Eero ”Ertsi” Ojanen

Musiikkia esille kirjastossa

Kukapa suomalainen ei osaisi nimetä vähintään yhtä Kaj Chydeniuksen lauluklassikkoa, mutta huomattavasti heikomman katugalluptuloksen saisi toinen keskeinen laulelmamusiikin säveltäjämme Eero Ojanen (s. 1943). ”Olen joskus jäänyt katveeseen, mutta en ole koskaan tyrkyttänyt itseäni mihinkään”, hän kertoo Pirjo Munckin kirjoittamassa elämäkerrassa Ertsi – Eero Ojasen musiikin täyttämä maailma (2025).

Palkittu säveltäjä ja pianisti on vaikuttanut myös jazzin ja teatterin saralla elokuviakaan unohtamatta, mutta epäilemättä Ojasen monipuolisen elämäntyön ikimuistoisimmat hedelmät edustavat 1960-luvun lopulla virinnyttä, maailmanparannusaatteen ruokkimaa laululiikettä. Pablo Nerudan runoon sävelletty ’United Fruit’ ilmestyi Love Recordsin käänteentekevällä albumilla Lautanen Guatemalan verta (1969) Kristiina Halkolan laulamana.

Kristiina Halkola: United Fruit • albumilta Lautanen Guatemalan verta
1969

Helsinkiläinen Eero Ojanen sai jo pikkupoikana tuntumaa musiikin saloihin harrastajamuusikkoisänsä kannustamana. 11-vuotiaana oman pianon saanut Eero opittiin teini-iässä tuntemaan myös koulun pianon äärellä viihtyvänä jazzintoilijana, jonka esikuvia olivat Louis Armstrong, Dave Brubeck ja Modern Jazz Quartet. Asiaan kuului tietysti koulubändin perustaminen. Syksyllä 1961 Ojanen pääsi Sibelius-Akatemiaan, mutta klassisen musiikin opiskelusta tuli ennen pitkää taakka intohimon kohdistuessa jazzin sointuihin ja improvisaatioon. Ensimmäinen pysyvämpi kiinnitys jazzpianistina oli Tikanpojat-yhtyeessä vuosina 1961–62. Pari vuotta myöhemmin Ojanen liittyi Juhani Vilkin sekstettiin, jonka singlellä vuodelta 1965 on hänen varhaisin levytetty sävellyksensä ’Generator’.

Juhani Vilkki Sextet: Generator • singleltä Jazz
1965

1960-luvun jälkipuolella Ojanen oli vakiomuusikoita niin Helsingin jazztapahtumissa kuin Porin Jazzfestivaaleillakin. Kotimaisten kokoonpanojen ohella hän pääsi soittamaan amerikkalaistähtien kuten Ben Websterin ja Dexter Gordonin kanssa. Erityisen merkittäväksi Ojanen koki Bill Evansin kohtaamisen: ”Evans toi jazzpianon soittoon aivan uuden näkökulman ja sointumaailman. Muitakin vaikuttavia kokemuksia jazzpianisteista on matkan varrella ollut, mutta Bill Evansin lyyrinen musiikkimaailma on säilynyt kaiken perustana.” Syksyllä 1969 Ojaselle myönnettiin Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinto.

Eero Ojasen muusikontaival oli jo vuosikymmenen puolivälistä lähtien suuntautunut jazzin ohella teatteriin ja poikkitaiteellisiin happeningeihin. Hän oli mukana mm. Ylioppilasteatterissa, Yleisradion teatteriosastolla ja Svenska Teaternissa. Kun jazzkollega Otto Donner kumppaneineen perusti Love Recordsin vuonna 1966, Ojasesta tuli yhtiön luottonimi. Siinä missä Kaj Chydenius viihtyi huomion kohteena, tämänkin lauluja sovittanut Ojanen jäi introvertimpana luonteena mieluummin taka-alalle. Kirkan läpimurtohittiä ’Hetki lyö’ edelsi Atte Blomin sanoittama single Anna suukko vain // Silloin ihminen kaunein on (1967), jonka B-puoli on Ojasen sävellys.

