popmusiikki Archives - LevyhyllytLevyhyllyt

Sydän tuli piilosta | Leija Organs Records 2024

Leija Lautamaja • Enkel • Floating Sofa Quartet
Musiikkia esille kirjastossa
• Night Times The Moontwins | Playground Music 2025

Alavudella 1990 syntynyt Leija Lautamaja on eteläpohjalaisen pelimanniperinteen kasvatti, kaksirivisen haitarin spesialisti ja monipuolinen muusikko, joka on viime aikoina ottanut askeleita popin ja rockin aloille. Onhan sitäkin verenperimässä: isä Juhani Lautamaja musisoi rockin SM-kisoissa aikanaan menestyneessä, kokeellisessa Rett Saapas -yhtyeessä.

Leija Lautamaja. Kuva: Tero Jussila

Enkel

Tytär päätyi kansanmuusikon opinpolulle ja valmistui Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta maisteriksi 2016. Samana vuonna teki albumidebyyttinsä kaksikin traditiota uusintavaa yhtyettä, joissa Lautamajan haitaria, laulua ja myös harmoonia on kuultu. Kahden haitarin, kanteleen ja alttoviulun kvartetti Enkel on kuvannut itseään “traditionaaliseksi tyttöbändiksi” ja julkaissut kolmella albumillaan niin perinnesävelmien tulkintoja kuin omaa materiaalia. Sekä Pappilan hääyö (2016) että We Are Enkel (2018) valittiin vuoden kansanmusiikkilevyiksi Suomessa. Toistaiseksi uusin täyspitkä on vuonna 2022 ilmestynyt Love Hurts.

Englanninkieliset nimet kertovat kansainvälistymisestä. Enkel on keikkaillut mm. Pohjoismaissa ja Saksassa. Suomenkin kansanmusiikkipiireissä se on biletunnelman takuuna pidetty vetonaula. Repertuaarista löytyy tietysti haikeita sävelmiä ja karuja kohtaloitakin. Vahvimpana ainesosana Enkelin musiikissa kuuluu pohjalainen vaikutus, vaikka “vain” puolet ryhmästä on Alavudelta. Mutta sehän sitä pelimannimusiikin vahvinta aluetta ajasta toiseen on.

Enkelin kolme albumia ovat melko tasalaatuisia ja kaikki tasapainoisia eri tunnelmiltaan ja instrumentaaleja sekä laulettuja sävelmiä yhdistelevinä. Perinneaineiston päivittäminen on krediittien perusteella lähinnä Lautamajan käsissä. Ehkä Love Hurts on otteeltaan jotenkin hajanaisempi kuin edeltäjänsä. Otetaan pari näytettä ensimmäisiltä levyiltä.

Enkel: Pappilan hääyö (Kansanmusiikki-instituutti 2016).

Debyytin nimikappale ’Pappilan hääyö’ on oiva näyte Enkelin musiikillisesta huumorista. Biisi alkaa juhlavana kuin levynkannen morsiuspuvut kruunuineen, mutta se on vasta tunnustelua pappilan morsiuskamarissa. Puolenvälin paikkeilla teatraalisen “Oi”-huokauksen jälkeen päästään asiaan nopeammalla tempolla. Paneminen alkaa sujua niinkin, että loppupuolella vokalistit saattavat todeta: “Täähän mänöö hyvin!” Sävelaines on traditionaalista, mutta kansanmuusikkouden sisältä käsin siitä tietysti väännetään vitsiäkin.

Enkel: Pappilan hääyö • albumilta Pappilan hääyö
2016

We Are Enkeliltä taas löytyy koskettava esimerkki balladitradition uusintakäsittelystä. Lautamajan perinnetekstien pohjalta säveltämä ’Merimiehen muija’ on ikiaikaisen aiheen syvälle menevä tulkinta.

