Maria Ylipää & Emma Salokoski: Kauniita piikkejä – raja-aitoja rikkovaa laulelmaa

Kauniita piikkejä | Texicalli Records 2024

Musiikkia esille kirjastossa

Maria Ylipää & Emma Salokoski: Kauniita piikkejä (Texicalli Records 2024).

Maria Ylipää ja Emma Salokoski julkaisivat ensimmäisen duoalbuminsa Omani uni vuonna 2010, ja nyt yhteistyö on viimein saanut jatkoa. Kauniita piikkejä osoittaa yhä vakuuttavammin, kuinka saumattomasti heidän äänensä ja musiikilliset ajattelutapansa sopivat yhteen. Laulukielinä on sekä suomi että ruotsi, mikä on kaksikolle luontainen ratkaisu. Ylipää tuli tunnetuksi nimiroolistaan Benny Anderssonin ja Björn Ulvaeuksen kirjoittamassa musikaalissa Kristina från Duvemåla, Salokoski puolestaan puhui lapsuudessaan ensisijaisesti ruotsia. Itse musiikki on molemmilla levyillä rohkea yhdistelmä laulelmaa, jazzia sekä vaikutteita niin klassisen kuin kansanmusiikin puolelta. Laulajien valitsemiin runoteksteihin tarttuneita säveltäjiä ja muusikoita yhdistää lokerointia kaihtava monipuolisuus, valmius heittäytyä uusiin haasteisiin. Anna-Mari Kähärä sävelsi uutuusalbumin ’Sisaren’ Elvi Sinervon runoon.

Maria Ylipää & Emma Salokoski: Sisar • albumilta Kauniita piikkejä
2024

Helsingissä 1976 syntynyt laulaja ja lauluntekijä Emma Salokoski aloitti 11-vuotiaana viulunsoiton. Laulamiseen hän alkoi keskittyä Sibelius-lukiossa, mistä hän jatkoi musiikkiteatteriopintoihin Tukholman Kulturama-korkeakouluun. 1990-luvun lopulla Salokoskea työllisti kaksi musikaaliproduktiota, Tampereen Teatterin Rent sekä Helsingin kaupunginteatterin Les Misérables. Jatko-opinnot Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa ja Sibelius-Akatemian jazzlinjalla jäivät kesken, kun Salokoski omisti aikansa vuonna 1999 perustetulle Quintessence-yhtyeelle.

Quintessence: Talk Less Listen More (Texicalli Records 2002).

Jazzia, soulia, hip hoppia ja progeakin sekoitelleessa Quintessencessä ovat soittaneet mm. kitaristi Aki Haarala, kosketinsoittaja Tuomo Prättälä ja trumpetisti Verneri Pohjola. Yhtyeen ensimmäinen pitkäsoitto Talk Less Listen More (2002) sai verrattain hyvin huomiota ja se julkaistiin reilu pari vuotta myöhemmin myös englantilaisen levy-yhtiön kautta. Tässä siltä funk-sävyinen ’Raindrops’.

Quintessence: Raindrops albumilta • Talk Less Listen More
2002

Jo ennen Quintessencen kakkosalbumia 5 am (2004) Salokosken oma trio julkaisi osin bossa novaan suuntautuneen EP:n Puutarhassa (2003), jonka nimikappale on peräisin Pekka Strengin toiselta albumilta Kesämaa (1972). Salokosken isä oli tuon liian varhain menehtyneen kulttitaiteilijan serkku. Emma Salokoski Triossa soittivat kitaristi Mikko Kosonen ja basisti Lauri Porra; kosketinsoittajana EP:llä vieraili Tuomo Prättälä.

