Tehosekoitin: Freak Out – monen tempun poni

Freak Out | Levy-yhtiö 1999

Tehosekoitin: Freak Out (1999).Tehosekoittimen neljäs albumi paljasti yhtyeestä aivan uusia puolia. Kolmella ensimmäisellä levyllään lahtelaisjengi oli kasvanut loistavaksi, tyylitajuiseksi rock’n’roll-bändiksi. Freak Outilla se todisti, ettei ollut mikään yhden eikä edes viiden tempun poni.

Freak Outilla helmi seuraa toistaan kuin kaulakorussa. Sen starttaa tiheätunnelmainen nimibiisi, joka aaltoilee surf-instrumentaalina. Torvisovituksilla ryyditetty ’V***u tajuutsä?’ nykii raakana funkrockina, kunnes koittaa suurimman klassikon aika: Motown-kompin liidättämä ’Asfaltti polttaa’ on kaikkien aikojen paras kuvaus siitä, miten hellepäivä-asiat Suomessa koetaan.

’Lady Number One’ sutii ja svengailee kesäyönkepeissä jazztunnelmissa. Dramaattisessa ja mahtipontisessa ’Ote irtoaa’ -kappaleessa Finnhits-iskelmä kohtaa paatoksellisen laulelman, mistä päästään ’Vaikeudet’-biisin sähköiseen bluesiin.

Albumin puoliväliin tultaessa Tehosekoittimen neljäs levy on osoittautunut retrohenkiseksi pastissikoosteeksi, mutta useimmista sellaisista poiketen se pystyy briljeeraamaan kahdella asialla. Kun on ensin ihmetellyt, mihin kaikkeen Tehosekoitin bändinä venyy, pääsee päivittelemään, että kylläpä Matti Mikkola osaa säveltää todella kovia kappaleita. Freak Outia kuunnellessa ei ihmetytä yhtään, että hän on nykyisin arvostettu tuottaja ja biisintekijä.

Vinyylikielellä ilmaistuna ”b-puolen alussa” Freak Outin tyylikortit on pelattu, ja se on kokonaisuuden linjakkuuden kannalta vain hyvä asia. Jälkipuolen käynnistävässä ’Valonkantajassa’ ja levyn päättävissä ’Vielä nuoria’ -biisissä sekä ’Laurassa’ Tehosekoitin on puhtaimmin oma itsensä, romanttinen rockbändi. Niiden välissä ’Meksiko-Kuusamo’ palaa blueskuvioihin ja ’Keskiyön tanssi’ Finnhits-fiilistelyyn. ’Eskimon silmien’ laskeva sointukulku tuo mieleen 1960-luvun lopun folkrockin, kun taas sen jousisovituksessa on vanhojen euroviisujen arvokasta suurellisuutta.

Vuonna 1991 perustetun Tehosekoittimen viimeiseksi studioalbumiksi jäi vuoden 2001 Rakkauden gangsterit, ellei lasketa Screamin’ Stukas -nimellä julkaistua englanninkielistä albumia A Lotta Rhythm (2002). Vuonna 2004 keikkailun lopettanut Tehosekoitin on palannut mehustelemaan vanhoilla meriiteillään vain tyylikkään harvoin. Vuonna 2009 se teki muutamia festivaalikeikkoja, ja vuoden 2020 kovan onnen keväänä Tehiksen julkistettiin palaavan jälleen kesän ajaksi lavoille. Koronaepidemian laantuessa kiertueesta on jäljellä ainakin jäähallikeikka Hajua ja energiaa: Estradilla Tehosekoitin, joka järjestetään lokakuun lopussa.

Freak Outin tehneen kokoonpanon jäsenet ovat kaikki olleet aktiivisia musiikin alalla. Matti Mikkola on tehnyt biisejä ja tuotantotöitä eri artisteille sekä Saimaa-yhtyeensä kanssa. God Given Assissakin vaikuttanut laulaja-sanoittaja Otto Grundström toimii nykyisin Nykyaika-bändissä, ja basisti Hannu Kilkki tekee soittohommien ohella töitä legendaarisen lahtelaisen rokkiklubi Torven taustapiruna. Pitkään hiljaiseloa viettänyt kitaristi Arska Tiainen muistetaan alaa ravistelleen levy-yhtiö Levy-yhtiön perustajana ja johtajana. Rumpali Tero Sundell on soittanut muun muassa Saimaassa ja Stigin Kullankaivajat-kokoonpanossa.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Tehosekoitin | Facebook
Tehosekoitin | Instagram

Varaa Freak Out kirjastosta.

