Two Witches – goottiskenen kuolemattomat

The Undead | Deepland Records 2021

Two Witches: The Undead (2021).Two Witches on kotimaisen goottirockin pioneeri, genressään kiitetty ja kiistelty yhtye, joka on toteuttanut laulaja Jyrki Witchin visioita vuodesta 1987 lähtien. Nyt tuo gothic-kulttuurin monitoimimies, kirjailija ja Lumous-festivaalin isä on luotsannut bändinsä levyttämään uuden albumin, jossa on myös jotakin vanhaa.

Two Witches. Kuva: Tomi Vitikainen
Two Witches. Kuva: Tomi Vitikainen

Jyrki Witch, yhtyeesi Two Witchesin uusi albumi The Undead ilmestyy kesäkuun lopulla. Millä mielellä päästät sen käsistäsi maailmalle?
– Oikein hyvällä mielellä. Ollaan saatu viimeistellä levyä kaikessa rauhassa ja onnistuimme saamaan vielä mieluiset vierailijat mukaan värittämään lopputulosta. Tässä kohtaa kuuluu tietysti sanoa tämän olevan paras levymme. Oli se sitä tai ei, tärkeintä kuitenkin on, että me ollaan itse tyytyväisiä. Koko bändi.

The Last Day.

Olet vaikuttanut kotimaisessa ja kansainvälisessäkin goottimusaskenessä 80-luvulta lähtien. Seuraatko alakulttuuria edelleen, ja millaisessa tilassa se tällä hetkellä on?
– Seuraan toki, hyvin aktiivisesti. Omien bändien lisäksi pyöritin parin kaverin kanssa kahdenkymmenen vuoden ajan Suomen ainoaa goottikulttuurin kesäfestivaalia, nelipäiväistä Lumous Gothic Festivalia (2001–2020). Ulkomaisten esiintyjien buukkaus oli minun vastuullani, joten tuli kuunneltua melkoisen määrät uusia levyjä ja nähtyä kymmeniä keikkoja joka vuosi. Tykkään myös käydä alan tapahtumissa ja ulkomaisilla festivaaleilla.

– Alakulttuuri on alakulttuuria ja viime vuosina on oltu ehkä aiempaa enemmän marginaalissa, mutta kyllä aina tasaisesti ilmestyy uusia kiinnostavia bändejä, kuten myös lehtiä, levy-yhtiöitä, klubeja ja keikkoja. Pienimuotoista mutta antoisaa toimintaa.

Jyrki Witch. Kuva: Dilan Bal
Jyrki Witch. Kuva: Dilan Bal

The Undead on Two Witchesin yhdeksäs pitkäsoitto. Mitä voit kertoa levystä?
– Tällä kertaa palattiin tietoisesti 90-luvun kuvastoon. Kirjoitin ensimmäistä kertaa pariin vuosikymmeneen muutaman vampyyritarinankin ja kansiin haettiin samaa fiilistä kuin alkupään levyillämme. Toki aikakausi on eri ja soundit ovat tätä päivää ja me osataan ehkä itsekin tehdä joitain asioita paremmin kuin 90-luvulla.

– Saimme mukaan kiinnostavia vierailijoita, nimekkäimpinä brittiläiset Vlad Janicek (Nosferatun alkuperäinen basisti ja biisintekijä) ja Inkubus Sukkubus -orkesteri, sekä Latinalaisen Amerikan goottiskenen kuuma nimi Ariel Maniki Costa Ricasta. Kaikki antoivat uusia näkökulmia biiseihin.

Irresistible.

Two Witches on ollut koossa pian 35 vuotta. Mitä bändi merkitsee sinulle?
– Two Witches on kulkenut rinnalla koko aikuisikäni. Olen laittanut siihen kiinni niin paljon aikaa, rahaa, energiaa ja suhteita, etten enää osaisi ilmankaan olla. Enkä toki haluaisikaan. Vaimoni soittaa myös samassa bändissä, joten tämä on tällainen yhteinen juttu. Molemmat sparraavat toisiaan ja ymmärtävät, miksi bändi vie aikaa.

– Olen ihan tavallisesta duunariperheestä, eikä nuoruudessani liiemmin matkusteltu muutenkaan, joten vasta tämän bändin myötä minulle aukesi mahdollisuus kierrellä maailmaa. Uusiin paikkoihin, kulttuureihin ja ihmisiin tutustuminen ja uusissa paikoissa esiintyminen on ollut ehkä kaikkien tärkein motivaattori jatkaa bändiä vuodesta toiseen.

Synkät sävyt ja post-punk-soundit ovat olleet välillä hyvinkin suosittuja musiikissa, mutta Two Witches on pysynyt kulttibändinä. Mistä se johtuu, ja miten kuvailisit suosiotanne?
– Helpoin vastaus tietysti on, ettei me olla tarpeeksi hyviä suurempaan suosioon. Mutta ehkä muitakin syitä löytyy, kun kaivautuu syvemmälle.
– Jo aika varhaisessa vaiheessa yhtyeen uraa suosio löytyi paremmin Suomen ulkopuolelta kuin kotimaan areenoilta, joten me suunnattiin promootion painopiste vihreämmille niityille. 90-luvun alusta tähän päivään olemme keikkailleet enemmän ulkomailla kuin kotimaassa ja levyttäneet oman skenemme kulttilafkoille Brasiliasta Venäjälle, Meksikosta Englantiin ja Jenkeistä Saksaan.

– Kun lisäksi kotimaisten rokkifestarien portit ovat pysyneet meiltä suljettuina eikä meillä ole ollut isojen levy-yhtiöiden mediasuhteita apunamme, ei kai ole mikään ihme, ettei meille ole osunut massasuosiota Suomessa. Kaiken lisäksi me ollaan aina tehty musiikkia mustan huumorin keinoin kieli poskessa olematta kuitenkaan huumoribändi. Se on ollut monille hankala yhtälö hyväksyä.

– Mutta ei voi valittaa. Me ollaan kuitenkin päästy kiertämään ympäri maailmaa, soitettu satoja keikkoja liki 30 eri maassa ja neljällä eri mantereella sekä saatu levyttää useille kulttilafkoille, joten olemme varmaan juuri sellaisessa suosiossa jonka ansaitsemme.

Inner Circle Outsider.

Millaisena näet Two Witchesin tähänastisen matkan ja toisaalta tulevaisuuden?
– Matka on vaatinut paljon ja välillä kuluttanutkin, mutta kyllä se voittopuolisesti on ollut erittäin antoisa reissu. On asioita, jotka olisin mieluusti jättänyt kokematta, mutta se on se lantin kääntöpuoli. Ehkä onnistumisista ei olisi osannut nauttia yhtä paljon, jos koko matka olisi ollut yhtä auringonpaistetta ja ruusuilla tanssimista.

– Vielä on monta maata käymättä ja vähintään yhtä monta seikkailua kokematta, joten toivottavasti saadaan jatkaa uraa vielä pitkään. Ainahan sitä tietysti toivoo, että tulevaisuus olisi menneisyyttä auvoisampi, mutta kyllä meillä tavoite on katsoa koko reissu maaliin saakka. Vielä ei onneksi maaliviiva edes häämötä.

Olet julkaissut viime aikoina myös kirjoja – sinulta on ilmestynyt romaani Unien valtiatar sekä sanoituskokoelma Inner Circle Outsider. Mistä tämä aluevaltaus sai alkunsa?
– Kirjat ja tarinat ovat aina olleet todella merkittävä osa elämääni. Luen koko ajan, usein montaa kirjaa samaan aikaan, riippuen miten pitkä aika milloinkin on keskittyä lukemiseen. Bussimatkoilla luen jotain kevyempää, omassa rauhassa sitten syvällisempää tarinaa.

