Spine | Relapse Records 2023
Myrkur • Vuodet 2014–2023
Myrkur • M • Mausoleum • Mareridt • Folkesange • Ragnarok Soundtrack • Spine
Musiikkia esille kirjastossa
• M | Relapse Records 2015
Myrkur on aina herättänyt ärsyyntymisen ja yllättyneisyyden tunteita, mutta hän on tehnyt sen oikeista syistä. Artistina hän kieltäytyy tyytymästä paikkaansa. Lokeroon asettumisen sijasta hän sahaa niiden väliseiniin ovia.
Amalie Bruunista (s. 1985) tuli black metal -muusikko vasta sen jälkeen, kun hän oli vuosien ajan levyttänyt popmusiikkia ja tehnyt jonkin verran mallin ja näyttelijän töitä. Tällainen ei tietenkään naisvihan vauhdittamille skenepingviineille käynyt.
Myrkurin nimetön debyytti-EP (2014) ja ensialbumi M (2015) kirvoittivat sellaisen määrän tappouhkauksia, että Bruunin oli suljettava väliaikaisesti sometilinsä. Sen sijaan aidosti musiikista välittävät tahot kuten kriitikot pitivät Myrkurin ensijulkaisuja vähintäänkin lupaavina.
Onde Børn • albumilta M
Ohjaajat: Cille Hannibal & Olivia Frølich
Seuraava yllätys tuli välittömästi. Sen sijaan, että Bruun olisi tehnyt Ulverin ja Darkthronen inspiroimaa metallisoundiaan entistä tunnetummaksi seuraavalla julkaisullaan, hän levyttikin livealbumin nimeltä Mausoleum (2016), jolla oli akustisia versioita ja kuorosovituksia vanhasta materiaalista. Tämä oli ensimmäinen merkki siitä, ettei Myrkur sen enempää kuin Amalie Bruunkaan tahtonut näyttäytyä yksiulotteisena.
Den lille piges død • livealbumilta Mausoleum
2016
Vasta toinen studioalbumi, painajaisista ja unihalvauskokemuksista inspiroitunut Mareridt (2017) palautti artistin black metalin tienoille – siinä riittikin ironiaa, että lannistamaan pyrkineen nettiuhkailun aiheuttamasta ahdistuksesta syntyi uutta, entistä vahvempaa taidetta. Mutta taaskaan Myrkur ei suostunut sujahtamaan valmiiseen muottiin. Mareridt oli vaikuttunut myös pohjoismaisesta kansanmusiikista ja neoklassisesta darkwavesta kuten Dead Can Dancesta.
Ulvinde • albumilta Mareridt
2017
Kolmas studioalbumi Folkesange (2020) sisälsi sitä mitä levyn tanskankielinen nimi lupasi: kansanlauluja, lähinnä skandinaavista perinnemusiikkia, jota Myrkur ei esittänyt rockinstrumenteilla vaan autenttisilla perinnesoittimilla kuten jouhikon kaltaisella talharpalla ja avainviululla eli nyckelharpalla. Se, että albumi ei sisältänyt nuottiakaan metallia, ei estänyt Metal Hammer -lehteä valitsemasta sitä julkaisuvuoden 50. parhaaksi metallialbumiksi.
Ella • albumilta Folkesange
2020
Kansanperinnealbumin jälkeen otettu askel tuntui loogiselta: Bruunin seuraava Myrkur-hanke oli musiikin säveltäminen Tanskan kuninkaallisen teatterin Ragnarok-näytelmään. Pohjoismaiseen mytologiaan pohjautuva esitys kertoi jumalten ja jättiläisten kamppailusta ragnarokin eli maailmanlopun pimeydessä.