Varaa Freak Out kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Tehosekoitin

Rock ’n Roll | CD Levy-yhtiö 1994 • LP Levy-yhtiö 2000 • LP-uusintapainos Svart Records 2020
Köyhät syntiset | CD & kasetti Levy-yhtiö 1997 • LP Levy-yhtiö 2000  • LP-uusintapainos Svart Records 2020
Varoittava esimerkki | Levy-yhtiö 1998 • LP Levy-yhtiö 2000 • LP-uusintapainos Svart Records 2020
Freak Out | Levy-yhtiö 1999 • LP Levy-yhtiö 2000 • LP-uusintapainos Svart Records 2020
Rock ’n’ Roll Monster Movie Show | Levy-yhtiö 2000 • LP Levy-yhtiö 2000
Rakkauden gangsterit | CD Levy-yhtiö 2001
Alive II • live | CD Levy-yhtiö 2010

Screamin’ Stukas

A Lotta Rhythm | Levy-yhtiö/Hi-Fi White Jazz Records 2002

Lue lisää | Finna.fi

Grundström, Otto: Tähtiotsa, 121 sivua | Johnny Kniga 2005

Tehosekoitin: Freak Out (1999).

Tehosekoitin: Freak Out (1999).

Leevi And The Leavings: Hopeahääpäivä – tutunkuuloinen joutsenlaulu

Hopeahääpäivä | Pyramid 2003

Leevi And The Leavings: Hopeahääpäivä (2003).Vuonna 2003 Gösta Sundqvistin, Juha Karastien, Niklas Nylundin ja Risto Paanasen liitto oli kestänyt jo neljännesvuosisadan. Siksi he antoivat Leevi And The Leavings -yhtyeensä kuudennentoista albumin nimeksi Hopeahääpäivä. Kuten pitkissä suhteissa usein käy, osapuolten dynamiikka oli ehtinyt hioutua särmättömäksi niin hyvässä kuin pahassakin. Bändin viimeiseksi jääneellä levyllä homma toimi, mutta ei tarjonnut yllätyksiä.

Heti avausraita ’Toiveunta’ tekee selväksi, että Leevin maailmassa kaikki on hyvin. Haikea laulumelodia, jostain määrittelemättömästä syystä pakahduttavalta tuntuva mandoliinisoundi, sanoitukset, joissa unelmat ovat melkein käden ulottuvilla mutta silti tavoittamattomissa, ja sävellykset, joissa kiusallisen tutut elementit sekoittuvat oivaltavasti ja synnyttävät jotakin omaperäistä… Gösta Sundqvist osasi kirjoittaa, ja Leevi And The Leavings oli täydellinen tulkitsija hänen biiseilleen.

Leevi And The Leavingsin kenties merkittävin ja tunnistettavin piirre, Sundqvistin empaattinen kyky lähestyä mitä rumimpia paikkoja koskettavasta kulmasta, on Hopeahääpäivällä ennallaan. Kohtalot ovat moninaisia. ’Janissa’ etsitään lämmintä syliä psykoaktiivisista huumeista ja päädytään vähän turhankin suoraviivaisesti metron alle. ’Lahopää-Liisan’ Mellunmäessä kahvia keittelevällä naisella on tyhjä katse ja päässään side, ja kertojan kohtalo jää miellyttävällä tavalla tulkinnanvaraiseksi. ’Matkalla omiin hautajaisiin’ -biisin päähenkilö on avioerossa yksin jäävä mies, joka pelkää vieraantuvansa lapsistaan. Parisuhdeongelmiin pureutuu myös tuppisuisuutta puiva ’Liikaa sanoja’. True crime -osastoa liippaavan ’Sandyn’ nimihenkilö liftaa väärän auton kyytiin. Laulun nimi ja sanoitus tuovat mieleen Hausjärven hiekkakuoppasurmina tunnetun selvittämättömän sarjamurhatapauksen.

Sundqvistin kansantaiteen roisi puoli pilkahtelee Hopeahääpäivällä vain himmeästi. Se on läsnä lähinnä ’Tulilanka palaa’ -menopalan seksikkäässä surmanajajassa sekä klassiseen kopiokonehuonikohtaukseen huipentuvassa kappaleessa ’Uusi sihteeri’. Hopeahääpäivällä surullisen koomiset hahmot eivät ole yhdestä puusta veistettyjä, mutta heitä yhdistää suuri kaipuu päästä lähelle toista ihmistä.

Gösta Sundqvist kuoli sydänkohtaukseen vain 46-vuotiaana Hopeahääpäivän ilmestymisvuonna. Koska Leevi And The Leavings ilman häntä oli ajatuksenakin mahdoton, Karastie, Nylund ja Paananen lopettivat bändin toiminnan. Näin Hopeahääpäivä jäi arvostetun ja suositun yhtyeen joutsenlauluksi.

Käsite ”joutsenlaulu” tulee ainakin parituhatta vuotta vanhasta uskomuksesta, jonka mukaan joutsen laulaa kauneimman laulunsa juuri ennen kuolemaansa. Leevi And The Leavings esitti joutsenlaulunsa lähinnä rutinoituneesti. Hopeahääpäivää ei voi millään pitää yhtyeen kuolemattomimpana julkaisuna, mutta eipä toisaalta nolostuttavana notkahduksenakaan. Siinä mielessä Hopeahääpäivä ei ollut hassumpi loppu, joka tuli joka tapauksessa liian varhain.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Leevi And The Leavings | Facebook

Varaa Hopeahääpäivä kirjastosta.

