Ultra Bra: Vapaaherran elämää – houkutuksen voimasta

Ultra Bra: Vapaaherran elämää (1996/2017).Mikä tämä Ultra Bra oikein on..? Pohdin tätä äänettömästi turkulaisessa levyliikkeessä vuonna 1995 kun kauppias esitteli ison bändin tuoretta EP-levyä Houkutusten kiihottava maku. Kansikuva herätti kiinnostusta, mutta laitoin rahani todennäköisesti Manic Street Preachersin tuotantoon. Tuumasin, että ehdin hommata tämän UB:n joskus myöhemmin. Kauppiaallahan oli levyjä monta.

Samaan aikaan kun epäröin, Ultra Bra meni eteenpäin. Bändisointi kasvoi, muusikoita ja laulajia vaihtui. EP:ltä kuultava almost there -fiilis alkoi jäädä pois samaan aikaan kun Antti Lehtinen ryhtyi auttamaan muusikoita rumpujen takaa. Basisti Tommi Saarikivi nosti kokonaisuuden svengiä. Vuokko Hovatta sovitti kouliintuneen äänensä Terhi Kokkosen, Anna Tuluston, Arto Talmeen ja Olli Virtaperkon klangiin. Bändijohtaja ja säveltäjä Kerkko Koskisen on täytynyt olla ylpeä Ultra Brasta jo varhain.

Yhtenä iltana Turun ylioppilaskylässä loppuvuodesta 1996 todistin poikkeuksellista musiikkifanitusta. Jatkojen isännän stereoista pauhasi kiihkeää sanomaa, kuin julistusta. Vastustamatonta yhdistelmää tiukkoja puhallinarreja, stemmalaulua ja kunnon biisejä. Hetken päästä yhdistin soundin Ultra Bran levyksi Vapaaherran elämää

Elokuvamainen hetkeni jatkui kuin hidastettuna. Kasetilta soiva Ultra Bran debyyttialbumi vaikutti isäntään vahvasti. Näin jo eteisestä miten hänen kätensä viuhtoivat – ilmakitara ja isosaundiset rummut olivat kuin tulessa. Sängyn reunalla hytkyvä hahmo oli jo estoista vapaa fani, täysin sisällä ysärin puolivälin kuumimman suomalaisbändin musiikissa. Katselin UB-fania ja kädessäni olevaa sinikantista The Beautiful Southin CD-levyä. Blue Is The Colour tuntui nyt etäiseltä, vaikka musassa on paljon samaa UB:n kanssa. Tuli voimakas tarve saada hevoskantinen Ultra Bra -levy.

Ymmärsin pian, että Vapaaherran elämää on valtava seikkailu. Se ruokki ajatuksia. Niitä toivat Anni Sinnemäen uudet tekstit, joista Kerkko Koskinen oli säveltänyt jotain ainutlaatuista. Sanoissa oli intohimoa, kantaaottavuutta, nuorta kiihkeyttä. Ultra Bra tuntui bändiltä, joka on valmis laulamaan tärkeistä asioista. Livenä tätä kaikkea tuuttasi viisi laulajaa. Vähän taaempana bändi, jossa oli kolme puhallinsoittajaa. 13-henkisessä kombossa oli vetoa, koska ilmaisussa oli jotain uutta ja lokeroimatonta. Mikä voisi olla houkuttelevampaa kuin ainutlaatuisuus?

Vapaaherran elämää sisältää dynamiikan huipentumia biisi toisensa jälkeen: ’Naispaholainen’, ’Säkeitä Erwin Rommelille’. ’Kahdeksanvuotiaana’ on aistikkaan soololaulun ja kaahaavan köörin mallisuoritus. Viihdemäinen pop selvästi lisäsi rytmiryhmästä nousevan rocktatsin väkevyyttä.

Ultra Bran jäsenillä oli kontakteja 1970-luvun laululiikkeeseen, ja ensilevytys Houkutusten kiihottava maku kustannettiin vasemmistolaisen laulukilpailun palkintona. Silti punaiselta vivahtavan puoluepopin leima istui yhä huonommin bändin svengiin. Yhteyksiä agit prop -agendaan yritettiin turhaan ympätä Ultra Bralle rasitteeksi. Ehkäpä kuin härnätäkseen UB-laulajat Tulusto, Hovatta ja Kokkonen poseerasivat Helsingin Sanomien Nyt-liitteen emansipoivassa kansikuvassa punaisissa Ultrabra-rintaliiveissä. Vasemmistolaisuutta paremmin bändiä kuvaa asiapitoinen haaveilu, suomalaiseen rockunelmaan yhdistetty viihdemusiikin perinne, laulemat ja agit prop -aikaankin pinnalla ollut euroviisumainen orkestrointi.

