Swallow The Sun: Moonflowers – elämänlankaa kehräämässä

Moonflowers | Century Media 2021

Musiikkia esille kirjastossa

Swallow The Sun: Moonflowers (2021).Kitaristi ja biisintekijä Juha Raivio (s. 1972) on värittänyt Moonflowersin kannen punaisen kuun omalla verellään. Dramaattinen ele visualisoi tunteen, joka on ollut kuultavissa Swallow The Sunin musiikissa erityisesti viime vuosina.

Sen jälkeen, kun Raivion puoliso, muusikko Aleah Starbridge (Aleah Liane Stanbridge, 1976–2016) kuoli syöpään vain 39-vuotiaana, hän on tehnyt musiikkia surun varjossa. Pariskunnan Trees Of Eternity -yhtyeen albumi Hour Of The Nightingale (2016), Hallatar-bändin No Stars Upon The Bridge (2017), Swallow The Sunin When A Shadow Is Forced Into The Light (2019) ja Aleahin postuumi sooloalbumi (2020) kuuluvat kaikki samaan prosessiin.

The Void. Ohjaaja: Sam Jamsen.

Niin kuuluu myös Moonflowers, Jyväskylässä vuonna 2000 perustetun Swallow The Sunin kahdeksas albumi, jonka kappaleet oli kirjoitettu valmiiksi ensimmäisenä koronasyksynä vuonna 2020. Maailman sulkeutuessa surulliset muistot alkoivat jälleen täyttää hiljaisuutta, joka ympäröi kotiinsa eristäytynyttä lauluntekijää Ruotsin syrjäseudulla. Musiikin sanotaan olevan sitä, miltä tunteet kuulostavat. Swallow The Sunin kohdalla se pitää paikkansa harvinaisen tarkasti.

Tämä levy voi olla tekijälleen terapeuttinen, mutta tuskin helppo. Juha Raivio on kertonut vihaavansa sitä, millaisia tunteita Moonflowers hänessä herättää ja mitä se hänelle merkitsee, mutta rakastavansa albumin rehellisyyttä. Infernon 10/2021 haastattelussa Swallow The Sunin laulaja Mikko Kotamäki kertoi toimittaja Aki Nuopposelle Moonflowersin syntyneen itsereflektiosta ja puivan sitä, miten suru muuttaa ihmistä.

Enemy. Video by Dronicon Films.

Swallow The Sunin valoa nielevässä soundissa on runsaasti jäämiä muutamasta metallin alagenrestä, mutta puhtaasti se on vain itseään. Musiikki menee myös muualle kuin hevin eri ulottuvuuksiin. ’The Void’ on kuin kaamoksen armoille jätettyä Pink Floydia, ja ’All Hallow’s Grievessä’ on kuulevinaan Portisheadin vaikutusta. Bändin suuriin vahvuuksiin kuuluu ääneltään monipuolinen Kotamäki. Hän on hieno laulaja puhtaasti tulkitessaan, death-ärisijänä ja bläkkis-kähisijänä.

Moonflowersista julkaistiin ennen varsinaista albumia pelkille jousisoittimille sovitettu Trio N O X Plays Moonflowers Live At Sipoo Church, jolla instrumentaaliversioita esittävät varsinaisella albumillakin soittavat alttoviulisti Helena Dumell, viulisti Aino Rautakorpi ja sellisti Annika Furstenborg. Trion tulkinnat avaavat uudenlaisen perspektiivin Raivion kappaleiden tunnemaailmoihin ja mielentiloihin.

Vaikka metallibändin ja klassisen trion ilmaisu on kovin erilaista, kumpaakin julkaisua kannattelee harras tunnelma. Jokainen sävellys kantaa itsenäisenä teoksena, mutta myös nivoutuu vahvasti osaksi pidempää musiikillista matkaa.

The Fight Of Your Life. Trio N O X. Video by Dronicon Films.

Englannin kielessä moonfloweriksi kutsuttu kasvi on suomeksi kuuelämänlanka. Nimessä on toivoa herättävää symboliikkaa. Lanka ei ole katkennut ja pitkä surutyö etenee kohti valmistumistaan. Kenties seuraavalla albumilla kuljetaan jo lähempänä valoa. Siitäkin voi syntyä syvää ja kaunista musiikkia.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Swallow The Sun | Facebook
Swallow The Sun | kotisivu
Swallow The Sun | Instagram
Swallow The Sun | Twitter


Moonflowers
Matti Honkonen – bassokitara
Mikko Kotamäki – laulu
Jaani Peuhu – taustalaulu
Juuso Raatikainen – rummut
Juha Raivio – kitara, kosketinsoittimet
Juho Räihä – kitara, taustalaulu
Tuottaja: Juha Raivio

Levyhyllyt
Swallow The Sun
Finna.fi

2000–2009

The Morning Never Came • CD | Firebox Records 2003 • CD Spinefarm Records 2009 • CD & 2LP Alone Records 2018 & 2019
Ghosts Of Loss • 2LP • CD • CD+DVD | Firebox Records 2005 • 2LP & CD Alone Records 2018 & 2019
Hope | Spinefarm Records 2007 • 2LP Garden Of Exile Records 2008 & Svart Records 2019
New Moon | Spinefarm Records 2009 • 2LP Svart Records 2018

2010-luku

Emerald Forest And The Blackbird • CD • 2LP | Svart Records/Spinefarm Records 2012
Songs From The North I, II & III • 3CD • 5LP+3CD | Century Media Records 2015
When A Shadow Is Forced Into The Light • 2LP • CD | Century Media Records 2019

