Frank | Island 2003
Back To Black | Island 2006
Amy Winehouse • 1983–2011
Musiikkia esille kirjastossa
Siunatut ovat usein kirottuja. Amy Winehouse (s. 1983) oli todella lahjakas, mutta häntä piinasivat monenlaiset ongelmat, jotka lopulta veivät häneltä hengen. Maailma sai häneltä perinnöksi vain kaksi albumia. Kun ihminen kuolee 27-vuotiaana, surullisen paljon jää tekemättä.
Pohjois-Lontoossa syntynyt ja kasvanut Winehouse sai suuntaviivat perheeltään: hänen enonsa olivat jazzmuusikoita ja isän äiti laulajatar. Hän alkoi laulaa keikoilla ja kirjoittaa omia kappaleita pian sen jälkeen, kun hankki ensimmäisen kitaransa 14-vuotiaana. Hän ihaili Sarah Vaughanin, Dinah Washingtonin ja Minnie Rippertonin kaltaisia vokalisteja, jotka latasivat tulkintoihinsa omaa persoonallisuuttaan.
In My Bed • albumilta Frank
2003
Winehouse oli vasta 18-vuotias, kun hänen laulamisen ja laulunteon lahjansa pantiin alalla merkille. Hän teki 19 Management -yhtiön kanssa sopimuksen, joka takasi hänelle toimeentulon, jonka turvin hän saattoi keskittyä musiikkiin. Levytyssopimuksen hän solmi Island Recordsin kanssa.
Frank
Winehousen ensimmäinen albumi Frank ilmestyi lokakuussa 2003, viisi viikkoa sen jälkeen, kun hän oli täyttänyt 20 vuotta.
Albumin nimi tuli osittain Frank Sinatrasta, joka ei Winehousen mielestä ollut teknisesti häävi laulaja, mutta jolla oli hallussa kaikkein tärkein: ainutlaatuinen tunnetason yhteys esitettyyn musiikkiin. Sinatra mainitaan albumilta pois jääneessä ’Half Timessä’: ”When Frank Sinatra sings, it’s too much to take”.
Stronger Than Me • albumilta Frank
2003
Frank-nimi viittasi toiseenkin asiaan, kursailemattomaan lyriikkaan – adjektiivina se tarkoittaa suorasukaista. Sellaiset biisit kuin ’Stronger Than Me’, levyn loppuun piilotettu ’Brother’ tai ’What Is It About Men’ eivät tosiaan kainostelleet omien ja läheisten henkilökohtaisuuksista puhumista. Winehouse kirjoitti myös virkistävän erilaisista aiheista: hän teki ’October Songin’ edesmenneen kanarialintunsa Avan muistolle ja ’Cherryn’ rakkaalle kitaralleen.
Frankin lainakappaleet olivat ’Moody’s Mood for Love’ – joka on saksofonisti James Moodyn tulkinta Jimmy McHugh’n kappaleesta ’I’m in the Mood for Love’ – sekä ’(There Is) No Greater Love’, jota olivat aiemmin esittäneet kymmenet tunnetut artistit, kuten Billie Holiday ja Aretha Franklin. Kummankin sävellyksen juuret ovat 1930-luvulla.
(There Is) No Greater Love • albumilta Frank
2003
Muut Frankin biisit ovat Winehousen sävellyksiä ja sanoituksia, joskin tuottajat saivat osakrediittejä lähes kaikissa niistä. Sen perusteella voi olettaa, että hän sävelsi melodioita ja sointukulkuja ja kirjoitti lyriikkaa, ja sävellykset ja sovitukset rakennettiin loppuun studiossa syntyneillä ideoilla.
Frank on paikoin kollaasimainen. ’October Song’ piipahtaa ’Lullaby of Birdland’ -klassikossa, ja Kun ’I Heard Love Is Blindin’ ja ’(There Is) No Greater Loven’ seesteisestä vintage-jazzailusta siirrytään moderniksi tuotettuun ’In My Bediin’, tuotannollinen harppaus on valtava. Askel ei kuitenkaan horju, koska Winehouse on laulajana niin persoonallinen.
