Jussi Hakulinen – lauluntekijä, jonka laulut jäivät elämään

Jussi Hakulinen • Yö • Kinsky
Varietee ➡️ Tähtipölyä

Jussi Pekka Hakulinen 1964–2022
Olli Ilari Lindholm 1964–2019

Musiikkia esille kirjastossa
: Varietee | Poko Rekords 1983

Jussi Hakulinen: Vaaleanpunainen majatalo (Poko Rekords 1985).

Jussi Hakulinen (1964–2022) kuuluu suomalaisen rockmusiikin merkittävimpiin lauluntekijöihin. Hänen nimensä yhdistetään ennen kaikkea -yhtyeeseen ja sen klassikoihin, mutta Hakulisen ura oli paljon laajempi kuin muutama suureksi hitiksi kasvanut kappale. Hän oli säveltäjä, sanoittaja, muusikko ja esiintyjä, jonka tuotannossa yhdistyivät nuoruuden punk- ja rockvaikutteet, suomalaisen iskelmän melankolia sekä poikkeuksellisen henkilökohtainen tapa käsitellä rakkautta, menetyksiä, yksinäisyyttä ja elämän ristiriitoja. Hänen laulujensa merkitys suomalaisessa populaarimusiikissa perustui pitkälti siihen, että ne pystyivät muuttamaan yksityisen kokemuksen yhteiseksi.

Jussi Hakulinen. Kuvaaja ei tiedossa

Jussi Hakulinen vuonna 1983. Kuvaaja tuntematon.

Yö: Varietee (Poko Rekords 1983).

Hakulisen lauluntekijänura alkoi hämmästyttävän nuorena. Hän oli kirjoittanut Yön Varietee-albumille päätyneen kappaleen ’Tiedän liikaa elämästä’ jo 14-vuotiaana. Vuonna 1981 Porissa syntynyt Yö tarjosi nuorelle Hakuliselle ympäristön, jossa hänen laulunsa saattoivat muuttua omassa huoneessa tehdyistä äänityksistä oikean rockbändin biiseiksi. Yön toinen keskeinen hahmo oli laulaja Olli Lindholm (1964–2019). Hakulinen on myöhemmin muistellut, että Lindholm oli ensimmäinen ihminen, joka todella kiinnitti huomiota hänen kappaleisiinsa ja rohkaisi jatkamaan musiikin tekemistä.

Tiedän liikaa elämästä • Yön albumilta Varietee
1983

Yön läpimurto tapahtui nopeasti. Vuonna 1982 yhtye sijoittui Rockin SM-kilpailuissa kolmanneksi ja sai levytyssopimuksen. Hakulinen oli tuolloin vielä lukiolainen, mutta hänellä oli jo hallussaan suuri osa siitä materiaalista, jonka varaan Yön ensimmäinen albumi rakentui. Vuonna 1983 ilmestynyt Varietee oli poikkeuksellinen menestys ja saavutti yli 50 000 kappaleen myynnin. Siitä tuli Poko Rekordsin ensimmäinen timanttilevy ja samalla yksi suomalaisen rockhistorian keskeisistä merkkipaaluista.

Yön ensimmäisten vuosien musiikissa näkyi Hakulisen erityinen kyky kirjoittaa melodisesti tarttuvia mutta tunnelmaltaan synkkiä kappaleita. ’Yhden illan varietee’, ’Särkynyt enkeli’, ’Likaiset legendat I’ ja monet muut biisit loivat kuvaa nuoresta ihmisestä, joka katsoo ympäröivää maailmaa samaan aikaan innostuneena ja pettyneenä. Hakulisen laulujen henkilöt eivät yleensä olleet voittajia. Hahmoissa oli säröä, epävarmuutta ja kaipuuta. Hän kirjoitti ihmisistä, jotka etsivät paikkaansa maailmassa mutta eivät aina löydä sitä.