Varaa Hopeahääpäivä kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt
Leevi And The Leavings | Finna.fi

Suuteleminen kielletty | Black Label Series 1980 • CD-remaster Johanna Kustannus 2004 • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2017
Mies joka toi rock ’n’ rollin Suomeen | Black Label Series 1981 • CD-remaster Johanna Kustannus 2004 • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2017
Kadonnut laakso | Johanna/Black Label Series 1982 • CD-remaster Johanna Kustannus 2013 • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2017
Raha ja rakkaus | Pyramid 1985 • CD-remaster Pyramid 2008 • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2017
Perjantai 14. päivä | Pyramid 1986 • CD-remaster Pyramid 2010 • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2017
Häntä koipien välissä | Pyramid 1988 • CD-remaster Pyramid 2010 • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2017
Musiikkiluokka | Pyramid 1989 • CD-remaster Pyramid 2007 • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2017
Varasteleva joulupukki | Pyramid 1990 • CD-remaster Pyramid 2010 • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2017
Raparperitaivas | Pyramid 1991 • CD-remaster Pyramid 2013 • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2018
Turkmenialainen tyttöystävä | Pyramid 1993 • CD-remaster Pyramid 2013 • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2018
Rakkauden planeetta | Pyramid 1995 • CD-erikoispainos Pyramid 1995, sisältää lisäraitoja • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2018
Käärmenäyttely | Pyramid 1996 • CD-remaster Pyramid 2013 • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2018
Kerran elämässä | Pyramid 1998 • CD-remaster Pyramid 2013 • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2018
Bulebule | Pyramid 2000 • CD-remaster Pyramid 2013 • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2018
Onnen avaimet | Pyramid 2002 • CD-remaster Pyramid 2013 • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2018
Hopeahääpäivä | Pyramid 2003 • CD-remaster Pyramid 2013 • LP-uusintajulkaisu Svart Records 2018

Muista boksit ja kokoelmat | Finna.fi

Leevi And The Leavings -singleboksi Matkamuistoja julkaistiin vuonna 2008.

Leevi And The Leavings -singleboksi Matkamuistoja sisältää DVD-levyn ja informatiivisen kirjasen. Boksi julkaistiin vuonna 2008.

Salaiset numerot • 2LP | Kaktus 1986
Unelmia ja toiveita • LP & CD & kasetti | Euros Records 1989
Menestyksen salaisuus • 2LP & CD | Pyramid 1992 • 2LP-uusintapainos Lipposen levy ja kasetti 2020
Keskiviikko… 40 ensimmäistä hittiä • 2CD | 1998 
Torstai… 40 seuraavaa hittiä • 2CD | Pyramid 2001
Stereogramofoni – sinkkuelämää vuosien varrelta • 2CD | Johanna 2001 & 2013
Keskeneräinen sinfonia • CD + DVD | Pyramid 2004
Matkamuistoja – kaikki singlet 1978–2003 • 5CD + DVD + liitekirja | Pyramid/Johanna Kustannus 2008
Johanna-vuodet 1979–1983 • 3CD | Johanna Kustannus 2014
Elämänmenoa 1978–2003 • 3CD + 20-sivuinen tekstiliite | Valitut Palat 2016

Eppu Normaali: Tie vie – koskettimien syventämiä sanoja ja säveliä
Ismo Alanko yksin Vanhalla – ainutlaatuinen hetkien sarja
Juice Leskinen Grand Slam: Pyromaani palaa rikospaikalle – sanailua ja syvyyttä
Maustetytöt: Kaikki tiet vievät Peltolaan – kurjuuden kuningattaret

Lue lisää | Finna.fi

Forss, Timo Kalevi: Gösta Sundqvist – Leevi And The Leavingsin dynamo, 360 sivua | Into 2017
Partanen, Juha: Cyrano ja hullu koira – Nuoruusvuosia Leevi And The Leavingsin Gösta Sundqvistin kanssa, 196 sivua | Mediakasvo 2006
Luoto, Santtu: Raparperitaivas, 163 sivua | Johnny Kniga 2004

Leevi And The Leavings: Hopeahääpäivä (2003).

Ismo Alanko: Jäätyneitä lauluja – ajan hermolla

Jäätyneitä lauluja | Seal On Velvet 1993

Kun Jäätyneitä lauluja ilmestyi vuonna 1993, Ismo Alanko luonnehti sitä ensimmäiseksi ihan omaksi levykseen. Toki hän oli jo Sielun Veljissä ollessaan tullut tehneeksi Kun suomi putos puusta -nimisen sooloalbumin, mutta nyt hän oli puhtaasti omillaan, hampaat uuden aikakauden syrjässä kiinni niin omalla urallaan kuin popmusiikissa ylipäänsä. Ehkäpä juuri siksi Alanko teki toiselle soololevylleen niin ajanmukaista ja uudenlaista soundia.

Muutos näkyi kansissakin. Kun suomi putos puusta kuvitettiin syrjäseutujen Suomen maisemalla, mutta Jäätyneitä lauluja sai päällisekseen Stefan Lindforsin kontrastista poptaidetta.