Kirka: Silloin ihminen kaunein on • singleltä Anna suukko vain
1967

Euroopan opiskelijaliikehdintöjen myötä Suomessakin siirryttiin yleismaailmallisesta pasifismista tiukempaan taistolaisuuteen. Marraskuussa 1968, vain hieman ennen legendaarista Vanhan ylioppilastalon valtausta, Helsingin saksalaisessa kirkossa nähtiin Ylioppilasteatterin musiikkiproduktio Kymmenen uutta käskyä. Lauluista kaksi oli Ojasen kynästä: ’Älä usko sananparsiin’ sekä Kahlil Gibranin ajatuksia napakasti tykittävä ’Sinun lapsesi’, jonka Arja Saijonmaa levytti seuraavana vuonna.

Arja Saijonmaa: Sinun lapsesi

Ojasen säveltämien taistolaislaulujen varhaisia klassikoita on hänen runoilijasuosikkinsa Bertolt Brechtin sanoihin sävelletty, veikeän terhakka ’Oppimisen ylistys’, jonka levytti Kristiina Halkola albumilleen Täytyy uskaltaa (1971).

Poliittisen laululiikkeen kiistattomaksi johtotähdeksi nousi Agit Prop. Klassisimmassa kokoonpanossaan Pekka Aarnion, Martti Launiksen, Sinikka Sokan ja Monna Kamun muodostaman kvartetin tärkeimpänä sovittajana ja säestäjänä myös Ojanen reissasi ahkerasti Euroopan laulufestareilla. Vietnamilaistekstiin pohjautuva ’Peruskivi’ Love Records -antologialta Elämme Vietnamin aikaa (1973) ilmentää loisteliaasti hänen sävelkynänsä jazzahtavaa svengiä.

Agit Prop: Peruskivi • albumilta Elämme Vietnamin aikaa
1973

Instrumentaalijazzin soittaminen oli pianistin henkireikä, kun työtaakka laululiikkeen palveluksessa kävi uuvuttavaksi 1970-luvun alkuvuosina. Agit Propin lisäksi myös KOM-teatteri oli aktiivinen esiintyjä ja levyttäjä, ja Ojanen oli tämänkin kollektiivin keskeisimpiä muusikoita. Rea Maurasen Brecht-tulkinta ’Lukevan työläisen kysymyksiä’ julkaistiin KOM-teatterin albumilla Torpedo (1973). 

Rea Mauranen: Lukevan työläisen kysymyksiä • KOM-teatterin albumilta Torpedo
1973

Joskus mitä painavin sanottava syntyy nopeasti. 11. syyskuuta 1973 sotilasjuntta anasti vallan Chilessä, missä Agit Prop oli vähän aiemmin otettu lämpimästi vastaan. Ojanen sai runoilija Pentti Saaritsalta surmatulle presidentti Salvador Allendelle omistetun tekstin, ja vain viisi päivää vallankaappauksesta Agit Prop esitti laulun valtakunnallisten solidaarisuustoimintapäivien pääjuhlissa Kulttuuritalolla. Jouko Aaltosen Agit Prop -kirjan mukaan kappale ”meni heti syvälle sieluun. Se jakoi kollektiivisen tunteen, surun, suuttumuksen ja päättäväisyyden”. Edelleen kouraiseva ’Allendelle’ löytyy Agit Propin kakkosalbumilta Laulu kaikille (1974), jonka kappaleista Ojanen sävelsi peräti seitsemän.

