Eija Ahvo: Lasimaalaus – runon ja musiikin täydellinen symbioosi

Lasimaalaus | Dig It / Fazer Finnlevy 1990
Eija Ahvo ja Vantaan orkesteri, joht. François Rauber

Musiikkia esille kirjastossa

Eija Ahvo: Lasimaalaus • LP (Dig It / Fazer Finnlevy 1990). Kannen valokuva: Magnus Löfving • Layout: Marja Arvola

Suomessa on rikas runouteen pohjautuvan laulelmamusiikin traditio. 1970-luvulla runonsäveltäjämestarit Kaj Chydenius ja Eero Ojanen kytkeytyivät vahvasti vasemmistolaiseen laululiikkeeseen. Jazzin puolella runoja ovat säveltäneet mm. Heikki Sarmanto, Olli Ahvenlahti ja Eero Koivistoinen. Lajityypin epäilemättä tunnetuimmat levytykset ovat Vesa-Matti Loirin Eino Leino -albumit, mutta oma laulelmamusiikin suosikkini on jäänyt vähälle huomiolle. Eija Ahvon levy Lasimaalaus (1990) on itse asiassa konserttitallenne, mitä ei korkeasta äänenlaadusta heti huomaa. Nimikappaleen teksti on peräisin Aila Meriluodon 22-vuotiaana julkaisemasta Lasimaalaus-esikoiskokoelmasta (1946).

Lasimaalaus • albumilta Lasimaalaus
1990

Elina Saksala: Eija Ahvo – elämän sain soimaan (Reuna 2021).

Chydeniuksen sekä Juice Leskisen tavoin Savon maalaiskunnassa Juankoskella varttunut Eija Ahvo (s. 1951) sai jo lapsuudenkodissaan musiikin luontevaksi osaksi jokapäiväistä elämää. ”Instrumentit eivät minua kiinnostaneet missään vaiheessa, laulu oli minun juttuni alusta lähtien. Sen verran opin pianotunneilla, että olen pystynyt itse harjoittelemaan biisejä pianon avulla”, Ahvo kertoo Elisa Saksalan kirjoittamassa elämäkerrassa Elämän sain soimaan (2021).

13-vuotiaana Eija lauleli isoveljen bändissä mm. Gershwinin ’Summertimea’ ja The Beatlesiä. Aloittaessaan lukion Kuopiossa hän kokeili myös musiikkiopistoa, jonka opetustyyliin kuitenkin pettyi. ”Minulta yritettiin viedä oma ääni, kun minut pakotettiin laulamaan pelkästään klassista laulua kummallisen ohenteisella äänenmuodostuksella.” Nimenomaan luontevuus kuvaakin parhaiten Ahvon lauluääntä, joka selkeydessään sopii erinomaisesti tekstipainotteiseen laulelmamusiikkiin.

Eija Ahvo laulaa Helsingin Kaupunginteatterin illanistujaisissa ravintola Groovyssa vuonna 1980. Kuva: Hotelli- ja ravintolamuseo / Finna

Eija Ahvo laulaa Helsingin Kaupunginteatterin illanistujaisissa vuonna 1980. Kuva: Hotelli- ja ravintolamuseo / Finna

Sattuman kautta Eija Ahvo ihastui parikymppisenä teatterin maailmaan ja pääsi ensiyrittämällä Teatterikouluun Helsinkiin. Siellä oli juuri aloittanut musiikinlehtorina nuori säveltäjä Toni Edelmann (1945–2017), josta tuli esiintyvän taiteilijan keskeisin musiikillinen yhteistyökumppani. ”Toni oli tärkein opettajani koko kouluajan. Oma epävarmuuteni ei kauan kestänyt, koska musiikki oli niin vahvasti läsnä kaikessa”, Ahvo muistelee.

Toni Edelmann: Lauluja (Love Records 1975). Kansitaide: Pekka Ojamaa

Hänen ensilevytyksensä ’Tyttö ja ensilempi’ oli duetto kappaleen säveltäneen Edelmannin kanssa ja se pääsi runoilija Arvo Turtiaisen 70-vuotisjuhlalevylle Minulla on ystävä (1974). Seuraavana vuonna Love Records julkaisi Edelmannin esikoisalbumin Lauluja (1975), jolla Ahvon ja säveltäjän itsensä lisäksi laulavat mm. Marjut Komulainen ja Harri Saksala. Goethen runoon pohjaava, herkän vilpitön ’Armaan läheisyys’ on edelleen Ahvon tunnetuimpia lauluja.

