Kick Out The Jams | Elektra 1969

MC5 • Vuodet 1963–1972
Kick Out The Jams • Back In The USA • High Time
Musiikkia esille kirjastossa

Michiganin Lincoln Parkissa vuonna 1963 perustettu MC5 aloitti soittamalla lainabiisejä The Rolling Stonesin, Jimi Hendrixin ja The Whon tuotannosta. Pari vuotta ja monta miehistönvaihdosta myöhemmin yhtyeen klassinen kokoonpano oli valmis. Kitaristit Wayne Kramer ja Fred ”Sonic” Smith, laulaja Rob Tyner, rumpali Dennis Thompson ja basisti Michael Davis saivat Detroitin seudulla niin kovan livebändin maineen, että pystyivät jopa elättämään itsensä keikoilla.

MC5 huhtikuussa 1967 Belle Isle Love-In -tapahtumassa.

Vuosikymmenen puolivälin jälkeen bändi satsasi oman materiaalin kirjoittamiseen. Sen myötä MC5 alkoi käydä entistä kovemmilla kierroksilla: bändi kiersi itärannikolla Big Brother And the Holding Companyn ja Creamin kanssa, eikä pääesiintyjien ollut lainkaan helppoa nousta lavalle lämmittelyaktin energiapurskausten jälkeen.

Yksi MC5:in tunnetuimpia keikkoja oli kesällä 1968 Chicagossa, kun se soitti Vietnamin sodan vastaisen mielenosoituksen ja Demokraattipuolueen kansallisenkokouksen yhteydessä. Yhtyeen kerrotaan soittaneen siellä kahdeksan tuntia putkeen – aina siihen saakka, kun poliisi tuli ja hajotti mielenosoituksen kovin ottein. Vastakulttuurivallankumouksen soundtrackilla oli uutta rockia, ja MC5 edusti sen raainta laitaa.

MC5 Chicagossa 1968 • Democratic National Convention Riots.

MC5:in musiikilliset juuret olivat rock’n’rollissa, rhythm & bluesissa, Dick Dalen ja The Venturesin kaltaisissa sähkökitarasankareissa ja niissä 1960-luvun bändeissä, joiden musiikkia alettiin myöhemmin kutsua garagerockiksi. Laulaja Tynerin sielukkaassa julistuksessa on vahvasti afroamerikkalaisen baptistisaarnaajan hurmahenkeä. Kitaristit Kramer ja Smith olivat kiinnostuneita rockin ohella free jazzin rajuudesta ja rajattomuudessa, mikä hurjimpina hetkinä heijastui bändin musiikkiin. 

Looking At You vuonna 1968 ilmestyneeltä singleltä Borderline // Looking At You.

Myös ulkomusiikillisten tekijöiden vaikutus oli vahva, mikä sopi kapinan poliittiseen henkeen. Kramer kertoi The Hard Stuff -elämäkerrassaan, että vaikka MC5 ei ollut varsinaisesti poliittinen bändi, sen musiikkiin vaikuttivat marxistinen ideologia, beat-sukupolven kirjailijat ja poliittinen järjestö Mustat pantterit, jonka tueksi yhtyeen manageri John Sinclair perusti Valkoiset pantterit -järjestön. MC5 oli valinnut puolensa: se halusi edustaa kaikkea, mitä keskiluokkainen ja konservatiivinen Amerikka vastusti.

Musiikillisesti ja sanomallisesti vahvan bändin sainaaminen oli vain ajan kysymys. Elektra Recordsin Danny Fields tuli Detroitiin katsomaan MC5:ia, vaikuttui ja tarjosi bändille levytyssopimusta. Fields kiinnitti samaan aikaan toisenkin rajun michiganilaisbändin, Kramerin suositteleman The Stoogesin. Sen laulaja Iggy Pop oli Kramerin vanha kaveri, jota tämä oli alkuaikoina maanitellut MC5:iin rumpaliksi. 

Kick Out the Jams -levyn nimibiisi on klassikko ja MC5:in tunnetuin kappale • Albumilta Kick Out The Jams
1969

Koska energiset keikat olivat MC5:in leipälaji, bändin ensimmäisestä pitkäsoitosta päätettiin tehdä livealbumi. Kick Out The Jams äänitettiin 30. ja 31.10.1968 Detroitin Grande Ballroomissa. Alun perin ideana oli ollut taltioida vain yksi keikka, mutta koska yhtye ei ollut tyytyväinen ensimmäiseen vetoon, myös seuraavan päivän esiintyminen otettiin talteen. Lauluraitoja lisättiin levylle vielä jälkeenpäin studiossa, koska niiden äänityksessä oli ilmennyt ongelmia. 

