Aukio – rohkeutta aallonpohjalla
Chisu: Momentum 123 – suuren muutoksen maisemissa
Ismo Alanko: Jäätyneitä lauluja – ajan hermolla
Jonna Tervomaan Ääni kasvaa kuunnellessa
Maija Vilkkumaa: Aja! – kun kaava rikotaan
Maija Vilkkumaa ei aja puolivaloilla
Pimeys: Aika tihentyy – elämänmakuista popmusiikkia
Zen Café: Helvetisti järkeä – rumia sanoja rakkaudesta

Lue lisää | Finna.fi

Tuottajan käsikirja  Elina Saksala, 249 sivua | Like 2015 & 2019

Jussi Jaakonaho: Ghost Riot (2017).

Jaakonaho: Ghost Riot (2017).

Ismo Alanko yksin Vanhalla – ainutlaatuinen hetkien sarja

Yksin Vanhalla | Fullsteam/Sony 2017

Ismo Alanko: Yksin Vanhalla (2017).Aikoinaan, kun musiikki-DVD:t tulivat markkinoille, jotkut arvelivat perinteisen livealbumin ajan olleen ohi. Miksi kukaan kuuntelisi sellaisia, jos saatavilla olisi konsertin visuaalinen puoli kristallinkirkkaana digitaalivideona monesta kulmasta kuvattuna? Samaa uumoiltiin myös VHS-nauhojen lanseerauksen aikaan.

Siinä keskustelussa menivät taideteos ja kehykset iloisesti sekaisin. DVD ja VHS eivät enää ole teknologisesti tätä päivää, mutta elävä musiikki on. Niin on myös livealbumi, vaikka suoratoistotaltiointien ilmaantumista nettiin on jopa vaikea välttää. Hämmentävän moni tuntuu puskevan tiensä eturiviin vain välittääkseen lavan tapahtumat internetiin.

Mutta niin hienoa kuin onkin päästä kokemaan kaukaisten maiden keikkoja muutamalla klikkauksella, Ismo Alangon uuden livelevyn soidessa tuntuu vähättelyltä todeta kuvattoman konserttitaltioinnin olevan edelleen elossa. Livealbumi on aivan oma taiteenlajinsa, jota eivät ajan pyörteet hukuta.

Ismo Alanko. Kuva: Harri Hinkka.

Ismo Alanko. Kuva: Harri Hinkka.

Ismo Alangon toukokuussa 2017 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla äänitetyllä livealbumilla on biisejä kaikkiaan kahdeltatoista eri studioalbumilta. 35 vuoden matkalta Hassisen Koneen debyytistä Täältä tullaan Venäjä (1980), Sielun Veljien, soololevyjen ja parin bändin kautta Ismo Kullervo Alanko -albumiin (2015) on tarttunut mukaan klassikkoja, kuten ’Kun Suomi putos puusta’ ja ’Tällä tiellä’.

Yksin-keikat eivät ole hittikimaroita. Alangon tunnetuimpia biisejä (esim. ’Rappiolla’, ’Rakkaudesta, ’Taiteilijaelämää’) ei joka konsertissa kuulla, ja se on tyylikäs ratkaisu. Miksi tuhlata melodioita ja sanoituksia korostavaa asetelmaa ennalta-arvattavaan yhteislauleskeluun, kun voi nostaa esille vähemmän tunnettuja mutta noteeraamisen arvoisia kappaleita? Vanhalla Alanko esitti esimerkiksi vuoden 2008 Blanco Spirituals -albumin biisit ’Seitsemän päivää’ ja ’Kuka puhuu ’sekä Hallanvaaran (2002) ’Peilikuvan’ ja ’Risteyksen’.

Lokakuulle 2017 saakka jatkuvalla Yksin-kiertueella Alangolla on aseinaan vain kitara, piano ja ääni. Riisuttuna versiona moni biisi palautuu lähelle sävellyshetkeään, mutta kasvaa samalla uudenlaiseksi. Esimerkiksi Sielun Veljien nationalisminvastainen kohukappale ’On mulla unelma’ on uusiutunut ajan henkeen sopivaksi ja pahaenteiseksi. Yksin-versio on kuin tehty Suomi 100 -juhlavuonna käytävien somesotien soundtrackiksi.