Jussi Hakulinen teki Yön jäsenenä albumit Varietee ja Nuorallatanssija sekä livelevyn …ja tapahtui niinä päivinä. Hakulinen palasi Yöhön lauluntekijänä vuonna 1991 julkaistulla albumilla Antaa soittaa. Kollaasi: Tuomas Pelttari

Jussi Hakulinen soitti Yön ensimmäisillä albumeilla Varietee ja Nuorallatanssija sekä livelevyllä ...ja tapahtui niinä päivinä. Biisintekijänä Hakulinen palasi yhteistyöhön 1990 julkaistulla Yön albumilla Antaa soittaa. Kollaasi: Tuomas Pelttari

Nämä piirteet huipentuivat ’Joutsenlaulussa’. Hakulinen kirjoitti kappaleen vain 19-vuotiaana, ja se julkaistiin vuonna 1984 Yö kakkosalbumilla Nuorallatanssija. ’Joutsenlaulusta’ tuli myöhemmin yksi suomalaisen rockmusiikin tunnetuimmista ja rakastetuimmista lauluista. Sen synty on kiinnostava myös siksi, ettei Yön oma suhtautuminen kappaleeseen ollut aluksi yksiselitteisen innostunut. Yhtye vierasti sen yltiömelankolista tunnelmaa siinä määrin, että kappale oli vähällä jäädä kokonaan levyttämättä.

’Joutsenlaulun’ merkitys Hakulisen uralle on valtava. Se osoitti, että suomalaisessa rockissa voitiin yhdistää rock-yhtyeen ilmaisu ja erittäin herkkä, melankolinen balladi tavalla, joka puhutteli suurta yleisöä. Kappaleen voima ei perustu pelkästään sen melodiaan, vaan ennen kaikkea sanoihin. Hakulinen onnistui kuvaamaan elämän katoavaisuutta ilman, että tekstistä tuli pelkkää abstraktia surua. Laulussa on konkreettinen tunne siitä, että nuoruus, rakkaus ja elämä itsessään ovat hetkellisiä.

Joutsenlaulu • Yön albumilta Nuorallatanssija
1984

Hakulisen ja Yön menestys vaati kuitenkin veronsa. Yhtyeen nopea nousu toi nuorille muusikoille paineita, joita heidän oli vaikea käsitellä. Hakulinen erosi Yöstä vuonna 1985. Hän kertoi myöhemmin, että alle kaksikymppisen lauluntekijän harteille kasautui valtava vastuu: hänen kappaleistaan riippui yhtyeen soittajien, roudareiden, keikkamyyjien ja monien muiden ihmisten toimeentulo. Hänen mukaansa taloudellisten paineiden kasvaessa myös musiikin tekemisen herkkyys kärsi. Lauluntekemisestä tuli pakkopullaa.

Yöstä lähteminen ei kuitenkaan tarkoittanut Hakulisen lauluntekijänuran loppua. Hän jatkoi omaa musiikillista uraansa ja teki useita soololevyjä. Ne eivät kuitenkaan saavuttaneet Yön kaltaista menestystä. Myös Yön suosio hiipui Hakulisen lähdön jälkeen. Vuonna 1990 Yön suosio oli pohjamudissa ja bändillä oli isot velat. Hakulisen ja Lindholmin välit olivat ollet monta vuotta poikki. 1990-luvun alussa Lindholm otti jälleen yhteyttä Hakuliseen ja pyysi tätä kirjoittamaan Yölle uusia lauluja. 1990-luvulla Hakulisen yhteistyö Yön kanssa jatkui, vaikka Hakulisen ja Lindholmin välinen suhde muuttui vuosien kuluessa jälleen vaikeaksi.

Yössä soittivat kahden ensimmäisen albumin aikaan Jani Viitanen, Juha Rauäng, Veikko Lehtiranta, etualalla Olli Lindholm ja Jussi Hakulinen. Kuvaaja ei tiedossa

Yö. Kuvaaja tuntematon

Hakulisen ura on kiinnostava myös siksi, että hänen merkityksensä Yölle ei päättynyt hänen lähtöönsä yhtyeestä. Hakulinen oli tavallaan yhtyeen ulkopuolinen sisäpiiriläinen: mies, jonka kappaleet olivat olennaisia yhtyeen identiteetille, vaikka hän itse ei enää kuulunut sen vakituiseen kokoonpanoon. Hänen ja Lindholmin yhteistyön ympärille muodostui pitkäaikainen jännite, jossa ystävyys, luova kumppanuus, kilpailu ja ristiriidat sekoittuivat toisiinsa.