Armaan läheisyys • Toni Edelmannin albumilta Lauluja
1975

Punainen Lanka esiintyy Tampereella Hakametsän jäähallissa Suomen Rauhanpuolustajien juhlissa vuonna 1974. Kuva: Ari Johansson / Työväenmuseo Werstas / Finna

Punainen Lanka esiintyy Tampereella Hakametsän jäähallissa Suomen Rauhanpuolustajien juhlissa vuonna 1974. Kuva: Ari Johansson / Työväenmuseo Werstas / Finna

Punainen Lanka (Love Records 1976). Kansitaiteen tekstiiliteos: Helena Paakkinen

Harri Saksalan ja kitaristi Hasse Wallin aloitteesta perustettiin vuonna 1974, Chilen sotilasvallankaappauksen jälkimainingeissa, etnofolk-yhtye Punainen Lanka, johon nuori Ahvo tuli toiseksi vokalistiksi. Hän oli aiemmin duetoinut Saksalan kanssa Euroviisukarsinnoissa Edelmann-sävellyksellä ’Häät’. Punaisen Langan kaksi albumia sisältävät pääosin kansanlaulusovituksia, mutta Edelmanniltakin saatiin sävellys jälkimmäiselle levylle Pohjolan lumiset kalmiston hongat (1977). ’Muistoja Kolumbiasta’ ei tosin ole Ahvon vaan Saksalan laulama Pentti Saaritsa -tulkinta. Kansanlaulun ’Tuomi on virran reunalla’ sovitti Piirpaukesta tuttu Sakari Kukko.

Punainen Lanka: Tuomi on virran reunalla • albumilta Pohjolan lumiset kalmiston hongat
1977

Pete Q -käsiohjelma • Suomen Kansan Teatteri 1978

Edelmannin Lauluja-albumista alkanut yhteistyö säveltäjän ja Ahvon välillä jatkui 1970-luvun lopulla lähinnä yksittäisten kappaleiden muodossa. Teatterityössäkin polut sivusivat toisiaan, sillä Ahvon saatua kiinnityksen Helsingin Kaupunginteatteriin vuonna 1977 Edelmann vastasi usean produktion musiikista. Erityismaininnan ansaitsee Edelmannin sekä ohjaaja Arto af Hällströmin perustaman, Suomen Kansan Teatteriksi nimetyn kollektiivin ensimmäinen ja viimeinen näytelmä Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet (1978), joka oli aggressioitakin herättänyt manifesti aikakauden politisoitunutta teatteria vastaan. ’Ei, hän ei laula’ on Ahvon roolihahmon Esmeraldan numero.

Ei, hän ei laula

Perheen perustanut Eija Ahvo kevensi näyttelijän työtaakkaansa irtisanoutumalla Kaupunginteatterista keväällä 1985. Freelancerina hän pääsi paremmin suuntautumaan musikaaleihin. Cats ja Piaf Piaf olivat Jorma Uotisen ohjauksia Kaupunginteatterille; jälkimmäisen nimiosassa Ahvo sukelsi nuoruuden idolinsa Edith Piafin traagiseen elämään. Hieman aiemmin Ahvosta oli tullut suuren yleisön tuntema TV-kasvo Heikki Kinnusen, Erkki Saarelan sekä Ahvon läheisen ystävän Susanna Haaviston rinnalla. Mainostelevisiossa vuosina 1985–87 pyörineeseen, musiikkipitoiseen sketsisarjaan Soitinmenot musiikin sävelsi Aarno Raninen.

Eija Ahvo: Pala pala maailma (Dig It 1986). Kansitaide: Markus Heikkerö

Ahvon ensimmäinen oma albumi Pala, pala maailma (1986) on suurimmaksi osaksi Jukka Linkolan käsialaa. Laulajan yhteistyö laaja-alaisen säveltäjän, pianistin ja kapellimestarin kanssa oli alkanut jo aiemmin ja tuli myös jatkumaan niin teatterin, levytysten kuin yhteisten esiintymisten merkeissä. Ainakin nimikappaleen valossa albumi on aikakautensa kuuloista pop-rockia, joka ei ole kestänyt aikaa laulelmatuotannon veroisesti.

Albumin Pala, pala maailma nimiraita
1986

Eija Ahvo: Lasimaalaus ja muita rakkauslauluja (Fazer Records / Warner Music Finland 1998).

1980-luvun loppupuolella Eija Ahvo ja Toni Edelmann tekivät molempien uran kirkkaimpiin helmiin lukeutuvan projektin, Lasimaalauksen. Kyse oli äänilevyn ohella erityisesti saksankielisiä maita Glasmalerei-nimisenä kiertäneestä runo- ja lauluesityksestä, jossa Ahvo sekä vanhempi näyttelijäkollega ja lavastaja Liisi Tandefelt luotsasivat naisen tuntoja ja kokemuksia.

Runot esitettiin saksaksi, mutta Edelmannin säveltämät laulut suomeksi. Edelmann ja Ahvo tuottivat omista pusseistaan konsertin Vantaan Martinus-salissa 29. syyskuuta 1989, kun Yleisradio ei osoittanut mielenkiintoa. Pankkilainan turvin paikalle saatiin myös äänityslaitteisto, ja onnistuneen konsertin jälkeen Finnlevy halusi julkaista sen. Kuten Ahvo muistelee, ”levyn materiaali on taltioitu yhdellä otolla ja kestää kuuntelun vielä tänäkin päivänä – niin kuin kaikki sydämellä tehty”.

Sireenit • albumilta Lasimaalaus
1990

Osa sävellyksistä oli jo vanhempaa perua. ’Sireenit’ pohjautuu Märta Tikkasen autobiografiseen runoromaaniin Vuosisadan rakkaustarina (1978). Laulun kantaesitti Marie Selander 1970-luvun lopulla, mutta minun on mahdotonta kuvitella kenenkään saavan ruuhkavuosien tilannekuvaan Ahvon veroista tunnelatausta. Aale Tynnin runon ’Lasinen vuori’ Edelmann taas oli säveltänyt vuonna 1983. Hänen oma levytyksensä sai seuraavana vuonna Levyraadissa huonot pisteet, kuten selviää Edelmannin saatesanoista antologialla Miten ja miksi: 45 laulua vuosien varrelta (2004). Ahvon vivahteikas tulkinta pesee mennen tullen myös Sir Elwoodin hiljaisten värien version tästä klassikkolaulusta.

Lasinen vuori • albumilta Lasimaalaus
1990

Vantaan orkesteria johti konsertissa ranskalainen kapellimestari François Rauber (1933–2003), joka oli lisäksi tehnyt hienot sovitukset. Rauber, pianisti Gérard Jouannest (1933–2018) ja haitaristi Marcel Azzola olivat olleet Jacques Brelin luottomuusikoita. Ranskalaisvahvistukset osaltaan takasivat Lasimaalauksen soinnillisen eleganssin, joka ei vähääkään kalpene chansonin huippulevytysten rinnalla. Kappaleet ’Halusin yksin olla’ Arvo Turtiaisen runoon sekä aistikas ’Huhtikuinen yö’ Helena Anttosen sanoihin Eija Ahvo oli laulanut alun perin jo 1970-luvulla. Ensin mainittu oli julkaistu Lauluilla, toinen Edelmann-levyllä Näyttämömusiikkia (1978). Rauber’n orkesterisovitukset vain parantavat laulujen emotionaalista voimaa.

Halusin yksin olla • albumilta Lasimaalaus
1990

Huhtikuinen yö • albumilta Lasimaalaus
1990

Eija Ahvo & Paleale: Kirpparilla (F-Records / Fazer Records 1995).

Leikkisämpää laitaa alkuperäisalbumilla edustavat Raymond Queneaun sarkastiseen runoon sävelletty ’Jos kuvittelet’ sekä ’Tuhkimon pako’ Aale Tynnin satumukaelman pohjalta.  Vinyylillä on myös kaksi ruotsinkielistä laulua, ’Sov nu, sov’ Mia Bernerin ja Pentti Saarikosken sanoihin sekä ’Varje dag’ Märta Tikkasen tekstiin. Lasimaalauksesta ei ole tehty alkuperäiselle uskollista uusintajulkaisua, mutta Ahvon kokoelma-CD Lasimaalaus ja muita rakkauslauluja (1998) sisältää levyn kappaleet. Lisäksi Lasimaalaus-albumi on kahta kappaletta vaille kuunneltavissa halvan näköisen 20 suosikkia -sarjan levyllä Oon elänyt tän ennenkin (2001). Samalle CD:lle sisältyy hanuristi Pale Saarisen Paleale-yhtyeen kanssa tehty albumi Kirpparilla (1995), joka ei pophenkisempänä järin hyvin sovi Lasimaalauksen pariksi.