Jättäessään Sielun Veljet taakseen Alanko irtautui vapaaehtoisesti kitarabändien maailmasta. Jäätyneiden laulujen toteutuksessakaan ei laskettu perinteisen soiton vaan viimeisimmän musiikkiteknologian varaan. Kumppanikseen Alanko löysi Raptorin Izmo Heikkilän ja sen tuottajan Manne Railon eli Mitron. Rockvisionäärin ja humoristisen räppiryhmän liitto tuntuu tavallaan kummalliselta (ja toki höpömusiikin halveksujat aikoinaan katselivatkin Raptoria nenänvarttaan pitkin), mutta kyse oli siitä, että Alanko kaipasi juuri Izmon ja Mitron kaltaisia tiukasti ajan hermolla pysytteleviä työkavereita. Heitä tarvittiin, koska Alangon soundi koneistettiin pohjia myöten. Mikko Karmila kyllä äänitti joihinkin albumin biiseihin Anssi Nykäsen ja Janne Haaviston rumpujensoittoa, mutta niidenkin lopulliset kompit koottiin niistä leikellyistä sampleista.

Koska Alanko uskoi popmusiikin voivan olla edistyksellinen taidemuoto, hän ei vierastanut kokeiluja, ja se todella kuului Jäätyneillä lauluilla. Levyn soundi oli aikoinaan yllättävä, mutta kaikkein hämmästyttävintä oli, miten kotonaan artisti tuntui olevan tällaisessakin äänimaisemassa. Arvostetun Alangon tekemä konemusiikkilevy saattoi saada muutamat rokkipuristit takajaloilleen, mutta osan se opetti kyseenalaistamaan omia kankeita asenteitaan.

Jäätyneitä lauluja oli ajankohtainen myös sanoituksellisesti. Alanko halusi tuoda levylle sanastoa maailmasta, jonka kohtasi arjessa, ja niin hän kirjoitti sennimisiä kappaleita kuin ’Pornografiaa’, ’Laboratorion lapset’, ’Extaasiin’, ’Demokratiaa (Mutta vain tietyillä ehdoilla)’, ’Autolounas huoltamon tapaan’ ja ’Miljonäärien yö’. Jo yksin biisien nimet kertoivat musiikin nousevan todellisuudesta, joka oli kovin toisenlainen kuin vaikkapa Kun Suomi putos puusta -levyllä.

Jäätyneiden laulujen tuotanto jakoi mielipiteitä, mutta häkellyttävän pinnan alla oli kappaleita, joiden kirjoittajan käsialan tunnistaa helposti. Uudenlaisen toteutuksen takana oli teräviä, näkemyksellisiä biisejä, jotka vahvistivat Alangon asemaa yhtenä kotimaisen rockin suurista tekijöistä. Levyn käynnistävä, viehkosti kiero ’Pornografiaa’ on yksi hänen uransa komeimpia rocklauluja, ja ’Extaasiin’ puolestaan lukeutuu hänen aistillisimpiin kappaleisiinsa. Toisaalta Jäätyneitä lauluja kiinnittyi tuotannon kautta syntyhetkeensä niin lujasti, että CD-levy tuntuu olevan ainoa oikea formaatti sen kuuntelemiseen. (Laulujen jäätyneisyyden voi ajatella viittaavan juuri siihen.) Teksteissään levy on ajattomampi kuin tuotannossaan, mikä kertoo lähinnä siitä, että ajat ovat muuttuneet aika vähän.

Vuonna 1980 levytysuransa aloittaneen Ismo Alangon aikeissa on juhlistaa 40-vuotista taiteilijantaivaltaan kymmenen konsertin sarjalla. Marraskuussa pidettävistä teemakeikoista yksi on ansaitusti omistettu Jäätyneille lauluille. Se kertoo albumin erityisyydestä hänen tuotannossaan. Jotakin kertoo sekin, ettei Alanko ole sittemmin tehnyt mitään Jäätyneiden laulujen kaltaista.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Ismo Alanko | kotisivu
Ismo Alanko | Facebook
Ismo Alanko | Instagram

40-vuotisjuhlakeikat 2020 ja 2021

Ismo Alanko juhlistaa 40-vuotista musiikkiuraa marraskuussa 2020. Alangon konserttisarjan Neljäkymmentä laulujen vuotta järjestetään 10.–21. marraskuuta Helsingin Tavastialla. 19.11 on vuorossa Jäätyneitä lauluja.

Hassisen Koneen paluukeikat siirtyivät koronatoimien vuoksi kesään 2021.

HASSISEN KONE – 40 VUOTTA MYÖHEMMIN
ti–la 22.–26.6.2021 Joensuu, Kerubi
2021 Seinäjoki, Provinssi (tba)
la 7.8.2021 Tampere, Ratinan Stadion

Varaa Jäätyneitä lauluja kirjastosta.