2020-luku

Moonflowers • 2LP • CD | Century Media Records 2021

Levyhyllyt
Trees Of Eternity
Finna.fi

Hour Of The Nightingale • 2LP • CD | Svart Records 2016 & 2020

Levyhyllyt
Hallatar
Finna.fi

No Stars Upon The Bridge • 2LP • CD | Svart Records 2017

Levyhyllyt
Aleah
Finna.fi

Aleah • 2LP • 2CD | Svart Records 2020

Alexi Laiho – Bodomista ikuisuuteen
Alice In Chains: Rainier Fog – sumusta selviytyneet
Amorphis: Queen Of Time – metallin muodonmuuttaja
Children Of Bodom: Hexed – ajan karkaisema tappoterä
HIM: Deep Shadows And Brilliant Highlights – poplevy huippujen varjosta
Iron Maiden: Powerslave – epiikkaa ja elinvoimaa egyptiläisittäin
King Diamond: ”Them” – rytinää riivatussa talossa
Nightwish: Human. :||: Nature. – maailmojen välissä
Metallica: The $5.98 E.P. • Garage Days Re-Revisitedelonmerkkejä autotallista
Pearl Jam: Ten – grungen elävä klassikko
Sentenced: Down – suunta kohta viimeistä rajaa
Smack On You – avain kulttisuosioon
Stam1na: Viimeinen Atlantis – maailma valomerkin jälkeen
Stone: Free – hyvästit vallankumoukselle
The Doors: The Doors – vallankumouksen lähtölaukaus

Lue lisää Swallow The Sunista
Finna.fi

Artikkelihaku Swallow The Sun

Swallow The Sun: Moonflowers (2021).
Swallow The Sun: Moonflowers (2021)
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.

Veronica Maggio: Och som vanligt händer det något hemskt • Kapitel 1 – tårgas och glitter

Och som vanligt händer det något hemskt • Kapitel 1 | Universal 2021

Svenskspråkiga artiklar • översättare Anna-Maria Malm
Om Veronica Maggios album på finska
Lyft fram musik i biblioteket

Veronica Maggio: Och som vanligt händer det något hemskt • Kapitel 1 (2021).Och som vanligt händer det något hemskt är Veronica Maggios sjunde album och på sätt och vis hörs det i musiken. Hennes sound har inte mera nyhetens behag, men det betyder inte att hon inte fortfarande producerar Maggio-pop av god kvalitet.

Italiensk-svenska Veronica Maggio, som föddes i mars 1981, fick en flygande start på sin solokarriär: debutalbumet Vatten och bröd (2006) gav henne en placering på topp 20-listan och en Grammis för årets bästa debutant. Framgången tilltog med skivan Och vinnaren är.. (2008), som var en succé inte bara i Sverige utan också i de andra nordiska länderna. Det tredje albumet Satan i gatan (2011) blev det stora genombrottet, Maggios första listetta i hemlandet.

Veronica Maggio. Bild: Veronica Maggios webbplats
Veronica Maggio. Bild: Veronica Maggios webbplats

Om Satan i gatan:s betydelse vittnar de många webbartiklarna som skrevs om skivan när den hade sitt tioårsjubileum. Med sina framgångar kom Veronica Maggio att rita upp riktlinjerna för 2010-talets svenska popmusik och under det årtiondet var hon den mest imiterade artisten i sitt hemland. Hennes position etablerades med albumen Handen i fickan fast jag bryr mig (2013), Den första är alltid gratis (2016) och Fiender är tråkigt (2019), som alla uppnådde listtoppen. Maggios musik har inte bara varit folkkär, utan också kritikerna har tyckt om musiken.

Se mig. Regissör: Robin Kempe-Bergman

Fiender är tråkigt, som innehåller låtar gjorda tillsammans med en annan stor svensk artist, Kents Joakim Berg, släpptes i form av två EP: n innan själva skivan gavs ut. Så här gjorde man också med långspelningen Och som vanligt händer det något hemskt, av vilken endast första delen, Kapitel 1 gjordes tillgänglig hösten 2021. Liknande utgivningspolitik har också förts av andra artister, bl. a. av den uppskattade och populära svenska popartisten Robyn.

Kanske den här modellen blir en vanlig kompromiss mellan singel- och albumformaten för dem som fortfarande vill publicera stora helheter, men också uppdatera bilden av sig själva som artister i tiden. För skivbolagen passar systemet i alla fall väl, eftersom publikationens livscykel och kommersiella värde ökar genom att splittra den i flera delar. Kapitel 1 innehåller sex låtar.

Varsomhelst/Närsomhelst. DoP: Staffan Övgård.

Och som vanligt händer det något hemskt är Maggios första skivinspelning på 2020-talet och nu är hon inte mera musikaliskt en vägvisare. Artisten försöker inte ens återuppfinna sig själv, de nya låtarna produceras i samma stil som de tidigare. Också sångernas kärleksfyllda tematik är mer än väl bekant: överväldigande känslor, krossade hjärtan, vardagliga miljöer och trolska ljus i nattens mörker. Fastän Maggio inte egentligen överraskar lyckas hon emellanåt beröra. ”Tårgas och glitter över hela vår stad ikväll” är en fin rad i stycket ’På en buss’, vars huvudperson för första gången tydligt ser sin egen situation.

Om och när man av Veronica Maggio önskar klassiska popmelodier, träinstrument, influenser från elektronisk musik och modern produktion, så är inte Och som vanligt händer det något hemskt • Kapitel 1 en besvikelse. Låtarna ’På en buss’ och ’Förlorat mot världen’ i början och slutet är känsliga och vackra. Pärlorna på Kapitel 1 är den mjukt melankoliska ’Se mig’ och den förväntansfullt spända ’Varsomhelst/Närsomhelst’. ’Daddy Issues’ är en mer vuxen Magio-låt med en på ett intressant sätt annorlunda lyrik. Bara låten ’Var är du?’ klingar ytligt.

Och som vanligt händer det något hemskt • Kapitel 1 lyser kanske inte Veronica Maggios stjärna som klarast, men dess sken har inte heller försvagats – ögat har bara vant sig vid det här ljuset.