– Olin aina pitänyt kirjailijoita arvossa ja halusin kokeilla, pystyisinkö itse saamaan jotain aikaan. Ensimmäinen kirjani oli fiktiivinen vampyyriromaani. Lähestyin raakileen kanssa kustantajaa, ja vaikka ensimmäinen versio palautui bumerangina, sain palautteesta intoa parannella tarinaa. Toisella yrittämällä sain kustannussopimuksen enkä koskaan edes tarjonnut tarinaa muille kustantamoille. Kyse oli siis itsensä haastamisesta, mutta on myönnettävä, että prosessin edistyessä kirjoittamisesta kyllä nauttikin.

– Fanit ovat kyselleet minulta lyriikkakoostetta, joten sellaisen julkaisu oli mielessä jo pidempään. Meillä ei ole läheskään aina ollut sanoja levytysten mukana ja toisaalta olen kirjoittanut lyriikkaa muillekin artisteille, joten nyt oli hyvä hetki laittaa omasta mielestä edustavimmat näytteet yksiin kansiin.

Cats Eyes.

Onko suunnitelmissasi kirjoittaa lisää?
– Kyllä se kiinnostaa, kunhan päivätöiltä ja bändijutuilta heltiäisi aikaa.

Millaisen kirjan Two Witchesin vaiheista saisi?
– Ainakin yhtyeen vaiheista saisi todella pitkän kirjan. Yli kolmekymmentä vuotta kiertämistä kengännauhabudjetilla ympäri maailmaa on tuonut mukanaan valtavan määrän tarinoita. Se olisi kertomus jääräpäisesti omilla ehdoillaan kulkevasta ryhmästä, jonka toimille voi välillä nauraa vedet silmissä, ja joskus pitkästä ilosta on seurannut itku. Välillä me ollaan oltu tosielämän Spinal Tap, mutta sekin on parempi kuin jäädä miettimään miksei koskaan edes yrittänyt tehdä mitään. Oman bändini historiaa tuskin kuitenkaan itse kirjoittaisin, ettei menisi liikaa omakehun puolelle. Avustamaan lähtisin kyllä mielelläni, mikäli joku moiseen urakkaan tarttuisi.

Kiitos haastattelusta. Voisitko suositella lopuksi vaikkapa kolmea äänilevyä, kolmea elokuvaa ja kolmea kirjaa ihmiselle, joka haluaa tutustua edustamaasi estetiikkaan ja alakulttuuriin?

Jyrki Witch suosittelee musiikkia, elokuvaa ja kirjallisuutta

Levyt | Finna.fi

Dead Can Dance: Within The Realm of a Dying Sun | 4AD 1987
Bauhaus: In The Flat Field | 4AD 1980
The Mission: Gods Own Medicine | Mercury 1986

Elokuvat | Finna.fi

The Hunger Ohjaaja Tony Scott, 1983
The Vampire Lovers Ohjaaja Roy Ward Baker, 1970
Vuoden synkin juhla / The Gloomiest Celebration Of The Year Ohjaaja Mikko Martikainen, 2008. Dokumentti suomalaisesta goottikulttuurista.

Kirjat | Finna.fi

Musta yö – tummat lasit Nancy A. Collins & kääntäjä Ulla Selkälä, 263 sivua | WSOY 1994
Goth Chic – johdatus pimeän puolen estetiikaan Gavid Baddeley & kääntäjä Ike Vil | Like 2005 & 2006
Worldwide Gothic – A Chronicle of a Tribe Natasha Scharf, 144 pages | Independent Music Press 2011

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Two Witches | Facebook
Lumous Gothic Festival | Facebook

Levyhyllyt
Two Witches | Finna.fi

1990-luku

Agony of the Undead Vampire part 2 | Darklands Records 1992
The Vampire’s Kiss | Cleopatra 1993
Phaeriemagick | Talitha Records 1993
Bites | Talitha Records 1995
Bites and Kisses | Cleopatra 1996
Eternal Passion | Nightbreed Recordings 1999

2000–2009

Wenches, Wytches and Vampyres – The Very Best Of Two Witches 1987–1999 | Cleopatra 2000

2010-luku

Goodevil | Darklands Records/Dark December Records 2014

2020-luku

The Undead | 2021

Marianne Faithfull: Broken English – uuden ajanlaskun alku
Marion: This World And Body – täyteen ladatty debyytti
New Order: Movement – vaiston varassa eteenpäin
Nick Cave & The Bad Seeds: Skeleton Tree – pimeä tie kohti valoa
The Cure: Wish – valoa synkkyyden keskeltä
The The: Mind Bomb – politiikkaa ja henkilökohtaisuuksia

Lue lisää J. Witchiä | Finna.fi

Unien valtiatar, 177 sivua | Kuoriaiskirjat 2019
Inner Circle Outsider – The Lyrics of J. Witch | Darklands 2021

Two Witches: The Undead (2021).
Two Witches: The Undead (2021)
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.

Hector: Nostalgia – romantiikkaa tekniikan sukupolvelle

Nostalgia | Top Voice/PSO 1972

Hector: Nostalgia (1972).

Heikki Harmalla eli Hectorilla on meneillään merkkivuosi. Huhtikuussa 2017 seitsemänkymmentä vuotta täyttänyt laulaja-lauluntekijä juhlistaa tasalukua kiertueella, ja samaan aikaan saataville on tullut Tuula Kousan kanssa kirjoitettu elämäkerta Asfalttihippi – muistelmia putkiradiosta Ruusuportille. Siinä onkin stooria kerrakseen, ilmestyihän Hectorin ensimmäinen sooloalbumi Nostalgia jo 45 vuotta sitten.

Eikä ura siitä alkanut: Hector oli tehnyt kaikenlaista jo ennen Nostalgiaa. 14-vuotiaana hän toimi The Sharks -yhtyeen kitaristina, ja vähän myöhemmin hänen Les Mirages -bändinsä levytti singlen Polydorille. Joulukuussa 1965 Hector teki ensimmäisen soolosinglensä, sodanvastaisen käännöskappaleen Palkkasoturin, joka on alun perin Donovaninkin esittämä Buffy Sainte-Marien kappale Universal Soldier.

Hector. Kuva: Sony Music.
Hector. Kuva: Sony Music.

Vaikka Palkkasoturi nousi listoille, uran urkenemista hidastivat hankaluudet yhteistyössä. Levy-yhtiö ja artisti eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, millaista musiikkia Hectorin kannattaisi esittää. Laulaja itse halusi levyttää kantaaottavaa ja merkityksellistä folkia, kun taas hänen julkaisijansa olisi kuullut Hectorilta mieluummin humoristista, kansaanmenevää kupletticountrya. Tehtyään muutaman sinkun Hector puhalsi takkuisesti kulkeneen pelin poikki ja liittyi Cumulus-yhtyeeseen. Vuodet genrevapaassa yhtyeessä hioivat hänen lauluntekotaitojaan, mikä ei jäänyt alan pampuilta huomaamatta. Vuonna 1972 Hectorille ehdotettiin soololevyn tekemistä.

Syntyi Nostalgia, (yhtä lainabiisiä lukuun ottamatta) kokonainen albumillinen Hectorin kirjoittamia ja Matti ja Pirjo Bergströmin sovittamia lauluja. Nostalgia oli erikoinen avaus soolouralle: siinä missä moni omilleen lähtenyt debytantti tahtoi napata kiinni ajan hengestä tai panna palikat uuteen järjestykseen, Hector katseli Nostalgialla kaihoisasti kauniisti vääristävään taustapeiliin. Musiikista kajasti jo menneen 1960-luvun folk, ja ajan ilmiöihin kohdistuva kritiikki ilmeni vaivihkaisena kaipuuna johonkin selkeämpään, luonnollisempaan ja epätodellisempaan aikaan ja paikkaan. ”Tekniikan sukupolvi tarvitsee romantiikkaa”, Hector perusteli taiteellista tulokulmaansa Nostalgian ilmestymisen aikaan.