Varaa Jäätyneitä lauluja kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Ismo Alanko
Kun Suomi putos puusta – ääniä vapaan pudotuksen aikakaudelta • LP & CD & kasetti | Seal On Velvet 1990
Kun Suomi putos puusta – Ismo Alangon rock-konsertin taltiointi, 44 min. Ohjaus: Liisa Akimof • VHS | Yleisradio/Tallennepalvelu 1991
Jäätyneitä lauluja • LP & CD & kasetti | Seal On Velvet 1993 • LP-uusintapainos Svart Records 2019
Taiteilijaelämää • CD & kasetti | Poko Rekords 1995 • LP-uusintapainos Svart Records 2018
Irti • CD & kasetti | Poko Rekords 1996 • LP-uusintapainos Svart Records 2018
Maailmanlopun sushibaari • 2LP & CD & 2CD-erikoispainos | Fullsteam Records/Sony Music 2013
33 ⅓  – Kolmannesvuosisata taiteilijaelämää/Live • 2CD | Fullsteam Records/Sony Music 2013
Ismo Kullervo Alanko • LP+CD & CD | Fullsteam Records/Sony Music 2015
Yksin Vanhalla • 2LP & CD | Fullsteam Records/Sony Music 2017
Minä halusin olla niin kuin Beethoven • LP & CD | Fullsteam Records 2019

Ismo Alanko Säätiö
Pulu | Poko Rekords 1998
Luonnossa • live • 2CD | Poko Rekords 1999
Sisäinen solarium | Poko Rekords 2000 • 2LP-uusintapainos Svart Records 2020
Hallanvaara | Poko Rekords 2002 • 2LP-uusintapainos Svart Records 2020
Elävää musiikkia • live | Poko Rekords 2003
Minä ja pojat | Poko Rekords 2004
Ruuhkainen taivas | Poko Rekords 2006

Ismo Alanko Teholla
Blanco Spirituals | Fullsteam Records 2008
Onnellisuus | Fullsteam Records 2010

Hassisen Kone
Täältä tullaan Venäjä | Poko Rekords 1980
Rumat sävelet | Poko Rekords 1981
Harsoinen teräs | Poko Rekords 1982
Historia 1980–82 | 2LP • Poko Rekords 1982 | CD • 1988 | 2LP-painos sisältää englanninkielisen albumin High Tension Wire.
Tarjolla tänään – Hassisen Kone | CD • Poko Rekords 2000

Sielun Veljet
Sielun Veljet • live | Poko Rekords 1983
Lapset • 12″ EP | Poko Rekords 1983
Hei soturit | Poko Rekords 1984
L’amourha | Poko Rekords 1985
Kuka teki huorin | Poko Rekords 1986
Suomi – Finland | Poko Rekords 1988
Softwood Music – Under Slow Pillars | Poko Rekords 1989
Musta laatikko • 3CD | 1991
Otteita Tuomari Nurmion laulukirjasta | Poko Rekords 2007
Kansan parissa 1 – Ilokivi, Jyväskylä 24.5.1989 • live | Poko Rekords 2008
Kansan parissa 2 – Provinssirock, Seinäjoki 2.6.1990 • live | Poko Rekords 2008
Kansan parissa 3 – Tavastia, Helsinki 26.11.1989 • live | Poko Rekords 2009
Kansan parissa 4 – 1990–1991 • live | Poko Rekords 2009

L’Amourderin levytykset
Tin Drum//The Canoe Song • 7″ single | Fun After All 1986
Tin Drum//The Canoe Song/Discophrenia • 12″ single | Fun After All 1986
Ritual • 12″ EP | Fun After All 1986
Shit-Hot | Poko Rekords 1987

Muista boksit ja kokoelmat | Finna.fi
Toimitus suosittelee lämpimästi Ismo Alangon, Hassisen Koneen ja Sielun Veljien laajoja kokoelmateoksia.
Ismo Alanko
Alangolla – Ismo Alangon lauluja, 4CD + liitevihko | Poplandia 1997
Hassisen Kone
Jurot nuorisojulkkikset – koko tuotanto koko tarina 1980–1982 | Poko Rekords/EMI Finland Oy 2009 | 6CD + 36-sivuinen Juha Nikulaisen toimittama liitevihko. Liitteessä on Jukka Orman historiakatsaus sekä Ismo Alangon haastattelu.
Olemme yhtye nimeltään Hassisen Kone! • 4LP | Svart Records 2020
Sielun Veljet
Myytävänä! – Sielun Veljien suurimmat hitit 1983–1988 • LP & CD & kasetti [CD- ja kasettipainokset sisältävät kuusi lisäraitaa] | Poko Rekords 1989
Musta laatikko • 3CD | Seal On Velvet 1991
Aina nälkä – Veljien 20 pahinta hittiä • CD | Poko Rekords 2003
Maallinen vaellus 1983–2011 • 2CD | Poko Rekords 2011