Jos kuvittelet • albumilta Lasimaalaus
1990

Tommy Tabermann / Toni Edelmann • Eija Ahvo •  Susanna Haavisto • Juha Tikka • Niitylle minä sinut veisin (KHY Suomen Musiikki 2012).

Omia albumeita enemmän Eija Ahvo on uran alkupään tavoin myöhemminkin osallistunut useiden eri laulajien kanssa tehdyille levyille. Monet niistä ovat juuri Toni Edelmannin säveltuotantoa. Yksin kaksin (1993) pohjautuu Lahden runomaratonin aineistoon ja kaksikielinen Taivas Helsingin yllä = Himmel über Helsinki (2010) saksalaisen Manfred Kargen runoihin. Vuonna 2012 ilmestyi Tommy Tabermannin tekstejä sekä laulettuina että lausuttuina sisältävä Niitylle minä sinut veisin, jolla ovat äänessä Ahvo, Edelmann ja Susanna Haavisto, ja seuraavana vuonna Aale Tynnin runoudelle ja runosuomennoksille perustuva kahden CD:n kokoelma Tarinain lähde. Sillä laulavat Ahvon lisäksi Toni Edelmann ja hänen poikansa Samuli Edelmann. Ahvon Shakespeare-tulkinta ’Sonetti 66’ ilmestyi alun perin Toni Edelmannin levyllä Tanssiaisten jälkeen (1979).

Sonetti 66

Eija Ahvo & Toni Edelmann: Vuodet (Kiima-levyt 2005).

Mutta on Lasimaalauksen ohella toinenkin Eija Ahvon ja Toni Edelmannin yhteisalbumi vailla muita vokalisteja. Konserttiesityksenä alkunsa saanut studioalbumi Vuodet (2005) on tyyliltään huomattavasti pelkistetympi, sillä säestyssoittimina kuullaan ainoastaan Edelmannin pianoa, Maija Ruuskasen koskettimia, haitaria ja kellopeliä sekä Tero Klingin huilua ja udua. Kotimaisen lyriikan ohella Vuodet hyödyntää runoja mm. Manfred Kargelta, Wilfred Owenilta ja W. B. Yeatsilta. Surumielisellä päätöskappaleella ’Jälkeenpäin’ palataan Aila Meriluodon esikoisrunokokoelman äärelle.

Jälkeenpäin • Eija Ahvon ja Toni Edelmannin albumilta Vuodet
2005

Toni Edelmann oli Eija Ahvolle hyvin rakas yhteistyökumppani, ja ilmiselvästi myös Edelmann arvosti Ahvoa laulajana ylitse muiden. Pian säveltäjän kuoleman jälkeen vuonna 2017 Ahvolla ja Susanna Haavistolla oli yhteinen konsertti, jota Ahvo muistelee elämäkerrassaan: ”Tonin laulujen esittäminen tuntui vaikealta, kun yhteiset muistot tulvivat mieleeni. Kun aloin laulaa ’Lasimaalausta’, valtava liikutus räjäytti pääni, ja laulaminen oli hetken aikaa mahdotonta. Susa tuli avukseni.” Nämä runolaulut todellakin pystyvät koskettamaan myös kuulijoita.

Matti Pajuniemi

Eija Ahvo | Näyttelijäliitto
Toni Edelmann | Kirjasampo
Aila Meriluoto | Kirjasampo
Pentti Saarikoski | Kirjasampo
Pentti Saaritsa | Kirjasampo
Tommy Tabermann | Kirjasampo
Märta Tikkanen | Kirjasampo
Arvo Turtiainen | Kirjasampo
Aale Tynni | Kirjasampo

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Anki 1945–2007 • Monipuolinen luonnonlapsi
Anna Järvinen – muotokieli lumoaa • Lila / Liila [2022]
Anneli Saariston tuhkimotarina • Vuodet 1969–2024
Annika Norlin & Jonas Teglund – hieno alku yhteistyölle • En tid att riva sönder [2024]
Burning Hearts – electropop med flyt • Aboa Sleeping [2009]Extinctions [2012]Battlefields [2017]
Dina Ögon lumoaa lempeästi • Dina Ögon [2021]Oas [2023]Orion [2024]
Eva Dahlgren – suosion lakipiste • En blekt blondins hjärta [1991]
Frank Robson 1946–2024 • Paljon muutakin kuin progebändin laulaja
Hector – romantiikkaa tekniikan sukupolvelle • Nostalgia [1972]
Jim Pembroke 1946–2021 • Jim Pembroke teki historiaa Suomessa • If The Rain Comes [2014]