Nostalgia on laulelmallinen folklevy. Sen tunnelma on aina melankolinen ja romanttinen, ajoittain huoleton, ajoittain pateettinen ja naiivi. Avauskappaleessa (Yksinäinen tinasotamies) Hector murehtii kammarin nurkkaan hylättyjä leluja, joista väritelkkarin lumoamat lapset eivät enää piittaa. Kepeästi liitävässä Nostalgia 1:ssa ennen kaikki oli paremmin ja naapurille saattoi viedä mustikkapiirakkaa, mutta enää ikkunasta näkyy vain kylmä ja kova Maksi-Market. Leikkisimmillään ja positiivisimmillaan Nostalgia on kappaleessa Heinäpellolla, jossa rakkauden taika tavoittaa ihmiset kesken heinänteon. Ruotsalaisen Bernt Stafin Familjelyckasta suomennetusta Sadepäivälaulusta olisi voinut menevämmällä ja kaupallisemmalla sovituksella tulla finnhitti, mutta se tuskin oli Hectorin tavoitteissa. Synkeintä ääripäätä edustaa surullinen ja surrealistinen Karnevaalit, joka ottaa kantaa yhä raadollisemmaksi käyvään viihteeseen karnevalistisen dystopian kautta.

Neljäkymmentäviisi vuotta julkaisunsa jälkeen Nostalgia herättää ristiriitaisia tunteita. Tässä ajassa kuunneltuna sen haikailevimmat kappaleet vaikuttavat suorastaan parodisilta. Samaan aikaan tulee huomanneeksi, miten vähän ihminen muuttuu. Samankaltaista kaipuuta johonkin ymmärrettävämpään ja turvallisempaan esiintyy edelleen ja on esiintynyt aina. Nostalgia on pateettisessa turvallisuushakuisuudessaan ja perspektiiviharhaisuudessaan hyvin inhimillinen tunne. Hectorin debyytin viehättävin piirre on juuri sen vilpittömyys.

Nostalgia
Hector – laulu, kitara, lyömäsoittimet
Matti Bergström – bassokitara, huilu
Pirjo Bergström – piano, urut, klavinetti
Aimo Hakala, Esko Rosnell – rummut
Antero Jakoila – kitara
Sakari Lehtinen – buzuki

Nostalgialla Hector ei ole vielä musiikillisella huipullaan, mutta myöhemmiltä vuosilta tuttu käsiala on jo tunnistettavissa. Merkittävimmillään Hectorin soolodebyytti on sanoituksissaan. Ne olivat aikoinaan uraauurtavia ja niistä löytää edelleen kiinnostavia viittauksia – muun muassa Peyton Place -sarja ja C.S. Lewisin Narnia on mainittu.

Läpimurtonsa Hector teki vuoden 1973 Herra Mirandos -albumilla, jolla hän kehitti nostalgiasta jännittävämpää mystalgiaa.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Hector | kotisivu
Hector | Facebook

Varaa Nostalgia kirjastosta.
Varaa Nostalgia kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Hector

1970-luku

Nostalgia | Top Voice/PSO 1972
Herra Mirandos | Top Voice/PSO 1973
Hectorock I | Top Voice/PSO 1974
Liisa pien | Love Records 1975
Hotelli Hannikainen | Love Records 1976
H.E.C.  H.E.C. | Love Records 1977
Kadonneet lapset | Love Records 1978
Ruusuportti – Dan Anderssonin lauluja | Ponsi 1979

1980-luku

Linnut, linnut | Ponsi 1980
Eurooppa | Johanna 1981
Hyvää yötä Bambi | Johanna 1982
Hectorock II | Dove 1985
Nuku idiootti | Flamingo 1987
Varjot ja lakanat | Flamingo 1988

1990-luku

Yhtenä iltana | Flamingo 1990
In concert 1966–1991 • live | Flamingo 1992
Ensilumi tulee kuudelta | Parlophone 1992
Salaisuuksien talo | Parlophone 1994
Kultaiset lehdet | Parlophone 1995
Hidas | Parlophone 1999

2000–2009

Helismaan pikajuna | Mirandos 2001
Total Live! 1991–2003 | Mirandos/AllStar Music 2003
Ei selityksiä | Mirandos/AllStar Music 2004

2010-luku

Hauras | Mirandos/Sony Music 2014
Hectorin joululevy | Mirandos Musiikki/Sony Music Entertainment Finland Oy 2018

Boksit ja kokoelmalevyt
Hector

Hector: Hectobox – Kaikki singlet 1965–2005, 6CD.

Hector 72–74 • LP • kasetti | Love Records
Lapsuuden loppu • CD | Fazer Finnlevy 1991
Asfalttiprinssi – valikoidut • LP • CD | Fazer Finnlevy 1993
Singlet 1975–78 • CD | Love Records 1996
Parhaat [Musiikin mestareita]  • 2CD | Warner Music Finland 1999
Hectobox – Kaikki singlet 1965–2005 • 6CD + 32-sivuinen liitekirja | Siboney 2005
Tuulisina öinä 1975–1985 • 2CD | Love Records 2010
20X Hector • CD | Love Records 2012
30 laulua [Suomi Aarteet] • 2CD | Warner Music Finland/EasyZone 2014

Vain elämää 5
[Hector • Chisu • Suvi Teräsniska • Anna Puu • Mikko Kuustonen • Mikael Gabriel • Lauri Tähkä]
Finna.fi

Vain elämää • kausi 5 – ensimmäinen kattaus • CD | Warner Music Finland 2016
Vain elämää • kausi 5 – toinen kattaus • CD | Warner Music Finland 2016

Boksit ja kokoelmat | Finna.fi
Eri esittäjiä

Anna mulle Lovee • Love Records – 79 rockia vuosilta 1967–79 • 4CD + 48-sivuinen liitekirja |  Siboney 1994 • 4CD-uusintapainokset 2005 & 2010
Love Proge 2 – progressiivista rockia ja popjazzia Love Recordsin tuotannosta • 2CD ja 12-sivuinen liitevihko | Siboney 1998
Love Records – Kaikki singlet 1 • 6CD ja 16-sivuinen liitevihko | Universal Music 2016
Love Records – Kaikki singlet 2 • 6CD ja 20-sivuinen liitevihko | Universal Music 2016
Love Records – Kaikki singlet 3 • 6CD ja 24-sivuinen liitevihko | Universal Music 2016
Love Records – Kaikki singlet 4 • 6CD ja 20-sivuinen liitevihko | Universal Music 2016
Love Records – Kaikki singlet 5 • 6CD ja 24-sivuinen liitevihko | Universal Music 2016
Vain elämää – kausi 5 • ensimmäinen kattaus | Warner Music Finland 2016
Vain elämää – kausi 5 • toinen kattaus | Warner Music Finland 2016

Bob Dylan: Highway 61 Revisited – tie folkin tuolle puolen
Bob Dylan: Self Portrait – täydellisen keskeneräinen omakuva
Dave Lindholm: Vanha & uusi romanssi – muun ohessa syntyi mestariteos
Eppu Normaali: Tie vie – koskettimien syventämiä sanoja ja säveliä
Joni Mitchell: Song To A Seagull – kun aitous välittyy
Juice Leskinen Grand Slam: Pyromaani palaa rikospaikalle – sanailua ja syvyyttä
Jukka Nousiainen: Ei enää kylmää eikä pimeää – kyynisyyden ja toiveikkuuden vuoristoradassa
Karkkiautomaatti: Suudelmilla – hurmaava, höpsö ja hienostunut
Kojo: Time Won’t Wait – revanssi Englannissa
Mistakes: Pidä huolta – kaksikielinen suuntaviitta
Neil Young: After The Gold Rush – elokuvaton soundtrack
Nick Drake – lauluja suljettujen ovin takaa
Pekka Streng – kohti unen maata

Lue lisää Hectorista | Finna.fi

Asfalttihippi – muistelmia putkiradiosta Ruusuportille  Heikki Harma & Tuula Kousa, 285 sivua | Otava 2017

Lue lisää suomalaisesta rockista ja populaarimusiikista | Finna.fi

Jee jee jee – suomalaisen rockin historia  Seppo Bruun & Jukka Lindfors & Santtu Luoto & Markku Salo, 543 sivua | WSOY 1998
Love Records 1966–1979 – tarina, taiteilijat, tuotanto  Miska Rantanen, 303 sivua | Schildts & Söderströms 2005 • Tarkistettu laitos 2014
Suomi soi 2 – Rautalangasta hiphoppiin Pekka Gronow & Jukka Lindfors & Jake Nyman, 359 sivua | Tammi 2005
Suomi soi 3 – Ääniaalloilta parrasvaloihin  Pekka Gronow & Jukka Lindfors & Jake Nyman, 400 sivua | Tammi 2005

Konsertit

Hector & His Power Band
09.11.2017 Helsinki, Finlandia-talo
10.11.2017 Helsinki, Finlandia-talo
12.11.2017 Tampere, Tampere-talo
13.11.2017 Turku, Logomo

Hengissä Joulun Hengessä
Su 2.12.2018 Kulttuuritalo, Helsinki
Ma 3.12.2018 Paviljonki, Jyväskylä
Ti 4.12.2018 Tampere-talo
Su 9.12.2018 Turku, Turun Konserttitalo

Hector & His Power Bandin kiertue joulukuussa 2019.