1990-luvun tuotannossa Hakulisen lauluntekijyys sai uusia sävyjä. Nuoruuden raaka energia muuttui kokemukseksi ja elämän laajemmaksi tarkasteluksi. Hänen laulujensa keskeisiä aiheita olivat edelleen esimerkiksi rakkaus ja menetys, mutta mukaan tuli myös kyky tehdä teräviä havaintoja aivan arkipäiväisestä elämästä. Vuonna 1996 julkaistu Hakulisen soolobiisi ’Hän tanssi kanssa enkeleiden’ on hyvä esimerkki tästä kypsemmästä Hakulisesta. Jussi Hakulinen toimi kappaleessa sekä säveltäjänä, sanoittajana että esittäjänä.

Jussi Hakulinen: Hän tanssi kanssa enkeleiden • Live 1996

Hakulisen uraan kuului niin soololevyjä kuin Kinsky-yhtyeen kanssa tehtyä tuotantoa. Hänen ensimmäinen soololevynsä Vaaleanpunainen majatalo ilmestyi jo vuonna 1985 ja myöhemmin Hakulinen julkaisi useita sooloalbumeja. Vuonna 2010 ilmestynyt Tähtipölyä oli hänen viides ja viimeinen sooloalbuminsa. Hakulinen kuvasi levyn tekemistä poikkeuksellisen tärkeäksi kokemukseksi. Hän kertoi löytäneensä sen parissa pitkästä aikaa aidon luomisen ilon.

Kinsky teki albumin Valtaa ja voimaa [1985] tuottaja Riku Mattilan kanssa. Yhteistyö jatkui seuraavana vuonna EP-levyllä Lumilinna.

Kinsky teki albumin Valtaa ja voimaa [1985] tuottaja Riku Mattilan kanssa. Yhteistyö jatkui seuraavana vuonna EP-levyllä Lumilinna. Kuva: Tuomas Pelttari

Soolotuotanto on tärkeä osa Hakulisen taiteilijakuvaa, koska siinä hän pääsi irti Yön asettamista odotuksista. Yön kautta hänen kappaleensa olivat aina osa suurempaa kokonaisuutta, jonka raamit määrittelivät Olli Lindholmin laulu, yhtyeen sovitukset ja levy-yhtiön sekä yleisön odotukset. Soolona Hakulinen saattoi tarkastella itseään ja elämäänsä suoremmin. Hänen musiikissaan kuuluu tällöin selvemmin lauluntekijä, joka ei pyri ensisijaisesti tekemään rockhittiä vaan kertomaan jonkin omakohtaisen kokemuksen.

Hakulisen tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluu Yölle tehty ’Rakkaus on lumivalkoinen’. Se julkaistiin vuonna 2003 Yön samannimisellä albumilla ja laulu osoittautui valtavaksi hitiksi. Se nosti Yön uudelleen laajasti suuren yleisön tietoisuuteen pitkän hiljaisemman jakson jälkeen. Hakulinen kertoi myöhemmin, että ’Rakkaus on lumivalkoinen’ oli poikkeuksellinen hänen tuotannossaan. Se ei ole samalla tavalla henkilökohtainen kuin monet muut hänen laulunsa, vaan varta vasten Yölle tehty mahtiballadi.  

Jussi Hakulisen bändissä soittivat Tähtipölyä-albumin aikaan Juha Kormano, Aki Peltonen, Veikko Lehtiranta ja Jussi Reunamäki. Kuva: Jussi Lehtisalo

Jussi Hakulisen bändissä soittivat Tähtipölyä-albumin aikaan Juha Kormano, Aki Peltonen, Veikko Lehtiranta ja Jussi Reunamäki. Kuva: Jussi Lehtisalo

’Rakkaus on lumivalkoinen’ osoittaa hyvin Hakulisen lauluntekijyyden toisen puolen. Hän ei ollut ainoastaan tunnustuksellinen kirjoittaja, joka pystyi kertomaan omista tunteistaan. Hän osasi myös kirjoittaa kappaleen, joka toimi itsenäisenä tarinana ja johon kuulijat saattoivat liittää omia kokemuksiaan. ’Rakkaus on lumivalkoinen’ on muotovalio iskelmän ja rockin risteytys, jonka tarttuviin melodioihin ja surumieliseen tekstiin miljoonien suomalaisten on ollut helppo samaistua.

Rakkaus on lumivalkoinen • Yön albumilta Rakkaus on lumivalkoinen
2003

Yö: Rakkaus on lumivalkoinen (Poko 2003).

Hakulisen tuotannossa toistuu patetian rajoilla kiikkuva suomalainen melankolia. Hänen laulunsa eivät yleensä tarjoa helppoja ratkaisuja. Rakkaus voi päättyä, ihmiset voivat erota ja elämä voi osoittautua toisenlaiseksi kuin nuorena kuviteltiin. Silti hänen kappaleissaan soi usein lohdullinen kauneus. Hakulinen ei kirjoittanut surusta pelkästään suruna, vaan teki siitä esteettisen kokemuksen. Tässä on yksi syy, miksi hänen kappaleensa ovat kestäneet hyvin aikaa.

Hakulisen lauluntekijäura oli pitkä. Hän kirjoitti musiikkia viidellä vuosikymmenellä, ja hänen kappaleitaan levytettiin eri aikakausina aina nuoruuden 1980-luvulta myöhempiin 2000-luvun Yö-tuotantoihin asti. Hakulisen lauluja levyttivät myös muun muassa Pate Mustajärvi ja Katri Helena. Jussi Hakulinen ei ollut tyypillinen rocktähti, joka olisi rakentanut uraansa jatkuvan julkisuuden varaan. Pikemminkin hän jäi usein omien kappaleidensa varjoon. Yleisö tunsi ’Joutsenlaulun’ ja ’Rakkaus on lumivalkoisen’, mutta kaikki eivät välttämättä tienneet, kuka ne oli kirjoittanut.

Yö ja Jussi Hakulinen Loisto-albumin aikaan. Kuva: Harri Hinkka

Yö. Kuva: Harri Hinkka

Tämä on yksi Hakulisen uran suurista paradokseista. Hän oli yksi suomalaisen rockin tunnetuimpien kappaleiden tekijöistä, mutta hänen oma persoonansa jäi usein kulissien taakse. Yö ja erityisesti Olli Lindholm muodostuivat julkisuudessa Hakulisen biisien tunnetuimmiksi tulkeiksi. Hakulisen merkitys oli kuitenkin paljon julkisuutta syvemmällä: hän rakensi suuren osan siitä laulullisesta maailmasta, jonka varaan Yön asema suomalaisessa rockissa perustui. Juuri Hakulisen kirjoittamat vahvat laulut loivat pohjan Yön menestykselle.

Hakulisen elämä päättyi sairauskohtaukseen elokuussa 2022 hänen ollessaan vain 57-vuotias. Viimeiset vuodet eivät olleet helppoja, sillä herkkä taiteilija kärsi niin päihde- kuin mielenterveysongelmista. Vaikka Hakulinen osallistui 2000-luvulla Yön kiertueille vierailevana solistina, yhteistyö Yön kanssa loppui vuonna 2011 kokonaan. Hakulinen levytti Yön kanssa omaelämäkerrallisen laulun ’Kun nuoruus katoaa’. Kun Olli Lindholm ei antanut Hakulisen esittää tätä kahdensanminuuttista järkälettä Yön kiertueella, se rikkoi kaksikon välit lopullisesti. Jussi Hakulinen ja Olli Lindholm eivät ehtineet tehdä sovintoa ennen Lindholmin vuonna 2019 tapahtunutta kuolemaa.