Ari Väntänen |  www.arivantanen.com

Veronica Maggio  | hemsidan
Veronica Maggio  |  Facebook
Veronica Maggio  |  Instagram

Skivhyllor Levyhyllyt
Veronica Maggio
Finna.fi

2000–2009

Vatten och bröd | Universal Music 2006
Och vinnaren är.. | Universal Music 2008

2010-talet

Satan i gatan | Universal Music 2011
Handen i fickan fast jag bryr mig | Universal Music 2013
Den första är alltid gratis | Universal Music 2016
Fiender är tråkigt | Universal Music 2019

2020-talet

Och som vanligt händer det något hemskt • Kapitel 1 EP | Universal Music 2021

Not | Nuotti
Veronica Maggio
Finna.fi

Allt är för bra nu, 269 sidor | Bokförlaget Max Ström 2017

bob hund: Dödliga klassiker – klassens clown och primus [översättning på svenska]
bob hund: Dödliga klassiker – luokan pelle ja priimus
Disco Ensemble: First Aid Kit – hetki ennen räjähdystä
HIM: Deep Shadows And Brilliant Highlights – poplevy huippujen varjosta
Hurula: Jehova – blodet flyter klart [översättning på svenska]
Hurula: Jehova – veri virtaa kirkkaana
Håkan Hellström: Du gamla du fria – konst och stadionpop [översättning på svenska]
Håkan Hellström: Du gamla du fria – konst och stadionpop [översättning på svenska]
Kent: Hagnesta Hill – aikansa ajaton kuva
Kent: Tigerdrottningen – Ruotsin suurin näyttää jälleen
Kent: Då som nu för alltid – allting har sitt slut [översättning på svenska]
Kent: Då som nu för alltid – kaikki loppuu aikanaan
Magnus Carlson: Den långa vägen hem – tavallisen miehen soullevy
Marko Hietala: Pyre Of The Black Heart / Mustan sydämen rovio – rocktähti menee henkilökohtaisuuksiin
Pariisin Kevät: Kaikki on satua – läpimurto todellisuudesta toiseen
Ruusut: Kevätuhri – inhimillisyyttä ajankuvan alla
Silvana Imam: Naturkraft – ulkopuolisten ääni
The Ark: We Are The Ark – syvyys on pinnan alla
Veronica Maggio: Och som vanligt händer det något hemskt • Kapitel 1 – kyynelkaasua ja glitteriä

Veronica Maggio: Och som vanligt händer det något hemskt • Kapitel 1 (2021).
Veronica Maggio: Och som vanligt händer det något hemskt • Kapitel 1 (2021)
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.

Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani: Paluu paratiisiin – enemmän kuin etnoiskelmää

Paluu paratiisiin | Universal 2020

Musiikkia esille kirjastossa

Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani: Paluu paratiisiin (2020).Tuure Kilpeläisellä (s. 1970) on varmasti faneja, jotka eivät tiedä, miten pitkä matka miehellä oli takanaan jo silloin, kun he kuulivat hänestä ensimmäisen kerran. Kilpeläinen ei tupsahtanut alalle tyhjästä Valon pisaroiden (2010) mukana. Laulaja-lauluntekijä oli tehnyt kolme albumia jo ennen Kaihon Karavaanin matkaan lähtemistään. 

Levyt Tuure Kilpeläinen (2003), Just (2005) ja Kysymyksiä sudelle (2006) saivat hyviä arvosteluja mutta eivät myyneet häävisti. Tuossa uransa vaiheessa Kilpeläinen tunnettiin alalla paremmin lauluntekijänä kuin laulajana. Kun haastattelin häntä Kysymyksiä sudelle -levyn aikaan Sue-lehteen, kävi selväksi, että Kilpeläisellä oli ambitioita myös artistiuran suhteen. 

Älä revi mua.

”Onhan se hienoa, että mut tunnetaan [biisintekijän] duunini kautta. On hyvä, ettei ole tullut tunnetuksi esimerkiksi siitä, että heittää jossain ohjelmassa keiloja ilman paitaa. Tavallaan kuitenkin haluaisin päästä eroon biisintekijäleimasta. Mun mielestä siinä kaikuu käsitys tohvelit jalassa kotona istuskelevasta tyypistä, joka aina välillä yrittää väsätä oman levyn”, Kilpeläinen kertoi Suessa

”Kun meidät näkee keikalla, nuo mielikuvat heittävät häränpyllyä. Mä haluaisinkin tuoda esille bändiäni ja omaa, narsistista artistipuoltani, joka on jäänyt liian vähälle huomiolle. Haluaisin kertoa, että on olemassa myös Tuure Kilpeläinen Show, joka ihmisten kannattaisi nähdä.”

Valon pisaroita. Ohjaajat: Jaani Kivinen ja Hannu Aukia.

Neljä vuotta myöhemmin Kilpeläisestä tuli tähti, kun Valon pisaroita sinkosi hänet platinatasolle. Sillä hän lanseerasi musiikillisten vaikutteiden ja elementtien yhdistelmän, jonka varaan saattoi rakentaa uran. Sekoitus keinuvaa maailmanmusiikkia ja suomalaista iskelmää oli vetävä väriyhdistelmä, jolla kirjoitettu menestystarina jatkuu edelleen. Poikkeuksellisesti suosio on ollut laajaa paitsi kansan myös kriitikoiden keskuudessa.

Se on minä joka hajoaa. Ohjaajat: Sanna Saastamoinen-Barrois & Jeremy Barrois.

Kilpeläinen karavaaneineen ei onneksi toista menestysreseptiään orjallisesti. Paluu paratiisiin -albumin ensimmäiset biisit yllättävät hillityillä funk-fiiliksillä (’M-juna’) ja Paul Simonin suodattamilla afrovaikutteilla (’En ole yksin’). Vasta ’Naarmuja paratiisissa’ vie Karavaanin takaisin tutulle reitille iskelmän ja etnon väliin. ’Se on minä joka hajoaa’ Bach-viittauksineen on modernin valtavirtaiskelmän klassikko, mutta ’Rakastan sua niin et se sattuu’ on keikkojen ja radioiden tehokkain sydäntensulattaja. ’Levoton tyyneys’ ylenee suorastaan spirituaaliseksi, ja ’Aamunkoi’ ja ’Mä oon sun’ helkkyvät afrikkalaisittain.

Rakastan sua niin et se sattuu. Ohjaus: Kaulus & Vincento, Kim Nordström.

Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani on siitä hieno ryhmä, että sen loppuun soitetut hitit ovat vain osa totuutta. Vaikka Paluu paratiisiin on Karavaanin seitsemäs ja Kilpeläisen kymmenes pitkä levy, koko kuvaa tuskin on vieläkään paljastettu. Tutuksi tulleen etnoiskelmän takana on kokonainen väripaletti, joka avautuu vain albumikokonaisuuksien kautta.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani | Facebook
Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani | Instagram

Levyhyllyt
Tuure Kilpeläinen
Finna.fi

2000–2009

Tuure Kilpeläinen | Sony BMG 2003
Just | Grandpop 2005
Kysymyksiä sudelle | Grandpop 2006

2010-luku

Valon pisaroita Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani | Warner Music Finland 2010
Erämaa Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani | Warner Music Finland 2011
Afrikan tähti Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani | Warner Music Finland 2012
Käpälikkö Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani | Kaiho Republic 2014
Surusilmäinen kauneus Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani | Universal Music 2016

2020-luku

Paluu paratiisiin Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani | Universal 2020
Seven Sisters Holy Play Boys [Teho Majamäki & Tuure Kilpeläinen] | Universal 2021

Kokoelmalevy
Tuure Kilpeläinen
Finna.fi

Kaihon karnevaali | 2CD Universal 2017

Vain elämää 9
[Tuure Kilpeläinen • Anne Mattila • Ellinoora • Eveliina • Pyhimys • Lauri Ylönen • Pepe Willberg]
Finna.fi

Vain elämää – kausi 9 – ensimmäinen kattaus • CD | Warner Music Finland 2018
Vain elämää – kausi 9 – toinen kattaus • CD | Warner Music Finland 2018

Vain elämää 12
[Tuure Kilpeläinen • Abreu • Chisu • Suvi Teräsniska • Anssi Kela • Jukka Poika • Pyhimys • Arttu Wiskari]
Finna.fi

Vain elämää • kausi 12 – ensimmäinen kattaus • 2CD | Kaiku Recordings 2021
Vain elämää • kausi 12 – toinen kattaus • 2CD | Kaiku Recordings 2021

Egotrippi: 10 – valttina puhuttelevuus
Haloo Helsinki! Älä pelkää elämää – suurten tunteiden peli
Irina: Haluun olla yksin – tiistaiaamun draamaa
Jarkko Martikainen & Luotetut miehet: Ruosterastaat – myötäelämisen pistämätön keveys
Knipi ja menetysten kauneus
Mariska: Toisin sanoen – raikas uusi kulma
Maustetytöt: Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä – olemisen särkyvä hauraus
Paul Simon: Graceland – silta yli synkän virran
Samuli Putro: Pienet rukoukset – ihana raastava elämä
Scandinavian Music Group: Onnelliset kohtaa – loistelias ja paineeton popdebyytti
Scandinavian Music Group – surinakitaroista banjoihin, Talvipuutarhasta Las Vegasin raunioille
Ultra Bra: Vapaaherran elämää – houkutuksen voimasta
The Renegades: Cadillac – loppu on hysteriaa
Ville Valo & Agents – kadonnutta taikaa etsimässä
Zen Café: Helvetisti järkeä – rumia sanoja rakkaudesta

Lue lisää Tuure Kilpeläisestä ja Kaihon Karavaanista
Finna.fi

Karavaanin matkassa Kirjoittaja ja valokuvaaja Tommi E. Virtanen & valokuvaajat Sampo Haapaniemi & Tuomo Manninen, 272 sivua | Johnny Kniga 2018

Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani: Paluu paratiisiin (2020).
Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani: Paluu paratiisiin (2020)
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.

Richard Dawson & Circle: Henki – luja kuin azobehalko

Henki | Weird World/Domino 2021

Musiikkia esille kirjastossa

Richard Dawson & Circle: Henki (2021).Circlen kotimaiset kriitikko-fanit muistavat yhä toistella hauras kimmellys silmissään, miten ruotsalaisen Dagens Nyheterin toimittaja kirjoitti joskus kauan sitten Circlen olevan ”maailman paras bändi”. He kaikki ovat siitä ihan samaa mieltä ironisesti ja tosissaan, koska he tietävät, että jotkut Circlen levyt ovat ”kuuntelukelvottomia” ja jotkut ”mestariteoksia”. 

Kuurouttava kuoroylistys aiheuttaa vastareaktioita ja allergiaa, joka saattaa vaikeuttaa Circleen tutustumista. Kritiikittömän vastaanoton ei kuitenkaan pidä antaa vaikuttaa asenteisiin negatiivisesti, sillä persoonallisissa porilaisissa todella on aivan omanlaistaan ainesta. Siitä kertoo ajankohtaisimmin brittiläisen Richard Dawsonin kanssa tehty uusi levy Henki

Lily. Ohjaaja: Mika Taanila.

Circlellä on hyväksi havaittu keino uudistua: aika ajoin se ryhtyy yhteistyöhön jonkun ulkopuolisen kanssa. Ensimmäisen kerran niin tapahtui vuonna 2007, jolloin julkaistu Tower tehtiin yhdessä elektronimuusikko Verden kanssa. Osapuolet palasivat kimppaan vuoden 2011 kasettialbumi Giardinolla, joka on eräänlainen kokeellinen dokumentti (mistäpä muustakaan kuin) heidän tapaamisestaan eräänä iltapäivänä. 

Sinä samana vuonna Circle teki yhteisalbumin elektronisen musiikin suomalaisen pioneerin Erkki Kurenniemen kanssa. Rakkaus tulessa julkaistiin Kurenniemen 70-vuotispäivien kunniaksi. Vuonna 2013 ilmestynyt Enharmonic Intervals (For Paschen Organ) taas on Keski-Porin kirkon hienojen urkujen ympärille rakennettu yhteisteos seattlelaisen Mamifferin kanssa.

Methuselah. Ohjaaja: Samuli Alapuranen.

Vuonna 1981 syntynyt Richard Dawson on brittiläinen kriitikoiden lemmikki, joka on julkaissut musiikkia paitsi sooloartistina, myös Eyeballs-nimen alla sekä erilaisissa yhteisprojekteissa. Maansa perinnemusiikista vaikuttuneen artistin tuotantoa voi luonnehtia kokeelliseksi folkiksi. Tällaiset Circlelle vieraat vaikutteet puhaltavat bändin uudenlaiseen, vihertävään liekkiin.

Eniten Henkeä määrittelevät samaan aikaan juurevat ja taiteelliset laulumelodiat. Ne ovat selkeästi Dawsonia, mutta ei bändikään taustalle jää: soiton hypnoottisena lipuva toisteisuus ja sulava dynamiikka on ehtaa Circleä. Richard Dawson & Circle onkin juuri oikea nimivalinta, sillä Hengellä ei fiittailla. Se on eksentrinen krautprogefolkalbumi, jolla vallitsee harras tunnelma ja jolla osapuolet täydentävät toisiaan yllättävänkin tasapainoisesti. Hyvä esimerkki tästä ovat Dawsonin ja Mika Rätön lauluäänet, jotka eivät kontrastisuudestaan huolimatta kolaroi.

Cooksonia.

Hengen on useissa arvosteluissa mainittu olevan jonkinlainen teema-albumi kasveista. Sitä ei ainakaan sanoituksista arvaisi. Esimerkiksi ’Metuselahissa’ maantieteilijä Donald Curreyn puututkimukset toimivat metaforana, ja elämän ja kuoleman rajapintaa katselevassa ’Lilyssä’ kukkaset ovat symbolien roolissa, ja ’Ivy’ on nimestään huolimatta inspiroitunut mytologiasta eikä biologiasta. ’Silene’ sentään on kirjoitettu 32 000 vanhan siemenen vinkkelistä. On hyvä, ettei kitaristi Janne Westerlundin studiossa esittämä toive Circlen kasvimaisesta soitosta toteutunut ainakaan tasolla, jolla kuulija sen huomaisi, koska kasvithan eivät varsinaisesti soita mitään vaan värähtelevät huomaamattomasti. 

Vaikka varsinaisesti teemalevystä ei ole kyse, kokonaisuus on luja ja luonnonmukainen azobehalko, josta Circlen mittava diskografia saa jämäkän ja mieleenpainuvan jatkopalan. Henki on seitsemän pitkän biisin mitassaan niin alleviivatusti kokonaisuus, että jo yksin videosinkkujen erillisjulkaisut tuntuvat rikkovan jotakin. ’Metuselah’ erottuu materiaalista muita rockimpana ja jännitteisempänä, mutta sekin tuntuu soivan oikeassa paikassa vain ’Silenen’ ja ’Lilyn’ välissä. Hengen kaltaiset julkaisut lupaavat, että albumien aikakausi ei tule koskaan olemaan lopullisesti ohi.

Ivy.

Harvassa ovat Circlen kaltaiset yhtyeet, jotka raikastuvat vielä 33. studioalbumillaan. Bändin vanhoista krautrock-levyistä Henkeen vie pitkä tie, joka on johtanut post-rockin, elektron, heavy metalin ja ties minkä kautta. Juuri sellainen seikkailevuus on Circlen hienoin piirre. Menneen perusteella on vaikea sanoa, mitä tuleman pitää.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Henki
Pekka Jääskeläinen – kitara
Julius Jääskeläinen – kitara
Jussi Lehtisalo – bassokitara, laulu
Mika Rättö – kosketinsoittimet, laulu
Tomi Leppänen – rummut
Richard Dawson – laulu, kitara
Janne Westerlund – kitara, laulu

Richard Dawson | Facebook
Circle | Bandcamp
Circle | Facebook
Domino Recordings | kotisivu
Ektro Records | kotisivu

Levyhyllyt
Circle
Finna.fi

1990-luku

Meronia | 2LP CD Bad Vugum 1994 CD Ektro Records 2007 2LP Svart Records/Full Contact Records 2016
Zopalki | 2LP CD Bad Vugum 1996 2LP CD Ektro Records 2012
Hissi | CD Metamorphos 1996 & Ektro Records 2012 LP Full Contact Records 2014
Fraten | CD Metamorphos 1997 & Ektro Records 2012 LP Full Contact Records 2017
Pori | CD Metamorphos/Feldspar Records 1998 & Extra Records 2016 2LP Full Contact Records 2016
Andexelt | CD Metamorphos 1999

2000–2009

Prospekt | CD Ektro Records 2000 & Essence Music 20011 LP Static Caravan/Resonant 2002
Taantumus | CD Bad Vugum 2001 & Ektro Records 2009 2LP Full Contact Records/Svart Records 2011
Sunrise | CD Ektro Records 2002 & No Quarter 2007 2LP Headspin Records 2006
Alotus | CD Klangbad 2003
Guillotine | CD Ektro Records 2003 & Scratch Records 2005 2LP Full Contact Records 2014
Forest | CD Ektro Records/No Quarter 2004 LP Full Contact Records 2012
Tulikoira | CD Ektro Records 2005 & 2009 LP+7″ Headspin Records 2007
Miljard | CD Ektro Records 2006 3LP Hydra Head Records 2016
Tyrant | CD Latitudes 2007 2LP Latitudes 2009
Tower Circle featuring Verde | CD Last Visible Dog 2007 LP Full Contact Records 2011
Panic | CD Ektro Records 2007 LP Full Contact Records 2013
Katapult | CD LP No Quarter 2007
Hollywood | CD Ektro Records 2008 & Viva Hate Records 2010 2LP Full Contact Records 2014

2010-luku

Rautatie | CD Ektro Records 2010 LP Svart Records/Full Contact Records 2011
Infektio | LP & CD Conspiracy Records 2011
Noiduttu | C-kasetti Ruton Music 2011
Rakkaus tulessa Erkki Kurenniemi & Circle | LP Full Contact Records 2011
Giardino Circle featuring Verde | C-kasetti Ruton Music 2011
Manner | LP Hydra Head Records 2012 CD Ektro Records 2013
Six Day Run | LP Full Contact Records 2013
Enharmonic Intervals (For Paschen Organ)  Mamiffer & Circle | 2LP Sige 2013 CD Ektro Records 2013
Frontier Falcon (ex-Circle) | LP Full Contact Records 2013 CD Ektro Records 2013
Incarnation | LP Full Contact Records 2013 CD Ektro Records 2013
Leviatan Circle (ex-Falcon) | LP Full Contact Records 2013 CD Ektro Records 2014
Pharaoh Overlord | LP Full Contact Records 2015 C-kasetti SIGE 2015 CD Ektro Records 2015
Terminal | LP & CD Southern Lord 2017

2020-luku

Hymiö | C-kasetti Ruton Music 2020
Henki Richard Dawson & Circle | Weird World/Domino 2021