Enkel: Merimiehen muija • albumilta We Are Enkel
2018

Floating Sofa Quartet • FSQ

Floating Sofa Quartet on jo lähtökohdiltaan kansainvälinen yhtye. Se syntyi Vilnassa, Liettuassa vuonna 2013 järjestetyn perinnemusiikkitapahtuman yhteydessä. Tanskalais-ruotsalais-suomalaisessa kokoonpanossa Lautamaja haitareineen ja harmooneineen edustaa meikäläistä osaamista.

Floating Sofa Quartet on keikkaillut paljon Pohjoismaissa ja myös Keski-Euroopassa. Ruotsissa ja varsinkin Tanskassa se on voittanut myös alan palkintoja. Yhtyeen lähinnä instrumentaalinen musiikki painottuukin esim. Enkeliä selvemmin kepeämpiin skandinaavisiin säveliin, ja voisipa sen monissa esityksissä merellisiä tai saaristotunnelmiakin aistia. Lautamajan sävellyksillä ja suomalaisperäisillä trad-sovituksilla on repertuaarissa kuitenkin tasavertainen roolinsa.

Floating Sofa Quartet: The Moon We Watch Is The Same (GO' Danish Folk Music 2016).

FSQ on julkaissut neljä albumia, jokaisen niistä vähän eri pohjalta, yhteispohjoismaisuuden nivoessa niitä toisiinsa. The Moon We Watch Is The Same (2016) koostuu lähinnä muusikoiden omista sävellyksistä höystettynä muutamalla tradilla. Neighbourhood (2018) taas on kokonaan perinnesävelmien tulkintaa.

Kaksi viimeisintä levyä ovat yhteistyöprojekteja. Sofa Songs (2023) tehtiin vierailevien pohjoismaisten laulajien kanssa: kukin esittää oman kappaleensa tai trad-tulkintansa kvartetin säestyksellä. Biisit julkaistiin alun perin erillisinä, videoiksi kuvattuina live-esityksinä nettiin vuosina 2019–2022.

Solisteja on mukana kolme Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta kustakin – Suomesta Topi Saha, Maria Kalaniemi ja PK Keränen. Oheistetaan tähän Keräsen esittämä perinnesävelmä ’Tuu illalla’, ennakoihan se Lautamajan ja Keräsen myöhempää yhteistyötä The Moontwins -duona.

Floating Sofa Quartet & PK Keränen: Tuu illalla

Guro Kvifte Nesheim & Floating Sofa Quartet: Kysnært (Taragot 2024).

Kystnært-albumin (2024) vierailevana tähtenä taas kuullaan viulisti Guro Kvifte Nesheimiä, joka lisää kvartettiin norjalaisen ulottuvuuden. Materiaali koostuu hänen kotiseutunsa, etelänorjalaisen Agderin rannikkoalueen, perinnesävelmistä.

Kun näihin kahteen kokoonpanoon lisää kansantanssiaktivismin kaltaiset muut hankkeet, ei Lautamajalla varmastikaan ole ollut vaikeuksia täyttää kalenteriaan. Niin vain hän on silti viime vuosina lisännyt repertuaariinsa pari koukkausta kansanmusiikkimaailman ulkopuolelle. Näistä viimeisimpänä mainittu The Moontwins, jonka alkuvuodesta 2025 julkaistua debyyttialbumia Ari Väntänen onkin jo ruotinut Levyhyllyissä.

Sydän tuli piilosta

Tässä omistan vähän enemmän tilaa Lautamajan toukokuussa 2024 julkaistulle sooloesikoiselle Sydän tuli piilosta. Artisti luonnehtii sen sisältämää musiikkia “minimalistiseksi ja lempeäksi suomirockiksi”, mitä hän toteuttaa urkuharmoonin, sähkökitaran ja rytmikoneen avulla. Kuullaan myös esimerkiksi Pekko Käpin jouhikkoa.

Ei soololevy olekaan tyystin irrallaan kansanmusiikin viitekehyksestä, mutta se kuuluu kuitenkin puolihuomaamattomina viitteinä ja ehkä jossain syvemmällä melodiakielessä enemmän kuin ilmeisillä tasoilla. Kyllähän levyn riemastuttavan ’Kun rakkaus iski minuun’ -ensisinglen lähtökohdat ovat Onnimannista matikka -tyylisessä loruperinteessä, jota Lautamaja käsittelee luovan tekstillisen anarkian ja erinomaisen pop-tajun asein. Tämä on näitä biisejä, joista olisi “oikeudenmukaisessa maailmassa” tullut aitoja hittejä.