Yö: Kun nuoruus katoaa
2011

Jussi Hakulinen kirjoitti varhaiset laulunsa aikana, jolloin suomalainen rock oli nopeassa muutoksessa. 1980-luvun alun punkin ja uuden aallon rinnalle nousi melodinen suomenkielinen rock, jonka yleisö oli valtava. Hakulinen oli yksi niistä lauluntekijöistä, jotka osoittivat, että rockbiisissä saattoi olla yhtä aikaa katujen energiaa, iskelmällistä melodiaa ja runollista melankoliaa. Hakulisen voimasta kertoo myös se, että hänen hittinsä pystyivät nostamaan Yön 2000-luvulla vielä 1980-luvun läpimurtoakin suurempaan suosioon. 

Hänen uransa voidaan nähdä myös kertomuksena siitä, kuinka vaikeaa lahjakkuuden ja menestyksen yhdistäminen voi olla. Nuorena saavutettu valtava suosio toi mukanaan odotuksia, joista irtautuminen oli vaikeaa. Hakulinen joutui rakentamaan uraansa uudelleen useita kertoja: ensin Yön jäsenenä, sitten sooloartistina ja myöhemmin jälleen Yön tärkeänä lauluntekijänä. Samalla hänen suhteensa omaan musiikkiinsa muuttui.

Jussi Hakulinen vuonna 2011. Kuva: Harri Hinkka

Jussi Hakulinen vuonna 2011. Kuva: Harri Hinkka

’Joutsenlaulu’, ’Yhden illan varietee’, ’Särkynyt enkeli’, ’Likaiset legendat’, ’Hän tanssi kanssa enkeleiden’ ja ’Rakkaus on lumivalkoinen’ muodostavat vain pienen osan Hakulisen tuotannosta, jonka vaikutus näkyy suomalaisessa rockissa edelleen. Hänen laulujensa suuruus perustuu siihen, etteivät ne ole sidottuja vain yhteen aikakauteen. Ne käsittelevät ajattomia tunteita, jotka eivät vanhene.

Hakulisen ura oli täynnä ristiriitoja, menestystä, pettymyksiä, suurta ystävyyttä ja välirikkoja. Kaiken keskellä säilyi kuitenkin kyky kirjoittaa lauluja, jotka löysivät kuulijansa. Jussi Hakulinen ei ollut ainoastaan Yön lyömätön hittinikkari. Hän oli yksi niistä suomalaisista säveltäjistä ja sanoittajista, jotka todella pystyivät puhuttelemaan kansan syviä rivejä. Useissa hänen parhaissa kappaleissaan yksittäisen ihmisen suru, rakkaus ja kaipaus sulautuvat kuulijan omaksi muistoksi. Hakulisen laulujen suosio ei päättynyt hänen tai Olli Lindholmin kuolemaan. Hakulisen laulut jatkavat elämäänsä aina, kun joku kuuntelee niitä ja tunnistaa niissä jotakin omasta elämästään.

Timo Kalevi Forss

Jussi Hakulinen / Laulut Facebook

kotisivu
Facebook
Instagram

Timo Kalevi Forssin kirja Joutsenlaulu – Jussi Hakulisen elämäkerta julkaistiin vuonna 2026. Jutussa käytetyt potretit ovat osa kirjan kuvitusta. Joutsenlaulu-kirjan kansikuva: Harri Hinkka

Timo Kalevi Forss: Joutsenlaulu – Jussi Hakulisen elämäkerta (Like 2026). Kannen valokuva: Harri Hinkka

💿
Jussi Hakulinen
Finna.fi

Vaaleanpunainen majatalo  Poko Rekords 1985
Valtaa ja voimaa Kinsky | Poko Rekords 1986

Pennitön Onassis West Coast Records 1991
Vieraskirja Flamingo Music 1995
Minun lauluni 1983–96 Jussi Hakulinen & Yö | Poko Rekords 1996
3.33.33 Poko Rekords 1998

