A.W.O.L. | Dödstil / Playground Music Oy 2025
Räpin kuunteluni on vähentynyt viime vuosina tasaisesti. Uskoisin sen toki edelleen olevan keskimääräistä korkeammalla tasolla, ainakin mitä tulee genren tuotosten kuuntelemiseen ajatuksella, ei vain taustatapettina lenkkariostoksille. Väitän julkaisujen tason olevan kokonaisuudeltaan korkeammalla kuin toviin.
Laadusta ei siis ole kyse, sitä löytyy kentän jokaiselta laidalta. Oma tahtini on ilmeisesti muuttunut sellaiseksi, että kerran-kaksi vuodessa kiinnostun räplevystä todella. Viime vuosina innostusta aiheuttaneista useampikin teos on ollut kotimainen. Vuonna 2024 sellainen oli kieleltään osin melko kryptinenkin Liminaalitila.
Vuosi 2025 aukeaa alan osalta omissa aistielimissäni helpommin ymmärrettävällä, muttei lainkaan laiskan yksinkertaisella tavalla, JV:n albumilla A.W.O.L.
JV 📷 Kuva: All Day
Jaksa vielä hetki
Levyn käynnistää iloisen ja raikkaan oloisesti nimetty raita nimeltä ’Kesä 97’. Jos etsit huumoriräppiä tai kevyttä kruisailun taustamusaa, huomannet kuitenkin parinkymmenen sekunnin sisään valinneesi väärän äänitteen. Älä silti päästä irti, vaan – kuten levyn edetessä toistuvasti muistutetaan – jaksa vielä hetki.
Jonotusslogan on yhtä aikaa humoristinen ja haudanvakava; albumi on selviytymistarina ilman saarnaa.
JV: Kesä 97
Oon ollut sober seitsemän vuotta ja se on ollut mun elämän paras päätös. Aika iso osa elämästä rakentuu päihteiden ympärille, jos niistä tykkää tosi paljon. Sitten kun ei enää oo päihteitä, elää myös 100% sen ennen sekaisin vietetyn osan elämästä ja muistaa sen. Ei paska diili, mutta ei se oo aina niin helppoo bro. Siinä jää hyvin aikaa aloittaa vaikka lenkkeily tai miettiä, että mitähän vittua sitä on tullu tehtyä ja kuka mä oon nyt?, sanoo JV julkaisun tiedotteessa.
Verkkaisesti mutta vakaalla tavalla yleisöille auennut A.W.O.L. sai itseensä kurkistusaukkoja jo varhain; ’Mun Kru’ -biisi videoineen ilmestyi lokakuussa vuonna 2022.
Biisin yksi taso on lämmin, yhtenäisyyttä ja niin sanottuja samoja leveleitä korostava. Tähän liittyy henkilökohtainen muisto, johon tulee palattua usein. Pieni kosminen välähdys kaiken keskellä otti tapahtuakseen kappaleen ollessa vielä tuore, Turun keskustassa sijaitsevassa kulmakapakassa.
Olin ansaitsemassa vuokrarahojani perinteiseen tapaan yössä (lain mukaan laskuttaen toki, huom) DJ-keikalla, jolla musiikin rooli sinänsä oli melko vähäinen. Olkoon tämän päivän tiedoilla kuinka ristiriitainen seikka tahansa, mutta soittelin siis lähinnä ihmisten päihtymisen rytmiksi. Sattumanvaraisessa vaiheessa valikoin kuuluville Mun Kru -raidan. Kun se ehti ensimmäiseen kertosäkeeseensä, purjehti saluunan ovesta sisään laaja sikermä kaupungissa samana iltana esiintyneitä, kotimaisen räp-eturivin tuttuja, Stepan ja Eevil Stöön johdolla. DJ-kopin laidan yli heitellyt femmat tuntuivat täysin käsikirjoitetuilta, ja aloin lähestulkoon etsiä tilannetta kuvaavia kameroita. Vielä muutamankaan vuoden päästä en ole nähnyt tapahtunutta hyödynnetyn kaupallisesti – kyse oli siis puhtaasta sattumasta.
Huumorin tasot ja itse tekeminen
Se, että A.W.O.L. ei ole huumoriräppiä ei todella tarkoita etteikö se olisi täyteen tukotettu herättävillä nokkeluuksilla. Ex-Tuuttiz (aiemmin Tuuttimörkö), joka ei monellakaan tapaa ole kovin kaukana tämän artikkelin päähenkilöstä, paketoi asian tavallaan jo lähes vuosikymmen sitten ’Aikuinejjäbis’ -biisillä.
Tää ei oo huumorimusaa eikä muutu siksi tästä
Vaan puhun totta ja elämä on vitsikästä
Tuuttimörkö: Aikuinejjäbis
2016
JV: Prada Sport
Monel menee ohi lapsuus
ku suu napsuu
Aina löytyy öistä puuhaa ku tuulastus
On selvää, ettei omaehtoiselle kulttuurille löydy tukea valtavirran koneistoista – asiat on siis tehtävä itse. JV:n onni on olla osa yhteisöä, josta tekemiseen löytyy sekä tahtoa että talenttia. Sitä olisi ollut varmasti tarjolla myös tämän levyn musiikilliseen tuotantoon, mutta maestro on pitänyt langat pääosin omissa käsissään. Vain avausraita, sekä DJ Kridlokkin vierailulla silattu loistava ’Grönlanti’ ovat biiteiltään Pehmee Goo:n käsialaa.
JV, DJ Kridlokk: Grönlanti
On myös selvää, ettei paketin kasaamista voi jakaa kovin laajalle, kun sen sisältö on ennen muuta henkilökohtaista.
Tää levy kertoo uudesta elämästä. Tää levy kertoo intohimosta musiikkiin. Tää levy kertoo myös yksinäisyydestä ja vaikeista tunteista. Tää levy kertoo mihin oon sen aikani käyttänyt.
JV: A.W.O.L.
Ilosanomaa
Yksi A.W.O.L:in tunnusmerkeistä on gospel-levyjen käyttö samplelähteinä. Ilmiö on tuttu hiphopin historiasta, ehkä useammastakin kuin yhdestä syystä. Ensisijainen tausta mahdollisesti yllättävänkin kuuloiselle rakennuspalikalle on se, että hengellisen musiikin levyjä on “aina” ollut saatavilla, ellei täysin ilmaiseksi, niin ainakin suurin piirtein. Hiphopin perusajatus on vähintäänkin punk; tehdään sillä/siitä, mitä käsiin saadaan.
Kuten JV tällä levyllä selkeästi osoittaa, on gospelin ja hiphopin välillä olemassa myös muita yhteyksiä. Siinä, missä tämä levy on selviytymistarina, on se myös ilosanomaa tekijänsä elämän uudesta tilanteesta. Tasoja tietenkin on myös tässä; ei A.W.O.L. mikään hengellinen levy termin perinteisessä merkityksessä ole. Gospelin ja hiphopin yhteys on joka tapauksessa merkittävä. Akselista kulttuurin syntysijoilla ilmestyi juuri hiljattain mainio artikkeli Okayplayer-sivustolla.
Tylyä, vaan ei ilkeää
Artisti itse kuvaa räptyyliään “tylyhköksi”, ja sitä se on omissakin korvissani aina ollut. Kuuntelin tätä tekstiä valmistellessa käyttämästäni suoratoistopalvelusta käytännössä kaiken, mikä on JV:n nimiin merkitty, ja olin havaitsevinani muutoksen juurikin tylyydessä. En tiedä onko liike tietoinen, mutta kuulen tiputuksen tavassa on nyt vähemmän ilkeää sävyä. Luulisin, ettei sellaista ole aiemminkaan biiseihin haettu, mutta kilpailullisella räpkentällä ilkeyden puolelle on helppo livetä vahingossakin.
A.W.O.L:lla ei kuitenkaan toki armahdeta hölmöjä. Heihin vain suhtaudutaan riimeissä lähinnä asiana, jonka olemassaolo on pakko hyväksyä.
JV: Taipumaton
Toimitan aina, en venaa mitään kiitost
Koitan tehä täst itelle mielenkiintost
JV: Prada Sport
Laiffi lyhyt, laiffi liian lyhyt
Kuunnella sun paskaa
Tulin käärii fygyy
Mikäli räpin kieli ylipäänsä on vierasta, saattaa viime mainittu kuulosta ilkeältä, aggressiiviselta jopa. Väitän, ettei se niitä kuitenkaan ole. Se toteaa, kertoo oman kulman, ilmaisee intention. Kuten jokainen avoimin aistein nykymaailmaa tarkkaileva tietää, ne todelliset pahikset eivät näin toimi.
Dödstilin vuosi?
Levyn julkaisee Dödstil, jonka taustavoimista etenkin Jodarok on räp-yleisöille tuttu. Lafkan kriteerit ovat selkeästi kuuluvilla; julkaistavan materiaalin pitää olla omaperäistä, omaehtoista ja suoritustekniseltä laadultaan korkeatasoista.
Vaikken täysin voi yhtyä Helsingin Sanomien Good Boys -levyarvion väitteeseen siitä, että valtaosa suomalaisesta räpistä kuulostaa keskenään samalta, on kyseisen levyn (Hittaa, Dödstil 2025) tyyli ilman muuta omaa luokkaansa. Maksumuurin takaa en päässyt tarkastamaan, verrataanko Hyviä poitsuja edelleenkin Vähäiset Äänet -ryhmään, mutta sekin vähä mitä kyseistä levyä olen kuullut kertoo, että mainitussa vertailussa ei (enää) ole pointtia. Ajat ovat muuttuneet, ja tyylit edistyneet. Kun tätä riviä kirjoitettaessa eletään vielä helmikuuta, ja levymerkiltä on ehtinyt ilmestyä sekä Good Boysin että JV:n pitkäsoitot, on vaikea kuvitella, ettei vähintäänkin indie-puolen labelpalkintoja jaettaisi syssymmällä nimenomaan Dödstilin suuntaan.
JV on kautta uransa kuulunut suomalaisen räpin kiinnostavimpiin tekijöihin, ja on A.W.O.L:lla parempi – ja enemmän läsnä – kuin koskaan. Rap-artistit toistelevat usein, etteivät ole eivätkä halua olla roolimalleja kenellekään. JV:n tarina on siitä huolimatta inspiroiva, ja antaa tukevasti ajattelun aihetta.
JV: Koko maailmalle turpaan
2020
Maailma on tilassa, jossa se kaipaa kovaakin herättelyä. Artistien tehtävä on pysyä ajassa mukana, joutumatta ajan vietäväksi, voidakseen toimia herättelijöinä. JV:n keinot ovat vuosien takaiseen nähden nyt toiset, mutta planeetan rakenteet kaipaavat yhä vähintään voimallista läpsäystä poskelle.
Niko Toiskallio
JV | Facebook
JV | Instagram
JV | All Day
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Asa [1] 2000–2011 • Roihuvuoresta Rouhuvuoreen, Rähinästä rentouteen
Asa [2] 2011–2022 • Jatkojen jatkoilta perustekemisen pariin
Beastie Boys – ysärin rajattomuus • Check Your Head [1992]
Common & Pete Rock – tosikoulun alumnit esittävät sarjan kysymyksiä, joihin vastattiin jo vuosikymmeniä sitten • The Auditorium Vol. 1 [2024]
Eevil Stöö – kuinka hiisaavasta hiihtopipomiehestä tuli legit • Vuodet 2002–2022
Juhani Saksikäsi – Verbaalisesta lihavuudesta Erilaiseen avaruuteen • Vuodet 1997–2024
Laupias Tolppanen – sisäisiä kaikuja laajalla skaalalla • Riittävän hyvä [2024]
Lauryn Hill – uraa uurtanut oppitunti kaikille osapuolille • Miseducation [1998]
Lähiöbotox – arpia ja avohaavoja • Rikkinäinen Suomi [2020]
M.A – loisteliaalla tavalla tavoittamattomissa • Liminaalitila [2024]
Mariska – arvokkuutta ja epätoivoa • Vuodet 2002–2022
Mercedes Bentso – arpia ja avohaavoja • Ei koskaan enää [2017]N.W.A – mistä gangstarapin synkkä lippulaiva N.W.A oikein oli kotoisin? • Straight Outta Compton [1988]
Paleface – sanomaa suomen kielellä • Helsinki–Shangri-La [2010]
Paperi T – ulkopuolisesta kolmekymppisten ääneksi • Vuodet 2010–2021
Public Enemy – muutoksen pitelemätön voima • It Takes A Nation Of Millions To Hold Us Back [1988]
Pyhimys – reflektointia mielikuvien suojassa • MIKKO [2020]
Rekami • Rekamin foorumit kasvavat salavihkaa – Pianotunnit [2023] esittelee voimahahmon yhä korkeammalla tasolla
Scarface – asema rap-historiassa on vankkumaton • Vuodet 1988–2024
Silvana Imam – ulkopuolisten ääni • Naturkraft [2016]
Sleeping Bag Records • 1980-luvun New Yorkissa hitsattiin historiaa oikeilla kohtaamisilla
The Prodigy – millennium-jännitteen voima • The Fat Of The Land [1997]
The Streets • Mike Skinner luomus on sekä kaunotar että hirviö – eikä mahdu mihinkään • Vuodet 2001–2023
Tulenkantajat – tiimi timmein toi rapin Rolloon • Tulenkantajat [2001]
💿
JV
Finna.fi
A.E.W.A. | Meiän Musiikki / Dödstil / Playground Music Oy 2017
Ooze aalto JV x Eevil Stöö | Katakombi 2021
A.W.O.L. | Dödstil / Playground Music Oy 2025
📚
Lue lisää suomiräpistä
Finna.fi
Riimi riimistä – suomalaisen hiphopmusiikin nousu ja uho Jani Mikkonen, 199 sivua | WSOY 2004
Rappiotaidetta – suomiräpin tekijät Karri Miettinen [= Paleface], 251 sivua | Like 2011
Kolmetoista kertaa kovempi – räppärin käsikirja Karri Miettinen [= Paleface] & Esa Salminen, 503 sivua | Like 2019
Sanasta sanaan – suomalaisen räpin historia ja tärkeimmät biisit Juuso Määttänen & Mikko Aaltonen & Mikko-Pekka Heikkinen & Jussi Lehmusvesi & Arttu Seppänen, 159 sivua | HS-Kirjat 2019
Hyvä verse – suomiräpin naiset Heini Strand, 200 sivua | Into 2019
Hiphop Suomessa – puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä Venla Sykäri & Elina Westinen & Inka Rantakallio & Dragana Cvetanović & Susanna Välimäki & Kirsikka Ruohonen & Kim Ramstedt & Mikko Mäkelä & Marko Ylitalo & Hanna Yli-Tepsa & Pete Nieminen & Tatu Tuominen & Jussi Sirviö & Antti-Ville Kärjä, 363 sivua | Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura 2019
A.W.O.L. • 2025
Spotify
A.W.O.L. • 2025