Albumin päättävällä Starshipillä vaikutteet olivat niin pinnassa, että kappale kreditoitiin osin avantgardejazzmuusikko Sun Ra’n tekemäksi • Albumilta Kick Out The Jams
1969

Kramer kertoi elämäkerrassaan MC5:n olleen ”elohopeamainen” yhtye. Sillä hän tarkoitti, että bändiltä oli turha odottaa tasalaatuista tuotantoa: ”Vahvuuksiamme oli biisien tekeminen, jännittävät keikat, seikkaileva kitaransoitto ja suora yhteys faneihin. Heikko puoli oli epätasaisuus. Jonain iltana saatoimme olla aivan loistava bändi, seuraavana surkea. Sen seurauksena huiput olivat tavallista korkeammalla ja alhot alempana kuin yleensä.” Kramer on kertonut kuulevansa klassikkoalbumilta lähinnä sen, että bändi olisi voinut kuulostaa paljon paremmaltakin.

Motor City Is Burning -blues ei ole kappaleena Kick Out the Jamsin parhaimmistoa, mutta biisin nimi kuvasti hyvin yhtyeen eetosta • Albumilta Kick Out The Jams
1969

Alkuvuodesta 1969 MC5 oli Rolling Stone -lehden kannessa ja sen ensimmäinen albumi tuli kauppoihin. MC5 oli halunnut tehdä räjähdysherkän rocklevyn, ja sellainen Kick Out The Jams olikin. Mutta vaikka albumilla peräänkuulutetaan vallankumousta ja soitetaan rajulla tavalla, suurimmaksi hädän herättäjäksi nousi kirosana. Levyn alussa yhtyeen ”spirituaalinen neuvonantaja” J. C. Crawford spiikkaa bändin lavalle sanomalla ”right now it’s time to kick out the jams, motherfuckers!”, mikä oli paha juttu 70-luvun taitteessa.

Vaikka radiosoittoa halajava MC5 oli tehnyt biisistä singleversion, jossa ruma sana korvattiin ”brothers & sisters!” -huudahduksella, detroitilainen Hudson’s-tavarataloketju kieltäytyi myymästä sopimattomana pitämäänsä Kick Out The Jamsia. Bändi vastasi julkaisemalla undergroundlehti Fifth Estatessa ilmoituksen tekstillä ”Stick Alive with the MC5, and Fuck Hudson’s!”, jonka jälkeen ketju poisti myynnistä kaikki levy-yhtiö Elektran julkaisut. Siinä vaiheessa Elektra sanoi irti sopimuksen MC5:in kanssa. Kapina on kiva juttu niin kauan kuin se edistää kaupankäyntiä.

Come Together • Albumilta Kick Out The Jams
1969

Luultavasti kohusta kuitenkin oli MC5:ille enemmän hyötyä kuin haittaa. Kick Out The Jamsia myytiin yli satatuhatta kappaletta ja se nousi Billboardin listalla sijalle 30. Albumi sai musiikkilehdistössä sekalaisia arvioita, muun muassa legendaarinen Lester Bangs kirjoitti siitä Rolling Stonessa varsin negatiiviseen sävyyn. (Muutamaa vuotta myöhemmin hän joko muutti mielensä levystä tai huomasi kaikkien muiden arvostavan MC5:ia ja päätti ryhtyä pitämään Kick Out The Jamsista kovasti.) MC5 teki sopimuksen Atlantic Recordsin kanssa ja levytti sille albumit Back In The USA (1970) ja High Time (1971). Nekin ovat omalla laillaan hienoja rocklevyjä, joskaan eivät vedä merkityksellisyydessä vertoja Kick Out the Jamsille.

Sister Anne • albumilta High Time
1971

Kolme ja puoli vuotta Kick Out The Jamsin ilmestymisen jälkeen bändi veteli jo viimeisiään. Kun bändi esiintyi Turun Ruisrockissa elokuussa 1972, Michael Davis ei ollut enää mukana. Rob Tyner ja Dennis Thompson erosivat MC5:ista vielä samana syksynä. Kun MC5 soitti Helsingissä ja Tampereella marraskuussa 1972, klassista kokoonpanoa edustivat enää Kramer ja Smith, eikä vanhasta taiasta ollut enää paljoakaan tallella. MC5 soitti sillä erää viimeisen keikkansa Detroitissa uudenvuodenaattona 1972.

Lopunaikojen MC5 Helsingissä marraskuussa 1972.

Kick Out The Jamsin, Back In The USA:n ja High Timen levyttäneestä kokoonpanosta on tätä kirjoitettaessa joukossamme enää rumpali Dennis Thompson (s. 1948). Laulaja Rob Tyner (s. 1944) menehtyi sydänkohtaukseen syksyllä 1991. Komppikitaristi Fred ”Sonic” Smith (s. 1948) lähti suunnilleen saman ikäisenä ja samasta syystä marraskuussa 1994. Basisti Michael Davis (s. 1943) kuoli maksasairauteen 68-vuotiaana vuonna 2012. Soolokitaristi Wayne Kramerin (s. 1948) kohtaloksi koitui haimasyöpä helmikuun 2024 alussa.

