Horslips • Vuodet 1970–2024
The Táin • Dancehall Sweethearts • The Book of Invasions – A Celtic Symphony
Musiikkia esille kirjastossa
Suomessa yllättävän harva on kuullut irlantilaisbändistä Horslips, vaikka irlantilaisen kansan- ja populaarimusiikin kärkinimet ovat muutoin hyvinkin tuttuja. Kansainvälisesti kuuluisien irlantilaisbändien ja -artistien lista on loputon. Euroopasta ei löydy toista samankokoista maata, jonka musiikkikulttuuri olisi yhtä rikas ja vaikutusvaltainen. Aliarvostettu ja verrattain tuntematon Horslips (1970–1980) yksinkertaisesti ansaitsee tulla huomioiduksi ja uudelleen arvioitavaksi yhtenä Irlannin suurimmista ja tärkeimmistä kelttipohjaisista folk rock -yhtyeistä.
Horslips-levytyksiä 70-luvulta. Kollaasi: Marko Niemelä
Horslips perustettiin Dublinissa vuonna 1970 ja päätti aktiivisen toimintansa kymmenen vuotta myöhemmin. Periodiin mahtui yhdeksän tasoltaan vaihtelevaa studioalbumia ja pari livelevyä. Bändi yhdisteli ennenkuulumattomasti kelttiläisiä perinteitä folk-mytologiaan ja raakaan rock-ilmaisuun. Tuloksensa syntyi ilmaisuvoimaista fuusiota, jossa kaikki palaset istuivat luontevasti paikoillaan. Horslips oli toisin sanoen Irlannin ensimmäinen kelttirock-yhtye, eräänlainen kelttien autenttinen vastine englantilaiselle Jethro Tull -yhtyeelle. 1970-luvulla Horslips oli kotimaassaan oli hetken aikaa suositumpi kuin esimerkiksi Thin Lizzy tai Rory Gallagher, mikä saattaa tuntua nykyisin miltei käsittämättömältä.
The Clergy’s Lamentation • Horslipsin debyyttialbumilta Happy To Meet, Sorry To Part
1972
Horslipsin klassinen kokoonpano vakiintui jo ennen debyyttialbumin julkaisua. Yhtyeen perustajajäsenet basisti Barry Devlin, rumpali Eamon Carr, viulisti Charles O’Connor ja kosketinsoittaja Jim Lockhart tapasivat Harp Lager -oluen mainoskuvauksessa, johon heidät oli pestattu näyttelemään bändiä. Tarinan mukaan miehillä oli ollut kuvauksissa niin hauskaa, että päättivät musisoida yhdessä jatkossakin.
Uuden kokoonpanon nimikin syntyi sen kummemmin ponnistelematta. Tosin The Four Horsemen of the Apocalypse vääntyi aluksi vitsikkäämpään muotoon The Four Poxmen of the Horselypse, josta se pian lyhennettiin Horslipsiksi. Parin lyhytaikaisen kitaristin ja muutaman haparoivan singlen jälkeen bändiin liittyi legendaarinen kitaristi John Fean (k. 2023). Horslipsin jäsenistä lähes kaikki osasivat laulaa ja soittaa monenlaisia perinnesoittimia tinapillistä mandoliiniin. Monipuolinen soitinvalikoima lavensi bändin ilmaisua. Siitä myös syntyi jäljittelemättömän Horslips-soundi. Parhaimmillaan Horslips toimi nimenomaan irlantilaiskelttiläisessä ympäristössä, heikoimmillaan valtavirtaa myötäilevässä rock-ilmaisussa.
Tässä lyhyessä katsauksessa tarkastelen Horslipsin kolmea parhaana pidettyä studioalbumia: The Táin (1973), Dancehall Sweethearts (1974) ja The Book of Invasions: A Celtic Symphony (1976).
The Táin • 1973
Edellä mainittu debyyttialbumi, joulukuussa 1972 julkaisu Happy To Meet… Sorry To Part avasi uuden lehden irlantilaisen musiikin ja rockin maailmassa. Kahdeksankulmaisen concertinan muotoon painettu, gatefold-kantinen albumi herätti laajalti huomiota. Uudentyyppinen irlantilainen musiikki kelpasi myös ostavalle yleisölle. Horslipsin omalla Oats-levymerkillä julkaistu albumi myi ällistyttävän hyvin esikoislevyksi.