Kaikki on kohdallaan heti, kun Alanko avaa pelin Ruuhkainen taivas -levyn biisillä ’2:45’ ja Ismo Kullervo Alanko -levyn ’Lintuperspektiivillä’. ’Kulkurin iltakalja’ kuulostaa vähän liian rempseältä seurassa kuin seurassa (ja varsinkin tässä seurassa), mutta muuten tunnelma pysyy ehyenä. Versiot esittelevät kappaleet uudesta, intiimistä kulmasta ja osoittavat samalla, miten vahvaa ja omaleimaista Alangon tuotanto on ja kuinka varmoin ottein hän sitä esittää.

Livealbumi on parhaimmillaan valokuvakansion kaltainen ainutlaatuinen hetkien sarja. Se toimii parhaiten silloin, kun musiikki on tehty ja esitetty kuunneltavaksi, ei ilotulitusten säestykseksi. Vaikka esittäjä on yksin, ei siltä mitään puutu.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Ismo Alanko | kotisivu
Ismo Alanko | Facebook
Ismo Alanko | Instagram

40-vuotisjuhlakeikat 2020 ja 2021

Ismo Alanko juhlistaa 40-vuotista musiikkiuraa marraskuussa 2020. Alangon konserttisarjan Neljäkymmentä laulujen vuotta järjestetään 10.–21. marraskuuta Helsingin Tavastialla. 19.11 on vuorossa Jäätyneitä lauluja.

Hassisen Koneen paluukeikat siirtyivät koronatoimien vuoksi kesään 2021.

HASSISEN KONE – 40 VUOTTA MYÖHEMMIN
ti–la 22.–26.6.2021 Joensuu, Kerubi
2021 Seinäjoki, Provinssi (tba)
la 7.8.2021 Tampere, Ratinan stadion

Varaa Yksin Vanhalla kirjastosta.

Varaa Yksin Vanhalla kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Ismo Alanko

1990-luku

Kun Suomi putos puusta – ääniä vapaan pudotuksen aikakaudelta  Ismo Alanko • LP & CD & kasetti | Seal On Velvet 1990
Kun Suomi putos puusta – Ismo Alangon rock-konsertin taltiointi, 44 min. Ohjaaja Liisa Akimof • VHS | Yleisradio/Tallennepalvelu 1991
Jäätyneitä lauluja  Ismo Alanko • LP & CD & kasetti | Seal On Velvet 1993 • LP-uusintapainos Svart Records 2019
Taiteilijaelämää  Ismo Alanko • CD & kasetti | Poko Rekords 1995 • LP-uusintapainos Svart Records 2018
Irti  Ismo Alanko • CD & kasetti | Poko Rekords 1996 • LP-uusintapainos Svart Records 2018
Pulu  Ismo Alanko Säätiö | Poko Rekords 1998 • LP-uusintapainos Rolling Records 2020
Luonnossa  Ismo Alanko Säätiö • live • 2CD | Poko Rekords 1999

2000–2009

Sisäinen solarium  Ismo Alanko Säätiö | Poko Rekords 2000 • 2LP-uusintapainos Rolling Records 2020
Hallanvaara  Ismo Alanko Säätiö | Poko Rekords 2002 • 2LP-uusintapainos Rolling Records 2020
Elävää musiikkia  Ismo Alanko Säätiö • live | Poko Rekords 2003
Minä ja pojat  Ismo Alanko Säätiö | Poko Rekords 2004 • LP-uusintapainos Rolling Records 2020
Ruuhkainen taivas  Ismo Alanko Säätiö | Poko Rekords 2006 • LP-uusintapainos Rolling Records 2020
Blanco Spirituals  Ismo Alanko Teholla | Fullsteam Records 2008

2010-luku

Onnellisuus  Ismo Alanko Teholla | Fullsteam Records 2010
Maailmanlopun sushibaari  Ismo Alanko • 2LP & CD & 2CD-erikoispainos | Fullsteam Records/Sony Music 2013
33 ⅓  – Kolmannesvuosisata taiteilijaelämää/Live  Ismo Alanko • 2CD | Fullsteam Records/Sony Music 2013
Ismo Kullervo Alanko  Ismo Alanko • LP+CD & CD | Fullsteam Records/Sony Music 2015
Yksin Vanhalla  Ismo Alanko • 2LP & CD | Fullsteam Records/Sony Music 2017
Minä halusin olla niin kuin Beethoven  Ismo Alanko • LP & CD | Fullsteam Records 2019

Hassisen Kone
Täältä tullaan Venäjä | Poko Rekords 1980
Rumat sävelet | Poko Rekords 1981
Harsoinen teräs | Poko Rekords 1982
Historia 1980–82 | 2LP • Poko Rekords 1982 | CD • 1988 | 2LP-painos sisältää englanninkielisen albumin High Tension Wire.
Tarjolla tänään – Hassisen Kone | CD • Poko Rekords 2000

Levyhyllyt | Finna.fi
Sielun Veljet

1980-luku

Sielun Veljet • live | Poko Rekords 1983
Lapset • 12″ EP | Poko Rekords 1983
Hei soturit | Poko Rekords 1984
L’amourha | Poko Rekords 1985
Kuka teki huorin | Poko Rekords 1986
Suomi – Finland | Poko Rekords 1988
Onnenpyörä | Seal On Velvet 1988
Softwood Music – Under Slow Pillars | Poko Rekords 1989

1990-luku

Musta laatikko • 3CD | Seal On Velvet 1991 • Lipposen Levy Ja Kasetti 2018

2000–2009

Otteita Tuomari Nurmion laulukirjasta | Poko Rekords 2007
Kansan parissa 1 – Ilokivi, Jyväskylä 24.5.1989 • live | Poko Rekords 2008
Kansan parissa 2 – Provinssirock, Seinäjoki 2.6.1990 • live | Poko Rekords 2008
Kansan parissa 3 – Tavastia, Helsinki 26.11.1989 • live | Poko Rekords 2009
Kansan parissa 4 – 1990–1991 • live | Poko Rekords 2009

L’Amourderin levytykset | Finna.fi

Tin Drum//The Canoe Song • 7″ single | Fun After All 1986
Tin Drum//The Canoe Song/Discophrenia • 12″ single | Fun After All 1986
Ritual • 12″ EP | Fun After All 1986
Shit-Hot | Poko Rekords 1987

Boksit ja kokoelmat | Finna.fi

Toimitus suosittelee lämpimästi Ismo Alangon, Hassisen Koneen ja Sielun Veljien laajoja kokoelmateoksia.

Ismo Alanko • Hassisen Kone • Sielun Veljet

Alangolla – Ismo Alangon lauluja • 4CD + liitevihko | Poplandia 1997

Hassisen Kone

Historia 1980–82  Hassisen Kone • 2LP [sisältää englanninkielisen albumin High Tension Wire] | Poko Rekords 1982 • CD 1988
Tarjolla tänään – Hassisen Kone  Hassisen Kone • CD | Poko Rekords 2000
Jurot nuorisojulkkikset – koko tuotanto koko tarina 1980–1982  Hassisen Kone | Poko Rekords/EMI Finland Oy 2009 | 6CD + 36-sivuinen Juha Nikulaisen toimittama liitevihko. Liitteessä on Jukka Orman historiakatsaus sekä Ismo Alangon haastattelu.
Olemme yhtye nimeltään Hassisen Kone!  Hassisen Kone • 4LP | Svart Records 2020

Sielun Veljet

Myytävänä! – Sielun Veljien suurimmat hitit 1983–1988  Sielun Veljet • LP & CD & kasetti [CD- ja kasettipainokset sisältävät kuusi lisäraitaa] | Poko Rekords 1989
Musta laatikko  Sielun Veljet • 3CD | Seal On Velvet 1991 • Lipposen Levy Ja Kasetti 2018
Aina nälkä – Veljien 20 pahinta hittiä  Sielun Veljet • CD | Poko Rekords 2003 • 2LP Lipposen Levy Ja Kasetti 2020
Maallinen vaellus 1983–2011  Sielun Veljet • 2CD | Poko Rekords 2011