Katso DVD | Finna.fi
Alanko, Ismo: Taiteilijaelämää vuosilta 1989–2006, 3h 32 min • 2DVD + 16-sivuinen tekstiliite, sisältää diskografian ja Ismo Alangon kuusisivuisen koosteen DVD-kokoelman sisällöistä | Poko Rekords Oy 2006
Akimof
, Liisa: Kun Suomi putos puusta – Ismo Alangon rock-konsertin taltiointi, 44 min • VHS | Yleisradio/Tallennepalvelu 1991
Kaurismäki
, Aki & Kaurismäki, Mika
Saimaa-ilmiö, 128 min. | Sandrew Metronome 2007 •  Future Film 2014
Hassisen Kone
20 vuotta myöhemmin – Eastpop 2000 Live, 62 min | Poko Rekords 2001

Eppu Normaali: Tie vie – koskettimien syventämiä sanoja ja säveliä
Hassisen Kone: Täältä tullaan Venäjä – estottoman rockin riemuvoitto
Ismo Alanko yksin Vanhalla – ainutlaatuinen hetkien sarja
Jaakonaho: Ghost Riot – tuottaja-kitaristin music noir -albumi
Juice Leskinen Grand Slam: Pyromaani palaa rikospaikalle – sanailua ja syvyyttä
Sielun Veljet: Softwood Music – Under Slow Pillars – unohdettu klassikko

Lue lisää | Finna.fi
Alanko, Ismo & Kuosmanen, Kirsti: Sanat – täydennetty laitos, 472 sivua | WSOY 2013
Bruun, Seppo & Lindfors, Jukka & Luoto, Santtu & Salo, Markku: Jee jee jee – suomalaisen rockin historia, 543 sivua | WSOY 1998
Juntunen, Juho: Tuuliajolla – Suuri rock and roll -risteily, 253 sivua | Like 2008 • 1. painos Fanzine 1981.
Kontiainen, Vesa: Aitoa suomirokkia – Poko Rekordsin historia, 667 sivua | Like 2004
Leskinen, Juice & Kanerva, Timo: Vaikuttajat korvissamme, 195 sivua | Kirjayhtymä 1993
Metso, Juha & Sirén, Vesa: Sielun Veljet – kuvat, 240 sivua | Johnny Kniga | 2013

Ismo Alanko: Jäätyneitä lauluja (1993).

Chisu: Momentum 123 – suuren muutoksen maisemissa

Momentum 123 | Warner Music Finland 2019

Vanhan artistiminän symbolinen surmaaminen ja itsensä uudelleen synnyttäminen on tätä päivää. Tai toki taiteilijat ovat kautta aikojen tehneet radikaaleja siirtoja, mutta nykyajan popmusiikissa se on aivan oma ilmiönsä, joka voi näkyä musiikin ohella artistin nimessä, sanoituksissa tai vaikka kansitaiteessa. Christel ”Chisu” Roosberg teki tuon tempun viimeisimmällä albumillaan Momentum 123. Hänen muutoksensa on ensisijaisesti musiikillinen, mutta myös kokonaisvaltainen.

Momentum 123 on pisin taiteellinen harppaus Chisun tuotannossa, mutta ei silti täysin arvaamaton. Hän on aina vaikuttanut liian kunnianhimoiselta muusikolta jämähtämään vain yhteen kaikista ulottuvillaan olevista ulottuvuuksista. Jälkiviisauden valo paljastaa jo Polaris-levyltä (2015) selkeitä merkkejä halusta uudistua.

Silti voi hyvin puhua siitä, että artisti on keksinyt itsensä uudelleen – onhan Chisu muuttanut sekä musiikkinsa kirjoittamisen että viimeistelemisen tapaa. Useimmat biisit on rakennettu biiteistä ja soundeista lähtien, ei melodioista tai sointukuluista alkaen. Ne on toteutettu elektronisilla instrumenteilla, ei akustisilla tai vanhan liiton bändisoittimilla. Momentun 123:n tunnelmassa voi olla jotakin samaa kuin Chisun Alkovi-debyytillä (2008), mutta paluusta juurille ei ole kyse.

Momentum 123:n voi lainata kirjastosta cd:nä tai vaikka ostaa kaupasta vinyylinä, mutta ensisijaisesti se on lyhytjännitteiselle streaming-sukupolvelle tehty lyhyempien osien summa, eikä kuulijan ole pakko laskea osia yhteen. Chisun kuudes albumi koostuu kolmesta ep:n mittaisesta ”momentumista”. Se on tätä päivää, mutta itse asiassa jäsentely tekee albumin helpommin lähestyttäväksi myös niille, jotka vannovat perinteisten kolmen vartin kokonaisuuksien nimeen.

Momentum 1, visuaaliselta teemaltaan meri, on viipyilevä ja odottava. Läsnä on epävarmuuden ja toivon sävyttämä tietoisuus siitä, että vastarannalla kaikki on toisin kuin kotisatamassa, jossa matkaajalle vielä hurrattiin. Osan avainkappale on ”Momentum” – laulu, joka voi olla yhtä aikaa hiipuvan parisuhteen päätöslaulu että muutosta kaipaavan artistin tilitystä entiselle itselleen. Sama pätee koko Momentum 123:een. Se tilittää, mutta on myös samaistuttavissa.