Juice Leskinen Grand Slam – sanailua ja syvyyttä • Pyromaani palaa rikospaikalle [1985]
Kaseva – suomenkielinen aikuispop kestää aikaa • Vuodet 1974–2024
Kerkko Koskinen soolona 2002–2025 • Modernia laulelmaan ja mahtipontta jazziin • Rakkaus viiltää [2002] ➡️ Lämpö [2025]
Laila Kinnunen 1939–2000 • Laila lauloi koko maailmalle
Maria Ylipää & Emma Salokoski – raja-aitoja rikkovaa laulelmaa • Kauniita piikkejä [2024]
Maustetytöt – kurjuuden kuningattaret • Kaikki tiet vievät Peltolaan [2019]
Muksut – kirjantuoksuinen tuulahdus 60-lukua • Viisumi keväästä syksyyn [1967]Olé Finlandia [1968]Pienen pieni [1969]Kotimainen elämänmuoto [1970]
Pihasoittajat – folklaulelman helmi • Vuodet 1965–1978
Vesa-Matti Loiri 1945–2022 • Hämäriä tuokiokuvia • 4+20 [1971]
Viitasen Piia onnistuu monella tasolla • Ihmisen aika [2024]

💿
Eija Ahvo
Finna.fi

Lauluja Toni Edelmann • LP | Love Records 1975
Kuinka myöhään valvoo blues? Eija Ahvo & Jukka Linkola & Otto Donner Treatment • LP | Ponsi / Love Kustannus 1980
Pala, pala maailma • LP | Dig It / Fazer Finnlevy 1986
Lasimaalaus • LP | Dig It / Fazer Finnlevy 1990
Yksin kaksin – lauluja Lahden Runomaratonin runoihin Eija Ahvo & Susanna Haavisto & Toni Edelmann • CD | Bluebird Music 1993
Silta Eija Ahvo & Susanna Haavisto • CD | Syrene Music 1995
Kirpparilla Eija Ahvo & Paleale • CD | F-Records / Fazer Records 1995
Lasimaalaus ja muita rakkauslauluja | Fazer Records / Warner Music Finland 1998
Maalaistyttö • CD | Pyramid 2000
Oon elänyt tän ennenkin [20 suosikkia] • CD | F-Records / Warner Music Finland 2001
Vuodet Eija Ahvo & Toni Edelmann | Kiima-levyt 2005
Taivas Helsingin yllä – Himmel über Helsinki  Manfred KargeToni Edelmann • CD | Edelmusic 2010
Tarinain lähde – Toni Edelmannin ja Jacques Brelin lauluja Eija Ahvo & Samuli Edelmann & Toni Edelmann • 2CD | Warner Music Finland 2013
Joulutarina Juho Punkeri & Eija Ahvo & Tuula Hällström | Lindström Invest 2019
Tulitikkutyttö | Halava Records 2021

💿
Punainen Lanka
Finna.fi

Punainen Lanka • LP | Love Records 1976
Pohjolan lumiset kalmiston hongat • LP | Love Records 1977
Taistelija – levytykset 1976–1977 • 2CD | Love Records / Universal Music 2015

📚
Lue lisää Eija Ahvosta
Finna.fi

Eija Ahvo – elämän sain soimaan Elina Saksala, 307 sivua | Reuna Oy 2021

Lasimaalaus • Dig It 1990
A-puoli
1 Sireenit
2 Lasinen vuori
3 Syksytön
4 Pidän sinua rintaani vasten
5 Varje dag
6 Halusin yksin olla
7 Laulu saaralle
B-puoli
1 Lasimaalaus
2 Jos kuuntelet
3 Varjot
4 Tuhkimon pako
5 Sov nu, sov
6 Huhtikuinen yö

Lauluja Toni Edelmann • 1975
Spotify

Taistelija – Levytykset 1976–1977 Punainen Lanka • 2015
Spotify

Lasimaalaus ja muita rakkauslauluja • 1990
Spotify

Lauluja Toni Edelmann • 1975 • Kansitaide: Pekka Ojamaa

Toni Edelmann: Lauluja (Love Records 1975). Kansitaide: Pekka Ojamaa

Pala pala maailma • 1986 • Kansitaide: Markus Heikkerö

Eija Ahvo: Pala pala maailma (Dig It 1986). Kansitaide: Markus Heikkerö

Musiikkikirjastot.fi logo

Levyhyllyt-juliste 2025. Harri Oksanen & Tuomas Pelttari