Seuraavana ilmestynyt The Táin on Horslipsin ensimmäinen taiteellinen suursaavutus, todellinen kelttiläisen folkrockin mestariteos. Huolellisesti tuotettu ja äänitetty konseptialbumi perustuu irlantilaiseen karjanryöstöstä kertovaan Táin Bo Cualignen muinaiseen saagaan, jonka historiallisena kehyksenä on Ulsterin ja Connachtin väliset yhteenotot.
Muusikoiden soitto on kauttaaltaan hallittua ja itse musiikki värikästä, paikoin jopa psykedeelistä. Horslipsin ytimessä sykkivät Devlinin melodiset bassolinjat, Lochartin koskettimet ja Carrin ilmeikkäät rytmit. Ei ihme, että myös progeen vihkiytyneet musadiggarit löysivät nopeasti Horslipsin, vaikka levyn lyhyehköt ja tarttuvat kappaleet eivät erityisen monimutkaisia olekaan. The Táinin tunnetuin kappale ’Dearg Doom’ on tästä hyvä esimerkki.
Dearg Doom • albumilta The Táin
1973
Instrumentaaliset välisoitot lisäävät eeppistä tunnelmaa. Esimerkiksi ’The Silver Spear’ paaluttaa albumin irlantilaisia perustuksia häpeilemättömällä ylpeydellä.
The Silver Spear • albumilta The Táin
1973
Dancehall Sweethearts • 1974
Horslipsin kolmas on tästä albumikolmikosta ehkä kaikkein epätasaisin, mutta siitä huolimatta lukeutuu ehdottomasti bändin parhaimpiin julkaisuihin. Vaskipuhaltimet tuovat sovituksiin ilmeikkyyttä, samoin herkulliset monitasoiset laulustemmat. Miksaus kuulostaa edelleen dynaamiselta ja nyanssirikkaalta.
Dancehall Sweethearts on edeltäjiään huomattavasti rockimpi. Tuotantoa on selvästi pyritty ajanmukaistamaan aiempaa kaupallisemmaksi keltti- ja folk-ainesten kustannuksella (Nighttown Boy) Näin jälkikäteen ratkaisu tuntuu suorastaan väärältä, sillä juurikin erottuva irlantilaisuus on Horslips-reseptin olennaisin ainesosa. Toisaalta bändi kuulostaa tälläkin albumilla vain ja ainoastaan irlantilaiselta rock-yhtyeeltä, eikä juuriakaan ole suinkaan unohdettu. Esimerkiksi ’We Bring the Summer With Us’ on ilahduttava sovitus ikivanhasta kelttiläisestä kevätjuhlalaulusta ’Thugamar fein an samhradh’.
We Bring The Summer With Us • albumilta Dancehall Sweethearts
1974
Dancehall Sweetheartsin ehdottomasti mahtavin kappale on korskeasti laukkaava instrumentaali ’King Of The Fairies’ – Horslipsia uljaimmillaan! Tässä absoluuttisessa voimannäytössä on ainoastaan yksi vika, nimittäin sen lyhyys. Kappaleesta kuvattiin myös promovideo.
King Of The Fairies • albumilta Dancehall Sweethearts
1974
The Book of Invasions: A Celtic Symphony • 1976
Vuonna 1975 Horslips julkaisi peräti kaksi albumia. Kaupallisesti flopannut The Unfortunate Cup of Tea! on keskinkertainen ja hivenen laimea Horslips-levytys. Silläkin löytyy onnistumisia, etenkin nimikappale svengaa ja tanssittaa perinteisen irkkumusiikin ystäviä.
Lähes kokonaan akustinen, joulumarkkinoille suunnattu Drive The Cold Winter Away on puolestaan aliarvostettu levy. Sovitukset tradeista soitetaan kauniisti ja perinteitä arvostaen. Osa kappaleista lauletaan iiriksi, yksi jopa manksin kielellä (Ny Kirree Fo Naghtey).
Ny Kirree Fo Naghtey • albumilta Drive The Cold Winter Away
1975
The Horslipsin kuudes studioalbumi – ja bändin paras levy –The Book Of Invasions ilmestyi vuonna 1976. Siinä palataan The Táinilla ensimmäistä kertaa sovellettuun, toimivaksi havaittuun musiikilliseen konseptointiin. Tuloksena on kolmiosainen, herooiseen kelttimytologiaan ja kulttuuriperintöön pohjautuva albumikokonaisuus.
Keskiaikainen Lebor Gabála Érenn (engl. The Book Of Invasions) eli Irlannin valloitusten kronikka kertoo myytin kielellä Irlannin alkuperästä ja sen ensimmäisistä asukkaista ja historiallisista tapahtumista jumalineen ja sankareineen. Levyn soundimaailma on edeltäjiään hienostuneempi, mutta myös syvempi. Singleinä julkaistut ’The Power And The Glory’, ’Warm Sweet Breath Of Love’ ja uhmakas ’Trouble With A Capitol “T”’ ovat iskeviä ja yksinkertaisia, mutta ilman tarpeetonta rehvakkuutta. Kelttiläisyys on levyllä läpitunkevan vahvaa ja luovuus huipussaan. The Book of Invasions on levy, joka on lajissaan ylittämätön.
Trouble With A Capital ”T” • albumilta The Book Of Invasions
1976
The Man Who Built Americaa (1978) pidetään yleisesti kokoonpanon viimeisenä onnistumisena, sen jälkeen alkoi kiinnostus hiipua sekä levy-yhtiöllä että bändin jäsenillä. Lopettaessaan vuonna 1980 Horslipsillä oli julkaistuna tusinallinen levyjä ja soitettuna pari tuhatta keikkaa. Haastatteluissa he ovat kertoneet yksinkertaisesti uupuneensa Horslipsin pyörittämiseen ja kyllästyneensä toistensa seuraan. Omia perheitäkin ikävöitiin. Horslips oli aikalaisille monella tapaa tärkeä yhtye. Ei ole liioiteltua väittää, että 1970-luvun Irlannissa musiikilla oli valtava, suorastaan ratkaiseva merkitys oman identiteetin rakentamisessa ja kansallisen itsetunnon kohottajana.
Horslips teki paluun 2000-luvulla. Toiminta keskittyi lähinnä nostalgiakiertueisiin, sekalaisiin kokoelmiin ja muihin julkaisuihin. Vuonna 2022 Barry Devlin ilmoitti bändin lopettaneen: uutta musiikkia ei enää tehdä samalla nimellä. Yhtye lopetti, mutta jäi pysyväksi helmeksi irlantilaisen musiikin kaanoniin.
Marko Niemelä
Horslips | Facebook
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Al Stewart: Year Of The Cat [1976] – tarinankerrontaa huipputuotannolla
Annie Haslam – brittiprogen satakieli • Annie In Wonderland [1977]
Bob Dylan: Highway 61 Revisited [1965] – tie folkin tuolle puolen
Bruce Springsteen: The Rising [2002] – ihmisen uskosta huomiseen
Buffalo Springfield: Buffalo Springfield Again [1967] • Psykedeelisen folk rockin runsaudensarvi
Camel [1] 1971–1978 • Bluesjuurista sinfoniseen progeen
Camel [2] 1979–2019 • Melodisen progen konkari
Clannad [1] 1970–1982 • Häilyvä kelttiläisyys ja modernin läsnäolo
Clannad [2] 1983–2024 • Aineettomasta new age -folkista takaisin juurille
Gentle Giant: Octopus [1972] – svengaavan progen ytimessä
Hector: Nostalgia [1972] – romantiikkaa tekniikan sukupolvelle
Jane Siberry: The Walking [1987] – artistista vapautta parhaimmillaan
Joni Mitchell: A Song To A Seagull [1968] – kun aitous välittyy
Led Zeppelin IV [1971] sinetöi menestysbändin klassikkoasemanLeonard Cohen: You Want It Darker [2016] – liekki palaa pimeässä
Leonard Cohen: Thanks For The Dance [2019] – lempeä epilogi
Mike Oldfield: Tubular Bells [1973] – taiderockin ainutlaatuinen menestystarina
Neil Young: After The Gold Rush [1970] – elokuvaton soundtrack
Nick Drake – lauluja suljettujen ovien takaa • Five Leaves Left [1969] • Bryter Layter [1970] • Pink Moon [1972]
Paul Simon: Graceland [1986] – silta yli synkän virran
Pekka Streng – kohti unen maata • Magneettimiehen kuolema [1970] • Kesämaa [1972] • Unen maa [2009]
R.E.M. • Automatic For The People [1992] – huipulla on hiljaista
Robert Plant: Carry Fire [2017] – näin luodaan vanhasta uutta
Sandy Denny – folk rockin unohtumaton ääni
The Replacements: Let It Be [1984] – bändi lunastaa taivaspaikkansa
Thin Lizzy: Thunder And Lightning [1983] – joutsenlaulu vailla vertaa
Tracy Chapman [1988] – altavastaajien ääni
U2: Achtung Baby [1991] – aitoa parempi levy
Viitasen Piian Ihmisen aika [2024] onnistuu monella tasolla
💿
Horslips
Finna.fi
Happy To Meet… Sorry To Part | Oats 1972
The Táin | Horslips Records/Oats 1973
Dancehall Sweethearts | Oats/RCA Victor 1974
The Unfortunate Cup Of Tea! | Oats/RCA Victor 1975
Drive The Cold Winter Away | Horslips Records 1975
The Book Of Invasions – A Celtic Symphony | DJM Records 1976
Aliens | Horslips Records 1977
The Man Who Built America | Horslips Records 1978 • DJM Records 1979
Short Stories / Tall Tales | Horslips Records 1979
Roll Back | Horslips Records 2004
💿
Livelevyjä
Horslips
Finna.fi
Horslips Live • 2LP | Horslips Records 1976 • 2CD Edsel Records 2000 • 2CD Talking Elephant/Celtic Airs/Horselips Records 2010
The Belfast Gigs • LP • Kasetti | Horslips Records/Mercury 1980 • CD Outlet Recording/Homespun 1989 • CD Edsel Records 2001 • CD | Talking Elephant/Horselips Records 2010
Live At The O2 • 2CD | Talking Elephant/Celtic Airs/Horselips Records 2011
At The Waterfront, Belfast • CD | Horslips And The Ulster Orchestra | Celtic Airs/Horselips Records 2011
💿
Boksit ja kokoelmalevyt
Horslips
Finna.fi
Tracks From The Vaults | Horslips Records 1977
The Horslips Story – Straight From The Horse’s Mouth • 2LP • Kasetti • CD | Homespun Records 1989
Celtic Collections – The Ultimate Folk Rock Album • CD | K-Tel Music & Entertainment Ltd 1996
Treasury – The Very Best Of Horslips • 2CD | Horselips Records 2009
Biography • 2CD | Celtic Airs/Horselips Records 2013
More Than You Can Chew • 33CD+2DVD | Madfish 2023
💿
Kokoelmalevyjä
Eri esittäjiä
Finna.fi
Greatest Irish Bands • CD | Edel Media & Entertainment 2005
The Ultimate Guide to Irish Folk • 2CD | ARC Music 2014
📚
Lue lisää Horslipsistä • Read more about Horslips
Finna.fi
Horslips • Tall Tales – The Official Biography Mark Cunningham | O’Brien Press 2013
📚
Lue lisää irlantilaisesta rockmusiikista • Read more about Irish Rock
Finna.fi
Irish Rock – Roots, Personalities, Directions Mark J. Prendergast, 304 pages | O’Brien Press 1987
Beautiful Day – Forty Years of Irish Rock Sean Campbell & Gerry Smyth, 194 pages | Atrium 2005
Mark Cunninghamin työstämä Horslips-historiikki ilmestyi 2013.
The Táin • 1972
Spotify
The Book Of Invasions – A Celtic Symphony • 1974
Spotify
Happy To Meet… Sorry To Part • 1972
The Táin • 1973
Dancehall Sweethearts • 1974
The Unfortunate Cup Of Tea! • 1975
Drive The Cold Winter Away • 1975
The Book Of Invasions – A Celtic Symphony • 1976
Short Stories/Tall Tales • 1979
More Than You Can Chew • 2023