Momentum 2:lla Chisu visualisoi taiteensa aavikoksi, ja se onkin osakokonaisuuksista paahteisin. Tuotannollisesti se on myös niistä leikkisin, vapain ja ärsyttävin, rutiseva ja vingahteleva elektro-ep. ’Chisu kuka?’ ja ’Artisti/narsisti’ ovat kiinnostavaa, itsekeskeistä peilailua, mutta toiselta momentumilta löytyy myös kokonaisuuden svengaavin biisi, ’Ydinsota’. ’Ydinsodan’ jälkeen huolestunut ’Tipping Point’ käynnistää uuden osan. Momentum 3 on visuaalisesti jäätikkö, ja kylmänviileän tyyni on myös musiikillinen maisema. Raikas päätöskappale ’Viimeiset tekstarit’ on eräänlainen selitys sille, miksi kaikki on muuttunut – rakkaudessa tai taiteessa, mene ja tiedä.

Momentun 123 on aikamoinen trippi. Se on varmasti häkellyttänyt niitä, jotka tutustuivat häneen Vain elämää -ohjelman kautta. Taiteilija tekee selväksi, että tekee ihan mitä tahtoo.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Chisu | Facebook
Chisu | Instagram
Chisu | Twitter

Varaa Momentum 123 kirjastosta.

Varaa Momentum 123 kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi

Alkovi | HMC Helsinki Music Company/Warner Music Finland 2008
Vapaa ja yksin | HMC Helsinki Music Company/Warner Music Finland 2009
Kun valaistun | HMC Helsinki Music Company/Warner Music Finland 2011
Kun valaistun 2.0 | HMC Helsinki Music Company/Warner Music Finland 2012
Polaris | Warner Music Finland 2015
MOMENTUM 123 | Warner Music Finland 2019

Alma: Have U Seen Her? – varjoa jahtaamassa
Anssi Kela: Aukio – rohkeutta aallonpohjalla
Jonna Tervomaan Ääni kasvaa kuunnellessa
Maija Vilkkumaa: Aja! – kun kaava rikotaan
Maija Vilkkumaa ei aja puolivaloilla
Ruusut: Kevätuhri – inhimillisyyttä ajankuvan alla
Zen Café: Helvetisti järkeä – rumia sanoja rakkaudesta

Lue lisää | Finna.fi

Aho, Arja & Taskinen, Anne: Rockin korkeat korot – suomalaisen naisrockin historia!, 321 sivua | WSOY 2003
Bruun
, Seppo & Lindfors, Jukka & Luoto, Santtu & Salo, Markku: Jee jee jee – suomalaisen rockin historia, 543 sivua | WSOY 1998
Kauppinen
, Eetu (toim.): Miten lauluni syntyvät?, 243 sivua | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017

Chisu: Momentum 123 (2019).

Lasten Hautausmaa: IV – lohtua ja jatkuvuutta

IV | Svart Records 2020

Puheet Lasten Hautausmaan musiikin synkkyydestä ovat liioiteltuja. Siitä hehkuu himmeä, hauras valo, joka kutsuu luokseen pimeydessä vaeltavia. Tunteena sen lämmin säteily olisi jotakin lohdullista, vaikkapa empatiaa.

Lasten Hautausmaa perustettiin vuonna 2013, kun laulaja Kristiina Vaara tutustui kitaristi Tuomo Mannoseen tämän punkbändin Kivesveto Go-Gon keikalla. Kun he alkoivat kirjoittaa kappaleita yhdessä, melodioista ja tarinoista kehräytyi tummanpunainen lanka, josta on nyt punottu neljän albumin mittainen ura.

Aapeli Kissala & Jukolan Voima -yhtyeen kappaleesta nimensä poiminut Lasten Hautausmaa ei briljeeraa koukeroisuudella vaan syvyydellä. Sen tummanpuhuvat sävellykset ovat perinteisiä, ennustettavia ja helposti omaksuttavissa, mutta sanoituksissa mennään syvemmälle kuin popmusiikissa useimmiten. Se ei ole bluesyhtye, mutta sen tavassa päästä ytimeen on paljon jotakin vastaavaa – ehkäpä kaakonkulman blues on tällaista. Toisaalta Lasten Hautausmaan taidossa eläytyä erilaisiin kohtaloihin ja ymmärtää kaukaisiakin maailmoja on jotakin kaunokirjallista, lukenutta.

Lasten Hautausmaa on siitä harvinainen yhtye, että sen ei edes oikeastaan soisi muuttuvan miksikään tai etsivän uusia soundeja ja ilmaisutapoja. Sillä on sekä musiikissa että lyriikassa oma juttu, jonka se hallitsee suvereenisti, eikä voi kuin toivoa, että bändi pysyy yhtä inspiroituneena kuin nyt. IV ei ole Lasten Hautausmaan paras tai huonoin levy. Se on jatkumon osa, joka vie tasavahvaa tuotantoa yhden etapin eteenpäin. Sillä on paljon hyvää ja kaunista. ’Sähköisku’ on klassinen hautuumaa-anthem, ’Kali (Rekon laulu)’ yllättää sanoituksellaan ja valoisuudellaan, ja ’Unesi’ käy kehtolaulusta.