Hector & His Power Band
Hexit – lyhyt matka nostalgiasta dystopiaan

30.11.2019 Vaasa (peruuntui)
5.12.2019 Turku, Gatorade Center
7.12.2019 Oulu, Uusi Teatria
8.12.2019 Jyväskylä, Paviljonki
10.12.2019 Tampere, Tampere-talo
12.12.2019 Helsinki, Hartwall Arena

Hector: Nostalgia (1972).
Hector: Nostalgia (1972).

Röyhkä & Pyysalo ja Maarit: Turmion suurherttua – jazzia ja vastakohtia

Turmion suurherttua | Svart Records 2017

Kauko Röyhkä & Severi Pyysalo ja Maarit Hurmerinta: Turmion suurherttua (2017).

Kun kuviot käyvät liian tutuiksi, on aika lähteä liikkeelle. Viimeksi kuluneet kymmenen vuotta ovat olleet Kauko Röyhkälle kokeilujen ja uusiutumisen aikaa. Muusikko-kirjailija on alkanut tehdä taideproosan lisäksi tietokirjallisuutta ja etsiytynyt uudenlaisten soittajien seuraan. Jälki on ollut parhaimmillaan inspiroitunutta.

Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa levytetty Zaia (2008), Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalon indieiskelmälevy Hiekkarantaa (2009), Uhrijuhlan mystiset luontoprogealbumit (2013 ja 2015) sekä Röyhkä, Inginmaa & Hypnomenin Huominen on uni (2016) osoittivat, että Röyhkästä on muuhunkin kuin tutunoloisten röyhkärockbändien luotsaamiseen. Irtiottojen sarjaa jatkaa Severi Pyysalon kanssa tehty Turmion suurherttua, joka imaisee Kaukon jazzin pyörteisiin.

Työnjako on selkeä: Pyysalo on säveltänyt musiikkia Röyhkän sanoituksiin (kaksi kappaleista tosin on rumpali Jussi Lehtosen sävellyksiä). Jazzmiesten melodia- ja rytmikäsitykset ja sovitusideat vetävät Röyhkää jossain määrin irti maneereistaan, mutta päästävät kuuluville äänen ja sanat, joista ei voi erehtyä. Ovia avautuu myös toiseen suuntaan. Röyhkän koruton kirjoitustyyli ja ulkopuolisuuden teemat ovat tylympi maailma kuin mistä Pyysalon ja kumppanit tavallisesti tapaa.

Moniosainen, seitsenminuuttinen avausraita Gulliver hämää hiukan, sillä Turmion suurherttua ei ole niin polveileva ja radikaali kokonaisuus kuin kaksikon ensimmäinen yhteinen kappale antaa ymmärtää. Myös poppia ja jopa iskelmällisyyttä on mukana, ja toisaalta sylttytehtaalle ei aina ole pitkä matka: albumin nimiraita ja Kesävieras ovat vain sovituksen päässä Röyhkän rockbiiseistä. Röyhkän hahmo nousee tässäkin asetelmassa pääosaan ihan luonnostaan, mutta Pyysalon jazzjengin svengi ja soittotyyli ovat hänen yhteydessään uutta. Erityisen kotonaan laulaja-sanoittaja on Lehtosen säveltämissä kappaleissa Joskus pääsee piru irti ja Mä olen orjasi.

Hunajaisen tahmeasti fraseeraava Maarit Hurmerinta on levyllä VIP-vieraan osassa. Hänen äänensä tekee albumista vivahteikkaamman ja perinteisemmän. Maarit laulaa liidiä levyn seesteisimmissä ja herkimmissä biiseissä eli Pieni kahvila -kappaleessa, soulahtavassa Elohopeassa ja Röyhkän kanssa duetoidussa Seuraavaksi Sansibarissa. Ne kuulostavatkin Hurmerintaa varten kirjoitetuilta.

Kauko Röyhkä (vas.) & Severi Pyysalo.
Kauko Röyhkä (vas.) & Severi Pyysalo.

Turmion suurherttua ei ole pelkkä jatkopala Röyhkän ja Pyysalon tuotantoihin. Se on kahden taiteilijan yhteentörmäys, jossa kumpaankin jää toisesta jälki. Se on Röyhkän jazzlevy ja Pyysalon kaukolevy, jolle jää toivomaan jonkinlaista jatkoa. Miltä kuulostaisi, jos Röyhkälle laulatettaisiin vielä jazzimpia melodioita? Millaiseksi Pyysalo tuottaisi Röyhkän rocklevyn? Ja kun Turmion suurherttua voisi olla hurjempikin seikkailu, millainen olisi Röyhkän ja Pyysalon avantgardistinen freejazzlevy?

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Severi Pyysalo Official | Facebook
Maarit Hurmerinta Virallinen | Facebook

Gulliver:

Varaa Turmion suurherttua kirjastosta.
Varaa Turmion suurherttua kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt
Maarit | Finna.fi

1970-luku

Maarit | Love Records 1973 • LP-uusintapainos Svart Records 2014
Viis’ pientä | Love Records 1975 • LP-uusintapainos Svart Records 2016
Siivet saan | Dig It 1978

1980-luku

Nykyajan lapsi | Dig It 1980
Elämän maku | Dig It 1981
Nukun radio päällä | Tähtitorni 1983
Tuuli ja taivas | CBS 1986
Tuskan tanssi | CBS 1988

1990-luku

Jotain on mulla mielessäni | Pyramid 1990
Jos tahdot tietää | Fazer Finnlevy 1993
Sydäntäsi lainaisin | Dig It 1995
Sitä mitä rakastan | Dig It 1998
Stoalive • 2CD | Dig It 1999

2000–2009

Metsän tyttö | Warner Music 2001
Good Days, Bad Days | Warner Music 2004
Nälkää ja rakkautta | EMI Finland/Capitol Records 2006
Kun yö saapuu | EMI Finland/Capitol Records 2008

2010-luku

Miten elämästä kertoisin | Sony Music Entertainment Finland Oy 2013
Sumuinen puutarha • LP & CD | Sony Music Entertainment Finland Oy 2019

Vain elämää 2
[Maarit • Laura Närhi • Anna Abreu • Pauli Hanhiniemi • Juha Tapio • Ilkka Alanko • Jukka Poika]
Finna.fi

Vain elämää – kausi 2 • CD | Warner Music Finland ‎2013
Vain elämää – kausi 2 jatkuu • CD | Warner Music Finland ‎2013

Lue lisää Maaritista | Finna.fi

Maarit  Annariikka Leino, 363 sivua | Johnny Kniga 2014
Maarit Hurmerinta – sanoin & sävelin  Ari Leskelä (toim.), 102 sivua | F-Kustannus 2018

Rakkaudesta musiikkiin –  matka sävelten salaisuuteen  Vesa Linna, 299 sivua | Basam Books 2019

