Maxinquaye | 4th & B’way/Island Records 1995
“Olen kuulemma keksinyt trip-hopin”, Adrian ”Tricky” Thaws (s. 1968) lausahti aikoinaan. ”Kiistän että minulla olisi mitään tekemistä sen kanssa”, hän jatkoi. Kyllähän Tricky oikeasti tiesi, että hänen ensimmäinen soololevynsä Maxinquaye oli uraauurtava julkaisu ja keskeisessä roolissa trip-hopin synnyssä. Tämäkin vallankumous oli kuitenkin pureskellut lapsensa niin tasaiseksi massaksi, ettei hänen kaltaisensa edelläkävijä halunnut tulla liitetyksi siihen.
Mutta eiköhän jossakin koppavan ulkokuoren alla ja pisteliään kommentin takana kuitenkin häilynyt lämmin tieto siitä, että Tricky oli ollut mukana luomassa jotakin uutta, ajankuvaa ja soundtrackia sille. Hänen kotikaupunkinsa Bristolin soundi ja underground-popkulttuuri nousivat varhaisesta hiphopista ja avasivat ilmaisukanavia sellaisille sittemmin maailmankuuluiksi kasvaneille tekijöille kuin katutaiteilija Banksy, graffitiartisti-muusikko Robert Del Naja Massive Attack -yhtyeineen, Portishead sekä Tricky itse.
Massive Attack: Karmacoma • albumilta Protection 1994. Tricky levytti tämän kappaleensa myös Maxinquayelle nimellä Overcome.
Isoäitinsä kasvattamana varttunut Tricky ei saanut kouraansa häävejä kortteja. Hänen kotinsa oli Etelä-Bristolin köyhässä Knowle Westissä, hänen äitinsä kuoli pojan ollessa pieni, hänen isänsä ei ollut läsnä, ja rötöstely katujengissä kiinnosti huomattavasti enemmän kuin koulu. Musiikki sen sijaan kiinnosti. Tricky tiesi, että hänen isänsä Roy Thaws oli ollut mukana soundsystem-kollektiivi Studio 17:ssä, joka oli ollut aikanaan suosittu Bristolin bileissä. Viisitoistavuotiaana Tricky alkoi kirjoittaa omaa lyriikkaa.
Tärkeä käännekohta oli se, kun 17-vuotias Tricky joutui väärennetyn rahan vuoksi vankilaan ja käsitti, että ei halunnut enää koskaan palata kaltereiden taa. Oli siis paikallaan jättää laittomuudet ja keskittyä siihen, mikä kiinnosti: musiikkiin. Takaisin Bristolin kaduille päästyään Tricky oli mukana The Wild Bunch -soundsystemissä ja siitä versoneessa kahdessa erillisessä projektissa, räppiryhmä Fresh 4:ssa ja Massive Attackissa. Blue Lines, Massive Attackin arvostettu ensialbumi, oli Trickyn ensimmäinen tunnettu levytys.
Tricky: Aftermath • albumilta Maxinquaye
1995
Jos Massive Attack olisi kiinnostunut ’Aftermathista’, uudesta biisistä, jonka demon Tricky äänitti nuoren laulajattaren Martina Topley-Birdin kanssa 1990-luvun alkupuolella, Tricky ei ehkä olisi koskaan lähtenyt omilleen. Tai luultavasti hän sittenkin olisi, onhan hänellä sentään vahvoja visionäärin ja oman tien kulkijan taipumuksia. Joka tapauksessa se, että Island tarjosi Trickylle levydiiliä kuultuaan artistin white label -vinyylille painattaman ’Aftermathin’, johti Maxinquayen tekemiseen.
Maxinquayen ainutlaatuisuus perustuu Trickyn ja muun muassa The Curen kanssa työskennelleen tuottaja Mark Saundersin yhteistyöhön. Tricky ei vielä tässä vaiheessa ollut perillä musiikin tekemisen säännöistä, ja siksi ne eivät päässeet rajoittamaan hänen luovuuttaan. Vaikka Maxinquayella on myös varta vasten soitettuja raitoja, hänen työskentelytapansa oli lähellä dubmusiikin tuottamista, jossa uusi musiikki rakennetaan jo olemassa olevista äänitteistä. Studiossa Saundersin tehtäväksi jäi keksiä keinot, joilla eri sävellajeissa ja tahtilajeissa olevat samplet saatiin toimimaan yhdessä. Saunders on verrannut Maxinquayen tekemistä auton kokoamiseen romuttamolta löytyvistä osista. Ajoneuvosta voi tulla ruma, mutta se kulkee, ja toista samanlaista ei taatusti tule vastaan.
Tricky: Hell Is Around The Corner • albumilta Maxinquaye
1995
Trickyn vaistonvarainen ja sääntöjenvastainen tapa tehdä musiikkia tuotti uniikkia jälkeä, jota oli vaikea luokitella. Groovessa on vahvasti hiphopia ja dubia, mutta Maxinquayella on vaikutteita myös rockista ja ambient-musiikista. Trickyn rahisevan, kuiskailevan puhelaulun ja Martina Topley-Birdin äänen lempeä sielukkuus ovat kiehtovan kontrastinen yhdistelmä: Topley-Birdin ääni on tasapainottava piirre huuruisessa ja surrealistisessa teoksessa. Tricky, joka nimesi soolodebyyttinsä edesmenneen äitinsä Maxine Quayen mukaan, tunsi kanavoivansa äitinsä ääntä musiikissaan ja halusi siksi Maxinquayelle naislaulajan. Toisenlaista, viistoa viehätystä on siinä, kun Topley-Bird laulaa albumin Public Enemy -lainassa ’Black Steel in the Hour of Chaos’.
Nevertheless they cannot understand that I’m a black man.
Tajunnanvirtatekniikalla sanoitetuissa biiseissä häilyvät huumeiden aiheuttamat vainoharhat, pakkomielteet ja läheisyyden pelko. Lyriikan osalta Maxinquaye on jonkinlainen lopunaikojen heijastuma, mutta oli kyse sitten henkilökohtaisesta tai kulttuurisesta asemoitumisesta tuhon partaalle, tekstit tuskin olivat yhtään vähemmän vaiston varassa valmisteltuja kuin musiikki. Siinä mielessä Maxinquaye on hyvin puhdasta taidetta. Sen kappaleet ovat enemmän syntyneitä kuin tehtyjä, ja kritiikeissä niistä löydettiin monenlaisia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä. Yhtä helposti levyä voi pitää kodista toiseen heitellyn orpolapsen eli Trickyn itsensä peilikuvana.
Tricky: Black Steel • albumilta Maxinquaye. Black Steel in the Hour of Chaos on alun perin Public Enemyn biisi.
Maxinquayen tuloa pohjustettiin huolella. Singlet ’Aftermath’, ’Ponderosa’, ’Overcome’, ’Black Steel’, ’Pumpkin’ ja The Hell E.P. ilmestyivät albumijulkaisua edeltäneen puolentoista vuoden aikana. Kun Maxinquaye sitten julkaistiin helmikuussa 1995, se myi Britanniassa yli 100 000 kappaletta ja pysytteli albumilistalla 35 viikkoa. Maailmanlaajuinen myynti on yli puoli miljoonaa kappaletta. Maxinquayen suosio teki Trickystä kansainvälisen tähden ja hämmensi häntä suunnattomasti. ”Luulin olevani underground-artisti”, hän muisteli Guardianin haastattelussa vuonna 2012. ”En arvannut ollenkaan, että [levy olisi niin suosittu] enkä ollut valmis sellaiseen.”
Piti Tricky siitä tai ei, Maxinquayen menestyksen voi nähdä osana triphopin suurta läpimurtoa. Massive Attackin syksyllä 1994 julkaistu Protection (jolla Tricky on mukana) oli myös arvostelu- ja myyntimenestys. Niin oli myös Portisheadin debyytti Dummy (1994), joka ehti levykauppoihin kuukautta ennen Protectionia. Vaikka nämä musiikintekijät eivät olleet minkäänlaisessa vaarassa sekoittua toisiinsa, puhetta ”Bristol-soundista” ei ollut temmattu tuulesta. Hidastempoinen ja hämärä urbaanigroove leimautui vahvasti Trickyn kotikaupunkiin.
Tricky: Overcome • albumilta Maxinquaye
1995
Myöhempinä vuosina Tricky näki paljon vaivaa pyyhkiäkseen triphop-leiman iholtaan. Mikäli seuraavasta albumista, itsetarkoituksellisesti triphopista etäännytetystä ja huuruisesta Pre-Millennium Tensionista (1996) saattoi jotakin päätellä, ei suosio ainakaan ollut helpottanut sitä sirpaleista vainoharhaisuutta, joka on niin vahvasti läsnä jo Maxinquayella.
Tricky on julkaissut uutta musiikkia aktiivisesti näihin vuosiin saakka. Viimeisin albumi (joka on laskutavasta riippuen noin kuudestoista hänen pitkäsoittonsa) ilmestyi lokakuussa 2021 artistinimellä Lonely Guest.
Ari Väntänen | www.arivantanen.com
Tricky | kotisivu
Tricky | Bandcamp
Tricky | Facebook
Tricky | Instagram
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Beth Gibbonsin muusana on menetys • Lives Outgrown [2024]
Björk: Debut – oudosti välkkyvä tähti
Dead Can Dance – lokeroimisen sietämätön raskaus
Eevil Stöö – kuinka hiisaavasta hiihtopipomiehestä tuli legit
Florence + The Machine: Dance Fever – valintojen hinta
Kate Bush: Hounds Of Love – kun mestariteos on myös kaupallinen menestys
Laupias Tolppanen: Riittävän hyvä [2024] – sisäisiä kaikuja laajalla skaalalla
Madonna: Ray Of Light – electronican ja elämän äärellä
Marianne Faithfull: Broken English – uuden ajanlaskun alku
Mary J. Blige • Riutunut sielu jatkaa pakoaan – Mary J. Bligen tarina soulin ja hiphopin tienristeyksestä
Nick Cave & The Bad Seeds: Skeleton Tree – pimeä tie kohti valoaPJ Harvey: To Bring You My Love – himosta ja kaipauksesta
Peter Gabriel [1] 1977–1985 • Progeyhtyeen keulakuvasta omavaraiseksi sooloartistiksi
Prefab Sprout: Crimson/Red – lauluntekoa suoraan sydämestä
Prodigy: The Fat Of The Land – millennium-jännitteen voima
Radiohead: A Moon Shaped Pool – takaisin epätodellisuuteen
St. Vincent: Daddy’s Home – kohtauksia selviytymisestä
Suzanne Vega [1] 1985–1992 • metropolin uusi tähti
Suzanne Vega [2] 1996–2022 • lauluja ja tarinoita New Yorkista ja elämästä
The Boys Next Door ja The Birthday Party – Nick Caven esihistoria
The Streets • Mike Skinner luomus on sekä kaunotar että hirviö – eikä mahdu mihinkään
Tina Turner: Private Dancer – uudistumisen ihme
Tori Amos: Little Earthquakes – rehellistä lauluntekijyyttä
Tricky
Finna.fi
1990-luku
Maxinquaye | 4th & B’way/Island 1995
Nearly God Nearly God | Island 1996
Pre-Millennium Tension | Island 1996
Angels With Dirty Faces | Island 1998
Juxtapose Tricky with DJ Suggs and Grease | Island 1999
2000–2009
Blowback | ANTI-/Hollywood 2001
Vulnerable | Epitaph 2003
Knowle West Boy | Domino Records 2008
2010-luku
Mixed Race | Domino Records 2010
False Idols | False Idols 2013
Adrian Thaws | False Idols 2014
Skilled Mechanics | False Idols 2016
Ununiform | False Idols 2017
2020-luku
Fall To Pieces | False Idols 2020
Lonely Guest Lonely Guest | False Idols 2021
Maxinquaye Reincarnated • 3LP • 2CD | Island/Universal Music 2023
Martina Topley-Bird
Finna.fi
Quixotic | Independiente 2003
The Blue God | Independiente 2008
Some Place Simple | Honest Jon’s Records 2010
Forever I Wait | Martina Topley-Bird 2021
Massive Attack
Finna.fi
Blue Lines | Wild Bunch Records/Circa/Virgin 1991
Protection | Wild Bunch Records/Circa/Virgin 1994
No Protection Massive Attack v Mad Professor | Wild Bunch Records/Circa/Virgin 1995
Mezzanine | Circa/Virgin 1998
Lue lisää Trickystä • Read more about Tricky
Finna.fi
Hell Is Round The Corner Tricky & Andrew Perry, 340 pages | Blink Publishing 2019
Maxinquaye
Spotify
Tricky: Maxinquaye • 1995
Nearly God: Nearly God • 1996
Tricky: Maxinquaye Reincarnated • 2023