Agit Prop: Allendelle • albumilta Laulu kaikille
1974

Eero Ojanen sävelsi musiikin KOM-teatterin Kullervoon. Kuvassa lavalla näyttelijät Rea Mauranen, Erkki Saarela ja Tapio Aarre-Ahtio. Kuva: KOM-teatterin arkisto

Vuosikymmenen jälkipuolella Eero Ojanen sävelsi erityisesti teatterimusiikkia. KOM-teatterin Kullervoa (1975) esitettiin kolmen näyttelijän ja neljän muusikon voimin kaikkiaan 120 kertaa ja sen ”uudella tavalla kalevalaista” musiikkia kiiteltiin lehdissä. Kalevalasta ammentaa myös Agit Propin ja KOM-kvartetin albumi Väinämöisen soitto (1977). Kokonaan Ojasen säveltämä fuusiohenkinen kantaatti oli saanut kantaesityksensä Pori Jazzissa vuonna 1974.

KOM & Agit Prop: Alkusoitto • albumilta Väinämöisen soitto
1977

1980-luvun mielenkiintoisimpia ja liian vähälle huomiolle jääneitä laulelma-albumeita on Anneli Saariston, Liisa Tavin ja Monna Kamun Miten enkeleitä vietellään (1989). Pekka Aarnion ja Eero Ojasen tuottamalle levylle sävelsivät Bertolt Brechtin eroottisesti latautunutta runoutta Ojasen lisäksi mm. Pekka Tegelman, Toni Edelmann ja Esa Kaartamo. Niin sävellyksiä kuin laulajia koskeva moniäänisyys tekee levystä vain entistä antoisamman ilman häivähdystäkään yhtenäisyyden puutteesta. Ojasen herkimpiä sävelhelmiä ovat Tavin laulama ’Balladi hukkuneesta tytöstä’ ja Saariston melankolinen ’Kun et tullut’. 

Liisa Tavi: Balladi hukkuneesta tytöstä • albumilta Miten enkeleitä vietellään
1989

Ojasen yhteistyö Agit Propista tutun Monna Kamun kanssa on jatkunut myöhemminkin. Syksyllä 2021 he juhlistivat Pentti Saaritsan 80-vuotispäivää tämän runoihin pohjautuvalla esityksellä. Kolmen ystävyksen nimissä julkaistiin studioalbumi Mutta minulla ei olisi rakkautta… (2023).

Kamu Ojanen Saaritsa: Yökappale • albumilta Mutta minulla ei olisi rakkautta…
2023

Piano on ainoana säestyssoittimena myös Ojasen ja jazzlaulaja Taina Lehdon yhteisalbumilla Linda (2007), jolla he tulkitsevat amerikkalaisia jazzstandardeja. Kontrabasisti Teppo Hauta-ahon kanssa improvisoimalla tehdyn jazzalbumin Short Stories (2005) kannessa lukee Duo Nueva Finlandia. Muita Eero Ojasen ”omia” levyjä ei juuri olekaan, mutta eri artistien levyttämiä yksittäisiä lauluja on koottu kahden CD:n kokoelmalle Opi perusasiat (2003). Sen edustamia alkuperäisalbumeita ovat myös Tauno Palon hienostunut Kulkurin kannel (1972), Agit Propin riveissä uransa aloittaneen Liisa Tavin esikoislevy (1979), Sinikka Sokan sooloalbumi Jäätanssi (1990) sekä Anneli Saariston Kypsän naisen blues (1995), jonka nimikappale lunastaa komeasti otsikkonsa.

Anneli Saaristo: Kypsän naisen blues • albumilta Kypsän naisen blues
1995

Pelkästään laulettuihin kappaleisiin keskittyvä Opi perusasiat jättää huomiotta Ojasen mittavan näyttämö- ja elokuvamusiikin tuotannon, josta olisikin paikallaan toimittaa oma valikoimansa. Hänen säveltaidettaan on nimittäin kuultu yllättävän monissa TV-sarjoissa ja elokuvissa, joista mainittakoon Matti Ijäksen ohjaamat Johanneksen leipäpuu (1994), Sokkotanssi (1999) sekä musiikkinsa osalta Jussilla palkittu Haaveiden kehä (2002).

Orkesterimusiikkiakin on syntynyt. Vuonna 1980 kantaesitetty Seitsemän veljestä -baletti oli Eero Ojasen ensimmäinen suuri sävellystyö, joka nosti hänet myös klassisen musiikin harrastajien tietoisuuteen. YouTube-katkelma on Suomen Kansallisbaletin esityksestä vuodelta 2013.

