Queen Of Time | Nuclear Blast 2018
Amorphis-kitaristien pandemialevyt • [12/2023]
Suomea ei ole turhaan sanottu hevimetallin luvatuksi maaksi. On arvioitu, että meillä on väkilukuun suhteutettuna eniten metallibändejä maailmassa. Raskas rockmusiikki on tärkeä kulttuurivientituote ja musiikkiviennin merkittävin osa-alue.
Tähän ei ole tultu yhdessä yössä vaan vuosikymmenten mittaan, pioneerien pohjatyöstä ponnistaen. Yksi tärkeimmistä on Amorphis, jonka ainutlaatuinen yhdistelmä itämaista ja kalevalaista mystiikkaa, brutaalia metallia, progressiivisuutta ja melodista riffittelyä on kumuloitunut maailmanlaajuiseksi menestykseksi. Ja mikä bändin itsensä kannalta tärkeintä, kehitys jatkuu edelleen.
Amorphis: Amongst Stars
Jos Amorphisin nykyisen aikakauden laskee alkaneen vuoden 2006 Eclipse-albumista, jolla laulaja Tomi Joutsen esittäytyi, Queen Of Timen kohdalla tätä vaihetta on jatkunut jo yli puolet bändin urasta. Vuonna 1990 perustetun yhtyeen tapauksessa se on pitkä aika, mutta Amorphis on onnistunut kiertämään urautumisen ankeimmat karikot. Kitaristi Esa Holopainen ja kosketinsoittaja Santeri Kallio etsivät sävellyksiinsä edelleen uusia ideoita, ja vuoden 2015 Under The Red Cloudilla kuvaan astunut ruotsalainen tuottaja Jens Bogren on onnistunut värittämään vanhan bändin soundia uudenlaiseksi. Hämmästyttävää kyllä, Amorphis kuulostaa nyt virkeämmältä kuin kymmenen vuotta sitten.
Vuonna 2018 julkaistulla Queen Of Timella ovat Bogren ja bändi iskeneet uutta kipinää esimerkiksi orkestraalisuudesta, sinfonisuudesta ja kuorolaulusta. Myös huilut, saksofonit, udit, nais- ja kurkkulaulut ja suomenkielinen lausuntataide virkistävät kuulijaa metallimyrskyn silmässä, ja hetkittäin Amorphis tavoittaa jotakin sellaista, mitä se ei ole ennen tehnyt – ja sitä ei juuri ole liikkeellä saman ikäluokan bändien keskuudessa. Mutta vaikka latvassa humisevat uudet tuulet, ovat Amorphisin juuret syvällä sen omassa pitkässä historiassa. Sen kuulee pistämättömästä, dynaamisesta bändisoitosta.
Amorphis: The Bee
On vaikuttavaa, että basistin vaihtumisen myötä Amorphiksessa vaikuttaa nyt sen koko alkuperäinen kokoonpano: kitaristit Tomi Koivusaari ja Esa Holopainen, basisti Olli-Pekka Laine ja rumpali Jan Rechberger olivat bändissä jo vuonna 1990. Kallio liittyi mukaan vuonna 1998, ja Joutsenkin on ollut mukana jo neljätoista vuotta. Vaikuttavaa se on siksi, että kaiken jo koetun jälkeen Queen Of Timeltä löytyy paljon potkua. Se on kiinnostava, yksityiskohtainen albumi, joka avaa salojaan vähitellen.
Amorphis: Wrong Direction
Kolmannentoista albumin perusteella voi hyvinkin väittää, että syksyllä 2020 Amorphis viettää kolmekymmenvuotisjuhlaansa väsymättä. Salaisuus löytyy pyrkimyksestä amorfisuuteen eli siihen, ettei bändi anna elementtiensä jämähtää tuttuihin asemiin.