Kick Out the Jams elää vieläkin. Sen äärellä tulee miettineeksi, että rockiin usein liitetyt ajatukset kapinasta ja merkityksestä eivät ehkä olleetkaan vain markkinamiesten tuotetta. Ohikiitävän hetken ajan ne saattoivat olla totta.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

MC5 | Facebook

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Bad Religion: Against The Grain – vastarannankiisket ja digitaalikello
Billy Idol: Kings & Queens Of The Underground – rocktähden laadukas paluu
Blondie • Parallel Lines [1978] oli Blondien läpimurto
Captain Beefheart And His Magic Band: Safe As Milk – suuri taiteilija esittäytyy
Dave Evans – rakkaudesta lajiin • Vuodet 1974–2023
Green River: Dry As A Bone – grungen juurilla
Havana Black: Indian Warrior – huonon onnen soturit
Iggy Pop: Lust For Life – tanssia muurin harjalla
Jan Stenfors: Vinegar Blood – kahden elämän taitteessa
Janis Joplin eli ja lauloi vereslihalla • Pearl [1971]
Joan Jett & The Blackhearts: I Love Rock’n’Roll – kapinallisen läpimurto
Johnny Thunders: So Alone – malja antisankarille
Lou Reed & Metallica: Lulu – nainen miesten maailmassa
Mad Juana: Skin Of My Teeth – Sami Yaffa uudella mukavuusalueella
Melrose • Melrosen rockissa on rollia • Melrose [1986]
Metallica: The $5.98 E.P. Garage Days Re-Revisited – elonmerkkejä autotallista

Michael Monroe: One Man Gang – jengi soittaa sydämestä
Misfits: Walk Among Us – kauhupunkin klassikko
Pretenders tunteiden vuoristoradassa • Relentless [2023]
Ramones: Rocket To Russia – rockia ulkopuolisilta ulkopuolisille
Roky Ericksson And The Aliens: The Evil One – kulttisankari mielensä armosta
Sami Yaffa: The Innermost Journey To Your Outermost Mind – basisti läpäisee pasianssin
Smack • On You – avain kulttisuosioon
Strängen: Rock på Svenska – aito loppuun asti
Sweatmaster: Sharp Cut – ei mikään kopteriklooni
Talking Heads: 77 – tanssi kuin kukaan ei katselisi
The Clashin genre oli protesti
The Dogs D’Amour: The State We’re In – koiruuksia Suomenmaalla
The Doors – vallankumouksen lähtölaukaus • The Doors [1967]
The Doors ilman Morrisonia – tarpeeton kuin tylsä veitsi • Other Voices [1971] • Full Circle [1972]
The Hives: The Death Of Randy Fitzsimmons [2023] – Randy ja pojat vahvasti elossa
The Velvet Underground: Squeeze – se näkymätön VU-levy
Turbonegro: Scandinavian Leather – denim-demonien riemastuttava paluu
Wilko Johnson 1947–2022 • Wilko Johnson jäi historiaan

MC5
Finna.fi

Kick Out The Jams • live | Elektra 1969
Back In The USA | Atlantic 1970
High Time | Atlantic 1971
Total Assault [Kick Out The Jams • Back In The USA • High Time] • 3LP + liite | Rhino Entertainment Company 2018

Wayne Kramer
Finna.fi

Death Tongue Wayne Kramer & Mick Farren & John Collins | Curio Records 1991
The Hard Stuff | Epitaph 1995
Dangerous Madness | Epitaph 1996
Citizen Wayne | Epitaph 1997
LLMF • live | Epitaph 1998
Adult World | MuscleTone/Diesel Motor Records 2003
Lexington Wayne Kramer And The Lexington Arts Ensemble | Industrial Amusement/INgrooves 2014

Bokseja ja kokoelmalevyjä
MC5
Finna.fi

Do It • live | 1987
Vintage Years | NKVD 1991
Black To Comm • live | Receiver Records 1994
Babes In Arms | Reachout International Records/ROIR USA 1998
The Big Bang! – Best Of The MC5 | Atlantic/Rhino 2000
Are You Ready To Testify? – The Live Bootleg Anthology • 3CD • live | Sanctuary Records Group 2004
Live Detroit 68/69 • live | Revenge Records 2020

Bokseja ja kokoelmalevyjä
Eri esittäjiä
Finna.fi

Forever Changing – The Golden Age of Elektra Records 1963–1973 • 5CD ja 76-sivuinen kirja | Rhino UK 2006

Lue lisää Wayne Krameristä ja MC5:stä • Read more about Wayne Kramer and The MC5
Finna.fi

The Hard Stuff – Dope, Crime, The MC5 & My Life of Impossibilities Wayne Kramer, 311 pages | Faber & Faber 2018

Lue lisää yhdysvaltalaisesta populaarikulttuurista
Finna.fi

Kumouksen äänet – Yhdysvaltojen murros ja musiikki 1960–1984 Heikki Hilamaa & Seppo Varjus, 220 sivua | Into Kustannus 2015

Kick Out The Jams • 1969
Spotify

Kick Out The Jams • 1969

Back In The USA • 1970

High Time • 1971