Levyhyllyt | Finna.fi
Kauko Röyhkä

1980-luku

Steppaillen | LP EMI Finland 1980 • LP-uusintapainos: Mirror/Megamania 1987 • CD Mirror/Megamania 1989 • Remasteroitu CD (+ 4 lisäraitaa) Johanna 2003
Uusia tansseja  Kauko Röyhkä & Narttu | LP & kasetti, EMI Finland 1981 • Remasteroitu CD (+5 lisäraitaa) Johanna 2003
Mikki Hiiren myöhemmät vaiheet  Kauko Röyhkä & Narttu | LP & kasetti, Kerberos 1982 • LP-uusintapainos Mirror/Megamania 1987 • Remasteroitu CD (+ 3 lisäraitaa) Johanna 2003
Onnenpäivä  Kauko Röyhkä & Narttu | LP & kasetti, Sinetti/Euros 1983 • CD Onnenpäivä/Lauralle, Euros 1987 • LP-uusintapainos Svart Records 2014
Lauralle  Kauko Röyhkä & Narttu | LP & kasetti, Sinetti/Euros 1984 • CD Onnenpäivä/Lauralle, Euros 1987 • Remasteroitu CD, Fazer 2000
Maa on voimaa  Kauko Röyhkä & Narttu | LP & kasetti, Sinetti/Euros 1985 • CD Euros 1987 • Remasteroitu CD, Fazer 2000
Pikku enkeli  Kauko Röyhkä & Narttu | LP & kasetti, Euros 1986 • CD (+Kulta-aika live), Euros 1987 • Remasteroitu CD Fazer 2000
Paha maa  Kauko Röyhkä & Narttu | 12″ minialbumi & kasetti, Euros 1987
Mielummin vanha kuin aikuinen  Kauko Röyhkä & Narttu | LP & kasetti, Euros 1987 • CD (+Paha maa) Euros 1988 • Remasteroitu CD (+Paha maa), Fazer 2000
Ihmelapsi  Kauko Röyhkä & Narttu | LP, kasetti & CD, Euros 1988 • Remasteroitu CD, Fazer 2000
Mutta, mutta  Kauko Röyhkä & Narttu | 12″ minialbumi & CD, Euros 1989

1990-luku

Joko-tai  Kauko Röyhkä & Narttu | LP, kasetti & CD, Euros 1990 • Remasteroitu CD (+Mutta, mutta) Fazer 2000
Kaksi koiraa  Kauko Röyhkä | LP, kasetti & CD, Euros/Herodes 1990 • Remasteroitu CD, Fazer 2000
Tyttöjen ystävä  Kauko Röyhkä | LP, kasetti & CD, Euros/Herodes 1991 • Remasteroitu CD, Fazer 2001 & EMI Finland 2011
Jumalan lahja  Kauko Röyhkä | LP, kasetti & CD, Herodes/EMI Finland 1993 • Remasteroitu CD (+ 5 lisäraitaa) EMI Finland 2011 • Remasteroitu 2LP (+ 10 lisäraitaa) Svart Records 2018
Kaunis eläin  Kauko Röyhkä | CD & kasetti, Herodes 1994 • Remasteroitu CD (+ 3 lisäraitaa) EMI Finland 2011 • Remasteroitu 2LP (+ 10 lisäraitaa) Svart Records 2019
Akti  Kauko Röyhkä | CD, Herodes 1995 • Remasteroitu CD (+ 3 lisäraitaa) EMI Finland 2011
Sinä olet tähti  Kauko Röyhkä | CD Ranka Recordings 1997
Puiden alle  Kauko Röyhkä | CD Ranka Recordings 1998
Rock ’n’ roll -klisee  Kauko Röyhkä | CD Ranka Recordings 1999

2000–2009

Miss Farkku-Suomi  Kauko Röyhkä • CD | CD Ranka Recordings 2001
Etsijät  Kauko Röyhkä • CD | CD Ranka Recordings 2002
Elämä ja Kuolema  Kauko Röyhkä • CD | CD Ranka Recordings 2005
Kauko Röyhkä & Riku Mattila  Kauko Röyhkä & Riku Mattila • CD • 2LP | CD Ranka Recordings 2008 • Remasteroitu 2LP (+ 9 lisäraitaa) Svart Records 2018
Zaia  Kauko Röyhkä & Mikkelin kaupungin jousiorkesteri • CD | Ranka Recordings 2008
Hiekkarantaa  Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo • CD| Ektro Records 2009

2010-luku

Kaksi lensi tuulen mukaan  Kauko Röyhkä & Riku Mattila • LP • CD | Ranka Recordings 2011
Pois valoista – live 2012  Kauko Röyhkä & Narttu • 2LP • CD | Svart Records 2013
Etelän peto  Kauko Röyhkä • LP • CD | Svart Records 2014
Huominen on uni  Röyhkä/Inginmaa/Hypnomen • LP • CD | Stupido Records 2016
Aamuöiseen sateeseen  Kauko Röyhkä • LP • CD | Svart Records 2016
Turmion suurherttua  Röyhkä & Pyysalo & Maarit • LP • CD | Svart Records 2017
Maantie  Kauko Röyhkä & The Boots • LP • CD | Svart Records 2018

2020-luku

Dekadenssi  Kauko Röyhkä & S.A. Hynninen • 2LP • CD | Svart Records 2020

Levyhyllyt | Finna.fi
Severi Pyysalo

1980-luku

Autumn Leaves – Severi Comes | LP Selecta 1984 • CD Selecta/Ensio Music 1992
Marimba & Vibes  Riku Niemi & Severi Pyysalo | LP Scandia 1986

1990-luku

Garden Of Time  Perko-Pyysalo Poppoo | CD Ondine Octopus 1993
Uuno Kailas  Vesa-Matti Loiri & Perko-Pyysalo Poppoo | CD & kasetti Ondine Octopus 1993 • Remasteroitu CD Ihmisen määrä – lauluja Uuno Kailaan runoihin Ondine Octopus 2002
Varia  The Poppoo | Jukka Perko • Severi Pyysalo • Ville Huolman • Teppo Mäkynen | CD Pori Jazz Productions 1998

2000–2009

New Moods – New Sounds  Antti Sarpila & Severi Pyysalo | CD Blue Note 2001
Nuevo Tango  Quinteto Otra Vez & Severi Pyysalo | CD omakustanne 2002
Lill’ Lisa  Kari Heinilä • Severi Pyysalo • Uffe Krokfors • Edward Vesala | Abovoice 2003
Kuunnelmia  Jukka Perko • Severi Pyysalo • Tuomo Viinikainen | CD Blue Note 2004
Aviaja  Anders Jormin & Severi Pyysalo | CD Footprint Records 2005
Maan korvessa  Jukka Perko • Severi Pyysalo • Tuomo Viinikainen | CD Levypallo 2008

2010-luku

Concerto For Orchestra/Focus  Severi Pyysalo • Eddie Sauter | Jukka Perko & Turun filharmoninen orkesteri & johtaja Jani Telaranta | Sony Music 2010
Lay Back And Listen!  Severi Pyysalo & The Mokners featuring Timo Hirvonen & Jussi Lehtonen | CD Abovoice 2011
Nebula  Vilkka Wahl Quintet  [Teemu Åkerblom • Vilkka Wahl • Mikko Arlin • Jure Pulk • Severi Pyysalo] | Eclipse Music 2017

Aija Puurtinen & Jalavei: Keltaisen talon ullakko – sanoja sieltä jostakin
Karkkiautomaatti: Suudelmilla – hurmaava, höpsö ja hienostunut
Maj Karma: 101 tapaa olla vapaa – ristiriitaisia tunteita kriisitilanteissa
Mariska: Toisin sanoen – raikas uusi kulma
Noitalinna Huraa! Kalan silmä – ainutlaatuista kotikutoisuutta
Sielun Veljet: Softwood Music – Under Slow Pillars – unohdettu klassikko
Tommi Liimatta: Rokokoo Computer – kasvutarinan kolmas luku
Tuomari Nurmio: Luuta ja nahkaa – koruton mestariteos
Wigwam: Hard N’ Horny – historiallisen suomalaisbändin debyytti
YUP: Outo elämä – harkittua huutoa

Lue lisää | Finna.fi
Kauko Röyhkän romaanit

1980-luku

Tien laidalla Waterloo, 157 sivua | Weilin + Göös 1980 • uusintapainos: Like 2000
Aave joka maalasi taulun, 151 sivua | Weilin + Göös 1982
Oskar Koposen seikkailut, 349 sivua | Weilin + Göös 1985 • uusintapainos: Docendo 2014
Magneetti, 179 sivua | Weilin + Göös 1987 • uusintapainos: Docendo 2014

1990-luku

Kaksi aurinkoa, 252 sivua | Like 1996 • uusintapainos: Like 2003 • uudistettu laitos, jossa lisäluku: Like 2015
Silvia, 205 sivua | Like 1997
Ocean City, 235 sivua | Like 1999 • uusintapainos Like 2004

2000–2009

Faust ja muita kertomuksia, 158 sivua | Like 2001
Miss Farkku-Suomi, 303 sivua | Like 2003 • uusintapainokset Like 2006 & 2012
Henry ja minä, 176 sivua | Like 2004
Avec, 291 sivua | Like 2006
Job, 201 sivua | Like 2007 & 2009
Kesä Kannaksella, 185 sivua | Like 2009

2010-luku

Kreikkalainen salaatti, 218 sivua | Like 2011
Poika Mancini, 247 sivua | Like 2013
Lapinpoika, 367 sivua | Like 2016
Maan korvessa kulkevi | Otava 2018

2020-luku

Lapsosen tie | Otava 2020

Elämäkerrat
Kauko Röyhkä | Finna.fi

Marjatan poika – Muistelmat 1, 276 sivua | Docendo 2019
Vaeltava vitsaus – Muistelmat 2, 224 sivua | Docendo 2021
Kauko Röyhkä – Virallinen  Olga Välimaa (toim.), 323 sivua | Like 2014

Tietokirjoja | Finna.fi
Kauko Röyhkä • Juha Metso • Ville Haapasalo • Arman Alizad

2000–2009

The Velvet Underground ja Lou Reed  Kauko Röyhkä, 155 sivua | Like 2007
Suursaari  Kauko Röyhkä & Juha Metso, 150 sivua | Johnny Kniga 2009

2010-luku

Rajantakainen Karjala  Kauko Röyhkä & Juha Metso, 152 sivua | Johnny Kniga 2011
Et kuitenkaan usko… Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä  Kauko Röyhkä & Juha Metso & Ville Haapasalo, 253 sivua | Docendo 2013
Et muuten tätäkään usko…” Ville Haapasalon 2000-luku Venäjällä  Kauko Röyhkä & Juha Metso & Ville Haapasalo, 221 sivua | Docendo 2014
Armanin maailma  Kauko Röyhkä & Arman Alizad, 237 sivua | Docendo 2014
Makujen matka – Georgia  Kauko Röyhkä & Juha Metso & Ville Haapasalo, 189 sivua | Docendo 2016

Lue lisää suomalaisesta rockista | Finna.fi

Jee jee jee – suomalaisen rockin historia  Seppo Bruun & Jukka Lindfors & Santtu Luoto & Markku Salo, 543 sivua | WSOY 1998

Kirjastokaista
Löytöretki musiikkiosastolla | Kauko Röyhkä

Kauko Röyhkä vieraili Kirjastokaistan ohjelmasarjassa Löytöretki musiikkiosastolla. Jakso on kuvattu Turun pääkirjaston musiikkiosastolla 9. huhtikuuta 2019.

Kauko Röyhkä & Severi Pyysalo ja Maarit Hurmerinta: Turmion suurherttua (2017).
Kauko Röyhkä & Severi Pyysalo ja Maarit Hurmerinta: Turmion suurherttua (2017)
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.

Magnus Carlson: Den långa vägen hem – tavallisen miehen soullevy

Den långa vägen hem | Amigo/Cosmos 2017

Magnus Carlson: Den långa vägen hem (2017).Weeping Willowsin vokalistina Suomessakin tunnettu Magnus Carlson on laulajana klassinen crooner, mutta pienellä kansankotikierteellä. Hänen äänensä on pehmeä, taipuisa, lämmin ja tunteikas, mutta siinä on myös ajamattoman parransängen karheutta. Carlsonin soundissa on sopivassa suhteessa sielukkuutta ja tavallisen keski-ikäisen miehen arkisuutta. Juuri hänenkaltaistaan hahmoa tarvitaan ruotsinkielistä soulia äänitettäessä, ja Carlsonin tuore soololevy Den långa vägen hem sisältää juuri sitä.

Magnus Carlson. Kuva: Per Kristiansen.

Magnus Carlson. Kuva: Per Kristiansen.

Vaikka Carlson on tehnyt useimmat levytyksensä Weeping Willowsissa, toimintaa on ollut emoyhtyeen ulkopuolellakin. Ensimmäiset irtiotot pääbändistä olivat sooloalbumit Allt är bara du, du, du (2001) ja Ett kungarike för en kram (2003). The Moon Ray Quintetin kanssa tehdyt Magnus Carlson & The Moon Ray Quintet ja Echoes ilmestyivät vuosina 2009 ja 2010. Tandem Skyn nimikkolevy sekä Axwellin kanssa tehty Center Of The Universe tulivat vuonna 2013.

Mitt hjärtä livenä televisiossa.

Nyt aika on otollinen uudelle sooloalbumille, sillä Carlson (s. 1968) oli mukana Så mycket bättren eli Ruotsin Vain elämää -sarjan seitsemännellä tuotantokaudella. Suosikkiohjelman synnyttämä momentum on hyödynnetty huolella Den långa vägen hemin julkaisussa. Albumin CD-versiolla on mukana Så mycket bättrestä tuttuja kappaleita. Niillä saa levyjä kaupaksi, mutta siihenpä edut jäävätkin. Varsinainen albumi on jäntevä kymmenen kappaleen runko, bonusraidat kuin sen takkuinen häntä.

Carlson on tehnyt sooloalbuminsa northern soulin hengessä. Se on Pohjois-Englannissa modnuorten keskuudessa muinoin syntynyt liike, joka ilmeni pukeutumisessa, tanssityyleissä ja musiikkimaussa – northern soul -jengi intoili muun muassa amerikkalaisten pienlevy-yhtiöiden harvinaisista souljulkaisuista. Puitteet ja henkilökunta ovat kunnossa: Den långa vägen hem on äänitetty Englannissa myöhempien aikojen modkuninkaan Paul Wellerin studiossa, sillä soittaa Wellerin bändi, ja sen on tuottanut sooloartistina ja Wellerin basistina tunnettu Andy Lewis.

Brinner i bröstet ohjelmassa Så mycket bättre:

Levyllä on useita ruotsinnoksia Carlsonin soulsuosikeista, ja sitä voikin pitää johdatuksena häntä innoittaneeseen musiikkiin (tai voisi, ellei biisien tekijätietoja joutuisi kaivamaan esiin kaksin käsin). Jag hatar hat on alun perin Razzy Baileyn I Hate Hate (1974), kohottavan Mitt Hjärtan teki alun perin Eddie Holman nimellä I Surrender (1969), ja Tack vare dig on versio Jackie Wilsonin Because Of Yousta (1973). Kepeän ja tarttuvan vuosikertasoulin lisäksi mukana on tuoreempaa lainamateriaalia. Vill du verkligen vara ensam on käännös Paul Wellerin ja Andy Lewisin Are You Trying To Be Lonelysta (2012), ja Det brinner i bröstet on morrisseymainen ja menevä sovitus ruotsalaisen Danny Saucedon parin vuoden takaisesta popballadista.

Den långa vägen hem on tyylitajuinen albumi, joka täyttää genren kriteerit mutta välttää pastissimaisuuden karikot. Maltillinen toteutus, monipuoliset covervalinnat ja genressään eksoottinen laulukieli tekevät musiikista Carlsonin näköistä. Hillitysti kipinöivä ja kaikenlaista kiihkoilua kartteleva levy ei ole niinkään valkoisen miehen kuin tavallisen miehen soulia. Laulaja ei ole juurikaan säveltänyt levylle, mutta tulkitsee kappaleet omikseen. Carlson on kertonut haaveilleensa ruotsinkielisen soullevyn tekemisestä jo kymmenen vuoden ajan, mikä selittää albumin nimen. Matka on ollut pitkä, mutta omalle soulkiekolle päästyään hän on kuin kotonaan.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Magnus Carlson | Facebook
Weeping Willows | Facebook

Varaa Den långa vägen hem kirjastosta.

Varaa Den långa vägen hem kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Magnus Carlson

Allt är bara du, du, du | Metronome/Warner Music Sweden 2001
Ett kungarike för en kram | Metronome/Warner Music Sweden 2003
Magnus Carlson & The Moon Ray Quintet  Magnus Carlson & The Moon Ray Quintet | EMI Music Sweden/Blue Note 2009
Echoes  Magnus Carlson & The Moon Ray Quintet | Tri-Sound 2010
Den långa vägen hem | Amigo 2017
A Nordic Soul | Amigo 2018

Single
Center Of The Universe
  Axwell feat Magnus Carlson | We Play/Axtone Records 2013

Levyhyllyt
Tandem Sky

Tandem Sky | 2013

Levyhyllyt | Finna.fi
Weeping Willows

1990-luku

Broken Promise Land | Grand Recordings/Virgin 1997
Endless Night | Grand Recordings/Virgin 1999

2000–2009

Into The Light | Grand Recordings/Virgin 2002
Presence | Grand Recordings/Virgin 2004
Singles Again • CD • 2CD | Grand Recordings/Virgin/EMI 2005
Fear & Love | Grand Recordings/Virgin 2007

2010-luku

The Time Has Come | Razzia 2014
Tomorrow Became Today | Razzia 2016
Snowflakes | Razzia 2017
After Us | Razzia 2019

bob hund: Dödliga klassiker – klassens clown och primus [översättning på svenska]
bob hund: Dödliga klassiker – luokan pelle ja priimus [på finska]
Hurula: Jehova – veri virtaa kirkkaana [på finska]
Håkan Hellström: Du gamla du fria – konst och stadionpop [översättning på svenska]
Håkan Hellström: Du gamla du fria – taidetta ja stadionpoppia [på finska]
Kent: Hagnesta Hill – aikansa ajaton kuva [på finska]
Kent: Tigerdrottningen – Ruotsin suurin näyttää jälleen [på finska]
Kent: Då som nu för alltid – allting har sitt slut [översättning på svenska]
Kent: Då som nu för alltid – kaikki loppuu aikanaan [på finska]
Nick Cave & The Bad Seeds: Skeleton Tree – pimeä tie kohti valoa
The Ark: We Are The Ark – syvyys on pinnan alla [på finska]

Lue lisää | Finna.fi

Sweet Soul Music – Etelän soulin nousu ja tuho  Peter Guralnick & kääntäjä Esa Kuloniemi, 571 sivua | Johnny Kniga 2006

Soul Music – The Pulse Of Race And Music  Candace Allen, 188 sivua | Gibson Square 2012
Nowhere To Run – The Story Of Soul Music  Gerri Hirshey, 384 sivua | Pan Books 1985
Nowhere To Run – The Story Of Soul Music  Gerri Hirshey, 384 sivua | Da Capo Press 2006
Nowhere To Run – The Story Of Soul Music  
Gerri Hirshey, 384 sivua | Southbank 2006

Magnus Carlson: Den långa vägen hem (2017).

Magnus Carlson: Den långa vägen hem (2017).

Tommi Liimatta: Rokokoo Computer – kasvutarinan kolmas luku

Rokokoo Computer | Diu Dau Records 2016

Tommi Liimatta: Rokokoo Computer (2016).

Tommi Liimatta tietää mitä tekee, ja se pätee myös pitkällä aikavälillä. Ulospäin tämä näkyy esimerkiksi siinä, että tuo Absoluuttisesta Nollapisteestä tuttu muusikko, kirjailija ja kuvataiteilija julkaisee sooloalbumin säännönmukaisesti kymmenen vuoden välein. Liimatan Pan Alley ilmestyi 1996, Tropical Cocktail vuonna 2006, Rokokoo Computer syyskuussa 2016.

Julkaisutahdin ansiosta albumit muodostavat samankaltaisen tarinan kuin ihmisistä tasaisin väliajoin otetut valokuvat. Ne kertovat kasvusta ja ketjuuntuvat hienosti myös visuaalisesti. Jokaisessa etukannessa on taiteilijan maalaama omakuva ja takakannessa mökkilaiturilla napattu alastonkuva.

Tommi Liimatta. Kuva: Hannu Iso-Oja.
Tommi Liimatta. Kuva: Hannu Iso-Oja.

Rokokoo Computerin takakanteen vaatteeton foto sopii tavallista paremmin, sillä Liimatta ei ole ennen esiintynyt lauluissaan näin paljaana. Levyn tunnustuksellisin kappale on Peruskauhu, joka kertoo, miltä elämä tuntuu ja miten suhde siihen ja omaan elämäntyöhön ovat muuttuneet (”Niin nuori en ole, että vastauksia rakastaisin / enkä portaissa jähmety kun aikavalo sammuu”). Myös haikea Kuka mä oon (ja haluunko mä edes tietää) on hyvin suorapuheinen biisi, josta pilkottaa henkinen kodittomuus ja tyynen kuoren alla kuohuva mieli. On pysäyttävää huomata kuuntelevansa Liimatan sanoituksia, jotka uskoo ymmärtävänsä tekijän tarkoittamalla tavalla ja joihin osaa jopa samaistua.

Rokokoo Computer ei silti ole mikään tilityslevy. Liimatta osaa yhä tarkkailla ympäristöään, mutta nyt hän tekee sen nelikymppisen pitkähköllä putkella. Avausraita ja lähes nimikappale Rococo Computer on laulu nopeasti pyörivästä maailmasta, jossa historia toistaa itseään ja ilmiöt ilmestyvät, katoavat, palaavat ja kiertävät kehää. Liimatta hahmottaa kokonaiskuvan ja tunnustaa voimattomuutensa sen edessä (”En ehdi tykätä mistään”).

Aivan uudenlaista Liimattaa ovat isän ja pojan keskusteluihin perustuvat Superjätkä ja Burbujas Espaciales. Nekin heijastavat näkökulman vaihtumista, sitä, miten jälkikasvu vaihtaa maailman navan paikan ja kutsuu aivan toisenlaiseen todellisuuteen. ”Maailma on ihmisen suuri rakkaustehtävä / Haluan ehtiä kertoa kaiken mitä on mielessä”, Liimatta laulaa Superjätkän kantrahtavassa kertosäkeessä ja epäilemättä siteeraa nuorta Aapelia.

Rokokoo Computerin kolme ensimmäistä ja kolme viimeistä kappaletta ovat todellista soolomatskua – viidessä kuudesta Liimatta soittaa kaikkia instrumentteja itse. Levyn kuudessa keskimmäisessä biisissä taas esiintyy The Hot Contents -yhtye – rummuissa Absoluuttisen Nollapisteen Tomi Krutsin, bassossa ja pianossa Nightingales-mies Marko Kantola ja kitarassa Marko Ylianttila (mm. Tulenkantajat).