Fuck Me Pumps • albumilta Frank
2003
On melkeinpä samantekevää, mitä taustalla tapahtuu, koska vokalisti on riittävän vahva pitämään paketin kasassa. Winehouse hallitsee, oli kyseessä sitten ’Take The Boxin’ kaltainen uupunut jazz/bluesballadi tai ’Fuck Me Pumpsin’ tai ’Amy Amy Amyn’ kaltainen kujeileva rallatus. Koheesio murtuu vasta lopussa, kun ’Outron’ perään piilotetut biisit ’Brother’ ja ’Mr. Magic’ alkavat soida ylimääräisen oloisina. Toisaalta impulsiivinen hortoilu sopii jazzlevylle, joka Frank tietyssä määrin on, ja varsinkin Winehousen persoonaan.
Winehouse ei vahvana visionäärinä ollut täysin tyytyväinen Frankiin, mutta levy sai kehuvia kritiikkejä ja useita palkintoehdokkuuksia ja myi hyvin. Kansallisen menestyksen jälkeen kaikki oli valmista kansainväliseen läpimurtoon. Paitsi tähti itse.
Back To Black
Winehousen toinen ja viimeinen albumi Back To Black tuli kauppoihin kolme vuotta ja kaksi viikkoa Frankin jälkeen. Sitä tehdessään Winehouse inspiroitui sellaisista 1960-luvun yhtyeistä kuin Shangri-Las ja Ronettes. Tuo musiikki liittyi elämänvaiheeseen ja parisuhteeseen, joka inspiroi hänet kirjoittamaan Back To Blackin kappaleita. Toisella levyllä olisi vähemmän jazzia ja enemmän klassista r&b:tä, poppia ja soulia.
Back To Black • albumilta Back To Black
2006
Back to Blackilla on kuusi Mark Ronsonin tuottamaa biisiä. Winehouse oli kertonut, millaista soundia etsi, ja sitä hänen saamansa piti: tavoittaakseen Phil Spectorin soundin Ronson ryhtyi työstämään Winehousen kappaleita newyorkilaisen The Dap Kings -bändin kanssa Brooklynin analogisessa Daptone Records -studiossa.
Pohjat äänitettiin bändin soittaessa livenä studiossa, raitojen välisistä vuodoista piittaamatta. Kun äänikuvaan lisättiin orkestraalisia elementtejä (joiden Winehouse oli etukäteen pelännyt olevan ”Disney-paskaa”), paletti oli koossa.
Rehab • Ohjaaja: Phil Griffin • albumilta Back To Black
2006
Ronson tuotti Back To Blackin suurimmat hitit, uhmakkaan ’Rehabin’ ja surullisen ’Back To Blackin’. Hänen kanssaan on tehtiin myös kappaleet ’You Know I’m not Good’, ’He Can Only Hold Her’, ’Love Is a Losing Game’ ja ’Wake Up Alone’. Loput biisit (’Addicted’, ’Some Unholy War’, ’Tears Dry on Their Own’, ’Just Friends’ ja ’Mr. & Mrs. Jones’) tuotti jo Frankin ajoilta tuttu Salaam Remi.
Kaikkiaan tämä kappalesarja oli selkeämpi ja helpompi pala kuin Frank oli ollut. Back To Black olikin valtava menestys.
Loppu
Frankilla laulanut Amy Winehouse oli vielä varsin tavallisen oloinen 2000-luvun alun lontoolainen nuori nainen. Back To Blackin aikaan hän oli beehive-kampauksessaan, 60-luvun mekoissaan ja vahvassa meikissään hahmo ja tähti.
Back To Blackin kiertueet menivät hyvin vuoden 2007 lopulle saakka. Sitten alkoi vaikuttaa siltä, että Winehouse oli hauskan, suulaan ja tulisen ulkokuorensa alla hauras. Marraskuussa hän esiintyi päihtyneenä ja itkuisena, ja loput vuoden keikoista peruttiin sairausloman vuoksi.