Levyhyllyt
Richard Dawson
Finna.fi

Magic Bridge | CD Pink Triangle 2011 & Domino 2015 2LP-CDr Box Records 2012 2LP Domino 2015
Nothing Important | LP & CD Weird World 2014
The Glass Trunk | 2LP & CD Domino 2015
Peasant | Weird World/Domino 2017
2020 | Domino 2019

Levyhyllyt
Hen Ogledd
[Richard Dawson Sally Pilkington Dawn Bothwell Rhodri Davies]
Finna.fi

Mogic | Domino 2018
Free Humans | Domino 2020

Kokoelma
Circle
Finna.fi

Kollekt | CD Bad Vugum 1998

DVD
Circle
Finna.fi

Saturnus Reality | DVD No Quarter 2009
Silta (live) | DVD Ektro Records 2015

Bee Gees: Bee Gees’ 1st – melankolista kamaripoppia
Death Hawks: Psychic Harmony – astronautiskelijan yllätyssiirto
H.C. Slim: H.C. Slim Sings – valon ja varjon leikkiä
Joose Keskitalo: En lähde surussa – elämän kauneus kuoleman varjossa
Jukka Nousiainen: Ei enää kylmää eikä pimeää – kyynisyyden ja toiveikkuuden vuoristoradassa
Karkkiautomaatti: Suudelmilla – hurmaava, höpsö ja hienostunut
Kuusumun Profeetta: Kukin kaappiaan selässään kantaa – magneettista tajunnanvirtaa
Litku Klemetti: Kukkia muovipussissa – arvokasta hölynpölyä
Pekka Streng – kohti unen maata
PK Keränen: Serobi Songs – toimintaa ilman turvaverkkoa
Rättö ja Lehtisalo: Kopernikus hortoilee näkinkengässä/helvetissä – avaruuden svengaava hypnoosi
Wigwam: Hard N’ Horny – historiallisen suomalaisbändin debyytti
Wigwam & Taivaanvuohi: Pop Liisa 3 – Poplastuja Liisankadulta

Lue lisää Circlen Mika Rätöstä
Finna.fi

Neljäs sukupolvi – suomalainen rock nyt  Tero Alanko & Petri Silas, 223 sivua | Johnny Kniga 2006. Mika Rättö on äänessä Alangon ja Silaksen ansiokkaassa haastattelukirjassa sivuilla 85–94.

Richard Dawson & Circle: Henki (2021).
Richard Dawson & Circle: Henki (2021)
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.

The Rolling Stones: Their Satanic Majesties Request – pahojen poikien kosminen joulu

Their Satanic Majesties Request | Decca/London 1967

Musiikkia esille kirjastossa

The Rolling Stones: Their Satanic Majesties' Request (1967).Aika muuttaa asioita. The Rolling Stonesin kuudes albumi Their Satanic Majesties Request oli pitkään mitä surkeimman flopin maineessa, mutta viime vuosina se on saanut osakseen yllättävän paljon ymmärrystä ja ihailua. Satanic Majestiesia voi ymmärtää vain, jos tietää, millaisissa olosuhteissa se on syntynyt.

Single oli popmusiikin perusyksikkö ja tärkein tuote aina 1960-luvun puoliväliin saakka. Sitten alkoi albumin valtakausi. Sellaiset teokset kuin The Beatlesin Rubber Soul (1965), Bob Dylanin Highway 61 Revisited (1965) ja Blonde On Blonde (1966) ja The Beach Boysin Pet Sounds (1966) muuttivat kuvioita sekä kaupallisella että taiteellisella tasolla. Albumit eivät enää olleet sinkkukoosteita vaan itsenäisiä, harkittuja kokonaisuuksia, joiden myyntimäärät määrittivät artistien asemaa. 

She’s A Rainbow.

The Beatlesin toukokuussa 1967 julkaistu Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band ei ehkä ollut varsinainen uuden ajan alkuräjähdys, mutta se kiihdytti albumiuniversumin laajenemista enemmän kuin yksikään muu tuon ajan julkaisu. Their Satanic Majesties’ Requestia pidetään The Rolling Stonesin yrityksenä tehdä jotakin yhtä suurellista. Beatles taatusti vaikuttikin Stonesiin siinä missä hippiaikakauden henki yleisemmin. Ongelmana vain oli se, etteivät vaikutteet sopineet Stonesille. 

The Rolling Stonesin Mick Jagger ja Keith Richards osasivat kyllä säveltää koukkuja, mutta heidän musiikkinsa viehätys perustui enemmän rytmiin ja tulkintaan kuin koskettaviin melodioihin ja huikentelevaisiin sovituksiin. John Lennonin ja Paul McCartneyn hienostuneista sävellyksistä oli huomattavasti helpompi sovittaa Sgt. Pepperin kaltainen musikaalimaisen viihdyttävä ja siistin psykedeelinen albumi kuin Jaggerin ja Richardsin rähjäisistä biiseistä. Stonesit kuitenkin yrittivät, koska vuonna 1967 tuntui tärkeältä ponnistaa yhtä korkealle kuin se toinen suuri brittibändi.

Sing This All Together.

Satanic Majestiesiin vaikutti myös Stonesin oma asema ja tilanne. Bändistä oli tullut nuorisokapinan symboli ja konservatiivien silmätikku, ja vuonna 1967 pahojen poikien maine konkretisoitui hankaluuksiksi. 1960-luvun perinteisiä arvoja kyseenalaistavassa vastakulttuurissa, jonka soundtrackiin Stonesin tuotantokin kuului, laittomien päihteiden käyttö oli yleistä. Se kauhistutti kansakuntia, jotka olivat tottuneet huumaamaan itseään alkoholilla. 

Brittiläinen tabloidilehti News Of The World nosti kohun nuorisoidolien huumeidenkäytöstä juttusarjalla Pop Stars and Drugs: Facts That Will Shock You, jossa The Rolling Stonesin sekoilulle omistettiin kokonainen artikkeli. Lööppijulkisuus sai poliisin kiinnostumaan Stonesien juhlista. Poliisi teki ratsian kitaristi Keith Richardsin kartanoon, ja siellä bilevieraiden taskuista löytyi kaikenlaista kyseenalaista kamaa, mikä johti Richardsin ja Jaggerin huumesyytteisiin. Toinen kitaristi Brian Jones pidätettiin hallussapidosta pari kuukautta myöhemmin. Rocktähdet välttivät vankilan täpärästi, Jones lähinnä mielenterveysongelmiensa vuoksi. 