Emma Salokoski Trio: Puutarhassa

Rumpali Marko Timosen liittymisen myötä trio muuttui Emma Salokoski Ensembleksi. Sen ensilevyn Kaksi mannerta (2005) tunnetuin kappale lienee ’Miksi sä meet’, jonka pohjana ollut ’Porque te vas’ nousi aikoinaan kansainväliseksi hitiksi Carlos Sauran elokuvasta Korppi sylissä (1976). Ensemblen kolmas albumi Valoa pimeään (2012) koostuu kokonaan alkuperäiskappaleista pääosin Salokosken sanoituksiin. Kultalevykantaan yltäneellä Kaksi mannerta -albumilla sen sijaan on myös yksi Salokosken kokonaan oma sävellys, kaihoisasti keinuva ’Sua jos aattelen’.

Emma Salokoski Ensemble: Sua jos aattelen • albumilta Kaksi mannerta
2005

Quintessencen, sen jatkumon Q-Continuumin sekä Salokosken nimeä kantaneiden kokoonpanojen lisäksi laulaja on levyttänyt ruotsinkielisen albumin Vi sålde våra hemman (2009) jazzyhtye Ilmiliekki Quartetin kanssa. Emma Salokosken omalla nimellään julkaisema Kiellettyjä asioita (2015) on suurimmaksi osaksi hänen itsensä säveltämä, pophenkinen albumi. Uudehko levy Viileässä virrassa (2023) on yhteisprojekti kitaristi ja multi-instrumentalisti Jarmo Saaren kanssa. Sillä kuultava ’Veden alla’ on alun perin Emma Salokoski Ensemblen kakkosalbumin (2008) rakastettu nimikappale, jonka sävelsi Salokosken tekstiin Eero Heinonen.

Emma Salokoski & Jarmo Saari: Veden alla • albumilta Viileässä virrassa
2023

Pirkanmaalla varttunut Maria Ylipää (s. 1981) valmistui vuonna 2005 näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta. Esiinnyttyään TV-sarjassa Rikospoliisi Maria Kallio (2003) hän sai ensimmäisen naispääosansa Pekka Mandartin ohjaustyössä Keisarikunta (2004). 1950-luvun Kotkaan sijoittuvan, musiikintäyteisen elokuvan kuvauksissa hän tutustui Emma Salokoskeen, joka näytteli Liisa-nimistä tarjoilijaa. Ylipään muita elokuvia ovat mm. Miss Farkku-Suomi (2012), Ollaan vapaita (2015) ja Baby Jane (2019); TV-komedian ystäville hän on tullut tutuksi Antti Luusuaniemen esittämän lääkärin lentäjävaimona Luottomies-sarjassa.

Maria Ylipää & Emma Salokoski: Omani uni (Texicalli Records 2010).

Laulajana Ylipää on ollut mukana Jukka Leppilammen, Jarmo Savolaisen sekä Dallapé-yhtyeen levyillä, mutta juuri Salokosken kanssa tehty Omani uni käynnisti hänen oman levytysuransa. Projekti oli saanut alkunsa Viapori Jazz -festivaalien konserttina, jossa naiset esittivät uusia runosävellyksiä jousikvartetin ja jazztrion kera. Sävellyksiä tekivät mm. Lauri Salokoski (Emman veli), Outi Tarkiainen ja Pekka Kuusisto niinklassikkorunoilijoidemme kuin nykysanoittajienkin teksteihin, teemojen vaihdellessa rakkaudesta kuolemaan, vankeudesta kauneuden kiroukseen. Olavi Louhivuoren sävellys ’Pohjolan kevät’ pohjautuu Edith Södergranin runoon.

Maria Ylipää & Emma Salokoski: Pohjolan kevät • albumilta Omani uni
2002

Maria Ylipää: Onerva (Texicalli 2013).

Myös Maria Ylipään ensimmäinen sooloalbumi Onerva (2013) on runolähtöistä laulelmaa; L. Onervan runoja puki sävellyksiksi Anna-Mari Kähärä. Helsingin Sanomien arvostelun mukaan levy on ”taiteellisesti kunnianhimoinen ja eritoten tunteisiin vetoava” teos, joka täyttää ”Suomen laulumusiikin ja musiikkiteatterin eliittiin” nousseeseen taiteilijaan kohdistuneet odotukset. Olen samaa mieltä.