You Know I’m No Good • albumilta Back To Black
2006
Back To Black pysytteli Euroopan suosituimpien albumien joukossa, ja kun se ja sen tekijät alkuvuodesta 2008 niittivät useita Grammy-palkintoja, suosio nousi kohisten. Winehouse palasi lavoille ja suoriutui keikoista vaihtelevalla menestyksellä.
Vuosikymmenen vaihteen lähestyessä Back To Blackin julkaisusta oli kulunut kolme vuotta. Levy-yhtiö toivoi Winehouselta uutta materiaalia, mutta yksittäisiä demoja lukuun ottamatta mitään ei kuulunut. Samaan aikaan paparazzit, haaskalinnut ja juorutoimittajat pitivät huolen siitä, etteivät artistin ongelmat jääneet suurelta yleisöltä nauramatta. Winehousesta oli tullut taiteilijaklisee, jota tasapainoisten ja kunnollisten ihmisten oli kiva paheksua. Koska hän oli Janis Joplinin lailla nainen, hänen päihdeongelmiaan ja huonoa käytöstään ei ihailtu yhtä paljon kuin jimmorrisonien.
Amy Winehousen viimeiseksi levytykseksi jäi Tony Bennettin Duets II -levylle tehty ’Body And Soul’. Hän nousi lavalle viimeisen kerran 20. heinäkuuta 2011 kummityttärensä Dionne Bromfieldin keikalla. Kolme päivää sen jälkeen hän liittyi ”27 Clubiin”, tietyssä iässä menehtyneiden tähtien kerhoon tuonpuoleisessa. Kuolinsyy oli alkoholimyrkytys.
Tony Bennett & Amy Winehouse: Body And Soul • Tony Bennett -albumilta Duets II
2011
Winehousen elämää painoivat hallitsemattoman julkisuuden ohella monenlaiset terveysongelmat erilaisista riippuvuuksista bulimiaan, itsetuhoisuudesta masennukseen ja luultavasti persoonallisuushäiriöön.
Hänen läheisensä pitivät huolen siitä, että laulaja jätti jälkeensä muutakin kuin traagisen tarinan ja kaksi levyllistä musiikkia. Amy Winehouse Foundation -hyväntekeväisyyssäätiö pyrkii auttamaan nuoria päihde- ja mielenterveysongelmissa. Se perustettiin vasta laulajan kuoleman jälkeen, mutta olisi varmasti saanut hänen siunauksensa. Winehouse oli elinaikanaan mukana rintasyövän ja ilmastonmuutoksen vastaisissa hankkeissa ja lukuisissa lapsiin liittyvissä hyväntekeväisyysprojekteissa.
Haastattelu dokumentista Reclaiming Amy
Vuoden 2011 loppuun mennessä Frankia oli myyty Euroopassa yli kaksi miljoonaa ja Yhdysvalloissa yli 300 000 kappaletta. Back To Blackin maailmanlaajuinen menekki on jo kauan sitten ylittänyt 16 miljoonan myydyn levyn rajan.
Amy Winehousen tarinasta on tehty kirjojen ja dokumenttien ohella Sam Taylor-Johnsonin ohjaama draamaelokuva Back To Black (2024).