Citadel.

Kuuluisuus ja päihteet etuineen ja kiroineen vaikuttivat myös bändin sisällä, ja paisunut ego ja sekava mielentila ovat huono yhdistelmä. Jos kemia olisi ollut kohdallaan, Stones olisi saattanut selvitä julkisuuden töyssyistä helpommin, mutta kun ei ollut. Kun Jonesin tyttöystävä Anita Pallenberg lähti Richardsin matkaan keväällä 1967, kitaristien välit kiristyivät äärimmilleen. Se ei ainakaan helpottanut luovan yhteistyön tekemistä. 

Toinen välirikko tapahtui The Rolling Stonesin ja manageri Andrew Loog Oldhamin välillä. Manageri erosi yhtyeen palveluksesta Satanic Majestiesin päämäärättömien äänitysten aikana. Suuret rocktähdet Jagger, Richards ja Jones saapuivat usein studiolle suuren hovin kanssa tuhlaamaan kallista aikaa ja jammailemaan vanhoja blueseja (toisinaan ihan vain Oldhamia ärsyttääkseen). Albumin työnimi oli ”Cosmic Christmas”, ja sen a-puolen päätteeksi äänitettiin samanniminen, ujeltava piilojoululaulu, jota edelsi loputtoman pitkä improvisoitu rämistelyjamitus. Siinä kaikessa oli bändin maanläheisillä miehillä, basisti Bill Wymanilla ja rumpali Charlie Wattsilla, sietämistä.  

2000 Man.

Vuoden 1967 lopulla julkaistu Their Satanic Majesties Request ei ehkä ole onnistunut albumi, mutta mielenkiintoinen ja erilainen se ehdottomasti on. Biisit toimivat sitä paremmin, mitä vähemmän ”psykedeliaa” ne sisältävät. Levyn avaava ’Sing This All Together’ on kaiketi tarkoitettu hippiajan taianomaiseksi voima-anthemiksi, mutta se jää musiikillisesti ohueksi ja sanomaltaan teennäiseksi. Kuulostaa siltä kun bändi kosiskelisi tai parodioisi hippiaatetta uskomatta sanaakaan siitä, mitä laulaa. 

Bill Wyman yllätti kirjoittamalla ja laulamalla levylle kappaleen ’In Another Land’, joka vieläpä julkaistiin singlenä. Basistin salaa äänitettyyn kuorsaukseen päättyvä biisi ei kuulosta Stonesilta, mutta on siitä huolimatta yksi Satanic Majestiesin ehyimmistä. Vielä paljon vahvempi raita on tunnistettavan stonesmainen ’2000 Man’, jolla voisi vieläkin laulattaa yleisöä stadionkonserteissa.   

Se, että fokus oli kadoksissa, kuuluu jopa miksauksessa. Levyllä on paljon erilaisia elementtejä eksoottisista soittimista sattumanvaraiseen hälinään ja mietittyihin jousisovituksiin, mutta kokonaisuus ratkeilee jatkuvasti saumoistaan. ’She’s A Rainbow’ olisi hieno biisi, ellei Jaggerin laulua olisi haudattu niin syvälle. Sama ongelma on rajusti riffitellyssä ’Citadelissa’ ja tunnelmallisessa yksinäisyyden hymnissä ’2000 Light Years From Home’, jonka Jagger sävelsi putkassa huumepidätyksensä aikaan. Rähiseviä bluesriffejä ja popmelodioita yhdistelevässä ’The Lanternissa’ soundi on täysin kohdallaan, samoin ’Gomperissa’, joka muuten on hippigeneerinen intianlomaläpsyttely. 

Siinä missä Sgt. Pepperin psykedelia on loppuun saakka harkittua ja vähän liiankin hiottua, Satanic Majestiesilla se on rujoa ja ailahtelevaa. Se tekee Stonesin levystä jännittävän ja arvaamattoman, mutta saa kokeilevuuden vaikuttamaan päälle liimatulta (ainakin selvin päin kuunnellessa). Albuminkansi on sisältöä ajatellen täysosuma. Stonesit esiintyvät siinä huvittavissa vaatteissa, jotka eivät pue heitä lainkaan ja jollaisia he eivät oikeasti haluaisi käyttää. 

Their Satanic Majesties’ Request nousi lähelle listakärkeä sekä Iso-Britanniassa että Yhdysvalloissa, mutta myynti tyssäsi nopeasti. Mutta nyt, yli puoli vuosisataa myöhemmin, kaikki on anteeksi annettu: Satanic Majesties on kiehtova kuvajainen ajasta ja paikasta, jossa The Rolling Stones oli vuonna 1967.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

The Rolling Stones | kotisivu
The Rolling Stones | Facebook
The Rolling Stones | Instagram
The Rolling Stones | Twitter

Levyhyllyt
The Rolling Stones
Finna.fi

1960-luku

The Rolling Stones | Decca Records 1964
The Rolling Stones No. 2 | Decca Records 1965
Out Of Our Heads | Decca Records 1965
Aftermath | Decca Records 1966
Between The Buttons | Decca Records 1967
Their Satanic Majesties Request | Decca 1967
Beggars Banquet | Decca 1968
Let It Bleed | Decca 1969

1970-luku

”Get Yer Ya-Ya’s Out!” • The Rolling Stones in Concert live | Decca 1970
Sticky Fingers | Rolling Stones 1971
Exile On Main St. | Rolling Stones 1972
Goats Head Soup | Rolling Stones 1973
It’s Only Rock ’n Roll | Rolling Stones 1974
Black And Blue | Rolling Stones 1976
Love You Live live | Rolling Stones 1977
Some Girls | Rolling Stones 1978

1980-luku

Emotional Rescue | Rolling Stones 1980
Tattoo You | Rolling Stones 1981
Still Life (American Concert 1981) live | Rolling Stones 1982
Undercover | Rolling Stones 1983
Dirty Work | Rolling Stones 1986
Steel Wheels | Rolling Stones 1989