Kun rakkaus iski minuun • albumilta Sydän tuli piilosta
2024

Elämää muuttava rakastuminen on albumin keskeinen teema sen nimestä lähtien, ja sitähän tuo singlebiisi ilmentää peräti vallattomasti. Useammallakin kappaleella Lautamaja heittäytyy kuitenkin harvinaisen rehellisen oloiseen sentimentaalisuuteen tunnekuvauksessaan. Niin heti avausbiisillä ’Ilman sua tää ei ois elämää’.

Levyn toisena singlenä julkaistu ’Volvossa’ on biiseistä kenties lähimpänä “normaalia suomipoppia”, ja ihan äärimmäisen tarttuva kappale se unelmoivassa kepeydessään onkin. Tarina aikuistumisesta pikkupaikkakunnalla resonoi monen suomalaisen kokemuksiin, mutta on omalla äänellä ja omin sävelin kerrottu.

Volvossa • albumilta Sydän tuli piilosta
2024

Rohkea naivismi on yksi Sydän tuli piilosta -levyn perustyylilajeista, ärsyttävyyden rajoille uskaltautumiseen asti. Siitä syntyy pidäkkeettömyyden vaikutelma, joka taas saa Lautamajan soolomusiikin kuulostamaan kaikelta muulta kuin lokeroon mitoitetulta tuotteelta. Äärimmäinen esimerkki on ’Jouluplöki’-biisi, jolla on vieläpä taipumus soida päässä siihen mittaan, ettei se ole enää ihan toivottavaa.

Helpommin sulaa sentään ’Hevoinen’, joka hauskoine puheosuuksineen kaikkineen on lopulta aika syvämietteinen ja suhteellisuudentajuinen laulu haaveista ja niiden yhteensopivuudesta todellisuuden kanssa.

Ainakin osalla soololevyn biiseistä on muuten melko pitkät juuretkin. Tässä ’Hevoinen’-biisistä tulkinta, joka on päivätty YouTubeen jo vuosikymmen sitten.

Sydän tuli piilosta saa pohtimaan populaarimusiikin ja kansanmusiikin käsitteitä ja ylipäätään genrerajoja. Siinä on kyse ikuisuusasiasta, joka kuuntelijan on toki helppo sivuuttaa – musiikkia mitä musiikkia! – mutta jolla kuitenkin on merkitystä julkaisukanavien, levyjen ja keikkojen markkinoinnin tai vaikkapa kirjastoluokituksen kannalta.

Viime aikoina uusi kansanmusiikki on ollut Suomessa tapetilla ehkä enemmän kuin aikoihin, ja faktahan on, että esiintyessään skeneä laajemmassa julkisuudessa täytyy kansanmusiikin tähdätä jonkinasteiseen rajojen rikkomiseen. Vaikutelmani toki on, ettei sellaista kansanmuusikkoa olekaan, joka ei olisi ylpeä perinteestä tekemisensä kivijalkana. Useimmat – kuten Leija Lautamaja – ovat erilaisten projektien ja kokoonpanojen kautta siinä aktiivisesti mukana, vaikka toisessa yhteydessä etsisivätkin uudenlaisia maisemia.

Linjanveto on häilyvä, mutta Lautamajan soolodebyytti edustaa jo julkisuudessa sanotunkin puolesta kansanmuusikon tekemää poplevyä erotuksena genrelevyistä, jotka kurottavat vaikutteita muista lajityypeistä. Sellaisena se voi ehkä johtaa kuulijoita ulkopuolelta kansanmusiikin sisälle, mikä olisi monestakin näkökulmasta toivottavaa.

