Matti Pajuniemi, Author at LevyhyllytLevyhyllyt

We Are What We Do | EMI 1973
Toinen levy | EMI 1974

Carita Holmström: We Are What We Do (EMI 1973).

Viime vuoden helmikuussa 70 vuotta täyttänyt Carita Holmström (s. 1954 Helsingissä) on vuosikymmenten varrella profiloitunut monipuolisena säveltäjänä, jonka tuotannossa on sekä laulelmaa folk- ja jazzaineksin että kamarimusiikkia monenlaisille kokoonpanoille. Tässä artikkelissa keskityn muusikon uran alkupäähän, jolloin klassisesti koulutetusta teinitytöstä sukeutui folk-klubien kautta omaleimainen, useita soittimia hallinnut laulaja-lauluntekijä ja sovittaja.

Rohkenen väittää, että Holmström kirjoitti alle kaksikymppisenä hienostuneempia lauluja kuin 24-vuotiaana debyyttilevynsä julkaissut Joni Mitchell samassa iässä. Holmströmin esikoisalbumin We Are What We Do (1973) avaava ’River’ – pelkkä kaima Mitchellin klassikkobiisille – edustaa Holmströmin sanoin ”tyypillistä kitaransoitosta kumpuavaa senaikaista folk-tyyliä. Olinhan kuunnellut Stephen Stillsini, Joni Mitchellini, Donovanini ja Joan Baezini!”

Carita Holmström: We Are What We Do (EMI 1973) • Toinen levy (EMI 1974).

River • albumilta We Are What We Do
1973

Holmström aloitti pianon opiskelun Sibelius-Akatemiassa kahdeksanvuotiaana. 1960-luvun puolivälissä hän innostui folkista ja alkoi esiintyä akustisin kitaroin itseään säestävässä tyttötriossa nimeltä The Scarlets. Aloitteleva muusikko Mikael Wiik (s. 1951) vaikuttui triosta keväällä 1968 TV:n välityksellä, ja vähän myöhemmin hän pääsi todistamaan duona jatkaneiden Carita Holmströmin ja Marianne Nymanin lahjakkuutta Foggy Mountain Clubin viikoittaisissa folk-illoissa. ”Toistamiseen ihmettelin, kuinka oli mahdollista, että kaksi näin nuorta tyttöä saattoi esittää folkin lisäksi bossa novaa (Antonio Carlos Jobimin Corcovado) ja jopa jatsia (George Gershwinin Summertime sekä Herbie Hancockin Watermelon Man)”, Wiik muistelee Carita Holmström -kokoelmalla Jos tänään tuntis’ huomisen – Kaikki EMI-levytykset 1973–1974 (2004). Syntyi kestävä ystävyys ja yhteistyökumppanuus, minkä lisäksi Mariannesta tuli aikanaan rouva Wiik. Holmströmin levyjen rinnalle voi suositella Maru & Mikael -albumia Destination Nowhere (1975), jonka popjazz-fuusio saa myös instrumentaalisia ilmiasuja.

Vuonna 1969 Carita ja Maru saivat 20-minuuttisen oman osuuden Danny-show’ssa sekä äänittivät Scandialle käännösiskelmäsinglen Soi kitarani soi! // Sano sano sano!, joka on Mikael Wiikin mukaan kauhuesimerkki levy-yhtiön ymmärtämättömyydestä. Holmströmin omat sävellykset sivuuttaneelle tuotantoportaalle he nimittäin olivat ”vain kaksi nuorekasta, kauniisti soivaa ääntä”. Wiik pääsi 1970-luvun alussa sisäänostajaksi EMI-yhtiöön, missä hän Carita Holmströmin ystävänä sai vastuun tämän esikoislevyn tuottamisesta — ilman aiempaa tuottajan kokemusta. Soittajajoukon kokoamisen hän aloitti tuntemistaan progebasisteista Mats Huldén ja Mäns Groundstroem sekä käänsi katseensa myös jazzin suuntaan tehdäkseen oikeutta Holmströmin värikylläiselle sointimaailmalle.

