DeShannon Jackie Archives - LevyhyllytLevyhyllyt

Burt Bacharach 1928–2023

Anyone Who Had A Heart – My Life And Music • Burt Bacharach with Robert Greenfield (Atlantic Books 2013).

Laulu ei ole koskaan saapunut luokseni täydellisen valmiina, inspiraation sokeuttavassa välähdyksessä. Minä nikkaroin ja näprään. Jos melodia tulee liian helposti, se tuskin on kovin hyvä. Niinpä minä käännän sen ylösalaisin ja tutkailen sitä keskellä yötä. Poplaulun lyhyessä muodossa kaikella on väliä.

Burt Bacharach (1928–2023) on 1900-luvun jälkipuoliskon merkittävimpiä säveltäjiä, josta on jopa puhuttu suuren amerikkalaisen laulukirjan viimeisenä lukuna. Hänen sävellyksistään yli puoli sataa on noussut Yhdysvaltain Top 40 -listalle, ja niitä levyttäneitä artisteja on toista tuhatta. Bacharachin omia ajatuksia olen poiminut hänen muistelmateoksestaan Anyone Who Had A Heart – My Life And Music (2013), joka on nimetty Dionne Warwickin tunnetuksi tekemän laulun mukaan.

Dionne Warwick: Anyone Who Had A Heart

Kansas Cityssä syntynyt Burt Bacharach joutui pianotunneille vastentahtoisesti 8-vuotiaana, laulajanurasta haaveilleen äitinsä patistamana. Rakkaus musiikkiin roihahti perheen muutettua New Yorkiin, kun 15-vuotias Burt livahti väärennetyillä henkkareilla jazzklubeille lumoutumaan Dizzy Gillespien, Charlie Parkerin ja muiden legendaaristen jazzmuusikoiden soitosta. Hän suoritti high schoolin jälkeen musiikkiopintoja Montrealissa, New Yorkissa sekä Kaliforniassa, missä säveltäjä Darius Milhaud antoi ikimuistoisen neuvon: ”Älä koskaan häpeile säveltää melodiaa, jonka voit viheltää”.

1950-luvulla monen lauluntekijän työpaikka oli Broadwayllä sijaitseva Brill Building, jossa musiikkikustantajat teettivät demon pitämistään sävellyksistä ja hakivat niille esittäjän. ”Minulla ei ollut ollut mitään käsitystä homman vaikeudesta. Kirjoittamani laulut olivat niin huonoja, että puoleentoista vuoteen sain hädin tuskin yhtäkään myytyä”, Bacharach muisteli alkuvaiheiden takkuisuutta. Levytyksistä ensimmäisiä oli Patti Pagen keskinkertaisesti pärjännyt ’Keep Me in Mind’ (1955). Pari vuotta myöhemmin Bacharach löysi sanoittajakseen Hal Davidin (1921–2012), ja juuri tämä legendaariseksi muodostunut yhteistyö synnytti valtaosan aikaa kestäneimmästä laulutuotannosta. Perry Comon ’Magic Moments’ (1958) myi jo niin hyvin Atlantin molemmin puolin, että Bacharach saattoi maksaa takaisin kolumnisti-isänsä antaman viidentuhannen dollarin lainan.

Perry Como: Magic Moments

Vuosina 1958–61 Bacharach niitti mainetta sovittajana ja orkesterinjohtajana kiertämällä maailmaa Marlene Dietrichin (1901–1992) säestäjänä. Kiertueiden päätyttyä, tai oikeammin jo niiden lomassa, Bacharach hioi säveltäjäntaitojaan ja alkoi rikkoa 4/4- ja 3/4-tahtilajien vakiintunutta kaavaa. Toisinaan hän joutui antamaan periksi tuottajien konservatiivisemmille näkemyksille, mutta nousevan säveltäjälahjakkuuden oma päätäntävalta studiossa kasvoi vääjäämättä. Sovitukselliset ongelmat ratkesivat usein pienen kävelylenkin aikana. ”Korjatakseni viat minun piti aina kuulla laulu ja sovitus päässäni.”