Fanin näkökulmasta on tärkeää että bändi on visuaalinen. Ultra Bra teki musiikistaan komeita julkaisuja. Jokainen Ultra Bran neljästä albumista pakattiin harkitusti. Kansiin otetut valokuvat sykähdyttävät edelleen, myös Svart Recordsin kautta tulleilta uusintajulkaisuilta. Monet kuvat tuntuvat kuin välittävän viestiä ”Kato, tällanen levy me tehtiin!” Ja viesti meni perille. Ultra Bran ura jatkui festarikeikkoihin ja supersuosittuihin levyihin Kroketti ja Kalifornia. Viimeinen albumi Vesireittejä julkaistiin vuonna 2000.

Ultra Bran jälkeen Terhi Kokkonen, Joel Melasniemi, Tommi Saarikivi ja Antti Lehtinen perustivat uuden bändin. Scandinavian Music Groupin debyyttilevy Onnelliset kohtaa julkaistiin syksyllä 2002. Vuoteen 2015 mennessä SMG on tehnyt kahdeksan menestysalbumia. Music Finland listaa (tammikuu 2021) säveltäjä Olli Virtaperkon tuotantoa yli 90 teosta. Kerkko Koskinen ryhtyi rockiskelmällisen laulajauran jälkeen vetämään Kollektiivia ja erilaisia yhteistyöprojekteja. Vuokko Hovatta on luonut korkeatasoista soolouraa debyyttialbumista Lempieläimiä (2008) alkaen. Ultra Bran toistaiseksi viimeiset keikat vedettiin Hartwall Areenalla joulukuussa 2017. Yksi konsertti-illoista on katsottavissa Yle Areenassa.

** **

Käsistäni päästämästäni EP-levystä Houkutuksen kiihottava maku tuli harvinaisuus. Se jäi puuttumaan myös Turun musiikkikirjaston ansiokkaasta kokoelmasta. Onnistuin löytämään levyn myöhemmin, mutta olivathan nuo biisit jo kokoelmallakin. Ja biiseistä kuuli, että Ultra Bran todellisesta voimasta kertoi vasta Vapaaherran elämää.

Tuomas Pelttari

Vapaaherran elämää
Vuokko Hovatta – laulu
Terhi Kokkonen – laulu
Anna Tulusto – laulu
Arto Talme – laulu
Olli Virtaperko – laulu
Kari Pelttari – trumpetti, pikkolotrumpetti, flyygelitorvi
Ilmari Pohjola – pasuuna
Marko Portin – tenorisaksofoni, bassoklarinetti
Kerkko Koskinen – flyygeli, laulu
Joel Melasniemi – kitara
Tommi Saarikivi – bassokitara
Antti Lehtinen – rummut, patarumpu
Jan Pethman – lyömäsoittimet

Mikko Karjalainen – trumpetti, flyygelitorvi
Mikko Koponen – trumpetti
Niko Kokko – bassopasuuna
Timo Lassy – alttosaksofoni, huilu
Janne Murto – huilu

Jousiryhmä:
Pasi Heikkilä, Villeveikko Honkkila, Jussi Jaatinen, Babe Kokkonen, Elli Palovaara & Maria Sinbel – viulu
Maarit Holkko & Joona Nissinen – alttoviulu
Sasha Mäkilä & Olli Virtaperko – sello

Sanoitukset:
Anni Sinnemäki
Janne Saarikivi
Pekka Lahdenmäki
Juhana Rossi
Anna Ahmatova/kääntäjä Pentti Saaritsa

Äänittäjät: Silja Suntola, Kirsi-Maria Peteri & Esko ”Suikki” Jääskä
Miksaaja: T.T. Oksala
Tuottajat: Pekka Aarnio & Kerkko Koskinen

Varaa Onnelliset kohtaa kirjastosta.
Varaa Ultra Bran debyyttialbumi Vapaaherran elämää kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt
Ultra Bra | Finna.fi

Houkutusten kiihottava maku • CD-EP | Ray Milland Records 1995
Vapaaherran elämää • CD • Kasetti | Pyramid/Johanna Kustannus 1996 • Nuottikirja 1997 • LP-painos Svart Records 2017
Kroketti • CD | Pyramid 1997 • LP-painos Svart Records 2017 • Kasetti-uusintapainos Lipposen levy ja kasetti 2020
Kalifornia • CD • Kasetti | Pyramid 1999 • LP-painos Svart Records 2017
Vesireittejä • CD | Pyramid 2000 • LP-painos Svart Records 2017