We’ve Got to Change • albumilta We Are What We Do
1973

We Are What We Do on ilmavuudessaan ja jazzillisuudessaan hämmästyttävän kypsä teos tuolloin 19-vuotiaalta artistilta, ja ansaitusti se valittiin Yleisradiossa vuoden 1973 kevyen musiikin levyksi. Notkeassa ’We’ve Got To Change’ -kappaleessa säveltäjä soittaa sähköpianoa, Ilkka Willman bassoa, Esko Rosnell rumpuja sekä Pekka Pöyry sopraanosaksofonia. Kitaran avoimelle duuriviritykselle rakentuva ’The Shore’ on livenä äänitetty duetto huilua soittavan Pöyryn kanssa.

The Shore • albumilta We Are What We Do
1973

Levyn kaikki sävellykset ja sanoitukset ovat Holmströmin omia Yes-yhtyeen ’Time And A Wordia’ lukuun ottamatta. Äänittäjä Antti Joki oli salaa taltioinut Holmströmin jammailun pianon äärellä taustalaulusession tauolla ja vienyt sen EMI:n kuunneltavaksi, minkä Holmström arvelee osaltaan johtaneen levytyssopimuksen saantiin. Pikkusievä cover ei mielestäni yllä laulajan omien sävellysten tasolle.

Time And A Word • albumilta We Are What We Do
1973

Albumin herkimpiä kohokohtia on päätösraita ’The Knight’, jonka inspiraationa oli ollut usvainen marraskuun päivä Marjaniemen pelloilla. Pekka Sarmannon kontrabasso sekä Rosnellin ja Craig Herndonin aistikkaat perkussiot luovat pianon kanssa kauniin kuulaan tunnelman.

The Knight • albumilta We Are What We Do
1973

Saman vuoden syksyllä Carita Holmström sai laajempaa julkisuutta osallistumalla Syksyn Säveleen laulullaan ’Joki’. Kyseessä oli hieman editoitu, suomenkielinen versio ’Riveristä’, ja tietysti aivan liian omintakeinen upotakseen kansaan. Keväällä 1974 Holmström edusti Suomea Euroviisuissa ja sijoittui Brightonissa kolmanneksitoista Eero Koivistoisen sävellyksellä ja sovituksella ’Älä mene pois’. Hectorin sanoituksen englanninsi Frank Robson, jolloin kappale sai nimekseen ’Keep Me Warm’. Jatketaan kuitenkin Holmströmin omien sävellysten parissa; vuoden 1974 Syksyn Sävelessä hän esitti Juice Leskisen sanoittaman, tyylikkään popjazz-laulun ’Jos tahtoo aamuun’.

Jos Tahtoo Aamuun • albumilta Toinen levy
1974

Carita Holmström: Toinen levy (EMI 1974).

Laulu päätyi myös konstailemattomasti nimetylle Toiselle levylle (1974). Debyytin sävellykset olivat syntyneet pidemmällä aikajanalla, mutta Toista levyä Holmström kirjoitti suurelta osin jatko-opiskellessaan pianonsoittoa Tukholmassa 1973–74. Mikael Wiik jatkoi tuottajana esikoislevyltä tutuin muusikoin, minkä lisäksi uutta väriä toivat yhdysvaltalaisen Don Jetterin flyygelitorvi, Niiles Outakosken sello sekä viuluosuudet Juhani Poutaselta, joka muistetaan fuusioyhtye Jupu Groupin johtohahmona. Koska EMI:n toiveissa oli suomenkielinen albumi, suomenruotsalaisen Holmströmin alun perin englanninkieliset tekstit saivat nopealla aikataululla taidokkaat — ja varsinaista käännöstä huomattavasti vapaammat — uudelleentulkinnat Juicen ensimmäisenä sanoitustyönä toiselle artistille. Kolme kappaletta on kuitenkin kokonaan säveltäjän omasta kynästä, mm. sanoiltaan riipaiseva ja täyteläiseltä sovitukseltaan upea ’Katseita on täynnä avaruus’.

Katseita On Täynnä Avaruus • albumilta Toinen levy
1974

’Tiedän paikan armahan’ on nopealiikkeistä jazzrockia, kun taas Poutasen viulusoolon sisältävä ’Oon aivan hiljaa’ helmeilee haaveellisen raukeana Holmströmin sähköurkujen maalaillessa hillitysti taustalla. Molempia kappaleita Holmström vähän myöhemmin esitti duettona kontrabasisti Teppo Hauta-ahon kanssa.