Jerry Butler: Make It Easy On Yourself

Lauluntekijäparille taustalaulajana tutuksi tullut Dionne Warwick (s. 1940) ei ensin välittänyt hänelle tarjotusta ’Make It Easy On Yourself’ -kappaleesta, mutta tunsi omistushakuista mustasukkaisuutta, kun Jerry Butler levytti sen vuonna 1963. Bacharachin suuresti arvostama Warwick opittiin tuntemaan nimenomaan hänen sävellystensä luottotulkkina 1960-luvun varrella: ’Walk On By’, ’I’ll Never Fall In Love Again’, ’I Say A Little Prayer’… Bossa nova -vaikutteinen ’Do You Know The Way To San Jose’ on vuoden 1968 satoa. Kasaripopin kuuntelijoille kappale on saattanut tulla tutuksi myös Frankie Goes To Hollywoodin rentona tulkintana.

Dionne Warwick: Do You Know The Way To San Jose

Bacharachin ja Davidin tuotteliaimman kulta-ajan, 1960-luvun, muita viihdeklassikoita ovat mm. Gene Pitneyn ’Only Love Can Break A Heart’ (1962), Brook Bentonin ’A House Is Not A Home’ (1964), parhaan elokuvalaulun Oscarin voittanut ’What’s New Pussycat’ (1965) Tom Jonesin laulamana sekä Jackie DeShannonin ’What The World Needs Now Is Love’ (1965), jonka ajattomaan sanomaan lauluntekijöitä ajoi suru Vietnamin sodasta.

Jackie DeShannon: What The World Needs Now Is Love

Burt Bacharach: Hit Maker! Burt Bacharach Plays The Burt Bacharach Hits (London / Kapp 1965).

Sekä amerikkalaisten että brittiläisten laulajien kernaasti tulkitsema Bacharach levytti ensimmäisen oman albuminsa Hit Maker! Burt Bacharach Plays His Hits (1965) Lontoossa. Pääosin levy sisältää uudelleen sovitettuja versioita eri artistien jo tutuiksi tekemistä lauluista eivätkä ne pärjää kovin hyvin vertailussa. Kaikkiaan alun perin Bacharachin oman nimen alla julkaistu diskografia on suurelta osin elokuvien soundtrack-albumeita; itse hän ei kunnostautunut laulajana. Tätä nykyä Bacharachin musiikkia löytää tietysti parhaiten hänen nimensä alla julkaistuina kokoelmina.

Trains And Boats And Planes

”Joskus kuulija voi rakastaa laulua pari päivää ja sitten kyllästyä siihen. Siksi minun täytyy omaksua säveltäjänä myös kuuntelijan rooli. Jos laulu alkaa sävellysprosessin aikana nujertaa minua, tiedän sen menevän metsään.” Yrittäessään säveltää tunnuslaulua Michael Cainen tähdittämään veijarikomediaan Alfie (1966) Bacharach kävi jo epätoivon partaalla, mutta lopulta palaset loksahtivat pään sisällä kohdilleen. Tuottaja valitsi esittäjäksi Cilla Blackin, joka suostui sillä ehdolla, että Bacharach tekisi myös sovituksen. Aseistariisuvan melodisesta laulusta tuli yksi Bacharachin omista suosikeista, ja pettymys oli karvas, kun parhaan laulun Oscarin saikin John Barryn säveltämä ’Born Free’.

Cilla Black: Alfie

James Bond -parodiaan Casino Royale (1967) sävelletty ja niin ikään ilman Oscaria jäänyt ’The Look Of Love’ on yksi Dusty Springfieldin (1939–1999) tunnetuimmista lauluista. ”Olimme molemmat perfektionisteja, mutta Dusty oli paljon ankarampi itselleen kuin olisi tarvinnut. Luulenpa, että jos olisimme koskaan yrittäneet tehdä kokonaista albumia yhdessä, olisimme tuhonneet toisemme.” Sittemmin tuota sensuellia balladia on versioinut mm. jazzpianisti ja -laulaja Diana Krall.

Dusty Springfield: The Look Of Love

George Gershwin -vertauksista harmistunutta Bacharachia kosiskeltiin toistuvasti teatteriproduktioihin. Vuonna 1968 hän sävelsi musiikin Promises, Promises -nimiseen näyttämöversioon Billy Wilderin elokuvasta Poikamiesboksi. Pienemmän kontrollin tunteen takia kokemus oli Bacharachille uuvuttava, mitä Grammy-palkintokaan ei paljoa lohduttanut. Noihin aikoihin Bacharachilta pyydettiin myös vakavaa orkesteriteosta. ”Kieltäydyin kuultuani, että teos pääsisi sinfoniaorkesterin esitettäväksi vasta parin vuoden aikataululla. Äitini oli todella pettynyt, mutta minä olin liian tottunut äänilevyteollisuuden vauhdikkuuteen.”

Yhteistyötunnustelut saattoivat raueta myös toisen osapuolen toimesta. Kerran Frank Sinatra ehdotti puhelimitse albumin tekoa yhdessä, mutta kun ideasta innostuva Bacharach luetteli senhetkiset projektinsa, vanha sinisilmä tokaisi: ”Unohda koko juttu”. Sinatra oli luonnollisesti jo levyttänyt joitakin Bacharach-sävellyksiä. ’Wives And Lovers’ on Count Basien kanssa tehdyltä albumilta It Might As Well Be Swing (1964).

Frank Sinatra: Wives and Lovers

Paul Newmanin ja Robert Redfordin tähdittämä menestyselokuva Butch Cassidy & Sundance Kid (1969) poiki Oscarin sekä kokonaismusiikista että B. J. Thomasin esittämästä laulusta ’Raindrops Keep Fallin’ On My Head’. Sitä tehdessä Bacharachin päässä pyöri itsepintaisesti lause päähän putoavista sadepisaroista, mutta kyseisessä elokuvakohtauksessa ei ole sateesta tietoakaan. Suomessa kappaleen teki tunnetuksi Danny otsikolla ’Räystäät jos tippuu’.

B.J. Thomas: Raindrops Keep Fallin’ On My Head

Carpenters: [They Long To Be] Close To You

Klassista Bacharach-David-tuotantoa on myös Carpentersin ’(They Long To Be) Close To You’ vuodelta 1970. Burt Bacharach oli laajalti arvostettu ja kaikkien tietämä lauluntekijä, mutta uudesta vuosikymmenestä tuli huomattavasti edeltäjäänsä ankeampi hänen urallaan. Lost Horizon (1973), järkyttävän huono musikaaliversio Frank Capran utopiakuvauksesta Sininen kuu (1937), oli Bacharachille niin negatiivinen kokemus, että hän tuli kiukuspäissään lopettaneeksi yhteistyön Hal Davidin kanssa. ”En puhunut hänelle kymmeneen vuoteen. Se oli minulta todella typerää käytöstä ja otan siitä kaiken syyn”, Bacharach muisteli katuvaisena. Saadakseen yhä radiosoittoa Bacharach joutui myös tuntuvasti yksinkertaistamaan sofistikoitunutta sävelkieltään.

Uran aallonpohjassa toinenkin avioliitto kariutui. Bacharachin ja näyttelijä Angie Dickinsonin tytär Nikki (1966–2007) kärsi Aspergerin syndroomasta, mikä osaltaan vaikeutti arjen jaksamista. Uudesta siipasta Carole Bayer Sagerista tuli Bacharachin uusi sanoittajapartneri. Naimisiinmenon ehto täyttyi, kun Christopher Crossin tulkitsema tunnuslaulu Dudley Moore -komediaan Arthur (1981) voitti Oscarin.

Christopher Cross: Arthur’s Theme (Best That You Can Do)

Elvis Costello & Burt Bacharach: Painted From Memory – The New Songs Of Bacharach & Costello (Mercury 1998).

Uran loppupään keskeisimpiä yhteistyökumppaneita oli laulaja-lauluntekijä Elvis Costello, jonka kanssa Bacharach teki ensin laulun ’God Give Me Strength’ elokuvaan Grace Of My Heart (1996) ja myöhemmin kokonaisen albumin uusia lauluja: Painted From Memory (1998) oli heille molemmille vahva paluuteos.

Elvis Costello & Burt Bacharach: God Give Me Strength

Kymmenin palkinnoin juhlittu säveltäjämestari Burt Bacharach menehtyi 94-vuotiaana kotonaan Los Angelesissa. Uusi kuuntelijasukupolvi on löytänyt hänen lauluaarteistonsa paljolti myös uudentyyppisten tulkitsijoiden ansiosta. Ajatus suuren amerikkalaisen laulukirjan viimeisestä luvusta on yhä validimpi, sillä erityisesti 1960-luvun populaarimusiikkia olisi vaikea kuvitella ilman Bacharachin notkeasti svengaavia ikivihreitä.

Matti Pajuniemi

Burt Bacharach | kotisivu
Burt Bacharach | Facebook

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Al Stewart – tarinankerrontaa huipputuotannolla • Year Of The Cat [1976]
Billy Joel – pianomiehen pitkä tie tähdeksi • The Stranger [1977]
Brian Wilson – popneron paluu elämään • That Lucky Old Sun [2008]
Buffalo Springfield – psykedeelisen folk rockin runsaudensarvi • Buffalo Springfield Again [1967]
Eagles – unelman ja painajaisen rajalla • Hotel California [1976]
Elton John – pianistin tie ihmemaahan • Goodbye Yellow Brick Road [1973]
Jim Pembroke teki historiaa Suomessa • If The Rain Comes [2014]
John Lennon – tunnustuksia ja idealismia • Imagine [1971]

Lloyd Cole And The Commotions – debyyttialbumin herkkyys teki vaikutuksen • Rattlesnakes [1984]
Marillion – pelosta pelon voittamiseen • FEAR – Fuck Everyone And Run [2016]
Neil Young – elokuvaton soundtrack • After The Gold Rush [1970]
Nick Drake – lauluja suljettujen ovien takaa • Five Leaves Left [1969] • Bryter Layter [1970] • Pink Moon [1972]
Paul McCartney – popmusiikin käsityön mestaruutta • Tug Of War [1982]
R.E.M. – huipulla on hiljaista • Automatic For The People [1992]
The Electric Light Orchestra – timantinkirkas debyytti • The Electric Light Orchestra / No Answer [1971]
Wings – Paul McCartneyn popmusiikkia rakkaudesta • Venus And Mars [1975]

💿
Burt Bacharachin elokuvamusiikkia • Soololevytyksiä • Kollaboraatioita
Finna.fi

What’s New Pussycat? – Original Motion Picture Score | United Artists Records 1965
Hitmaker! Burt Bacharach Plays The Burt Bacharach Hits | London / Kapp 1965
The Man! Burt Bacharach – His Songs | Kapp 1965
After The Fox – Original Motion Picture Score | United Artists Records 1966
Casino Royale – Original Motion Picture Soundtrack | RCA Victor 1967
Reach Out | A&M Records 1967
Promises, Promises – Original Broadway Cast Album | United Artists Records 1968
Make It Easy On Yourself | A&M Records 1969
Music From Butch Cassidy And The Sundance Kid | A&M Records 1969
Burt Bacharach | A&M Records 1971
Living Together | A&M Records 1973
Futures | A&M Records 1977
Woman Burt Bacharach & The Houston Symphony Orchestra | A&M Records 1979
Here I Am – Isley Meets Bacharach Ronald Isley & Burt Bacharach | SKG Music / Dreamworks 2003
At This Time | Columbia 2005
When Ronan Met Burt Ronan Keating & Burt Bacharach | Polydor 2011
Blue Umbrella Burt Bacharach & Daniel Tashian | Big Yellow Dog 2020