DVD & VHS | Finna.fi

Taiteilijaelämää vuosilta 1989–2006  Ismo Alanko, 3h 32 min • 2DVD + 16-sivuinen tekstiliite, sisältää diskografian ja Ismo Alangon kuusisivuisen koosteen DVD-kokoelman sisällöistä | Poko Rekords Oy 2006
Kun Suomi putos puusta – Ismo Alangon rock-konsertin taltiointi  ohjaaja Liisa Akimof, 44 min • VHS | Yleisradio/Tallennepalvelu 1991
Saimaa-ilmiö  Aki Kaurismäki & Mika Kaurismäki, 128 min. | Sandrew Metronome 2007 •  Future Film 2014
20 vuotta myöhemmin – Eastpop 2000 Live  Hassisen Kone, 62 min | Poko Rekords 2001

CMX: Veljeskunta – uuden ajan airut
Dingo: Kerjäläisten valtakunta – porilaiset manian kourissa
Eppu Normaali: Tie vie – koskettimien syventämiä sanoja ja säveliä
Hassisen Kone: Täältä tullaan Venäjä – estottoman rockin riemuvoitto
Ismo Alanko: Jäätyneitä lauluja – ajan hermolla
Juice Leskinen Grand Slam: Pyromaani palaa rikospaikalle – sanailua ja syvyyttä
Mistakes: Pidä huolta – kaksikielinen suuntaviitta
Sielun Veljet: Softwood Music – Under Slow Pillars – unohdettu klassikko

Lue lisää | Finna.fi

Sanat – täydennetty laitos  Ismo Alanko & Kirsti Kuosmanen, 472 sivua | WSOY 2013

Rakkaudesta musiikkiin – matka sävelten salaisuuteen  Vesa Linna, 299 sivua | Basam Books 2019
Vaikuttajat korvissamme  Juice Leskinen & Timo Kanerva, 195 sivua | Kirjayhtymä 1993
Tuuliajolla – Suuri rock and roll -risteily  Juho Juntunen, 253 sivua | Like 2008 • 1. painos Fanzine 1981
Sielun Veljet – kuvat  Juha Metso & Vesa Siren, 240 sivua | Johnny Kniga | 2013
Aitoa suomirokkia – Poko Rekordsin historia  Vesa Kontiainen, 667 sivua | Like 2004
Jee jee jee – suomalaisen rockin historia  Seppo Bruun & Jukka Lindfors & Santtu Luoto & Markku Salo, 543 sivua | WSOY 1998

Ismo Alanko: Yksin Vanhalla (2017).

Ismo Alanko: Yksin Vanhalla (2017).

Iron Maiden: Powerslave – epiikkaa ja elinvoimaa egyptiläisittäin

Powerslave | EMI 1984

Psyykelläni on huumorintajua. Joitakin vuosia sitten vierailin tarunhohtoisessa Kuninkaiden laaksossa, johon egyptiläiset muinoin hautasivat ylhäisiään ja joka nykyisin on suosittu turistikohde. Niilin länsirannalla Luxorin liepeillä sijaitsevassa nekropolissa on muutama hauta, jossa matkailijat saavat vierailla. Minäkin tahdoin tehdä niin.

Kun laskeuduin kiviportaita hämärään katakombiin, mieleni jukeboksi heläytti päälle vanhan laulun. Päässäni alkoi odottamatta soida Egyptistä kertova hevibiisi vuodelta 1984. Se tuntui siinä ajassa ja paikassa niin itsestään selvältä ja päälle liimatulta, että olin purskahtaa nauruun. Kokosin itseni sarkofagikorokkeen äärellä ja lähetin ystävälleni tekstiviestin (kyllä, katakombissa oli kenttää): ”Olen faaraon haudassa, ’Powerslave’ soi päässä.” Sain saman tien vastauksen: “Into the abyss I fall / The eye of Horus.” Sukupolveni edustaja ymmärsi laukkakomppikuulokuvaani.

Powerslaven liveversio vuodelta 1985:

Minä puolestani ymmärsin, miksi mieleni nosti esiin juuri Iron Maidenin Powerslaven nimiraidan. Se oli yksi ensimmäisistä omistamistani albumeista, mutta ennen kaikkea se on ensimmäinen (ja Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen ohella ainoa) kosketukseni muinaisen Egyptin mysteereihin. Powerslaven kannessa Iron Maidenin yrmeä, pulttiotsainen muumiomaskotti Eddie on kuvattu egyptiläisen pyramiditemppelin mahtavimmaksi jumalhahmoksi. Kuvataiteilija Derek Riggs on tehnyt Maidenille monta nerokasta ja hauskaa kantta, ja Powerslave on niistä yksityiskohtaisimpia ja tuijoteltavimpia.

