First And Last And Always | 1985
Floodland | 1987
Vision Thing | 1990

The Sisters Of Mercy • The Sisterhood
Vuodet 1980–2024
Musiikkia esille kirjastossa

Goottirock on hieman häilyvä käsite, mutta voi olla perusteltua väittää, että pohjoisenglantilaisessa Leedsin teollisuuskaupungissa vuonna 1980 perustettu The Sisters Of Mercy on ”varsinaisen goottirockin” klassisin nimi. Kokoonpano on toiminut monissa muodoissa, mutta henkilöitynyt varsinkin myöhempinä aikoina yksinomaan perustaja-vokalistiinsa Andrew Eldritchiin (oik. Andrew Taylor, s. 1959).

The Sisters Of Mercyn kansitaidetta. Kollaasi: Tuomas Pelttari

Eldritch ei ole mikään kadulta revitty jätkä. Hän ehti opiskella ranskalaista ja saksalaista kirjallisuutta Oxfordissa jo ennen kuin päätyi Leedsiin, pääaineenaan nyt mandariinikiina. Leedsissä, kuten muissakin alueen isoissa kaupungeissa, oli vireä post punk -skene, jonka bändeissä Eldritch toimi rumpalina. 

Sistersin hän perusti kitaristi Gary Marxin kanssa ja otti bändille nimen Leonard Cohenin debyyttialbumin klassikkokappaleesta. Varhaisvuosina yhtyeen kokoonpano eli jatkuvasti ja Eldritch ja Marx jakoivat lauluvastuun. Tällöin, vuoden 1980 lopussa, ilmestyi jo ensisingle ’Damage Done’.

Ensimmäinen ”oikea” kokoonpano syntyi seuraavana vuonna, kun basisti Craig Adams liittyi porukkaan. Samalla Eldritch päätti keskittyä laulamiseen, ja hänen rumpalointinsa korvattiin rumpukoneella, joka nimettiin Doktor Avalancheksi. Myöhemmin yhtyeen historiassa tästä tuli myytti, ja sarja kulloinkin käytettyjä laitteita tunnettiin aina samalla nimellä. Edelleen vuonna 1981 kokoonpanoon lisättiin vielä kakkoskitaristi Ben Gunn.

Sisters julkaisi vuosina 1982–1984 nipun singlejä, jotka menestyivät Britannian indie-listalla ja paaluttivat bändin varhaisen tyylin: Eldritchin syvän baritonin, post-punkahtavat kitarakudelmat, kohtalokkaat laulunaiheet ja inkongruenttina elementtinä taustalla jähmeänä puksuttavan rumpukoneen. Singlet ja muuta aikakauden materiaalia koottiin vuonna 1992 levylle Some Girls Wander By Mistake, Cohenin tuotannosta lainattu nimi sekin. On kulttifaneja, jotka arvostavat nimenomaan tätä kamaa. Vuoden 1982 Alice on edustava esimerkki tästä Sistersin varhaisesta tyylistä.

Mutta jo seuraavana vuonna yhtye oli ensimmäisen todellisen klassikkonsa äärellä, kun ’Temple Of Love’ tarjosi esimakua siitä pakahduttavasta draamasta, johon Eldritch myöhemmin äityi. Biisi turboboostattiinkin mainitulle Some Girlsille vielä mahtipontisemmaksi versioksi, josta tuli hitti, mutta tässä alkuperäinen.

’Temple Of Love’ oli edelleen vain indiehitti, mutta se kiinnitti Warnerin huomion ja bändi sai major-sopimuksen. Samoihin aikoihin Ben Gunnin välit Eldritchiin kärjistyivät niin henkilökohtaisesti kuin musiikillisesti ja hän erosi bändistä. Tilalle tuli Wayne Hussey, joka oli soittanut Dead Or Alivessa ennen kyseisen kokoonpanon menestyskautta. Husseysta Eldritch sai toviksi myös lauluntekijäkumppanin. 

