Social Distortion: Born to Kill | Epitaph 2026
Tämä saattaa olla vain oman somekuplani sisäinen ilmiö, mutta Social Distortionin viisitoista vuotta odotettu kahdeksas albumi Born to Kill tuntuu tuottaneen pettymyksen monille tai ainakin joillekin suomalaisille pitkän linjan faneille. On vaikea ymmärtää syytä moiseen, sillä tällaista musiikkiahan Social Distortion soittaa. Karheaa, tasaista, keskitempoista rockia, jonka viehätys lepää keulakuva Mike Nessin katujätkän karisman varassa.
Born to Killin nimibiisi
2026
Huhtikuussa 1962 syntynyt Mike Ness ei ole enää mikään nuori rokkari. Mene ja tiedä, kumpuaako Born to Killiä vahvasti värittävä nostalgia juuri siitä, mutta menneisyys herää levyllä eroon. Levyn aloittava asenteellinen nimiraita palaa 1970-luvun lopun punkhuumaan ja määrittää suuntaviivat, joiden välissä Nessin tie yhä kulkee: ”I’m the underdog who ends up on top, the rebel poet with a peacock strut”.
Täysin paljasta menneiden haikailu on kauniissa ’The Way Things Were’ -kappaleessa. (”Sometimes I think of when we were young, we didn’t have a care, I wanna go back to a simpler place and time”.) Sen viimeisessä säkeistössä on yksi levyn parhaista sovitusratkaisuista. Pianon helähtely antaa rakkaudesta kertoville riveille juuri oikeanlaista nostetta. ’Partners in Crime’ on kirjoitettu edesmennyttä ystävää ajatellen.
The Way Things Were • albumilta Born to Kill
2026
Lucinda Williamsin kanssa duetoitu, keinuva americanaballadi ’Crazy Dreamer’ poikkeaa levyn perusrokkilinjasta piristävästi. Rockversio Chris Isaakin ’Wicked Game’ -klassikosta on outo levytysidea, vaikka Social D:n tulkinta toimii ja vaikka bändi on soittanut biisiä keikoilla jo pitkään. Isaakin hieno sävellys saa kaikki sen jälkeiset biisit kuulostamaan latteammilta kuin ne ovatkaan. Mutta kyllä Social Distortionin ’Wicked Gamea’ kuuntelee siinä missä HIMinkin, vaikka niin ison biisin lainaaminen ei mikään kuningasidea olekaan.
Crazy Dreamer • albumilta Born to Kill
2026
Bändin uran mystisin ja leimallisin piirre on läsnä Born to Killillä: sellaiset biisit kuin ’Never Goin’ Back Again’, ’Don’t Keep Me Hanging On’ ja ’Over You’ ovat yksittäin kuunneltuina kelpo kamaa, mutta albumilla ne vilahtavat ohi melkein huomaamatta, muistijälkiä jättämättä. Joo, Social Distortion on vain rock’n’rollia ja minä kyllä pidän siitä, mutta on se aina ollut vähän turhan tasalaatuista ainakin albumimitassa.
Vanhojen fanien pettymistä Born to Killiin selittää se, että vuonna 1978 perustettu Social Distortion oli varhaisilla levyillään Mommy’s Little Monster [1983] ja Prison Bound [1988] paljon punkimpi bändi kuin viimeisimmillään (Born to Kill ja sen edeltäjä Hard Times And Nursery Rhymes vuodelta 2011). Mutta eipä Mike Ness ennenkään paikoillaan pysytellyt: Social D:n americana-pitoisuus kasvoi jo levyillä Social Distortion [1990] ja Somewhere Between Heaven And Hell [1992]. Suosituimmillaan bändi oli White Light, White Heat, White Trashin [1996] kohdalla. Pidetty oli myös vuoden 2004 Sex, Love And Rock’n’Roll, jonka suomalainen rocklehti Sue valitsi vuoden parhaaksi ulkomaiseksi albumiksi.
Never Goin’ Back Again • albumilta Born to Kill
2026
Born to Killin tekeminen venyi vuosilla, koska Ness joutui siinä sivussa päihittämään nielurisasyövän ja opettelemaan käyttämään lauluääntään uudelleen – sen jälkeen, kun oli opetellut nielemään ja puhumaan. Hänen äänensä kuulostaa koettelemuksen jälkeen aivan yhtä hyvältä kuin ennenkin. Viimeaikaisissa haastatteluissa Ness on ennustellut alkavansa julkaista uutta musiikkia entistä aktiivisemmin. Toivottavasti sana pitää, sillä emmehän me täällä ikuisesti ole.
Ari Väntänen www.arivantanen.com
Social Distortion kotisivu
Social Distortion Facebook
Social Distortion Instagram
Born To Kill
1 Born To Kill
2 No Way Out
3 The Way Things Were
4 Tonight
5 Partners In Crime
6 Crazy Dreamer
7 Wicked Game
8 Walk Away (Don’t Look Back)
9 Never Goin’ Back Again
10 Don’t Keep Me Hanging On
11 Over You
💿
Social Distortion
Finna.fi
Mommy’s Little Monster DGN / Time Bomb Recordings 1982
Prison Bound RNMGD / Time Bomb Records 1988
Social Distortion Sony Music Entertainment 1990
Somewhere Between Heaven And Hell Sony Music Entertainment 1992
White Light White Heat White Trash Sony Music Entertainment 1996
Sex, Love and Rock ’n’ Roll Time Bomb Recordings 2004
Hard Times And Nursery Rhymes Crime Don’t Pay 2011
Born To Kill Epitaph 2026
💿
Mike Ness
Finna.fi
Cheating At Solitaire Time Bomb Recordings 1999
Under The Influences Time Bomb Recordings 1999
📱
Lue lisää Social Distortionista
Finna.fi
Artikkelihaku Social Distortion
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Amyl And The Sniffers – Pyhän yksinkertaisuuden kirkossa • Comfort To Me [2021]
Bad Religion – vastarannankiisket ja digitaalikello • Against The Grain [1990]
Blondie • Parallel Lines [1978] oli Blondien läpimurto
Dinosaur Jr. – taika on tallella • Sweep It Into Space [2021]
Iggy Pop – tanssia muurin harjalla • Lust For Life [1977]
Jimi Hendrix 1942–1970 • Tanssimusiikkia vapaudenjanoisille • The Jimi Hendrix Experience: Are You Experienced [1967]
Joan Jett & The Blackhearts – kapinallisen läpimurto • I Love Rock’n’Roll [1981]
Lucinda Williams – lauluja kaipuusta • Stories From A Rock N Roll Heart [2023]
MC5 oli vastakulttuurin vihainen ääni • Kick Out The Jams [1969]Melrose • Melrosen rockissa on rollia • Melrose [1986]
Michael Monroe – jengi soittaa sydämestä • One Man Gang [2019]
Patti Smith – runon ja rockin liitto • Horses [1975]
Ramones – rockia ulkopuolisilta ulkopuolisille • Rocket To Russia [1977]
Rancid – myöhempien aikojen punkklassikko • …And Out Come The Wolves [1995]
The Clash • The Clashin genre oli protesti • Combat Rock [1982]
The Replacements – bändi lunastaa taivaspaikkansa • Let It Be [1984]
Wilko Johnson 1947–2022 • Wilko Johnson jäi historiaan
Vrid Upp – ruotsirockia Hanoi-kytkyillä • Muren [2023] • På pickalurven [2025]
Willie Nelson – kuiskauksia vuosien takaa • Teatro [1998]