1990-luku

Flashpoint live | Rolling Stones 1991
Voodoo Lounge | Virgin 1994
Stripped live | Virgin 1995
Bridges To Babylon | Virgin 1997
No Security live | Virgin 1998

2000–2009

Live Licks live | Virgin 2004
A Bigger Bang | Virgin 2005
Shine A Light live | Virgin 2008

2010-luku

Brussels Affair (Live 1973) live | Promotone BV 2011
Some Girls Live In Texas ’78 live | Polydor 2011 & 2017
Hampton Coliseum (Live 1981) live | Promotone BV 2012
L.A. Friday (Live 1975) live | Promotone BV 2012
Live At The Tokyo Dome live | Promotone BV 2012
Light The Fuse live | Promotone BV 2012
Live At Leeds live | Promotone BV 2012
Sweet Summer Sun – Hyde Park Live live | Promotone BV 2013
Blue & Lonesome | Polydor 2016
On Air live | Interscope/Polydor 2017

2020-luku

Steel Wheels Live live | Eagle Rock 2020

Levyhyllyt
The Rolling Stones ja Yhdysvallat
Finna.fi

England’s Newest Hit Makers | London Records 1964
12 x 5 | London Records 1964
The Rolling Stones, Now! | London Records 1965
Out Of Our Heads | London Records 1965
December’s Children (And Everybody’s) | London Records 1965
Got Live If You Want It!  live | London Records 1966
Between The Buttons | London Records 1967

Boksit ja kokoelmat
The Rolling Stones
Finna.fi

1960-luku

Big Hits (High Tide And Green Grass) | Decca 1966
Flowers | London Records 1967
Through The Past, Darkly (Big Hits Vol. 2) | Decca 1969

1970-luku

Stone Age | Decca 1971
Gimme Shelter | Decca 1971
Hot Rocks 1964–1971 | London 1971
More Hot Rocks (Big Hits & Fazed Cookies) | London 1972
Metamorphosis | ABKCO 1975
Made In The Shade | Rolling Stones/Atlantic 1975

1980-luku

Singles Collection – The London Years 3CD | ABKCO 1989

1990-luku

Jump Back – The Best Of The Rolling Stones ’71–’93 | Virgin 1994

2000–2009

Forty Licks | Virgin/ABKCO/Decca 2002
Rarities 1971–2003 | Virgin 2005

2010-luku

GRRR! | ABKCO/Interscope 2012
The Rolling Stones in Mono | ABCKO 2016
Honk | Promotone BV/Universal 2019

Levyhyllyt
Bill Wyman
Finna.fi

Monkey Grip | Rolling Stones Records 1974
Stone Alone | Rolling Stones Records 1976
Bill Wyman | A&M Records 1982
Stuff | Ripple Productions Ltd. 1992 & Castle Music 2007
Back To Basics | Proper Records 2015

Levyhyllyt
Charlie Watts
Finna.fi

From One Charlie | UFO Records/Continuum Records 1991
Warm & Tender Charlie Watts Quintet | Continuum Records 1993
Long Ago & Far Away Charlie Watts Quintet & London Metropolitan Orchestra | Pointblank/Virgin 1996
Charlie Watts Jim Keltner Project Charlie Watts & Jim Keltner | CyberOctave/Virgin 2000
Charlie Watts Meets The Danish Radio Big Band – Recorded Live At The Danish Radio Concert Hall, Copenhagen 2010 Charlie Watts & The Danish Radio Big Band | Danish Broadcasting Corporation 2017

Levyhyllyt
Keith Richards
Finna.fi

Talk Is Cheap | Virgin 1988
Main Offender | Virgin America 1992
Crosseyed Heart | Mindless Records/Virgin EMI Records 2015

Levyhyllyt
Mick Jagger
Finna.fi

She’s The Boss | CBS 1985
Primitive Cool | CBS/Rolling Stones Records 1987
Wandering Spirit | Atlantic 1993
Goddessinthedoorway | Virgin 2001

Black Sabbath: Black Sabbath & 13 – alun loppu ja lopun alku
Bob Dylan: Highway 61 Revisited – tie folkin tuolle puolen
Bob Dylan: Self Portrait – täydellisen keskeneräinen omakuva
Bruce Springsteen: The Rising – ihmisen uskosta huomiseen
Deep Purple: Whoosh! – loppu ei tullutkaan
Neil Young: After The Gold Rush – elokuvaton soundtrack
Robert Plant: Carry Fire – näin luodaan vanhasta uutta
The Black Crowes: Warpaint – sukellus syvään päähän
The Doors – vallakumouksen lähtölaukaus

Lue lisää The Rolling Stonesista
Finna.fi

Rolling Stones Philip Norman & kääntäjä Anu Kamunen, 398 sivua | Jalava 2003
Rolling Stones Philip Norman & kääntäjä Juhani Niemi, 538 sivua | Otava 1985

Lue lisää Charlie Wattsista ja The Rolling Stonesista Read more about Charlie Watts and The Rolling Stones
Finna.fi

Sympathy For The Drummer – Why Charlie Watts Matters  Mike Edison, 264 pages | Backbeat Book 2019

Lue lisää Bill Wymanista ja The Rolling Stonesista Read more about Bill Wyman and The Rolling Stones
Finna.fi

Bill Wyman • Stone Alone • The Story Of A Rock ’n’ Roll Band Bill Wyman with Ray Coleman, 594 pages | Viking 1990 Da Capo Press 1997
Bill Wyman • Stone Alone • The Story Of A Rock ’n’ Roll Band Bill Wyman with Ray Coleman, 708 pages | Penguin Books 1991

Lue lisää Mick Jaggerista ja The Rolling Stonesista
Finna.fi

Jagger Marc Spitz & kääntäjä Sami Heino, 312 sivua | Otava 2012

Lue lisää Keith Richardsista ja The Rolling Stonesista
Finna.fi

Elämä Keith Richards & James Fox & kääntäjät Seppo Hyrkäs & Kristiina Vaara, 567 sivua | WSOY 2010

The Rolling Stones: Their Satanic Majesties Request (1967).
The Rolling Stones: Their Satanic Majesties Request (1967)
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.