Tähtipölyä Ratas Music Group 2010
30 laulua 2CD | EMI Finland 2014

💿
Jussi Hakulinen & Likaiset Legendat
Finna.fi

Ensilumi EP | Likaiset Legendat Records 2021

💿

*Jussi Hakulinen
Finna.fi

*Varietee  Poko Rekords 1983
*Nuorallatanssija  Poko Rekords 1984 • CD 30-vuotisjuhlapainos EMI Finland 2014
Myrskyn jälkeen  Poko Rekords 1985
Äänet  Poko Rekords 1986
Lanka palaa  Poko Rekords 1988
Toinen puoliaika  Poko Rekords 1989

*Antaa soittaa  Poko Rekords 1991
*Tänä yönä  Poko Rekords 1992
*Kymmenes kevät  Poko Rekords 1993
Hyviä vuosia  Poko Rekords 1994
Satelliitti  Poko Rekords 1996
Pirstaleet  Poko Rekords 1997
*13. Yö  Poko Rekords 1999

*Valo  Poko Rekords 2000
*Rakkaus on lumivalkoinen  Poko Rekords 2003 • Huom! 2CD-painos sisältää livelevyn Yhden Yön tarinoita.
*Kuolematon  Poko Rekords 2005
*Kolmen illan varietee 2CD | Poko Rekords 2006
*Valtakunta  Poko Rekords 2007
*Loisto  Poko Rekords 2009

Pelko ja rakkaus  Ratas Music Group 2012
Hyvässä ja pahassa  Ratas Music Group 2014
Puolet taivaasta – puolet helvetistä  Sony Music Entertainment Finland / Ratas Music Group 2016
Hyvän yön lauluja  Sony Music Entertainment Finland/Ratas Music 2017
Mitä jos mä rakastan  Sony Music / Ratas Music 2018

💿
Olli Lindholm
*Jussi Hakulinen
Finna.fi

*Voima Poko Rekords 2000
Maailma on kaunis – Olli Lindholm tulkitsee Vexi Salmen tekstejä Ratas Music Group 2010
Nukku-Matti ja Herra Kuu – unilauluja ja illan rauhaa Vexi Salmen sanoin EMI Finland 2012
Minun jouluni Ratas Music Group 2013

💿
Boksit ja kokoelmalevyt

Finna.fi

Poko klassikot • 12″ EP • kasetti | Poko Rekords 1987
Suurimmat hitit 1983–88 CD | Poko Rekords 1988
Minun lauluni 1983–96 Jussi Hakulinen & Yö | Poko Rekords 1996

Nuorallatanssija / …ja tapahtui niinä päivinä CD | Poko Rekords 1993 & 2003
Myrskyn jälkeen & Äänet CD | Poko Rekords 1993
Lanka palaa & Toinen puoliaika CD | Poko Rekords 1993
Parhaat – Suosituimmat Yö-hitit kautta aikojen CD • kasetti | Poko Rekords 1995
Yön pimeä puoli CD • kasetti | Poko Rekords 1998. Huom! Sisältää vuonna 1992 julkaistun cover-levyn Tänä Yönä.

Legenda – Yön 36 suurinta hittiä 2CD | Poko Rekords 2001
Yön valoisa puoli 2CD | Poko Rekords 2006
Varietee / Nuorallatanssija [1+1] 2CD | Poko Rekords 2009
Valo / Rakkaus on lumivalkoinen [1+1] 2CD | Poko Rekords 2009

Sound Pack 2CD + DVD | Poko Rekords / EMI 2010
Kiitos ja kunnia – 30v. juhlakokoelma 2CD | Poko Rekords 2011
1983–2011 • 2CD | Valitut Palat 2012
Klassikot Poko Rekords / EMI 2013
Aikamatka 1981–2016 6CD + 36-sivuinen liitekirja | Sony Music Entertainment Finland Oy 2016

🎥🎵

DVDBluray
Finna.fi

Live – 20-vuotisjuhlakonsertti, Pakkahuone, Tampere 19.10.2001 Ohjaaja Marko Antila, 111 min. DVD | Poko Records 2002
Kolmen illan varieteeLive 2006 Ohjaaja Jesse Ristilä, 4 h 40 min. 3DVD | Poko Rekords 2006