Tällä porukalla syntyi lopulta Sistersin ensimmäinen täyspitkä, genreklassikko First And Last And Always (1985), joka ylsi myös brittilistan top 20:een. Faneille lienee ikuinen riitelyn aihe, onko bändin paras levy tämä vai seuraava. Firstin vahvuutena on lähes virheetön biisimateriaali ja (Avalanchesta huolimatta) aito ja intensiivinen bändisoundi, joka yhdessä Eldritchin laulun ja tekstien kanssa loi lopulta protyypin klassiselle goottirockille.

First And Last And Alwaysin tekijät Wayne Hussey, Craig Adams, Andrew Eldritch, Gary Marx ja Doktor Avalanche – tuottajanaan Dave Allen. Yksityiskohta albumin sisäkannesta. Alkuperäiset potrettikuvat: Jill Furmanovsky

On huomattava, ettei Eldritch laulanut kauhusatuja. Hänen tekstinsä liikkuvat mm. poliittisten ja uskonnollisten dystopioiden sekä tietysti kohtalokkaan romantiikan alueilla. First alkaa tajunnan räjäyttävän tehokkaasti ekologis-poliittisella painajaisvisiolla ’Black Planet’, joka kantaa mukanaan niin kylmän sodan viime metrien kuin happosateen kaltaisten ympäristöuhkien painolastia.

Black Planet • albumilta First And Last And Always
1985

Sitä vastoin tummin sävyin värittynyt rakkaussuhde esiintyy kyllä pitkällä päätösraidalla ’Some Kind Of Stranger’, joka vielä minunkin ysärinuoruudessani onnistui elähdyttämään ihmissuhdekriisien ja -haaveiden keskellä unohtumattomasti.

Some Kind Of Stranger • albumilta First And Last And Always
1985

First And Last And Always oli siis läpimurto, mutta sen jälkeen Sisters myös käytännössä hajosi. Eldritchin persoona oli yksinkertaisesti liian vaikea kenenkään kestää pidempään. Marx ja Adams lähtivät bändistä ensin, kesken kiertueen. Eldritch ja Hussey siirtyivät Hampuriin tekemään biisejä, mutta seuraavaksi lähti Hussey.

Tätä seuranneet vaiheet ovat sekavia. Sisters oli ollut valmistelemassa kakkoslevyä, mutta Husseyn ja Eldritchin ajatukset olivat vetäneet eri suuntiin: ensin mainitulla saman linjan jalostamiseen, jälkimmäisellä kokeellisempaan, mutta vielä hahmottomaan. Hussey ja Adams kasasivat nopeasti uuden bändin ensin mainitulla jo taskussa olleiden biisien ympärille. Sen nimeksi oli määrä tulla The Sisterhood, ja kun asia julkistettiin, Eldritch reagoi nopeasti. Hän kasasi muutamassa päivässä käppäisen singlen ’Giving Ground’, julkaisi sen samalla nimellä ja rekisteröi ilmeisesti myös tavaramerkin. Näin The Sisterhood -nimi oli hänen, ja Hussey ja Adams saivat aloittaa pitkän ja varsin menestyksekkään goottirock-uran nimellä The Mission.

Eldritch taas julkaisi kesäksi 1986 vielä sekalaisen porukan kanssa kasatun The Sisterhood -albumin Gift. Se koostuu viidestä pitkästä biisistä, joilla resitoidaan dramaattisia asioita puksuttavan rumpukoneen ja syntikoiden päälle. Eldritch ei itse voinut Warner-sopimuksensa takia edes laulaa levyllä, joten vokaalit hoiteli muuan Lucas Fox, Motörheadin alkuperäisenä rumpalinakin (vähemmän) tunnettu.

Maestron itsensä mukaan Gift on varhainen, uraauurtava teknolevy, mutta tosiasiassa se on lähinnä demo, jonka ideoiden pohjalta tosin jalostui Sistersin seuraava sakea mestariteos. Kriitikot tyrmäsivät sen, eikä sitä voi suositella kuin niille, jotka tosiaan haluavat tutustua koko tuotantoon. Oheistetaan tähän nyt kuitenkin kappale ’Finland Red, Egypt White’ – vaikkapa vain siksi, että asekaupan maailmaan sijoittuvassa biisissä on Suomikin siis mainittu.