Ari Väntänen | www.arivantanen.com
Amy Winehouse | kotisivu
Amy Winehouse | Facebook
Amy Winehouse | Instagram
Amy Winehouse Foundation | kotisivu
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Beth Gibbonsin muusana on menetys • Lives Outgrown [2024]
Billie Eilish rakennettiin lujalle pohjalle • Vuodet 2015–2024
Billie Holiday: Lady Sings The Blues [1956] – esillä koko elämä
Björk: Debut [1993] – oudosti välkkyvä tähti
David Bowie: hours… [1999] – enemmän voimaa rauhallisuudesta
Dina Ögon lumoaa lempeästi • Dina Ögon [2021] • Oas [2023] • Orion [2024]
Eva Dahlgren: En blekt blondins hjärta [1991] – suosion lakipiste
Florence + The Machine: Dance Fever [2022] – valintojen hinta
Kate Bush: Hounds Of Love [1985] – kun mestariteos on myös kaupallinen menestysLauryn Hillin Miseducation [1998] – uraa uurtanut oppitunti kaikille osapuolille
Madonna: Ray Of Light [1998] – electronican ja elämän äärellä
Marianne Faithfull: Broken English [1979] – uuden ajanlaskun alku
Mary J. Blige • Riutunut sielu jatkaa pakoaan – Mary J. Bligen tarina soulin ja hiphopin tienristeyksestä • Vuodet 1992–2023
Sade – sensuellia viileyttä • Diamond Life [1984] … Soldier Of Love [2010]
Suzanne Vega [1] 1985–1992 • Metropolin uusi tähti
Suzanne Vega [2] 1996–2022 • Lauluja ja tarinoita New Yorkista ja elämästä
Tina Turner: Private Dancer [1984] – uudistumisen ihme
Tracy Chapman – altavastaajien ääni • Tracy Chapman [1988]
💿
Amy Winehouse
Finna.fi
Frank | Island Records 2003
Back To Black | Island Records 2006
💿
Tony Bennett ja vierailijoita
Finna.fi
Duets II | Sony Music Entertainment 2011
💿
Kokoelmat • Soundtrackit • Livelevyt
Amy Winehouse
Finna.fi
Lioness: Hidden Treasures | Island Records /Lioness Records 2011
The Album Collection [Frank • Back To Black • Lioness] • 3CD | Universal Island Records/Island Record Group 2012
At The BBC • CD+DVD | Universal Island Records 2012
Amy – The Original Soundtrack Antonio Pinto & Amy Winehouse • soundtrack | Island Records 2015
The Collection [Frank • Back To Black • Lioness • Live In London • Remixes] • 5CD | Universal Music Operations Limited/UMC/Island 2020
At The BBC [A Tribute To Amy Winehouse by Jools Holland • The BBC Sessions • BBC One Sessions Live At Porchester Hall] • 3CD | Universal Music Operations Limited 2021
Back To Black • Her Music Her Life Her Legacy – Music From The Original Motion Picture • soundtrack • 2CD | UMC 2024
🎼🎶
Nuottialbumit
Amy Winehouse
Finna.fi
Frank
Back To Black
Lioness: Hidden Treasures
🎥🎶
DVD • Bluray
Amy Winehouse
Finna.fi
Amy – The Girl Behind The Name Ohjaaja Asif Kapadia, 122 min. | Universal Music Operations / On The Corner Films 2015
Back To Black Ohjaaja Sam Taylor-Johnson, 122 min. | Focus Features 2024
📚
Lue lisää Amy Winehousesta
Finna.fi
Amy Winehouse – popdiivan blues Chas Newkey-Burden & kääntäjä Taina Wallin, 224 sivua | 2008
📚
Läs mera om Amy Winehouse
Finna.fi
Min dotter Amy Mitch Winehouse & översättare Karin Andræ, 302 sidor | Bladh by Bladh 2012 • Pocketförlaget 2013
Amy Winehouse – en omöjlig kärlek Mick O’Shea & översättare Björn Linné, 198 sidor | Norstedts 2012
📚
Read more about Amy Winehouse
Finna.fi
Amy Winehouse – The Biography Chas Newkey-Burden, 211 pages | John Blake 2008
Saving Amy Daphne Barak, 224 pages | New Holland 2010
Amy Winehouse – A Losing Game Mick O’Shea, 185 pages | Plexus 2011
Back To Amy – An Intimate Portrait Of The Real Amy Winehouse Charles Moriarty & foreword: Asif Kapadia & introduction: Ashleigh Kane, 223 pages | Cassell Illustrated 2018
Amy Winehouse – In Her Words Amy Winehouse & Amy Winehouse Estate, 287 pages | HarperCollinsPublishers 2023
📱
Frank • 2003
Spotify
📱
Back To Black • 2006
Spotify
Frank • 2003
Back To Black • 2006