Oon Aivan Hiljaa • albumilta Toinen levy
1974

Myös Toinen levy sai ylistäviä arvioita ja Carita Holmström voitti Soundin lukijaäänestyksen, mutta myynti jäi debyyttiäkin niukemmaksi. Kriitikkolegendalle Waldemar Walleniukselle molemmat albumit olivat kirkkaasti ilmestymisvuosiensa parhaimpia kotimaisia. Näin Walleniuksen haastattelema Holmström vastasi kysymykseen musiikillisista vaikutteista: ”No, klassinen musiikki on tietenkin pohjana. Sitten olen käynyt läpi folk-kauden, pidin esimerkiksi Harry Belafontesta tuossa 11-12 vuoden iässä. Sitten Simon & Garfunkel ja joskus 2-3 vuotta sitten Crosby, Stills, Nash & Young. Ja nyt olen enemmän ja enemmän kiinnostumassa modernista jazzista.” Seuraavassa repliikissään hän kiiruhti vähättelemään omaa jazzin tuntemustaan ja osaamistaan, mutta Timo Kalevi Forss toteaa kirjassaan Tuntematon Juice Leskinen – Kertomuksia toisille artisteille tehdyistä lauluista ja niiden synnystä (2024), että Holmströmin ”umpimusikaalinen suoritus niin solistina kuin säveltäjänä on täysin samalla tasolla levyllä soittavien suomalaisen jazzin ykkösnimien kanssa”. Tästä ajatuksesta lisävakuudeksi instrumentaalisuudesta englannin kielen kautta suomenkieliseksi päätynyt ’For Joy’.

For Joy • albumilta Toinen levy
1974

Vuonna 1975 Carita Holmström lauloi pari kappaletta yhdysvaltalaisen Marc Levinin suomalaisvoimin tehdylle albumille Social Sketches sekä osallistui säveltäjänä Euroviisu-karsintoihin Kirkan laulamalla kappaleella ’Oh New York, rakkain’. Painopiste oli jo siirtymässä esiintyvästä artistista taustalla viihtyväksi säveltäjäksi. 1970-luvun jälkipuolella Holmström teki musiikin Svenska Teaternin Shakespeare-modernisointiin Romeo ja Julia. Oma levytuotanto jatkui vuoden 1978 kiertuetoverin Teppo Hauta-ahon kanssa tehdyllä albumilla Two Faces (1980). Saman kaksikon teos on myös DUO! (1994), joka sisältää sävellyksiä suomalaisiin runoihin, covereita The Beatlesiltä ja Al Jarreaulta sekä pari kierrätystä Toisen levyn materiaalista. Jazzpainotteinen Aquamarin (1984) on kokonaan ruotsinkielinen Carita Holmström -albumi. Vuosina 1987–1995 hän johti omaa jazzyhtyettään Players Unlimited, jolta ilmestyi levy Time Of Growing (1990). Valitettavasti nämä kaikki ovat kovin huonosti tunnettuja levytyksiä, joista ei netistäkään tahdo löytyä näytteitä.

EMI-tuplakokoelmansa saateteksteissä Holmström sanoo aina vierastaneensa imagon luomista ja itsensä tuotteistamista. ”Taiteilijana minua on kiinnostanut enemmän eri musiikkilajien tutkiminen ja kokeileminen, eri kokoonpanojen mahdollisuudet kuin oma artistiuteni. Ehkä siksi myös pysyttelin jo nuorempana vaistomaisesti poissa julkisuuden liiallisesta valokeilasta.” Hän oli siis vain harmillisen lyhyen aikaa mitä loisteliain suomalaisvastine Joni Mitchellin jazzahtavimmalle ja laadukkaimmalle tuotannolle. Eräänlaisena jälkikirjoituksena juurilleen Carita Holmström sisällytti My Diary Of Songs -albumilleen (2010) vuonna 1968 duopartneri Marun sanoituksiin säveltämänsä kappaleen ’Movin’ Mind’ kotikutoisena luomuäänityksenä Wiikin pariskunnan kanssa.

Matti Pajuniemi

Movin’ Mind

Lisää suomalaisia Euroviisuedustajia Levyhyllyissä

• Anneli Saaristo – Anneli Saariston tuhkimotarina
• Blind Channel – kurkistus suosion kääntöpuolelle • Lifestyles Of The Sick & Dangerous [2022]
• Kirka – Kirkan kotiinpaluu • R.O.C.K. [1986] • The Spell [1987]
• Kojo – revanssi Englannissa • Time Won’t Wait [1983]
• Laila Kinnunen 1939–2000 • Laila Kinnunen lauloi koko maailmalle
• Lordi – kummitusjunalla vuoristoradalle • Vuodet 1992–2022
• Pave Maijanen & Mistakes – Pave Maijasen kaksikielinen suuntaviitta • Pidä huolta [1981]
• Pihasoittajat – folklaulelman helmi • Vuodet 1965–1978
• Vesa-Matti Loiri – hämäriä tuokiokuvia • 4+20 [1971]

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Anki 1945–2007 • Monipuolinen luonnonlapsi
Annie Haslam – brittiprogen satakieli • Annie In Wonderland [1977]
Clannad [1] 1970–1982 • Häilyvä kelttiläisyys ja modernin läsnäolo
Clannad [2] 1983–2024 • Aineettomasta new age -folkista takaisin juurille
Hector – romantiikkaa tekniikan sukupolvelle • Nostalgia [1972]
Jane Siberry – artistista vapautta parhaimmillaan • The Walking [1987]
Jim Pembroke teki historiaa Suomessa • If The Rain Comes [2014]
Joni Mitchell – kun aitous välittyy • Song To A Seagull [1968]
Juice Leskinen Grand Slam – sanailua ja syvyyttä • Pyromaani palaa rikospaikalle [1985]
Kaseva – suomenkielinen aikuispop kestää aikaa • Vuodet 1974–2024
Liisa Akimof palaa vahvempana • Kaikenlaista uutta tulossa [2024]
Maarit – vahvan äänen vahva avaus • Maarit [1973]
Maria Ylipää & Emma Salokoski – raja-aitoja rikkovaa laulelmaa • Kauniita piikkejä [2024]

Muksut – kirjantuosuinen tuulahdus 60-lukua • Viisumi keväästä syksyyn [1967] • Olé Finlandia [1968] • Pienen pieni [1969] • Kotimainen elämänmuoto [1970]
Neil Young – elokuvaton soundtrack • After The Gold Rush [1970]
Nick Drake – lauluja suljettujen ovien takaa • Five Leaves Left [1969] • Bryter Layter [1970] • Pink Moon [1972]
Nits – omaperäistä taidepoppia Hollannista • Vuodet 1974–2024
Paleface & Laulava Unioni palaa protestifolkin juurille • Tie vapauteen [2019] • Hoopon elämän mysteerit [2025]
Pekka Streng – kohti unen maata • Magneettimiehen kuolema [1970] • Kesämaa [1972] • Unen maa [2009]
Pihasoittajat – folklaulelman helmi • Vuodet 1965–1978
Robert Plant – näin luodaan vanhasta uutta • Carry Fire [2017]
Röyhkä & Pyysalo ja Maarit – jazzia ja vastakohtia • Turmion suurherttua [2017]
Sandy Denny 1947–1978 • Folk rockin unohtumaton ääni
Suzanne Vega [1] 1985–1992 • Metropolin uusi tähti
Suzanne Vega [2] 1996–2022 • Lauluja ja tarinoita New Yorkista ja elämästä
Tracy Chapman – altavastaajien ääni • Tracy Chapman [1988]
Viitasen Piia onnistuu monella tasolla • Ihmisen aika [2024]

💿
Carita Holmström
Finna.fi

We Are What We Do | EMI 1973
Toinen levy | EMI 1974
Social Sketches Marc Levin • Carita Holmström • Teppo Hauta-aho • Reino Laine | Enja 1975
Karhuherra Paddington Raimo Antero • Carita Holmström • Eija Orpana-Martin • Esa Nieminen | Finnlevy 1978
Two Faces Carita Holmström & Teppo Hauta-aho | Ponsi 1980
Aquamarin | VIP 1984
Visor på äventyr Margareta Othman-Sundell • Inge-Britt Åkerblom • Carita Holmström | Scandia Musiikki Oy / Fazer Finnlevy 1988
Time Of Growing Carita Holmström & Players Unlimited | Ikaros Records 1990
Duo! Carita Holmström & Teppo Hauta-aho | CaTepCD 1994
Jos tänään tuntis’ huomisen – Kaikki EMI-levytykset 1973–1974 • 2CD | EMI Finland / Capitol Records 2004
My Diary Of Songs | Presence Records 2010
Sjung sorgen Carita Holmström & Annika Cleo | RunArt 2020
Hidden Stories – Chamber Music by Carita Holmström | Pilfink Records 2022
More Hidden Stories – Chamber Music | Pilfink Records 2022