The Sisterhood: Finland Red, Egypt White • albumilta Gift
1986

Eldritch oli siis kuitenkin onnistunut säilyttämään The Sisters Of Mercy -nimen ja Warner-sopimuksen itsellään. Sisterhood-vaiheessa hän oli yhyttänyt mm. kulttibändi The Gun Clubissa basistina toimineen Patricia Morrisonin (oik. Patricia Rainone) sidekickikseen. Mutta kun uutta albumia lähdettiin tekemään, jäi Morrison lähinnä goottinäyttävän koristeen rooliin videoissa ja levynkannessa. Floodlandin Eldritch työsti tuottaja Larry Alexanderin ja kahdella raidalla myös supertuottaja Jim Steinmanin kanssa ja soitti ilmeisesti kaiken itse.

Andrew Eldritch ja Patricia Morrison singlen This Corrosion kannessa.

Steinmanhan tunnetaan soundin paisuttelemisesta tolkuttomuuksiin, alkaen Meat Loafin kymmeniä miljoonia myyneestä Bat Out Of Hellistä (1977). Vuosi 1987 oli edelleen tällaisen mässyttelyn kulta-aikaa, ja Steinman palkattiin periaatteessa tekemään Floodlandille niin isot singlet, että varmasti lähtisi. Tavoite toteutuikin, sillä ’This Corrosion’ ja ’Dominion / Mother Russia’ saattavat olla kaksi tunnetuinta Sisters-biisiä. Muuten levy tehtiin Englannissa, eikä kokonaisuus mahtipontisuudessa paljoa singleille häviä, mutta Steinmanin tyyli kasata raitaa raidan päälle ja kuoroa kuoron päälle on toki oma kategoriansa.

’This Corrosion’ oli itse asiassa äänitetty jo Sisterhoodin aikaan, ja Eldritchin kertoman mukaan se on vain vittuilua Wayne Husseyn tyylille kirjoittaa hyvältä kuulostavaa, mutta tyhjänpäiväistä lyriikkaa. Biisistä on julkaistunakin ainakin kolme erimittaista versiota, joista albumilla kuultava yli yhdeksänminuuttinen on pisin. Kuorojen tukemine ”Hey now now” -hoilauksineen se on naurettavan toisteinen ja samalla ilmiselvä klassikko ja lukemattomien mustahuuliklubien loppuillan hitti. Nautittava täyspitkänä.

This Corrosion • albumilta Floodland
1987

Esimerkkinä vähän erilaisesta Sistersistä toimikoon kosketinvetoinen balladi 1959, joka tietysti viittaa Eldritchin syntymävuoteen ja jolla hän palaa lapsuusmuistoihinsa.

1959 • albumilta Floodland • Ohjaaja: Peter Sinclair
1987

Sisters ei kiertänyt lainkaan Floodlandin tiimoilta, eihän ollut varsinaista kokoonpanoakaan. Seuraavaksi Eldritch kasasi kuitenkin taas oikean bändin. Morrison oli nyt jätetty tiensivuun, ja uudessa kokoonpanossa soittivat tuntematon saksalaiskitaristi Andreas Bruhn, Billy Idolin sidekickinä ja omasta Sigue Sigue Sputnik -bändistään tunnettu basisti Tony James sekä All About Eve -kitaristi Tim Bricheno. Heidän kanssaan Eldritch ryhtyi tekemään röyhkeää hard rock -levyä.

Andrew Eldritch (oikealla ylhäällä), Tim Bricheno, Andreas Bruhn ja Tony James – Vision Thing (1990) takakansi.