Epätyypillisen jyrkästi ja lämpöisen 70-lukulaisesti rokkaava ’Kaarlo Sarkia 29’ perustuu nimihenkilönsä runoon. Lasten Hautausmaalla on ollut tapana levyttää myös lainabiisejä, ja IV:n päättää ’Metsäveljet’, jonka Leonard Cohen teki vuonna 1969 tunnetuksi nimellä ’The Partisan’. Kappale perustuu Ranskan vastarintaliikkeessä sotineen Emmanuel d’Astier de La Vigerien tekstiin, jonka sävelsi ensimmäisenä Anna Marly vuonna 1943. Lasten Hautausmaan version (kuten kaikkien muidenkin myöhempien aikojen Partisan-versioiden) taustalla kuitenkin häilyy Cohenin haamu.

Tuotannollisesti Lasten Hautausmaa on edennyt koko ajan kauemmas kotikutoisuudesta. Ensimmäisen levynsä bändi äänitti ja miksasi itse, sitten se palkkasi miksaajan, ja kolmannella levyllä se antoi sekä äänityksen että miksauksen ulkopuolisen käsiin. IV on ensimmäinen levy, jota ei äänitetty yhtyeen omilla laitteilla – bändi kävi tekemässä sen Joensuun SF Sounds -studiossa. Musiikin viehätykseen se ei ole vaikuttanut millään tavalla. Se ilmiasu, johon Lasten Hautausmaa musiikkinsa puki jo ensimmäisillä julkaisuillaan, on ytimeltään ennallaan, pinnalta ehkä selkeämpi.

Tekemisen paikan lisäksi on muuttunut sen tapa. Tähän saakka biisien kirjoittaminen on ollut lähinnä Mannosen ja Vaaran vastuulla, mutta IV:n bändi on tehnyt luovana yksikkönä. Materiaali tehtiin neljän päivän treenisessioissa, joissa kappaleita ja sovituksia ideoitiin ja kokeiltiin kimpassa. Sekään ei ole muuttanut bändiä mitenkään havaittavasti. Melodiat ja sanoitukset, nuo Lasten Hautausmaan musiikin kantavat rakenteet, ovat tyyliltään ennallaan.

Pyrkimys jatkuvuuteen näkyy kansissakin. Lasten Hautausmaan jokaisella levyllä on Erkki Nampajärven taidetta, ja IV:n kansi pöllöineen ja puhelinjohtoineen on erityisen hieno. Rovaniemeläislähtöisen, Turussa työskentelevän Nampajärven taide peilaa todellisuutta samalla tavoin kuin yhtyeen kappaleet.

Kirjastoasioinnin kannalta on harmi, että ne suomenkielisen rockin historiankirjat, joista Lasten Hautausmaa on jo lunastanut paikkansa, ovat vasta tulossa. Sen sijaan Kristiina Vaaran tekstiä on kyllä saatavilla. Hän työskentelee kirjallisuusalalla muun muassa suomentajana.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Lasten Hautausmaa | Facebook
Lasten Hautausmaa | Instagram
Erkki Nampajärvi | kotisivu

Svart Records | kotisivu
Svart Records | Facebook

Levyhyllyt | Finna.fi
Lasten Hautausmaa • LP & CD | Svart Records 2015
II • LP & CD | Svart Records 2016
III • LP & CD | Svart Records 2018
IV • LP & CD | Svart Records 2020

Maritta Kuula: Kuuluisaa sukua – oman tien kulkija
Maustetytöt: Kaikki tiet vievät Peltolaan – kurjuuden kuningattaret
Noitalinna Huraa! Kalan silmä – ainutlaatuista kotikutoisuutta
Ruusut: Kevätuhri – inhimillisyyttä ajankuvan alla

Lue lisää
Kristiina Vaaran kääntämiä kirjoja | Finna.fi
Bourne, Holly & Kristiina Vaara (kääntäjä): Oonko ihan normaali?, 412 sivua | Gummerus 2017
Bourne, Holly & Kristiina Vaara (kääntäjä): Mikä kaikki voi mennä pieleen?, 448 sivua | Gummerus 2017
Bourne, Holly & Kristiina Vaara (kääntäjä): Mitä tytön täytyy tehdä?, 400 sivua | Gummerus 2018
Bourne, Holly & Kristiina Vaara (kääntäjä): …Ja onnellista uutta vuotta?, 171 sivua | Gummerus 2018
Bourne, Holly & Kristiina Vaara (kääntäjä): Niin käy vain elokuvissa, 382 sivua | Gummerus 2019
Bourne, Holly & Kristiina Vaara (kääntäjä): Katsokaa miten onnellinen olen, 396 sivua | Gummerus 2019
Hilton, Lisa & Kristiina Vaara (kääntäjä): Domina, 384 sivua |Tammi 2017
Hilton, Lisa & Kristiina Vaara (kääntäjä): Ultima, 368 sivua | Tammi 2019
John, D. B. & Kristiina Vaara (kääntäjä): Pohjoisen tähti, 528 sivua | Bazar 2020

Lasten Hautausmaa: IV (2020).