Vaikka faaraoiden ja orjien maasta olisi ollut helppo rakentaa albuminkokoinen konsepti, Powerslavella egyptiläisyys ei ulotu nimikappaletta, kansitaidetta ja kiertuelavasteita pidemmälle. Iron Maidenin viidennellä pitkäsoitolla lauletaan monista muistakin aiheista, ja Maidenille poikkeuksellisesti ollaan myös tyystin laulamatta. Egypti-teeman kapeudesta huolimatta levyssä ei ole pyramidihuijauksen makua: Powerslave on Maidenin pitkän uran energisimpiä albumikokonaisuuksia.

Aces High:

Parhaat palat kuullaan tosin heti kärkeen. Powerslave käynnistyy kahdella klassikkobiisillä. Toisen maailmansodan ilmataistelujen tiimellykseen sijoittuva ’Aces High’ ja tuomiopäivän kelloon viittaava sodanvastainen ’2 Minutes To Midnight’ ovat yhä Iron Maidenin konserttien yleisöä kohahduttavimpia kappaleita. Albumin A-puolen loppu jää avauskaksikon varjoon, mutta hetkensä siinäkin on: ’Losfer Words (Big ’Orra)’ on yksi Iron Maidenin harvoista instrumentaalikappaleista, ja ’Flash Of The Bladen’ pääriffi on pulppuilevassa yksinkertaisuudessaan unohtumaton.

B-puolen aloittaa kipakka ja kiivas ’Back In The Village’, joka viittaa 1960-luvun tv-sarjaan The Prisoneriin (kuten Iron Maidenin The Number Of The Beastin ’The Prisoner’ pari vuotta aiemmin). Vinyylialbumin kolmebiisisen kääntöpuolen keskimmäisenä on ’Powerslave’, laulaja Bruce Dickinsonin teatraalinen kappale Niilin maisemista. Matkan päättää ’Rime Of The Ancient Mariner’, Samuel Taylor Coleridgen samannimiseen runoon perustuva liki neljännestunnin mittainen sävellys, Iron Maidenin uran pitkistä ja eeposmaisista albumiraidoista onnistunein. ’Rime Of The Ancient Mariner’ siirtää alkuperäisteoksen dramatiikan ja tunnelmavaihtelut hevirockin karskiin kontekstiin. Kenties se toimii hyvin siksi, että inspiraationlähteenä on lyyrinen taideteos eikä esimerkiksi kuivakka tietokirja.

2 Minutes To Midnight:

Powerslave oli Iron Maidenin siihen mennessä suurin menestys. Edelliselle albumille Piece Of Mind (1983) koottu klassinen kokoonpano oli nivoutunut yhteen, ja bändi käynnisti massiivisen World Slavery Tour -maailmankiertueen elokuussa 1984. Powerslave kipusi listoille eri puolilla maailmaa, mutta korkeimmalle se nousi bändin kotimaassa: Maiden piikkasi Brittien albumilistalla sijalla kaksi.

Siinä samalla Powerslavesta tuli osa elämän soundtrackia sille sukupolvelle, joka löysi rockin 1980-luvun heavy rock -buumin kautta. Sen vaikutuksen kuulee yhä hevibändeissä kautta maailman.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Iron Maiden | Facebook
Iron Maiden | Instagram
Iron Maiden | Twitter

Varaa Powerslave kirjastosta.