Tälläkin kertaa levytysprosessista tuli kuitenkin varsin sekava. On epäselvää, soittiko esimerkiksi James albumilla lopulta juuri mitään. Itse hän on kertonut selvinneensä osuuksistaan ”parissakymmenessä minuutissa”. Loput bassot olisi toteutettu sekvenssereillä. Bricheno liittyi mukaan äänitysten ollessa jo käynnissä. Eldritch kuuluu korvanneen lopullisia versioita rosoisemmilla alkuperäisillä.

Vision Thingistä tulikin albumi, joka on jakanut voimakkaasti mielipiteitä. Joillekin se on aikakautensa tärkeimpiä, joillekin floppi. Ehkä suosituimman näkemyksen mukaan se on vähintään epätasainen. Sitä sävyttää selvä poliittisuus ja Eldritchin tuntema vastenmielisyys USA:n tuolloisen presidentin George Bushin haukkamaista politiikkaa kohtaan.

Mutta on muutakin aineistoa. Romanttisen ja/tai seksuaalisen kitkeryyden sävyttämä ’Ribbons’ on ainakin kärkiraitoja.

Ribbons • albumilta Vision Thing
1990

Myös Vision Thingille Eldritch haki sävellys- ja tuotantoapua Jim Steinmanilta, nyt vain yhdelle biisille. ’More’-eepoksesta tulikin sitten albumin suosituin ja muistetuin raita. Kuorot ja syntikkaorkesterin kerrokset ovat sitä aivan tuttua Steinmania. ”How can less be more? It’s impossible. More is more!” Näinhän totesi jo sellainenkin auktoriteetti kuin Yngwie Malmsteen.

More • albumilta Vision Thing
1990

Lisää sekavia vaiheita seurasi. Vision Thingin tiimoilta Sistersillä oli sentään kokoonpano, jonka tiimoilta se saattoi lähteä maailmankiertueelle, ja aluksi kaikki menikin ihan hyvin. Mutta USA:ssa bändi päätti keikkailla Public Enemyn kanssa. Jenkkivastaisen Eldritchin mielessä lyöttäytyminen yhteen poliittisesti tulenaran rap-yhtyeen kanssa lienee ollut looginen ratkaisu, mutta aina pintautuvat etniset ristiriidat olivat USA:ssa taas kuumimmillaan, ja useita keikkoja peruttiin paikallisten viranomaisten pelätessä kahden hyvin erilaisen bändin fanien välisiä yhteenottoja. Epäonnistunut kiertue tulehdutti lopullisesti Sistersin ja levy-yhtiön välit. Alkoi vaihe, jota voi kutsua vain sotatilaksi Eldritchin ja Warnerin (tai Sistersin kodiksi päätyneen EastWest -alamerkin) välillä.

Vuosina 1992–1993 East West julkaisi kaksi kokoelmaa, joille sai painostettua Eldritchin tekemään uusia äänityksiä. Tässä vaiheessa Vision Thingin kokoonpanokin oli jo hajonnut. Tony James tosin soitti vielä ’Temple Of Loven’ aiemmin mainitulla uusintaversiolla, jolle kakkoslaulajaksi värvättiin israelilainen etnopoptähti Ofra Haza. Siitä tuli goottiteineille aikakautta määrittänyt hitti, minkä itsekin hyvin muistan. Some Girls Wander By Mistake toi vanhat singlet ihmeteltäväksi suurelle määrälle uutta yleisöä.

Vuoden 1993 A Slight Case Of Overbombing oli muodon vuoksi väännetty ”greatest hits”, jonka ilmeinen biisivalikoima tuskin suuresti lämmitti faneja. Heitä varten levylle tehtiinkin vielä yksi uusi biisi, taas uuden yhteistyökumppanin Adam Pearsonin kanssa äänitetty balladi ’Under The Gun’. Naisvokalistina siinä kuullaan Berlin-yhtyeestä tuttua Terri Nunnia. Ihan kiva kappale, mutta tuskin monenkaan mielestä klassisinta Sistersiä.

Under The Gun feat. Terri Nunn • kokoelma-albumilta A Slight Case Of Overbombing
1993

Saattaapa olla, että ’Under The Gun’ jää myös viimeiseksi koskaan julkaistuksi The Sisters Of Mercy -kappaleeksi. Saattaa tietysti olla, että Andrew Eldritch vielä yllättääkin. ”Yhtyeen” vaiheet viimeisen reilun 30 vuoden ajalta eivät varsinaisesti noudata rockbisneksen tavanomaisia toimintatapoja.

Kokoelmien jälkeen Eldritch ilmoitti aloittavansa ”levytyslakon”. Sistersin sopimukseen kuului kuitenkin vielä kaksi albumia East Westille. Vuonna 1996 bändi keikkaili mm. Sex Pistolsin lämppärinä, ja palloteltiin kaikesta huolimatta myös levyntekoa vanhan kitaristin Gary Marxin kanssa. Väitetysti tämä teki pohjat levylliseen biisejä, mutta projektiin jo suostunut Eldritch ei koskaan kommentoinut niitä mitenkään.

East West -sopimuksesta hänet päästettiin kuitenkin pois, kun oli trollannut yhtiötä vuonna 1997 SSV-nimellä tehdyllä Go Figure -albumilla, joka sisältää lähinnä mutistuja lauluosuuksia ja syntikkadronea. Levy-yhtiö kai vain luovutti, sillä se ei koskaan edes julkaissut teosta. Bootlegeinä se toki kiertää. 

2000-luvulla Eldritch on kiertänyt ahkerasti vaihtuvien uusien Sisters-kokoonpanojen kanssa varsinkin festareilla ympäri maailmaa, ja pelkästään viime vuosina yhtyeen on raportoitu soittaneen ainakin kolmeatoista uutta biisiä. Levyttämisen suhteen johtohahmo on kuitenkin leikkinyt kissa ja hiiri -leikkiä. Esimerkiksi vuonna 2016 Eldritch lupasi, että Donald Trumpin valinta USA:n presidentiksi varmasti innoittaisi häntä julkaisemaan albumin. No, ei näköjään tarpeeksi. 

Eldritch on nyt 65-vuotias, mutta virtaa tuntuu toistaiseksi riittävän. Ehkä se levy vielä tulee. Tai sitten ei.

Tällaisenaan meillä on kolmesta studioalbumista ja suurehkosta määrästä muuta aineistoa koostuva diskografia, jota Andrew Eldritch kieltäytyy kutsumasta goottirockiksi, vaikka se on määrittänyt tätä alagenreä ratkaisevasti.

Niko Peltonen

The Sisters Of Mercy | kotisivu
SistersWiki | etusivu

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Beth Gibbonsin muusana on menetys • Lives Outgrown [2024]
Björk – oudosti välkkyvä tähti • Debut [1993]
Blackfield – paossa ilkeää maailmaa • Welcome To My DNA [2011]
Chelsea Wolfe on liminaalitilassa • She Reaches Out To She Reaches Out To She [2024]
Clannad [1] 1970–1982 • Häilyvä kelttiläisyys ja modernin läsnäolo
Clannad [2] 1983–2024 • Aineettomasta new age -folkista takaisin juurille
Classix Nouveaux – futuristisen uusi aalto • Night People [1981]
David Bowie – jazzia ja rockia moderneimmilaan • ★ Blackstar [2016]
David Sylvian – sielukas vokalisti soolouran alussa • Brilliant Trees [1984]
Dead Can Dance – lokeroimisen sietämätön raskaus • Vuodet 1981–2022
Kate Bush – kun mestariteos on myös kaupallinen menestys • Hounds Of Love [1985]
Led Zeppelin IV [1971] sinetöi menestysbändin klassikkoaseman
Lunatic Soul – kun vähemmän on enemmän • Lunatic Soul [2008]
Marianne Faithfull – uuden ajanlaskun alku • Broken English [1979]

Marion – täyteen ladatty debyytti • This World And Body [1996]
Musta Paraati – tyylipuhdasta synkistelyä • Peilitalossa [1983]
Myrkur ei asetu aloilleen • Spine [2023]
Nick Cave & The Bad Seeds – pimeä tie kohti valoa • Skeleton Tree [2016]
No-Man – eteerisen popin lähteellä • Together We’re Stranger [2003]
Porcupine Tree – projektista kohti oikeaa bändiä • Up The Downstair [1993]
Public Enemy – muutoksen pitelemätön voima • It Takes A Nation Of Millions To Hold Us Back [1988]
Steven Wilson – koskettava tarina ulkopuolisuudesta • Hand. Cannot. Erase. [2015]
The 69 Eyesin pimeä tie • Blessed Be [2000]
The Boys Next Door ja The Birthday Party – Nick Caven esihistoria • Vuodet 1979–1983
The Cure – valoa synkkyyden keskeltä • Wish [1992]
The Cure löysi kadonneen maailman • Songs Of A Lost World [2024]
The Doors – vallankumouksen lähtölaukaus • The Doors [1967]
The The – politiikkaa ja henkilökohtaisuuksia • Mind Bomb [1989]
Two Witches – goottiskenen kuolemattomat • The Undead [2021]
Type O Negative – goottihevin kuninkaalliset • Vuodet 1982–2022
VV – Ville Valon värit • Neon Noir [2023]

💿
The Sisters Of Mercy
Finna.fi

First And Last And Always | Merciful Release / WEA 1985
Floodland | Merciful Release / WEA 1987
Vision Thing | Merciful Release / WEA 1990

💿
Bokseja ja kokoelmalevyjä
The Sisters Of Mercy
Finna.fi

Some Girls Wander By Mistake • 80–83 | Merciful Release / EastWest 1992
Greatest Hits Volume One – A Slight Case Of Overbombing | Merciful Release / EastWest 1993
Merciful Release [First And Last And Always • Floodland • Vision Thing] • 3CD | Merciful Release / Rhino Records 2007
Some Girls Wander By Mistake • 80–83 / Vision Thing [2in1] • 2CD | Rhino Records / Warner Music 2008
Original Album Series [First And Last And Always • Floodland • Vision Thing • Some Girls Wander By Mistake • A Slight Case Of Overbombing] • 5CD | Merciful Release / Rhino Records 2009

🎥🎶
The Sisters Of Mercy
Finna.fi

Wake – In Concert At The Royal Albert Hall Ohjaaja Mike Mansfield, 57 min. | WEA / PolyGram Video 1986
Shot | WEA 1988
Shot Rev 2.0 | Merciful Release / Warner Music Vision 1993

📚
Lue lisää The Sisters Of Mercystä ja goottikulttuurista
Finna.fi

Goth Chic – johdatus pimeän puolen estetiikkaan Gavin Baddeley & kääntäjä Ike Vil, 383 sivua | Like 2005 & Like-pokkari 2006
Goth Chic – A Connoisseur’s Guide To Dark Culture Gavin Baddeley & edited by Paul A. Woods, 288 pages | Plexus 2002 & 2006
The Dark Reign Of Gothic Rock – In The Reptile House With The Sisters Of Mercy, Bauhaus And The Cure Dave Thompson, 288 pages | Helter Skelter 2002
Goth – A History Laurence Tolhurst, 242 pages | Quercus 2023
Gothic – Dark Glamour Valerie Steele & Jennifer Park, 179 pages Yale University Press / Fashion Institute of Technology 2008
Assimilate – A Critical History of Industrial Music S. Alexander Reed, 361 pages | Oxford University Press 2013
The Art Of Darkness – The History Of Goth John Robb, 539 pages | Louder Than War Books 2023
Season Of The Witch – The Book Of Goth Cathi Unsworth, 320 pages | Nine Eight Books 2024
Season Of The Witch – The Book Of Goth Cathi Unsworth, 488 pages | Nine Eight Books 2024

📱
First And Last And Always • 1985
Spotify

📱
Floodland • 1987
Spotify

First And Last And Always • 1985

Floodland • 1987

Vision Thing • 1990

Some Girls Wander By Mistake • 1992

Greatest Hits Volume One – A Slight Case Of Overbombing • 1993