Ari Väntänen | www.arivantanen.com
Amorphis | kotisivu
Amorphis | Facebook
Amorphis | Instagram
Amorphis | Twitter
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Amorphis-kitaristien pandemialevyt • Silver Lake by Esa Holopainen [2021] • Bjørkø: Heartrot [2023]
Children Of Bodom: Hexed [2019] – ajan karkaisema tappoterä
HIM: Deep Shadows And Brilliant Highlights [2001] – poplevy huippujen varjosta
In Flames: Foregone [2023] – aika on In Flamesin puolella
Marko Hietala: Pyre Of The Black Heart / Mustan sydämen rovio [2019 • 2020] – rocktähti menee henkilökohtaisuuksiin
Mokoma: Kuoleman laulukunnaat [2006] – suomimetallin voimannäyttö
Nightwish: Human. :||: Nature. [2020] – maailmojen välissä
Santa Lucia: Arktista hysteriaa [1990] – uranuurtaja aikaansa edelläSentenced: Down [1996] – suunta kohti viimeistä rajaa
Sentencedin sanaton suru • Instrumentaalinen Sentenced 1989–2005
Stam1na: Viimeinen Atlantis [2010 • 2020] – maailma valomerkin jälkeen
Stone: Free [1992] – hyvästit vallankumoukselle
Swallow The Sun: Moonflowers [2021] – elämänlankaa kehräämässä
Tarot pitää riman korkealla • Vuodet 1982–2024
Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus: Lopunajan merkit [1999] – suomihevin lähtölaukaus
Viikate: Rillumarei! [2020] – väliaikaista kaikki on vain
VV: Neon Noir [2023] – Ville Valon värit
Waltari: Torcha! [1992] – aistit ja rajat auki
Amorphis
Finna.fi
1990-luku
The Karelian Isthmus | CD 1992 • CD-uusintapainos Relapse Records 2003 • LP-uusintapainos Relapse Records 2018
Tales From The Thousand Lakes | Nuclear Blast 1994 • CD-uusintapainos Relapse Records 2000 • LP-uusintapainos Relapse Records 2018
Elegy | Relapse Records 1996 • CD-uusintapainos Relapse Records 2004
Tuonela | Relapse Records 1999
2000–2009
Am Universum | Relapse Records/Spinefarm Records 2001
Far From The Sun | Oy EMI Finland Ab/Virgin 2003 • U.S. Deluxe Slipcase Nuclear Blast 2004 • 2LP-uusintapainos & CD-uusintapainos Nuclear Blast 2008
Eclipse | Nuclear Blast 2006 • LP-uusintapainokset Black Lodge Records 2006 & Back On Black 2018
Silent Waters | Nuclear Blast 2007 • 2LP-uusintapainos Back On Black 2007, 2LP-uusintapainos Nuclear Blast 2018
Skyforger | 2009 • 2LP-uusintapainos Back On Black 2019
2010-luku
The Beginning Of Times | CD & 2LP Nuclear Blast 2011 2LP-uusintapainos Back On Black 2018
Circle | Nuclear Blast CD, CD+DVD Special Edition & 2LP Nuclear Blast 2013
Under The Red Cloud | CD & 2LP Nuclear Blast 2015 • 2CD Nuclear Blast 2017
Queen Of Time | CD & 2LP Nuclear Blast 2018
2020-luku
Halo | Atomic Fire 2022
Esa Holopainen
Finna.fi
Silver Lake by Esa Holopainen | Nuclear Blast 2021
Bjørkø
Finna.fi
[Tomi Koivusaari • Janne Lounatvuori • Lauri Porra • Waltteri Väyrynen]
Heartrot | Svart Records 2023
Lue lisää Amorphiksesta
Finna.fi
Amorphis – Taivaan rumpu – Heavenly Drum Pekka Kainulainen & kääntäjät Erkki Virta & Ike Vil, 151 sivua | Otava 2017
Amorphis Markus Laakso, 411 sivua | Like 2015 • Uusi painos, 427 sivua | Like 2016
Amorphis – die officielle Biografie Markus Laakso & kääntäjä Tina Solda | Edition Roter Drache 2016
Lue lisää Tomi Koivusaaresta ja Amorphiksesta
Soundi
Tomi Koivusaari: ”Lepakon merkitystä ei voi korostaa liikaa” Timo Isoaho | Soundi 10/2023 • S. 20–25
Lue lisää suomalaisesta rockista ja metallista
Finna.fi
Jee jee jee – suomalaisen rockin historia Seppo Bruun & Jukka Lindfors & Santtu Luoto & Markku Salo, 543 sivua | WSOY 1998
Rauta-aika – suomimetallin historia 1988–2002 Jone Nikula, 288 sivua | Johnny Kniga 2002
Queen Of Time • 2018
Spotify
Queen Of Time • 2018