Kokoelmalevyt & VHS
Ultra Bra • SMG • Kerkko Koskinen | Finna.fi

Sinä päivänä kuin synnyin • 2CD | 2001 • 2LP Ainoa Productions 2017
Parhaat • CD | 2008
Vapaaherran elämää & Kroketti • 2CD | Johanna Kustannus 2009
Sinä päivänä kuin synnyimme • 3LP | Svart Record 2017
Videot 1996–2001 + konserttitaltiointi Tampere-talolta 27.11.2000 • VHS, 102 min | Pyramid/Johanna Kustannus 2001

Näin minä vihellän matkallani SMG • CD & 2CD | Sony/RCA/Cortison Records 2009

Rakkaus viiltää & Lolita Kerkko Koskinen • 3LP | Svart Record 2017
Vuodet 2002–2017 Kerkko Koskinen ja eri kokoonpanoja • 6CD | Svart Record 2017

Nuottijulkaisut
Ultra Bra | Finna.fi

Vapaaherran elämää, 54 sivua | Love Kustannus 1997
Kaikki laulut, 207 sivua Toimittaja Antero Helander | Love Kustannus 2001

Nuottijulkaisut
Olli Virtaperko | Finna.fi

Spoilt Bastard’s Christmas Carol For Harpsichord, 9 sivua | Olli Virtaperko 2002
Kehtolaulu (Lullaby), 2 sivua | Olli Virtaperko 2003
Kalkkeen meri ahtona – harmonikalle ja konserttikanteleelle, 10 sivua | Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus | 2006
Pirun keuhkot – The Devil’s Lungs – harmonikalle, 15 sivua | Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus 2006
Quattro elementi – miniature per pianoforte, 13 sivua | Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus 2008
Häähymni (vanhaan tyyliin) = Wedding Hymn (In The Old Style) – SSAA tai = or TTBB, 2 sivua | Sulasol 2009
Sateen jälkeen – kaksi laulua viisiääniselle naislauluyhtyeelle, 15 sivua. Säveltäjä Olli Virtaperko, sanoitukset Saima Harmaja | Sulasol 2009
Lampaanviulu – uusia suomalaisia kaanoneita, 50 sivua | Atena 2010
Kuru – for symphony orchestra, 47 sivua | Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus 2011

Levyhyllyt
Ensemble Ambrosius | Finna.fi

The Zappa Album | BIS 2000
Metrix | Ambrosius Entertainment 2002
Soabbegealdinoaivi | Ambrosius Entertainment 2017

Levyhyllyt
Olli Virtaperko | Finna.fi

Romer’s Gap – Three Concertos | Ondine 2017

Levyhyllyt
Vuokko Hovatta | Finna.fi

Lempieläimiä | Sony BMG 2008
Liaani | Sony 2010
Minä rakastan ikuisesti | Kaiho/Warner Music 2013
Voi kuinka myrsky rauhoittaa Aulikki Oksanen • Vuokko Hovatta • Zarkus Poussa | ZP 2015
Pysykää sängyssä sunnuntaisin Vuokko Hovatta Kolmisin | Doorbell Music 2018

Levyhyllyt
Scandinavian Music Group | Finna.fi

2000–2009

Onnelliset kohtaa • CD | BMG Finland/Terrier Records 2002 Levyhyllyt • Onnelliset kohtaa
Nimikirjaimet • CD | BMG Finland/RCA/Cortison Records 2004
Hölmö rakkaus ylpeä sydän • CD | BMG Finland/RCA/Cortison Records 2006
Missä olet Laila? • CD+DVD • CD | Sony BMG Finland/RCA/Cortison Records 2007
”Palatkaa Pariisiin!” • CD | Sony/RCA/Cortison Records 2009

2010-luku

Manner • LP • CD | Sony/RCA/Cortison Records 2011
Terminal 2 • LP • CD | Sony/RCA/Cortison Records 2014
Baabel • LP • CD | Sony/RCA/Cortison Records 2015

Levyhyllyt
Kerkko Koskinen | Finna.fi

Rakkaus viiltää | Pyramid 2002
Lolita | Pyramid 2005
Agatha | Ricky-Tick Records 2007
Yhteinen sävel ”Ei aika mennyt koskaan palaa” | Warner Music Finland 2009
Trains & Letters Kerkko Koskinen Orchestra | Ricky-Tick Records 2011
Kerkko Koskinen Kollektiivi | Johanna Kustannus 2012
Kerkko Koskinen Kollektiivi 2 | Johanna Kustannus 2014

Vain elämää 8
[= Terhi Kokkonen • Mira Luoti • Sani • Arttu Wiskari • Aki Tykki • Danny • Kasmir]
Finna.fi

Vain elämää – kausi 8 – ensimmäinen kattaus • CD | Warner Music Finland 2018
Vain elämää – kausi 8 – toinen kattaus • CD | Warner Music Finland 2018

Anssi Kela: Aukio – rohkeutta aallonpohjalla
Egotrippi: 10 – valttina puhuttelevuus
Jarkko Martikainen & Luotetut miehet: Ruosterastaat – myötäelämisen pistämätön keveys
Knipi ja menetysten kauneus
Maj Karma: 101 tapaa olla vapaa – ristiriitaisia tunteita kriisitilanteissa
Mariska: Toisin sanoen – raikas uusi kulma
Maustetytöt: Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä – olemisen särkyvä hauraus
Pariisin Kevät: Kaikki on satua – läpimurto todellisuudesta toiseen
Ruusut: Kevätuhri – inhimillisyyttä ajankuvan alla
Samuli Putro: Pienet rukoukset – ihana raastava elämä
Scandinavian Music Group: Onnelliset kohtaa – loistelias ja paineeton popdebyytti
Zen Café: Helvetisti järkeä – rumia sanoja rakkaudesta

Lue lisää Ultra Brasta | Finna.fi

Sokeana hetkenä Ville Similä & Mervi Vuorela, 339 sivua | WSOY 2018
Artikkelihaku Ultra Bra

Ville Similä & Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä (WSOY 2018.)
Ville Similän ja Mervi Vuorelan kirjoittama historiikki Ultra Bra – Sokeana hetkenä julkaistiin vuonna 2018.

Lue lisää
Terhi Kokkonen | Finna.fi

Rajamaa, 192 sivua | Otava 2020

Ultra Bra: Vapaaherran elämää (1996/2017).
Ultra Bran debyyttialbumi Vapaaherran elämää julkaistiin alun perin vuonna 1996. Svart Recordsin toteuttama gatefold-kantinen vinyylipainos ilmestyi 2017.

Maritta Kuula: Kuuluisaa sukua – oman tien kulkija

Kuuluisaa sukua | Castafiorello 2014

Missä on Maritta Kuula? Luultavasti siellä missä ennenkin, maan alla kirjoittamassa ja laulamassa lauluja, joita kuulevat vain ne vihkiytyneet, jotka tieten tahtoen ovat etsiytyneet undergroundin perimmäisiin onkaloihin, sinne, missä ei kuuluta edes mihinkään skeneen. Sanaa ”kulttiartisti” käytetään leväperäisesti, mutta Kuulaan se sopii – onhan tuo etuliite luotu luonnehtimaan hänen kaltaisiaan pienen piirin suosikkeja ja yksityisyytensä suhteen salaperäisiä taiteilijoita.

”Mun haaveeni liittyvät mahdottomuutta vastaan taistelemiseen”, Kuula kertoi vuonna 2008 rocklehti Sueen tekemässäni haastattelussa. ”Haluan kokeilla asioita, jotka ovat mulle vaikeita sekä väistellä ajalle tyypillisiä asioita. Etsin omaa tietäni valtavirran ulkopuolella.”

Sieltä hänen tiensä myös alkoi. Kuula teki ensimmäiset levytyksensä Kauko Röyhkän kanssa perustamassaan 500 kg lihaa -yhtyeessä. Bändin debyyttialbumi oli vuonna 1982 julkaistu Etkös ole ihmisparka, jonka kappaleet oli sävelletty Antti Achreniuksen, Yrjö Jylhän ja Uuno Kailaan runoihin. Sooloartisti Kuulasta tuli vuoden 1992 Maritta Kuula & Karvanopat -levyllä. Lilithin, Plastic Passionin ja oman Castafiorello-levymerkkinsä kaltaisille riippumattomille toimijoille levyttäneen Kuulan viimeisin studioalbumi Kuuluisaa sukua ilmestyi keväällä 2014.

Kuuluisaa sukua -levyllä Kuulan säveltämiä ja sanoittamia kappaleita ovat sovittaneet Heikki Tikka, Miikka Paatelainen ja Eeva Koivusalo. Kuula kirjoittaa eläytyen lauluja ihmisistä ja heidän kokemusmaailmoistaan – satavuotiaasta naisesta, pyromaanimiehestä, ihmisten säikyttelyä kavahtavasta ennustajasta, elämän pelkäämisestä. Hahmogalleria on varsin laaja, kuten biisien
nimistä (’Veli George’, ’Malli tai laulajatar’, ’Pääsiäisnoita’, ’Runoilija’, ’Arabian Lawrence’) voi päätellä. Jos aiheet eivät ole tavanomaisia, ei sitä ole myöskään musiikki, johon ne on puettu. Lempeä melodia saattaa kuljettaa selässään kipeitä teemoja. Yleisestä käsityksestä poiketen Kuulan sävellykset eivät kuitenkaan ole erityisen hankalia tai omituisia – epätavallisia kyllä, mutta eivät mitenkään abstrakteja.