Voihan myös Enkelin ja Floating Sofa Quartetin musiikista nauttia riippumatta omasta taustasta kuuntelijana. Leija Lautamajan tuotanto on hyvä esimerkki siitä, että laatikot ovat vain laatikoita.

Niko Peltonen

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

22-Pistepirkko – outo auto ja viimeinen matka • Lime Green DeLorean [2011]
Absoluuttinen Nollapiste – popmusiikkia, tavallaan • Olos [2000]
Aija Puurtinen & Brooklynin satu lumoaa jo kolmessa osassa • Brooklynin satu [2015] • Lännen maata [2019] • Julmat jäähyväiset [2025]
Aija Puurtinen & Jalavei – sanoja sieltä jostakin • Keltaisen talon ullakko [2018]
Anki 1945–2007 • Monipuolinen luonnonlapsi
Antti Autio – tanssia onnellisuusmuurin raunioilla • Kaikki talot huojuu [2022]
Bluesounds riisui rockin juurevaksi mutta moderniksi • Black [1980]
Death Hawks – astronautiskelijan yllätyssiirto • Psychic Harmony [2019]
Hearthill – hurmos ja sykkivä sydän • Graveyard Party Blues [1990]
Horslips – unohdettu helmi Irlannista • Vuodet 1970–2024
Iron Country Sisters – Iron Country Sistersin americana vakuuttaisi Amerikassakin • The Blue Hidden In [2019] • Grace [2024]
J. Karjalainen – uutta vanhaa musiikkia • Lännen-Jukka – amerikansuomalaisia lauluja [2006]
Jolly Jumpers – syrjäseudun synkeä kauneus • Rural Slang [2025]

Jukka Nousiainen – kyynisyyden ja toiveikkuuden vuoristoradassa • Ei enää kylmää eikä pimeää [2018]
Kaseva – suomenkielinen aikuispop kestää aikaa • Vuodet 1974–2024
Katzenjammer – norjalaisten hämmästyttävä musiikkiseikkailu kesti kolmen loistavan albumin verran • Le Pop [2008] • A Kiss Before You Go [2011] • Rockland [2015]
Kuusumun Profeetta – magneettista tajunnanvirtaa • Kukin kaappiaan selässään kantaa [2001]
Leonard Cohen – liekki palaa pimeässä • You Want It Darker [2016]
Litku Klemetti – puoli vuosikymmentä • Horror ’15 [2016] • Päivä päivältä vähemmän [2017] • Juna Kainuuseen [2017] • Taika tapahtuu [2018] • Ding ding dong [2019]
Lyyti – sanat soivat kuin sävelet • Toiveet ja helyt [2021]
Mara Balls – ex-Jytämimmin mahtava tulipallo • Elävä kivi [2017]
Mariska – arvokkuutta ja epätoivoa • Vuodet 2002–2022
Maritta Kuula – oman tien kulkija • Kuuluisaa sukua [2014]
Pihasoittajat – folklaulelman helmi • Vuodet 1965–1978
Pimeys – elämänmakuista popmusiikkia • Aika tihentyy [2015]
PJ Harvey – himosta ja kaipauksesta • To Bring You My Love [1995]
PK Keränen – toimintaa ilman turvaverkkoa • Serobi Songs [2020]
Rebekka Holi – kukkaan puhkeava persoonallisuus • Posliinijättiläinen [2021] • Kukkaan [2024]
The Moontwins – matkalla asioiden ytimeen • Night Fever [2025]

💿
Leija Lautamaja
Finna.fi

Sydän tuli piilosta | Leija Organs Records 2024

💿
ENKEL
Finna.fi

Pappilan hääyö | Kansanmusiikki-instituutti 2016
We Are Enkel | Nordic Notes 2018
Love Hurts | Nordic Notes 2022

💿
Floating Sofa Quartet
Finna.fi

The Moon We Watch Is The Same | GO’ Danish Folk Music 2016
Neighbourhood | GO’ Danish Folk Music 2018
Sofa Songs | GO’ Danish Folk Music 2023
Kystnært Guro Kvifte Nesheim & Floating Sofa Quartet | Taragot Sounds 2024