Varaa Powerslave kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Iron Maiden

1980-luku

Iron Maiden | EMI Records 1980
Killers | EMI Records 1981
The Number Of The Beast | EMI Records 1982
Piece Of Mind | EMI Records 1983
Powerslave | EMI Records 1984
Somewhere In Time | EMI Records 1986
Seventh Son Of A Seventh Son | EMI Records 1988

1990-luku

No Prayer For The Dying | EMI Records 1990
Fear Of The Dark | EMI Records 1992
The X Factor | EMI Records 1995
Virtual XI | EMI Records 1998

2000–2009

Brave New World | EMI Records 2000
Dance Of Death | EMI Records 2003
A Matter Of Life And Death | EMI Records 2006

2010-luku

The Final Frontier | EMI Records 2010
The Book Of Souls | Parlophone 2015

Livealbumit | Finna.fi
Iron Maiden

Live After Death | EMI 1985
A Real Live One | EMI 1993
A Real Dead One | EMI 1993
Live At Donington | EMI 1993
A Real Live Dead One | EMI 1998
Rock In Rio | EMI 2002
Death On The Road | EMI 2005
Flight 666 – The Original Soundtrack | EMI 2009
En Vivo! | EMI 2012
The Book Of Souls – Live Chapter | Parlophone/BMG 2017

Bruce Dickinson | Finna.fi

Tattooed Millionaire | EMI 1990
Balls To Picasso
| EMI 1994
Skunkworks | Raw Power/Castle Records 1996
Accident Of Birth | Raw Power 1997
The Chemical Wedding | Air Raid Records/Sanctuary Midline 1998
Tyranny Of Souls | Mayan Records/Sanctuary Midline 2005

Steve Harris – British Lion | Finna.fi

British Lion | EMI 2012
The Burning | Parlophone 2020

ASAP – Adrian Smith And Project

Silver And Gold | EMI 1989

Alice In Chains: Rainier Fog – sumusta selviytyneet
Black Sabbath: Black Sabbath & 13 – alun loppu ja lopun alku
Def Leppard: Hysteria – hard rockin valovoimaa
King Diamond: ”Them” – rytinää riivatussa talossa
Lähiöbotox: Rikkinäinen Suomi – arpia ja avohaavoja
Metallica: The $5.98 E.P. • Garage Days Re-Revisitedelonmerkkejä autotallista
Ozzy Osbourne: The Ultimate Sin – omituinen ajankuva
Zodiac Mindwarp and The Love Reactionrockia ja rockparodiaa

Lue lisää | Finna.fi

Omaelämäkerta  Bruce Dickinson & kääntäjät Meri Ala-Tauriala, Virpi Kuusela & Anja Lindqvist, 409 sivua | HarperCollins Nordic 2017 • HarperCollins 2018
En självbiografi – What Does This Button Do?  Bruce Dickinson & översättäre Marie Hansson, Sandra Rath & Sofi Rydell | HarperCollins Nordic 2017 • HarperCollins 2018

What Does This Button Do? – An Autobiography   Bruce Dickinson, 371 sivua  | HarperCollinsPublishers 2017 & 2018
Iron Maiden – Run To The Hills  Mick Wall & kääntäjä Reija Tanninen WSOY 2004
Iron Maiden – den officiella biografin om Iron Maiden  Mick Wall & översättare Nils Olsson, 366 sidor | Reverb 2005
Iron Maiden  Ross Halfin & kääntäjä Helmi Keränen, 200 sivua | Johnny Kniga 2007
Iron Maiden – koko ura  Neil Daniels & Gavin Baddeley & Daniel Bukszpan & Garry Bushell & Ian Christe & Ryan LaMar & Martin Popoff & John Tucker, Mick Wall & kääntäjä Katri Tenhola, 223 sivua | Minerva 2012
Rautaneito – Ilmestykset 1980–1985  Janne Kallio, 206 sivua | Toni Brigatti 2008

Iron Maiden – The Beast  Oliver Barrett, 164 sivua | Royal Group of Entertainment 2013
Infinite Dreams – Iron Maiden  Dave Bowler & Bryan Dray, 152 sivua | Boxtree Limited 1996
The Best Poetry Of Samuel Taylor Coleridge  Samuel Taylor Coleridge, 119 sivua | Digireads.com Publishing 2008
Iron Maiden – The Ultimate Unauthorized History Of The Beast  Neil Daniels • E-kirja | MB! 2012
Iron Maiden – A Photographic History  Ross Halfin, 128 sivua | Zomba Books 1988
Iron Maiden – Run To The Hills – The Official Biography Of Iron Maiden  Mick Wall, 351 sivua | Sanctuary 1998

Iron Maiden: Powerslave (1984).

Iron Maiden: Powerslave (1984).