”Olen kuunnellut paljon viihdemusiikkia, Cole Porteria, Sinatraa ja diskoa”, Kuula kertoi Suessa. ”Siltä pohjalta sitten väännän omaa, sekoboltsista soundiani.”

Tässä multitaskaamisen kulta-ajassa Kuulan suurin haaste on se, että häntä pitäisi oikeasti kuunnella. Hänen biisinsä ovat laulajansa lailla samaan aikaan hillittyjä ja melodramaattisia, eikä niistä aina saa otetta yhdellä läpisoitolla. Kuulan ääni soi tuttuun tapaan vuoroin herkkänä, vuoroin paatoksellisena, mutta aina vähän outona. Tulkitsijana hän voi olla yhtä hyvin heliumia hengittänyt viettelijätär kuin taistolaislauluihin höyrähtänyt vanha kabareetähti. Pinnalta tyynen Kuuluisaa sukua -levyn meininki on menevimmillään ’Veli Georgessa’.

Kuulan vaikutteet tulevat 1960–70-luvuilta – selvimmin siitä kertoo ’Vaaleanpunaista’, jossa Phil Spectorin helisevä ja kohiseva äänimuuri kohtaa napakan diskopopin ja tarinankerronnan. Hänen musiikkinsa on lähellä laulelmaa ainakin siinä, että sanoitukset ovat kaiken keskiössä. Vaikka esimerkiksi ’Talo tulessa’ ja ’Malli tai laulajatar’ ovat kertosäkeellisiä kappaleita, niiden kantava rakenne on tarina. Ei ole lainkaan vaikeaa kuvitella Kuulaa käsikirjoittamassa vaikkapa jotakin musiikkiteatteriin liittyvää. Sellaisia suunnitelmia hänellä ei tiettävästi ole, mutta mikäli Maritta Kuula ei ole muuttanut mieltään viimeksi kuluneen vuoden aikana, jotakin hän tulee vielä julkaisemaan.

”Mulla on voimakas tarve tehdä musiikkia ja teen levyjä niin kauan kuin mahdollista”, Kuula sanoi Suen haastattelussa 2008. ”Kovin helppoa se ei kuitenkaan ole.”

Mihin Maritta Kuula sitten on matkalla? Kuka tietää. Viime aikoina hän on soittanut duokeikkoja eri indieyhteyksistä tutun Janne Lastumäen kanssa. Toivottavasti se ennakoi uuden musiikin julkaisua.

Ari Väntänen
www.arivantanen.com

Maritta Kuula Facebook

Hae Maritta Kuulan ’Kuuluisaa sukua’ kirjastosta.

Hae Kuuluisaa sukua kirjastosta:
esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt
Maritta Kuula | Löydä Finnasta

Maritta Kuula & Karvanopat (LP & CD | Herodes 1992)
Valo ota vastaan (CD | Lilith 1997)
Jeesus Hollywoodissa (CD | Lilith 1999)
9 henkeä (CD | Lilith 2002)
Koko kirjo (2CD-kokoelma | Lilith 2006)
Ampiaisten kuningatar (CD | Castafiorello 2008)
Kuuluisaa sukua (CD | Castafiorello 2014)

500 kg lihaa | Löydä Finnasta
Etkös ole ihmisparka (LP | Mirror 1982)
Ruusumajassa (LP | Euros Records 1987)
Akvaario (LP | Euros 1988)
Sielu (CD | Plastic Passion 2004)
Nuori mies (CD | Plastic Passion 2007)

Muista myös demokokoelma | Löydä Finnasta
500 kg lihaa: Yksinäinen ratsastaja (CD | Karkia Mistika 2014)

Lue lisää | Löydä Finnasta
Aho, Arja & Taskinen, Anne: Rockin korkeat korot – suomalaisen naisrockin historia!, 321 sivua | WSOY 2003
Forss, Timo & Kiiskinen, Satu & Karttunen, Ari: Alumiinikuu – suomalaista rocklyriikkaa, 114 sivua | Kirjayhtymä 1999
Röyhkä, Kauko: Get on – 101 rocklyriikan parasta, 217 sivua | Tammi 2000

Maritta Kuula: Kuuluisaa sukua (2014).