Sovitukset on tehty kulloisellekin esitystavalle sopiviksi. Sävykäs Kallioon maalattu tunneli hyötyy Krutsinin taitavasta rumpujensoitosta, mutta progemelodiaa ja punk-otetta yhdistelevässä En tahdo mennä kotiin -kappaleessa primitiivinen kohkaus pukee nuorisoaiheista sanoitusta. Kolmannen musiikillisen ulottuvuuden muodostavat kauniiksi riisutut pianokappaleet (Peruskauhu, Lähtökahvit). Säveltäjä-Liimatan musiikilliset hengenheimolaiset löytyvät 1970-luvulta. Kliseitä karttelevan lauluntekijän ääni on kuitenkin aina ollut niin omanlaisensa, ettei yksittäisten verrokkien mainitseminen kertoisi siitä mitään. Mutta siinä missä Absoluuttinen Nollapiste vaikuttuu 1970-luvun progesta, soolo-Liimatan hengenheimolaisia ovat saman aikakauden folkrock-aktit.

Tommi Liimatan (s. 1976) tuotantoon kuuluu muutakin kuin soololevyjä ja Absoluuttisen Nollapisteen albumeja: romaaneja, sarjakuvaa, antologioita ja paljon muuta. Vuonna 2016 Liimatta on tapetilla paitsi Rokokoo Computerin, myös Sami Yaffan Tie taipuu -elämäkerran ja Jeppis 2 -romaanin tiimoilta.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Tommi Liimatta – virallinen | Facebook
Absoluuttinen Nollapiste | Facebook

Varaa Rokokoo Computer kirjastosta.
Varaa Tommi Liimatan soololevy Rokokoo Computer kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt
Tommi Liimatta | Finna.fi

Liimatan Pan Alley | Johanna Kustannus 1996 • LP-uusintapainos Svart Records 2020
Tropical Cocktail | Megamania 2006
Rokokoo Computer | Diu Dau Records 2016

Levyhyllyt
Absoluuttinen Nollapiste

[= Tommi Liimatta • Aake Otsala • Aki Lääkkölä • Janne Hast • Tomi Krutsin]
Finna.fi

1990-luku

Neulainen Jerkunen | Vinylmania 1994 • LP Svart Records 2018
Muovi antaa periksi | Johanna Kustannus 1995 • LP Svart Records 2018
Simpukka-amppeli | Johanna Kustannus 1998 • LP Svart Records 2019
Suljettu | Johanna Kustannus 1999 • 2LP Johanna Kustannus 2012

2000–2009

Olos | Johanna Kustannus 2000
Nimi muutettu | Johanna Kustannus 2002
Seitsemäs sinetti | Johanna Kustannus 2003
Mahlanjuoksuttaja | Johanna Kustannus 2005
iiris | Johanna Kustannus 2007
Musta hiekka | Johanna Kustannus 2009

2010-luku

Pisara ja lammas 1 | Diu Dau Records 2012
Pisara ja lammas 2 | Diu Dau Records 2014

Kokoelmat
Absoluuttinen Nollapiste | Finna.fi

Olen pahoillani – Valitut teokset 1994–2000 | Johanna Kustannus 2001
Sortovuodet 1994–2004 • 2CD | Megamania 2004
Rovaniemi 1993 • 2LP | Svart Records 2019

Levyhyllyt
Ahkerat Simpanssit
[King Kong • Cornelius • Xerobos • Cheetah • MikataiJarno]
Finna.fi

Tervehdys, maan asukit | Johanna Kustannus/J. Karppanen 2003

Levyhyllyt
Tulenkantajat
[Tomba Krutsin • Herra Hajdi • J. Karttimo • Marko Olavi • Hannibal Stark • Herra Soppa • UnikJaGe Niemelä + Ralf Schnabel]
Finna.fi

Tulenkantajat | Poko Rekords 2001 • LP-uusintapainos Svart Records 2019
Teillä laki, meillä laulu | Poko Rekords 2002
Hyvää syntymäpäivää rouva presidentti | Poko Rekords 2003

22-Pistepirkko: Lime Green DeLorean – outo auto ja viimeinen matka
Absoluuttinen Nollapiste: Olos – popmusiikkia, tavallaan
Arppa: Kinovalon alla – ei mikään indieartisti
Death Hawks: Psychic Harmony – astronautiskelijan yllätyssiirto
H.C. Slim: H.C. Slim Sings – valon ja varjon leikkiä
Jarkko Martikainen & Luotetut miehet: Ruosterastaat – myötäelämisen pistämätön keveys
Joose Keskitalo: En lähde surussa – elämän kauneus kuoleman varjossa
Jukka Nousiainen: Ei enää kylmää eikä pimeää – kyynisyyden ja toiveikkuuden vuoristoradassa
Kuusumun Profeetta: Kukin kaappiaan selässään kantaa – magneettista tajunnanvirtaa
Mad Juana: Skin Of My Teeth – Sami Yaffa uudella mukavuusalueella
Mariska: Toisin sanoen – raikas uusi kulma
Noitalinna Huraa! Kalan silmä – ainutlaatuista kotikutoisuutta
PK Keränen: Serobi Songs – toimintaa ilman turvaverkkoa
Rättö ja Lehtisalo: Kopernikus hortoilee näkinkengässä/helvetissä – avaruuden svengaava hypnoosi
Röyhkä & Pyysalo ja Maarit: Turmion suurherttua – jazzia ja vastakohtia
Sami Yaffa: The Innermost Journey To Your Outermost Mind – basisti läpäisee pasianssin
Sielun Veljet: Softwood Music – Under Slow Pillars – unohdettu klassikko
Tero-Petri & Korvaamattomat: Olet aina mukana – ihmissuhdelauluja kauniilla käsialalla
Tulenkantajat: Tulenkantajat – tiimi timmein toi rapin Rolloon
Wigwam: Hard N’ Horny – historiallisen suomalaisbändin debyytti
YUP: Outo elämä – harkittua huutoa

Lue lisää Tommi Liimatasta | Finna.fi

Neljäs sukupolvi – suomalainen rock nyt  Tero Alanko & Petri Silas | Johnny Kniga 2006
Tommi Liimatta on monien suomalaisten muusikoiden rinnalla äänessä Alangon ja Silaksen haastattelukirjassa.
Kirosäkeet – 20 uuden suomirockin sanoittajaa  Tuukka Hämäläinen, 357 sivua | Idiootti 2011

Lue lisää Tommi Liimatan romaaneja | Finna.fi

Aksel Sunnarborgin hymy, 320 sivua | WSOY 2004
Nilikki, 179 sivua | WSOY 2009
Muovikorvo, 158 sivua | WSOY 2010
Rautanaula, 237 sivua | Like 2013
Jeppis, 496 sivua | Like 2014
Jeppis 2, 568 sivua | Like 2016
Rollo, 700 sivua | Otava 2020

Lue lisää Tommi Liimatan sarjakuvia | Finna.fi

Rengin tarpeet, 48 sivua | Renkikustannus 2000
Masturbaatio Ranualla, 80 sivua | WSOY 2003
Ei vaikuta keikkaan, 48 sivua | WSOY 2005
Ei vaikuta keikkaan – 48 boonus-ekstra-sivua vuosilta 1984–2010!, 96 sivua | WSOY 2011

Lue lisää Tommi Liimatan proosarunoja | Finna.fi

Avainlastu, 113 sivua | WSOY 2002

Lue lisää Tommi Liimatan lyriikkaa | Finna.fi

Sivuhistoria – levyttämättömiä sanoituksia 1987–2007, 207 sivua | WSOY 2008

Kirjeenvaihtoa
Tommi Liimatta & Jouni Hynynen 
| Finna.fi

Rillipää ja läski – kirjeenvaihto 2007–2009, 270 sivua | Johnny Kniga 2010

Lue lisää Tommi Liimattaa | Finna.fi

Sound Tracker  Tommi Liimatta & Sami Yaffa & Otso Tiainen, 203 sivua | Like 2014
Sound Tracker – Kapinamusiikin juurilla  Tommi Liimatta & Sami Yaffa & Otso Tiainen, 219 sivua | Like 2015
Sami Yaffa – tie taipuu  Tommi Liimatta, 462 sivua | Like 2016 • 2017 • 2018

Tommi Liimatta: Rokokoo Computer (2016).
Tommi Liimatta: Rokokoo Computer (2016)