Seitsemän veljestä • Suomen Kansallisbaletti / Finnish National Ballet. Traileri

1990-luvulla, jolloin myös Agit Prop teki voittoisan paluun esiintymislavoille, valtavan suosion saavuttaneen Ultra Bra -yhtyeen säveltäjä Kerkko Koskinen sai tärkeimmät musiikilliset virikkeensä juuri Eero Ojaselta. Vuonna 2020 taiteen valtionpalkinnon saanut maestro summasi monenkirjavaa uraansa vaatimattomaan tapaansa: ”En ole koskaan pyrkinyt mihinkään erityiseen muusikkona. Olen lähinnä toteuttanut eteeni tulleet tehtävät sillä lailla kuin osaan.” Erittäin harvan säveltäjän osaaminen on yltänyt niin moneen eri musiikkigenreen.

Matti Pajuniemi

Eero Ojanen Elonet
KOM-teatteri kotisivu
KOM-teatteri Facebook

🎥🎵
Pekka Tegelman on listannut Eero Ojasen teatterisävellystyötä ja erilaisia levyttämättömiäkin projekteja vuosilta 1967–2000 artikkelissaan Vastakohtia ja dialektiikkaa.

Vastakohtia ja dialektiikkaa Pekka Tegelman | Suomen Musiikintekijät 14.10.2013

💿
Eero Ojanen
Finna.fi

Lautanen Guatemalan verta – lauluja näytelmistä ”Saaren vangit” ja ”Oma” Love Records 1969
Kenen joukoissa seisot? Aulikki Oksanen | Love Records 1970
Täytyy uskaltaa Kristiina Halkola | Love Records 1971
Kulkurin kannel Tauno Palo | Love Records 1972
Elämme Vietnamin aikaa Love Records 1973
Torpedo KOM-teatteri | Love Records 1973
Kaikki muuttuu KOM-teatteri | Love Records 1974
Laulu kaikille Agit Prop | Love Records 1974
Väinämöisen soitto – kantaatti neljälle laulajalle ja jazz-kvartetille KOM • Agit Prop | Love Records 1977
Liisa Tavi Liisa Tavi | Ponsi 1979 • Parlophone 1981

Miten enkeleitä vietellään – lauluja Bertolt Brechtin runoihin rakkaudesta Anneli Saaristo • Monna Kamu • Liisa Tavi | Pyramid 1989
Jäätanssi Sinikka Sokka • Leif Salmén | Pyramid 1990
Elämäni laulut Kaisa Korhonen | Love Records 1993
Kypsän naisen blues Anneli Saaristo | Johanna Kustannus 1995

Opi perusasiat 2CD | Love Records 2002
Short Stories Duo Nueva Finlandia | TUM Records 2005
35 vuotta lauluja KOM-teatteri • 2CD | Siboney p2006
Linda Taina Lehto • Eero Ojanen | Jasemusiikki 2007

Mutta minulla ei olisi rakkautta… Monna Kamu • Eero Ojanen • Pentti Saaritsa | Texicalli 2023
50 vuotta lauluja – Live At Kultsa KOM-teatteri | Texicalli Records 2023

💿
Bokseja ja kokoelmalevyjä
Eri esittäjiä
Finna.fi

En valinnut asiaa – valikoima ”taistolaislauluja” – koonnut Kerkko Koskinen 2CD | Siboney / Love Records 1996
Aulikki Oksasen lauluja Love Records 1997
Opi perusasiat 2CD | Love Records 2002
35 vuotta lauluja KOM-teatteri • 2CD | Siboney p2006
Kun tuuli kääntyy Siboney / Love Records 2009
50 vuotta lauluja – Live At Kultsa KOM-teatteri | Texicalli Records 2023