Ragnarok Tema • Ragnarok-näytelmän soundtrackilta
2023
Mutta sitten tuli jotakin täysin muuta. Syksyllä 2023 julkaistu Spine esitteli uudistuneen artistin, joka ei edelleenkään piittaa siitä, kuinka paljon yleisö hänen siirroistaan hämmentyy. Spine ei ole kansanmusiikkilevy. Spine ei ole metallia. Spine ei ole ihan popmusiikkiakaan, tai rockia, joskin nyt Myrkur on taatusti lähempänä sitä kuin koskaan. Spine fuusioi vähän kaikkea, mitä Bruun on aiemmin tehnyt, mutta musiikin hallitsevat piirteet ovat Myrkurille uusia ja hänen kontekstissaan huomattavan helposti lähestyttäviä, jopa kaupallisia.
Mothlike • albumilta Spine
2023
Intromainen, surullinen ja eteerinen ensimmäinen biisi ’Balfaerd’ antaa odottaa jonkinlaista fantasiasoundtrackia, mutta ei: ’Like Humansin’ synkeänherkkä rock paljastaa, että nyt ollaan kaukana Keski-Maasta ja Skandinavian metsistä. Melankolisen popmelodian takana ryskää hetken verran blastbeat-komppi kuin muistuttaakseen siitä, miten kauas M-albumin postbläkkiksestä Myrkur on tullut.
Ajoittain sovitukset tuntuvat perustuvan sattumanvaraisuuteen ja mielleyhtymiin. ’Like Humansissa’ tamppaava biitti ja pulputtavat analogisyntetisaattorit komppaavat vahvaa laulumelodiaa, mutta yhtäkkiä taustalta nousee vanhan Myrkurin eläimellistä rääkynää ja heavy metalin -hengessä soitettu tapping-kitarasoolo. Jostakin mystisestä syystä tällaisetkin ratkaisut toimivat Myrkurin käsissä.
Like Humans • albumilta Spine
2023
’My Blood Is Goldissa’ Myrkur asettuu pianon ja jousisoitinten ääreen (multi-instrumentalistina hän soittaa levyllään kitaraa, bassoa, erilaisia kosketinsoittimia, viulua, avainharppua ja perkussioita) ja vakavoituu esittämään Spinen eteerisimmän ja kenties henkilökohtaisimman kappaleen. Albumin nimibiisissä tuota samaa äänikuvaa ja tunnelmaa kasvatetaan rockbändin soittimilla. Samaan pyrkii kaunis ’Devil In The Detail’, joka esittelee lopullaan black metalia keijukaismaisimmillaan.
Särökitarat soivat myös ’Valkyriernes Sangissa’, joka on puhtaasti hevibiisi jostain power metalin ja black metalin yhteiseltä rajapinnalta, mutta Bruunin melodiset lauluosuudet vievät sen lähelle folkia.
Valkyriernes Sang • albumilta Spine
2023
Spine on kaikesta vaihtelevuudestaan huolimatta kompakti levy, josta huokuu paitsi vision erikoisuus myös sen selkeys. Saattaa johtua Bruunin klassisesta musiikkikoulutuksesta, että vaikka hän yhdistelee vaikutteitaan täysin ennakkoluulottomasti, hän ei koskaan riko musiikin sisäisiä sääntöjä niin kuin esimerkiksi Björk tekee. Myrkurin musiikki on aina tietyllä tavalla oikeaoppista ja ehyttä, rohkeaa mutta ei erityisen friikkiä. Esimerkiksi raskas, groovaava ja tarttuva ’Blazing Sky’ on uudenlaista Myrkuria, mutta pohjimmiltaan melko tavanomaista rockia.
Blazing Sky • albumilta Spine
2023
Kun Spinen päättävä kehtolaulu ’Menneskebarn’ hiipuu hiljaisuuteen, tulee mieleen, että muinaiset kreikkalaiset taisivat keksiä sanan ”eklektinen” heti kohdattuaan ensi kertaa jotakin Myrkurin kaltaista.
Ari Väntänen | www.arivantanen.com
Myrkur | kotisivu
Myrkur | Facebook
Myrkur | Instagram
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Anna Järvisen muotokieli lumoaa • Lila / Liila [2022]
Björk – oudosti välkkyvä tähti • Debut [1993]
Dead Can Dance – lokeroimisen sietämätön raskaus • Vuodet 1981–2022
Florence + The Machine – valintojen hinta • Dance Fever [2022]
Kate Bush – kun mestariteos on myös kaupallinen menestys • Hounds Of Love [1985]
Madonna – electronican ja elämän äärellä • Ray Of Light [1998]
Marianne Faithfull – uuden ajanlaskun alku • Broken English [1979]
Myrkur – piikki puristien lihassa • M [2015]
Nick Cave & The Bad Seeds – pimeä tie kohti valoa • Skeleton Tree [2016]
PJ Harvey – himosta ja kaipauksesta • To Bring You My Love [1995]
Peter Gabriel [1] 1977–1985 • Progeyhtyeen keulakuvasta omavaraiseksi sooloartistiksiPeter Gabriel [2] 1986–2023 • Taiderockin vanhempi valtiomies
Radiohead – takaisin epätodellisuuteen • A Moon Shaped Pool [2016]
St. Vincent – kohtauksia selviytymisestä • Daddy’s Home [2021]
Suzanne Vega [1] 1985–1992 • Metropolin uusi tähti
Suzanne Vega [2] 1996–2022 • Lauluja ja tarinoita New Yorkista ja elämästä
The Boys Next Door ja The Birthday Party – Nick Caven esihistoria • Vuodet 1979–1983
The National – kaunis ja yksinäinen • High Violet [2010]
The Sisters Of Mercy – vaikean ihmisen uraauurtava elämäntyö • Vuodet 1980–2024
Tori Amos – rehellistä lauluntekijyyttä • Little Earthquakes [1992]
Two Witches – goottiskenen kuolemattomat • The Undead [2021]
Type O Negative – goottihevin kuninkaalliset • Vuodet 1982–2022
Myrkur
Finna.fi
Myrkur • EP | Relapse Records 2014
M | Relapse Records 2015
Mausoleum • live | Relapse Records 2016
Mareridt | Relapse Records 2017
Folkesange | Relapse Records 2020
Ragnarok: Original Soundtrack | Relapse Records 2023
Spine | Relapse Records 2023
Amalie Bruun
Amalie Bruun | Kick Music 2006
Housecat • EP | 2008
Branches • EP | 2010
Crush • EP | Beat 360/A:larm Music 2012
Ex Cops
Finna.fi
True Hallucinations | Other Music Recording Co. 2013
Lue lisää
Finna.fi
Artikkelihaku Myrkur
Lue lisää aiheesta black metal
Finna.fi
Blod, eld, död – en svensk metalhistoria Ika Johannesson & Jon Jefferson Klingberg, 364 sivua | Alfabeta 2011
Pirunkehto – suomalaisen black metallin tarina Tero Ikäheimonen, 512 sivua | Svart Publishing 2016
Kaaoksen ruhtinaat – mustan metallin messu Michael Moynihan & Didrik Søderlind, 511 sivua | Johnny Kniga 2008
Read more about black metal
Finna.fi
True Norwegian Black Metal – We Turn In The Night Consumed By Fire Peter Beste & Johan Kugelberg & Jon Kristiansen 208 sivua | Vice Books 2008
Black Metal – Beyond The Darkness Tom Howells (toimittaja) & Nathan T Birk & Diarmuid Hester & Hunter Hunt-Hendrix & Neill Jameson & Jon Jamshid & Jon Kristiansen & Peteris Kvetkovskis & Jérôme Lefèvre & Nicola Masciandaro & Louis Pattison & Nick Richardson & Brandon Stosuy & Justin Stubbs & Christophe Szpajdel, 189 sivua | Black Dog 2012
Blood, Fire, Death – The Swedish Metal Story Ika Johannesson & Jon Jefferson Klingberg & translated into English by Orvar Säfström, 335 sivua | Feral House 2018
Lords Of Chaos – The Bloody Rise Of The Satanic Metal Underground Michael Moynihan & Didrik Søderlind, 403 sivua | Feral House 2003
Lords Of Chaos – satanischer Metal : der blutige Aufstieg aus dem Untergrund Michael Moynihan & Didrik Søderlind, 423 sivua | Index Verlag 2002
Spine
Spotify
Mareridt • 2017
Folkesange • 2020
Spine • 2023