📚
Lue lisää Jussi Hakulisesta ja Yöstä
Finna.fi

Joutsenlaulu – Jussi Hakulisen elämäkerta Timo Kalevi Forss, 331 | Like 2026

📚
Lue lisää Yöstä
Finna.fi

Likaiset legendat – 30 vuotta Yötä  Olli Lindholm & Ilpo Rantanen, 287 sivua | Siltala 2011
Olli – Yhden miehen varietee  Olli Lindholm & Arno Kotro, 204 sivua | Docendo 2017
Yhden Yön tarina  Olli Lindholm & Ilpo Rantanen, 255–347 sivua | WSOY 2003, 2007 & 2019
Yöstä valoon – omaelämäkerta  Jukka Lewis, 358 sivua | Bazar 2019
Epe – levymoguli  Timo Kanerva, 331 sivua | Johnny Kniga 2021

📚
Lue lisää porilaisesta rockista
Finna.fi

Vastavirtaan – Näkökulmia porilaiseen vaihtoehtorockiin 1970–1980-luvuilla Juri Nummelin, 107 sivua | Kustantamo Helmivyö 2024

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Anssi Kela – nostalgian katkeransuloinen kauneus • Kaikki tiet joita kuljin [2025]
Dave Lindholm – muun ohessa syntyi mestariteos • Vanha & uusi romanssi [1979]
Dingo – porilaiset manian kourissa • Kerjäläisten valtakunta [1985]
Eppu Normaali – koskettimien syventämiä sanoja ja säveliä • Tie vie [1982]
Hassisen Kone – estottoman rockin riemuvoitto • Täältä tullaan Venäjä [1980]
J. Karjalainen [Osa 1] Vuodet 1981–1990 • Seikkailua musiikkiperinteissä Mustissa Laseissa (ja vähän ilmankin)
Juice Leskinen 1950–2006 • Sanailua ja syvyyttä • Juice Leskinen Grand Slam: Pyromaani palaa rikospaikalle [1985]

Keba – suomirockin poikaressujen nousu, tuho ja paluu • Vuodet 1982–2024
Maija Vilkkumaa [Osa 1] Vuodet 1997–2007 • Töölostä triplaplatinaan, Kallion lukiosta konserttisaleihin
Maj Karma – ristiriitaisia tunteita kriisitilanteissa • 101 tapaa olla vapaa [2018]
Miljoonasade [Osa 1] Vuodet 1986–1992 • Innovaation ja populismin rajapinnalla
Mistakes – Pave Maijasen kaksikielinen suuntaviitta • Pidä huolta [1981]
PMMP • Massasuosio, substanssi, sukupolvikokemus • Vuodet 2003–2013 ja 2024
Popeda • Popedan varhaisvuodet 1977–1981 • Popeda [1978]Raswaa koneeseen! [1980]Hullut koirat [1981]Raakaa voimaa [1981]
Zen Café – rumia sanoja rakkaudesta • Helvetisti järkeä [2001]

Varietee Yö • 1983

Yö: Varietee (Poko Rekords 1983).

Vaaleanpunainen majatalo Jussi Hakulinen • 1985

Jussi Hakulinen: Vaaleanpunainen majatalo (Poko Rekords 1985).

Valtaa ja voimaa Kinsky • 1986

Kinsky: Valtaa ja voimaa (Poko Rekords 1986).

Minun lauluni 1983–96 Jussi Hakulinen • 1996

Jussi Hakulinen: Minun lauluni 1983–96 (Poko Rekords 1996).

3.33.33 Jussi Hakulinen • 1998

Jussi Hakulinen: 3.33.33 (Poko Rekords 1998).

Tähtipölyä Jussi Hakulinen • 2010

Jussi Hakulinen: Tähtipölyä (Ratas Music Group 2010).

Musiikkikirjastot.fi logo

Levyhyllyt 2026. Juliste: Harri Oksanen & Tuomas Pelttari.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *