Levyhyllyt

Grey | Signature Dark 2023
Foghornia | Signature Dark 2020
Radioton | Aani Records 2019

Tapani Rinne soolouralla

Matalilla puhaltimilla ääntelevä Tapani Rinne (s. 1962) yhdistetään ensisijaisesti elektrojazzia ja ambientia soittavaan RinneRadioon, joka on saavuttanut suorastaan legendaarisen aseman kansainvälisestikin vaikutusvaltaisena elektronisen musiikin ja kokeellisen jazzin suunnannäyttäjänä. Jo vuodesta 1988 aktiivisena pysynyt yhtye palasi pitkän tauon jälkeen levytyskantaan Balladium-albumilla 2023, ja vuonna 2025 ilmestyi lempeän-letkeää teknoa tarjoava 4/4. RinneRadio tunnetaan hienovaraisesta vaikutteiden fuusioimisesta yhtenäisen elektronisen estetiikan alle. Mutatoituva tyyli ulottuu sampleilla ladatuista äänimaisemista maailmanmusiikkilainoilla silattuun klubimusiikkiin.

Tapani Rinne. Kuva: Mika Toivanen

Tapani Rinne: Foghornia (Signature Dark 2020).

RinneRadion lisäksi Tapani Rinne on tehnyt pitkällä urallaan laajasti yhteistyötä monenlaisten muusikoiden ja eri alojen taiteilijoiden kanssa, saamelaisartisti Wimme Saaresta koreografi Susanna Leinoseen. Myös Rinteen sooloura bassoklarinetistina ja saksofonistina juontaa juurensa elokuvien ja näyttämöteosten musiikkeihin. Uudelle vaihteelle hän siirtyi 2019 julkaistessaan sooloalbuminsa Radioton. Nimi kuvastaa hauskasti, että nyt muusikko on tosiaankin soolona, yksin, Rinne vailla Radiota.

Radiotonta on kutsuttu moderniksi klassikoksi. Se avasi Rinteen uralla uuden, elektroniikalla vahvistettuun bassoklarinettiin keskittyvän polun, jonka seuraavat etapit olivat Foghornia ja Grey. Niiden julkaisijana oli kokeelliseen ja nimensä mukaisesti tummasävyiseen elektroniseen musiikkiin painottuva Signature Dark, jonka RinneRadiossakin tällä hetkellä soittava Aleksi Myllykoski perusti 2020.

Tapani Rinne Artlab Studiossa 2020.

Grey-albumilla Rinne tuntuu jalostaneen meditatiivisen minimalisminsa kokonaan seuraavalle tasolle. Tummiin syvyyksiin sukeltavat raidat ovat monisyisyydessään jotakin aivan uutta. Grey liikkuu alitajuntaa jäytävissä peloissa ja hiljaisessa mutta väkevässä toivossa. Harmaan sävyjä tutkiessaan kokonaisuus on vastalause aikamme mustavalkoisuudelle, polarisaatiolle ja huutavalla äärimmäisyydelle. Harmaus ei ole yksitotisuutta tai ankeutta, vaan vivahteiden tajua ja merkityksellisyyden löytämistä. Musiikillisesti Rinne upottautuu bassoklarinettinsa sointiin kuin syvään veteen, tunnustellen ja aistien. Paksut, hienovaraiset tekstuurit ovat täynnä hiljaisia nyansseja. Rinne näyttää konkreettisesti, että harmaan sävyt ovat loputtomia. Soundi-lehden Arttu Tolonen ylisti Greytä ”tekstuurien ja tilojen sinfoniaksi”.

Tapani Rinne: Grey (Signature Dark 2023).

Greyn erityislaatuinen tunnelma oli iduillaan jo Radiottomassa ja Foghorniassa. Radiottoman kappaleet ’Iris’ ja ’Here’ erottuvat korvaani heti joukosta, samoin Foghornian avaava ’Foghorn’, jossa ollaan kaamos-Helsingin kostean synkässä sumussa.

Jazz-improvisaatiosta juontuva melodialähtöisyys on leimannut Rinteen puhaltamista, ja hänen rauhallisesti kelluvissa sävelmissään on usein jopa arkaaista laulumaisuutta. Mutta mainituissa kappaleissa Rinne päästää irti melodiasta ja paneutuu paljaaseen ääneen, sointiin alkuvoimaisena materiana. Nyt ollaan ambient-taiteen ytimessä, äänessä joka houkuttelee pinnan alle syväkuunteluun.

Elektroniikan potentiaali on Greyssa täydessä käytössä niin soittimen äänien manipuloinnissa kuin elektronisessa ympäristössä, joka luo sakeaa, tummaa intensiteettiä. Melodioiden sijaan painopiste on toisteisissa tekstuureissa, jotka luodaan käyttämällä bassoklarinetin äänispektrin eri laidoilta poimittuja soluja tai läppien perkussiivisia ääniä.

Tapani Rinne luo bassoklarinetilla laajoja äänimaailmoita looppereita ja efektipedaalia käyttämällä.

Erityisen vaikuttavia ovat Greyn neljä keskimmäistä raitaa, jotka on luotu yhdessä elektronimuusikko ja äänisuunnittelija Tuomas Norvion kanssa. Hän oli läsnä jo aikaisemmilla soololevyillä, mutta nyt hänen kädenjälkensä säveltäjänä kuuluu selvästi sykkivissä tekstuureissa ja maagisessa, maadoittuneessa ilmapiirissä.

’Population Clock’ pitää otteessaan painostavalla kaarroksella, joka kehkeytyy loppua kohti lähes dystooppiseksi. Onko uhkana väestökato vai liikakansoitus? RinneRadiolle ominaisesta rennosta leppoisuudesta ei ole tietoakaan.

Population Clock • albumilta Grey
2023

Abstrakteimmillaan Grey on alkeishiukkaseen viittaavassa kappaleessa ’Boson’, jossa työnnytään maailmankaikkeuden ytimiin. Mikrotonaalisesti harhailevassa ’Out of Tunessa’ on niin ikään meditatiivista mystisyyttä.

Aktiiviseen tulkitsemiseen kutsuu myös ’Albedo’, jossa ollaan harmaasävyjen vaaleimmassa päässä. Pilvien lävitse siivilöityy herkkiä valonsäteitä. Albedon käsite viittaa heijastavuuteen, ja kappale vie ajatukset jäätiköihin ja niiden haurauteen. Haavoittuvuus korostuu, kun kappaleen äänimateriaalissa keskeisessä roolissa ovat Rinteen suun äänet, hengittämisen ja nielemisen hienovaraiset soinnit. Ihmisruumis, puinen soitin ja sähkö sulautuvat koskettavasti.

Auli Särkiö-Pitkänen – aesarkio.wordpress.com

Tapani Rinne kotisivu soololevytykset
Tapani Rinne Bandcamp
Rinneradio kotisivu

💿
Tapani Rinne
Finna.fi

Insider Aani Records 1999
Nectic Aani Records 2002
Silent Night Zen Master Records / Rockadillo Records 2005 • LP Zen Master Records / Rockadillo Records 2024

Inside The Temple Tapani Rinne • Teho Majamäki Zen Master Records / Rockadillo Records 2011
Mindscape Music Rinne Norvio Huhtamäki Aani Records 2014
Under The Ground Tapani Rinne & Teho Majamäki Aani Records 2015
Radioton Aani Records 2019

The Evening Aleksi feat. Tapani Rinne & Konsta Mikkonen Kuu Records 2020
Dark Days Aleksi Myllykoski with Tapani Rinne • 2LP | Signature Dark 2020
Foghornia Signature Dark 2020
Signature Dark Remixes Aleksi Myllykoski with Tapani Rinne • 2LP | Signature Dark Grey 2021
Open Tapani Rinne & Juha Mäki-Patola Hush Hush 2022
On The Border Rinne & Majamäki • LP | Signature Dark 2022
Grey Signature Dark 2023

💿
RinneRadio
Finna.fi

RinneRadio Leo Records 1988 • Aani Records 1999
Dance And Visions Pyramid 1990
Joik Aani Records 1992
UniK Aani Records 1994
Rok Zen Master / Rockadillo Records 1996
Pfft RinneRadio • Ø Rockadillo Records 1997
G Rockadillo Records 1998
B Rockadillo Records 1999

Nao Rockadillo Records 2001
Lumix Rockadillo Records 2003
Pan Rockadillo Records 2004
+ [Plus] DualDisc | Rockadillo Records / Westpark Music 2006
On 2CD | Rockadillo Records 2007
Pole Stars Rockadillo Records 2009

staRRk Rockadillo Records 2012
Balladium Rockadillo Records 2023
4/4 Rockadillo Records 2025

💿
SlowHill
Finna.fi

Finndisc EMI Finland / Blue Note 2002
Fennika Plastinka 2005
Muzak Universal 2010

💿
Lisää kollaboraatioita, tuottajayhteistyötä…
Edward Vesala • Krakatau • Wimme
Finna.fi

Lumi Edward Vesala ECM Records 1987
Ritual Raoul Björkenheim • Krakatau Raoul Björkenheim 1988
Suburban Sax Tapani Rinne • Jimi Tenor Omakustanne 1991
Wimme Wimme Zen Master Records / Rockadillo Records 1995
Gierran Wimme Zen Master Records / Rockadillo Records 1997

Cugu Wimme Zen Master Records / Rockadillo Records 2000
Mun Wimme Zen Master Records / Rockadillo Records 2009
Luhtahuitti Pori Big Band & Tapani Rinne Pori Big Band -yhdistys / Rockadillo Records 2012
Soabbi Wimme Saari & Tapani Rinne Zen Master Records / Rockadillo Records 2013
Human Wimme & Rinne Zen Master Records / Rockadillo Records / West Park Music 2017
Ivgu Wimme + Rinne Zen Master Records / Rockadillo Records 2025

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Angelo Badalamenti 1937–2022 • Kauneuden ja pahaenteisyyden syleily
Boards Of Canada – äänen arkeologiaa • Music Has The Right To Children [1998] ➡️ Inferno [2026]
Brian Eno – avaruuden inspiroimaa ambientia • Apollo – Atmospheres & Soundtracks [1983]
Clannad Osa 2 • Aineettomasta new age -folkista takaisin juurille • Magical Ring [1982] ➡️ Nádúr [2013]
David Bowie 1947–2016 • Jazzia ja rockia moderneimmillaan • ★ Blackstar [2016]
David Sylvian – sielukas vokalisti soolouran alussa • Brilliant Trees [1984]
ECM Recordsin 1990-luvun musiikin sulaumia • Jan Garbarek • The Hilliard Ensemble • John Surman • Sidsel Endresen • Trevor Watts • Keith Jarrett • Meredith Monk • Arvo Pärt • Edward Vesala • Krakatau
Jansen Barbieri Takemura – ambientin ja popin kirjeenvaihtoa • Changing Hands [1997]
Juhani Aaltonen – suomijazzin suurmies ja monipuolinen muusikko • Vuodet 1958–2024

Kadi Vija – äänitaidetta laulaen • Tiny Hands Gathering Wonder, The World Becomes Magic [2025] • Kadi Vija 3: Freedom [2025] • Kadi Vija Key Project: Extended Powerspots [2022]
Linda Fredriksson – jazzina soivia luonnonvoimia • Juniper [2021]
Morton Feldman 1926–1987 • Osa 1 • Hiljaisen kosketuksen paino • Vuodet 1950–1976
Owen Pallett – klassisen nykymusiikin ja taidepopin risteyksessä • Heartland [2010] ➡️ Island [2020]
Pat Metheny – jazztähden ECM-kausi • Vuodet 1974–1984
John Coltrane 1926–1967 • Impulse! Osa 3 – myöhäinen kausi • Vuodet 1965–1967
Radiohead – takaisin epätodellisuuteen • A Moon Shaped Pool [2016]
Talk Talk ja Mark Hollis 1955–2019 • Ainutlaatuinen tyylievoluutio • The Party’s Over [1982] ➡️ Laughing Stock [1991] ➡️ Mark Hollis [1998]
The Five Corners Quintet tarttui nykyhetkeen menneisyyden kautta • Chasin’ The Jazz Gone By [2005 • 2025]
Utopianisti – raja-aitoja kaatavaa heittäytymistä • Utopianisti [2011] ➡️ Reason In Motion [2024]
Vangelis 1943–2022 • Mestarillinen atmosfäärien luoja