Maria Ylipää: Tulit tuska • albumilta Onerva
2013

Ilmeisen pitkään ja hartaasti kypsytelty Kauniita piikkejä jatkaa Omani unen linjoilla erilaisista musiikillisista aineksista ammentavana, taiteellisesti kunnianhimoisena laulelmateoksena. Runotekstit valikoituivat tällä kertaa kypsempien naisten elämänkokemuksen pohjalta. Jousikvartetin ohella levyllä soittavat kitaristi Teemu Viinikainen, basisti Antti Lötjönen, rumpali Olavi Louhivuori, Niko Kumpuvaara haitarissa sekä Jukka Perko sopraanosaksofonissa. Kunnolla auetakseen albumi vaatii kuulijaltaan antautuvaa keskittymistä, jolloin runous ja hienovarainen musiikki kietoutuvat toisiinsa symbioottisesti. Anna-Mari Kähärän Anna-Greta Widen tekstiin säveltämällä avausraidalla ’Bitter vår’ etenkin jouset ja saksofoni maalaavat kauniisti syksyistä melankoliaa.

Maria Ylipää & Emma Salokoski: Bitter vår • albumilta Kauniita piikkejä
2024

Suurelta osin levyn tunnelmat ovat melko seesteisiä, hauraita ja tummanpuhuvia, mutta Matti Pentikäisen sanoittama ja Marzi Nymanin säveltämä nimikappale tarjoaa poikkeuksellisen rokkaavan ja dynaamisesti etenevän tulkinnan parisuhteen sokeista pisteistä. ”Sä haluut enemmän / Sä haluut kokea / Sä haluut tuntea / Mut sä et tunne mua.”

Maria Ylipää & Emma Salokoski: Kauniita piikkejä • albumilta Kauniita piikkejä
2024

Jo yksistään Marzi Nymanin kaksi muuta sävellystä antavat osviittaa albumikokonaisuuden musiikillisesta monisärmäisyydestä: Södergran-tulkinta ’Landet som icke är’ annostelee jousia, haitaria ja vaihtuvia rytmejä nimibiisiä viipyilevämmäksi kamariprogelaulelmaksi, kun taas ’Strömviks visan’ countrymaisen rennot melodiat jäävät helposti päähän soimaan. Yksi omista suosikeistani on sanoittaja Sofi Oksasen ja säveltäjä Olavi Louhivuoren runokuviltaan koskettava ja äänimaisemaltaan uljaasti pidättyväisyydestä korkeuksiin vapautuva ’Älä hautaa minua aamulla’.

Maria Ylipää & Emma Salokoski: Älä hautaa minua aamulla • albumilta Kauniita piikkejä
2024

Albumin loppuunmyyty julkaisukonsertti pidettiin Espoon Sellosalissa 20. huhtikuuta. Elokuun kolmantena Kauniita piikkejä -konsertti nähdään Tampereen seudulla, kun jazztrion ja jousikvartetin säestämät laulajat esiintyvät Laukon kartanon puistossa. Suuria yleisöjä Emma Salokosken ja Maria Ylipään tähdittämä musiikki ei todellakaan kosiskele, mutta jos haluat päivittää käsitystäsi siitä, mitä kaikkea runouteen pohjaava musiikki voi tänä päivänä olla, Kauniita piikkejä kannattaa ehdottomasti ottaa haltuun.

Matti Pajuniemi

Maria Ylipää | Instagram
Maria Ylipää | Actors In Scandinavia
Emma Salokoski | kotisivu
Emma Salokoski | Instagram
Texicalli Records | kotisivu
Texicalli Records | Facebook
Texicalli Records | Instagram

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Al Stewart: Year Of The Cat [1976] – tarinankerrontaa huipputuotannolla
Annie Haslam – brittiprogen satakieli • Annie In Wonderland [1977]
Clannad [1] 1970–1982 • Häilyvä kelttiläisyys ja modernin läsnäolo
Clannad [2] 1983–2024 • Aineettomasta new age -folkista takaisin juurille
Gentle Giant: Octopus [1972] – svengaavan progen ytimessä
Hector: Nostalgia [1972] – romantiikkaa tekniikan sukupolvelle
Horslips – unohdettu helmi Irlannista • Vuodet 1970–2024
Jane Siberry: The Walking [1987] – artistista vapautta parhaimmillaan
Jim Pembroke teki historiaa Suomessa – If The Rain Comes [2014]
Joni Mitchell: A Song To A Seagull [1968] – kun aitous välittyy

Kate Bush: Hounds Of Love [1985] – kun mestariteos on myös kaupallinen menestys
Neil Young: After The Gold Rush [1970] – elokuvaton soundtrack
Nick Drake – lauluja suljettujen ovien takaa • Five Leaves Left [1969]Bryter Layter [1970]Pink Moon [1972]
Paul Simon: Graceland [1986] – silta yli synkän virran
Pekka Streng – kohti unen maata • Magneettimiehen kuolema [1970]Kesämaa [1972]Unen maa [2009]
Outi Tarkiainen – luonnon- ja elämänvoimien säveltäjä • The Earth, Spring’s Daughter | Saivo [2020]
Robert Plant: Carry Fire [2017] – näin luodaan vanhasta uutta
Sandy Denny – folk rockin unohtumaton ääni
Suzanne Vega [1] 1985–1992 • metropolin uusi tähti
Suzanne Vega [2] 1996–2022 • lauluja ja tarinoita New Yorkista ja elämästä
Tracy Chapman [1988] – altavastaajien ääni
Viitasen Piian Ihmisen aika [2024] onnistuu monella tasolla

💿
Maria Ylipää & Emma Salokoski
Finna.fi

Omani uni | Texicalli Records 2010
Kauniita piikkejä | Texicalli Records 2024

💿
Maria Ylipää
Finna.fi

Onerva | Texicalli 2013
Piazzolla! YlipääKuusistoKumpuvaaraHerralaNyman | Texicalli 2022

💿
Emma Salokoski Trio
Finna.fi

Puutarhassa | Texicalli Records 2003

💿
Emma Salokoski Ensemble
Finna.fi

Kaksi mannerta | Texicalli Records 2005
Veden alla | Texicalli Records 2008
Parhaat – 12 klassikkoa | Texicalli Records 2012
Valoa pimeään | Warner Music Finland 2012

💿
Emma Salokoski
Finna.fi

Kiellettyjä asioita | Warner Music Finland 2015

💿
Emma Salokoski & Ilmiliekki Quartet
Finna.fi

Vi sålde våra hemman | Suomen musiikki 2009
Ligger du fortfarande i sängen! | Svart Records 2018

💿
Emma Salokoski & UMO
Finna.fi

Rytmihyrräeläinlauluja lapsille / Rytmyradjursånger för barn • 2CD | EMI Finland/UMO 2011

💿
Quintessence
Finna.fi

White Light EP | Dorado 2000
Talk Less Listen More | Texicalli 2002
5am | Texicalli/Jupiter 2004

Kauniita piikkejä
Bitter vår
Kauniita piikkejä
Sisar
Skärp dig, Sapiens!
Minä soitan sinut
Landet som icke är
Ungdom
Älä hautaa minua aamulla
Kom natt
Strömsviks visa
Vieras
Sopisiko

Kauniita piikkejä • 2024
Spotify

Talk Less Listen More Quintessence • 2002

Quintessence: Talk Less Listen More (Texicalli Records 2002).

Onerva Maria Ylipää • 2013

Maria Ylipää: Onerva (Texicalli 2013).

Omani uni Maria Ylipää & Emma Salokoski • 2010

Maria Ylipää & Emma Salokoski: Omani uni (Texicalli Records 2010).

Kauniita piikkejä Maria Ylipää & Emma Salokoski • 2024

Maria Ylipää & Emma Salokoski: Kauniita piikkejä (Texicalli Records 2024).

Musiikkikirjastot.fi logo

Levyhyllyt-juliste 2023. Harri Oksanen & Tuomas Pelttari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *