Pekka Streng – kohti unen maata

Magneettimiehen kuolema • Kesämaa • Unen maa

Pekka Streng & Tasavallan Presidentti: Magneettimiehen kuolema (1970).Kun menee Myrskylän kylään ja kiertelee siellä Kartanonmäkeä, tulee ennen pitkää kulkeneeksi Magneettimiehenkujaa ja Mimosaneidonkujaa pitkin. Tiet ovat saaneet nimensä erään alueella varttuneen taiteilijan tuotannosta. Suurelle yleisölle tuntemattomaksi ja faneilleen myyttiseksi jäänyt Pekka Streng kuoli nuorena ja ehti tehdä vain kaksi albumia. Ensimmäisen nimi oli Magneettimiehen kuolema (1970), toisen Kesämaa (1972). Mimosaneidonkujan nimi tilee Kesämaan kappaleesta ’Mimosa-neito’.

Pekka Streng (s. 1948) sai levytyssopimuksen, kun Yleisradion toimittaja Pentti Kemppainen vinkkasi hänestä Love Recordsin väelle. Kemppainen oli kiinnostunut Strengin musiikista, kun tämä oli ollut mukana tekemässä Ylelle Kreivi Krolockin hymyn variaatiot -nimistä ohjelmaa.

Love Records vakuuttui Strengin lahjakkuudesta ja passitti artistin studioon äänittämään Magneettimiehen kuolemaa. Love Recordsin äänitteitä tuotti Måns Groundstroem, ja levyllä Strengin taustabändinä oli arvostettu progeyhtye Tasavallan Presidentti, jonka basistina Groundstroem myös vaikutti.

Magneettimiehen kuolema on vaikuttunut vahvasti 1960-luvun nuorison vastakulttuurista, antimaterialistisesta hippi-ideologiasta, saduista ja runoudesta, underground-hengestä, buddhalaisesta henkisyydestä ja tajunnan laajentamisesta. Lempeän psykedeelinen albumi on sekä lyriikoiltaan että musiikillisesti lujasti kiinni hippikulttuurin lopun ajoissa, ja suomenkielisenä tyylinsä edustajana se oli selvästi aikaansa edellä. Simppeleitä sävellyksiä kantaa niiden tunnelma. Siitä hyvä esimerkki on Strengin tunnetuin kappale, klassikko nimeltä ’Sisältäni portin löysin’.

Magneettimiehen kuoleman arveltiin olevan Pekka Strengin ensimmäinen ja viimeinen levy. Hän oli armeijassa ollessaan loukannut jalkansa, ja vammaan kehittyi sarkooma, pahanlaatuinen tukikudoskasvain, jota ei saatu parannettua. Lauluntekijä oli kuitenkin keskuudessamme vielä vuonna 1972 ja ryhtyi työstämään Love Recordsille toista albumiaan Kesämaa.

Pekka Streng: Kesämaa (1972).Måns Groundstroem oli edelleen paikalla tuottajan ominaisuudessa, mutta jakoi tällä kertaa pestin muusikko Hasse Wallin ja Love Recordsin Atte Blomin kanssa. Bändi oli vaihtunut. Tasavallan Presidentin sijaan Strengin kanssa soittivat Walli, Eero Koivistoinen, Olli Ahvenlahti ja muut nimekkäät muusikot. Kuten debyytinkin, Kesämaan äänitti Finnvox-studiossa Erkki Hyvönen.

Katsele yössä.

Kesämaalla Streng ei ole sen valtavirtaisempi artisti kuin Magneettimiehen kuolemallakaan, mutta vaikka laulumelodiat ja sovitukset ovat epätavallisia, kypsymistä ja selkiytymistä on tapahtunut. Debyytin psykedeeliset sävyt eivät ole enää vahvasti läsnä, ja siinä missä Magneettimiehen kuolemalla Strengin mielenmaisema tuntui ottavan joka laulussa uusia muotoja kuin laavalampun vaha, nyt se on kiteytynyt omaksi kummalliseksi musiikilliseksi maailmakseen. Lämpöiseksi satumaisemaksi, johon kätkeytyy syviä ajatuksia.

Väsynyt nuori mies palasi virtaan vuosikymmenen puolivälissä. Pekka Streng kuoli syöpään 11. huhtikuuta 1975. Hautajaispäivänään hän olisi täyttänyt 27 vuotta. Hän oli käyttänyt viimeiset vuotensa matkusteluun ja vapaaehtoistöihin. Streng oli seilannut merillä laivakokkina ja maissa ollessaan työskennellyt solidaarisuusliike Emmauksen tehtävissä. Hän oli myös kirjoittanut lauluja aina viimeisiin kuukausiinsa saakka ja inspiroitunut muun muassa J.R.R. Tolkienin saagasta Taru sormusten herrasta. Kappaleet eivät haihtuneet ilmaan, sillä Streng äänitti niistä demoja kelanauhurilla.

Suruperhonen.

Noista äänityksistä koostettiin postuumisti albumi nimeltä Unen maa, jossa Strengin laulujen luonnosten tueksi on sovitettu Olympia-orkesterin soittoa. Albumia on arvosteltu siitä, ettei musiikistaan tarkka Streng olisi halunnut demojaan julkaistavan eikä sovitettavan ilman henkilökohtaista suostumustaan. Samaan aikaan kuitenkin tuntuu, että Strengin viimeisten aikojen musiikin julkaisematta jättäminen olisi ollut vielä suurempi synti. Ehkäpä nauhat olisi pitänyt julkaista myös sellaisenaan – eikä se vieläkään myöhäistä ole. Samana vuonna Unen maan kanssa ensi-iltansa sai Arto Halosen dokumenttielokuva Magneettimies.

Pekka Strengin myytti jäi elämään samoista syistä kuin toisen 26-vuotiaana kuolleen omaäänisen ja hauraan saman aikakauden lauluntekijän, Nick Draken. Nuorena nukkuminen saa miettimään, mitä olisi voinut tapahtua ja mitä kaikkea merkitsi taide, jota he ehtivät tehdä. Kumpikaan ei juurikaan antanut haastatteluja, ja tiedon vähäisyys kasvattaa myyttiä.

Pekka Streng lepää Myrskylän hautausmaalla vanhempiensa ja sisarensa kanssa. Ne, joita musiikki todella kiinnostaa, löytävät hänen laulunsa ennen pitkää aivan varmasti.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Levyhyllyt
Pekka Streng | Finna.fi

1970-luku

Magneettimiehen kuolema Pekka Streng & Tasavallan Presidentti | LP Love Records 1970 & 1982 • CD Siboney 2003 • LP-uusintapainokset Love Records/Siboney 2011 & Ainoa! 2019
Kesämaa | Love Records 1972 • LP-uusintapainokset Love Records/Siboney 2011 & Ainoa! 2019

2000–2009

Unen maa Pekka Streng & Olympia-orkesteri | CD EMI 2009 • LP-uusintapainos Svart Records 2019

DVD
Katso elokuva Pekka Strengistä | Finna.fi

Magneettimies – elokuva Pekka Strengistä, erilaisuudesta, persoonallisuuden voimasta Ohjaaja Arto Halonen, 142 min. | DVD • Sandrew Metronome/Warner Bros. Entertainment Finland 2009

Levyhyllyt
Tasavallan Presidentti | Finna.fi

1960-luku

Tasavallan Presidentti | Love Records 1969 • 2LP-uusintapainos Svart Records 2013 & 2021 • CD-uusintapainos Siboney/Love Records 2003 & Svart Records 2021

1970-luku

Tasavallan Presidentti [2] | Columbia/EMI 1971
Lambertland | Love Records 1972
Milky Way Moses | Love Records 1974

2000–2009

Six Complete | CD Presence Records/Texicalli Records 2006 • 2LP Ainoa! Productions 2020

2010-luku

Tasavallan Presidentti 1973 – Pop Liisa 01 • live | Svart Records 2016
Live In Lambertland • live • 2LP • 2CD | Svart Records 2019

2020-luku

Changing Times And Movements – Live In Finland And Sweden 1970–1971 • live • 2LP • 2CD | Svart Records 2021

Bob Dylan: Highway 61 Revisited – tie folkin tuolle puolen
Bob Dylan: Self Portrait – täydellisen keskeneräinen omakuva
Hector: Nostalgia – romantiikkaa tekniikan sukupolvelle
Joni Mitchell: Song To A Seagull – kun aitous välittyy
Kuusumun Profeetta: Kukin kaappiaan selässään kantaa – magneettista tajunnanvirtaa
Leonard Cohen: You Want It Darker – liekki palaa pimeässä
Leonard Cohen: Thanks For The Dance – lempeä epilogi
Neil Young: After The Gold Rush – elokuvaton soundtrack
Paul Simon: Graceland – silta yli synkän virran
Riipinen: Itäistä pituutta – kollaasimainen kuulokuvataideteos
Tasavallan Presidentti ja Jukka Hauru & Superkings – Pop Liisa 1&2 – Live In Studio
Tuomari Nurmio: Luuta ja nahkaa – koruton mestariteos

Lue lisää Pekka Strengistä ja hänen sanoituksistaan | Finna.fi

Pekka Strengin sanat ja sanojen jäljet  Petra Streng & Tiina Kokkoniemi, 103 sivua | Basam Books 2021

Pekka Streng & Tasavallan Presidentti: Magneettimiehen kuolema (1970).
Pekka Streng & Tasavallan Presidentti: Magneettimiehen kuolema (1970)

Magneettimiehen kuolema
Pekka Streng – laulu, akustinen kitara
Måns Groundstroem – bassokitara, piano
Jukka Tolonen – kitara, piano
Pekka Pöyry – tenorisaksofoni, huilu
Karoly Garam – sello
Esko Rosnell – rummut, lyömäsoittimet
Tuottaja: Måns Groundstroem

Pekka Streng: Kesämaa (1972).
Pekka Streng: Kesämaa (1972).

Kesämaa
Pekka Streng – laulu, akustinen kitara, marakassi
Hasse Walli – akustinen kitara
Tommy Knif – sähkökitara, akustinen kitara
Olli Ahvenlahti – piano, sähköpiano, urut, harmoni, celesta
Markku Lievonen – bassokitara, celesta
Ari Valtonen – rummut, bongorummut
Pekka Pöyry – huilu
Eero Koivistoinen – sopraanosaksofoni, sopraniinosaksofoni
Hasse Walli ja Jukka Ruohomäki – syntetisaattori
Tuottajat: Pekka Streng, Hasse Walli, Måns Groundstroem ja Atte Blom

Pekka Streng & Olympia-orkesteri: Unen maa (2009/2019).
Pekka Streng & Olympia-orkesteri: Unen maa (2009/2019).

Unen maa
Pekka Streng
Jukka Hakoköngäs – flyygeli, syntetisaattorit, lyömäsoittimet, kitara, bassokitara
Anssi Nykänen – rummut, lyömäsoittimet
Jarno T. Karjalainen – bassokitara
Timo Kämäräinen – kitara, laulu
Jukka Perko – sopraanosaksofoni
Tuottaja: Jukka Hakoköngäs/Lilith

Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.