📚
Lue lisää Eero Ojasesta
Finna.fi

Ertsi – Eero Ojasen musiikin täyttämä maailma Pirjo Munck, 326 sivua | Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy 2026

📚
Lue lisää suomalaisesta kulttuurielämästä ja poliittisesta laululiikkeestä
Finna.fi

Agit-Prop – lauluja utopiasta Suomalaisen kirjallisuuden seura 2020
Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana – kirjoituksia työväen musiikista, kirjallisuudesta, teatterista ja muusta kulttuuritoiminnasta Toimittajat Saijaleena Rantanen, Susanna Välimäki & Sini Mononen, 543 sivua | Tutkimusyhdistys Suoni ry & Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2020
Toverit herätkää – poliittinen laululiike Suomessa Timo Kalevi Forss, 374 sivua | Into 2015

🎥🎵
Kenen joukoissa seisot • Lauluja utopiasta
DVD
Finna.fi

Kenen joukoissa seisot – vallan kumouksellinen musiikkielokuva Ohjaaja ja käsikirjoittaja Jouko Aaltonen, 81 min | Illume 2006
Lauluja utopiasta Ohjaajat ja käsikirjoittajat Peter von Bagh & Jouko Aaltonen, 57 min. | Illume Oy 2017

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Anki 1945–2007 • Monipuolinen luonnonlapsi
Anneli Saariston tuhkimotarina • Vuodet 1969–2024
Eija Ahvo – runon ja musiikin täydellinen symbioosi • Lasimaalaus [1990]
Finnforest – instrumentaaliprogen ja fuusion klassikko • Vuodet 1973–1980
Hector – romantiikkaa tekniikan sukupolvelle • Nostalgia [1972]
Irwin Goodman 1943–1991 • Irwinin 1960-luku – kansantaiteilijan nousukiito
Juhani Aaltonen on suomijazzin suurmies ja monipuolinen muusikko • Vuodet 1958–2024
Kaseva – suomenkielinen aikuispop kestää aikaa • Vuodet 1974–2024
Kerkko Koskinen soolona 2002–2025 • Modernia laulelmaan ja mahtipontta jazziin • Rakkaus viiltää [2002] ➡️ Lämpö [2025]

Liisa Akimof palaa vahvempana • Kaikenlaista uutta tulossa [2024]
Muksut – kirjantuosuinen tuulahdus 60-lukua • Viisumi keväästä syksyyn [1967] • Olé Finlandia [1968] • Pienen pieni [1969] • Kotimainen elämänmuoto [1970]
Pihasoittajat – folklaulelman helmi • Vuodet 1965–1978
Ritva Oksanen – estraditaiteilijan monet puolet • Ritva Oksanen [1971] ➡️ Toinen minäni [2006]
Samae Koskinen – hymy hyytyi protestiksi • Mä näin unta että kaikki oli hyvin [2024]
Suomen Talvisota 1939–1940 – sota lamaantumista vastaan • Underground-rock [1970]
Tuomari Nurmio – koruton mestariteos • Luuta ja nahkaa [1997]
Ultra Bra – houkutuksen voimasta • Vapaaherran elämää [1996]
Vesa-Matti Loiri 1945–2022 • Hämäriä tuokiokuvia • 4 + 20 [1971]

Lautanen Guatemalan verta Eri esittäjiä • 1969

Torpedo KOM-teatteri • 1973 • Kansitaide: Måns Hedström

Kaikki muuttuu KOM-teatteri • 1974 • Kansitaide: Måns Hedström

Väinämöisen soitto – Väinämöisen soitto – kantaatti neljälle laulajalle ja jazz-kvartetille KOM • Agit Prop • 1977

Miten enkeleitä vietellään – lauluja Bertolt Brechtin runoihin rakkaudesta Anneli Saaristo • Monna Kamu • Liisa Tavi • 1989

1970–1977 Agit Prop • 1995

Opi perusasiat Eri esittäjiä • 2002

Mutta minulla ei olisi rakkautta… Monna Kamu • Eero Ojanen • Pentti Saaritsa • 2023