Kingston Wall: II – tanssi pieni transsi

Kingston Wall II | Trinity 1993

Kingston Wall II (1993).Elämän sanotaan kulkevan seitsemän vuoden sykleissä. Sen mittaisen matkan ajassa teki myös Kingston Wall. Vuosina 1987–1994 toiminut helsinkiläisyhtye ei saavuttanut suurta menestystä, mutta sen maine jäi elämään. Lahjakkaan ja lupaavan bändin hajoamisen ja johtohahmo Petri Wallin traagisen kohtalon myötä Kingston Wallista on kasvanut suorastaan myyttinen yhtye.

Kitaristi-laulaja Petri Wallin ja basisti Jukka Jyllin perustama Kingston Wall soitti ensimmäisen keikkansa Helsingin Natsalla syyskuussa 1988. Klassiseen kokoonpanoonsa bändi pääsi vuonna 1990, kun Sami Kuoppamäki liittyi sen rumpaliksi. Bändi alkoi jakaa mielipiteitä heti, kun hyppäsi mukaan pääkaupunkiseudun livekuvioihin. Toisaalta se oli musiikillisesti vanhanaikainen yhtye, joka ammensi vaikutteita epäcoolilta hippiajalta. Toisaalta se oli äärimmäisen musikaalinen ja soitossaan tehokas ja vapaa ryhmä, jonka biiseissä oli hypnoottista tenhoa.

Helmikuussa 1992 julkaistu ensimmäinen albumi Kingston Wall I oli onnistunut debyytti itsensä iskuun keikkailleelta triolta, mutta sitä ei myyty paljon. Se oli pettymys etenkin Petri Wallille, joka uskoi lujasti bändinsä mahdollisuuksiin. Kingston Wallilla ei olisi ollut mitään kaupallista menestystä vastaan, mutta toisaalta taiteessaan tinkimätön bändi ei edes yrittänyt tehdä kappaleita, joihin yleisön olisi helppo tarttua. Popissa niin olennainen laulu, ihmisääni, oli sille instrumenteista vähäpätöisin. Kingston Wall olikin bändi, josta ei kannattanut yrittää saada otetta. Sen sijaan siihen piti sukeltaa sisään.

Syksyllä 1992 Lepakon studiossa äänitetty Kingston Wall II oli bändin kolmesta albumista se, jolla idea oli kirkkaimmillaan. Aiemmin samana vuonna Walli oli innostunut uudesta elektronisen tanssimusiikin kulttuurista ja alkanut käydä house- ja trance-juhlissa. Toisin kuin monille muille konemusiikki-intoilijoille, Wallille uuden kulttuurin nousu ei tarkoittanut kitaramusiikin kuolemaa. Hänelle se merkitsi psykedelian uutta tulemista, modernia väylää sisäavaruusmatkailulle, jota Kingston Wall oli siihen mennessä harjoittanut 1960–70 -lukujen taitteen hengessä. Tanssitranssin tunnelmat tekivät Kingston Wallista ajassaan relevantimman bändin.

Kingston Wall lähestyi uutta maailmaa hyvin maltillisesti. Bändin toinen albumi on selkeästi kitaravetoisen voimatrion levy, rockia, ei konemusiikkia. Rohkeimmillaan ja samalla yleisesti ymmärrettävimmillään bändi oli levyn lainabiisissä. Donna Summerin, Giorgio Moroderin ja Pete Bellotten Summerin laulettavaksi kirjoittama ’I Feel Love’ viitoitti 1970-luvun lopulla tietä elektroniselle tanssimusiikille. Kingston Wallin käsittelyssä se liitti yhteen vanhan ja uuden psykedelian, kitarat ja koneet.

’I Feel Love’ oli poikkeus. Monet Petri Wallin musiikilliset ideat kuulostivat tribuuteilta vanhoille, melko itsestään selville sankareille. Juhlallisen mahtipontinen ’Two Of  Kind’ viittaa Led Zeppelinin ’Stairway To Heaveniin’ avoimesti sekä kitarasoolossa että sanoituksessa. ’Shine On Me’ taas herättää vahvoja mielleyhtymiä sekä Jimi Hendrixin että Pink Floydin herkimpiin hetkiin, kunnes Sakari Kukon saksofoni luo biisille oman luonteen. Wallin kiinnostus mystiikkaan ja esoteerisiin asioihin on myös entistä vahvemmin läsnä. Biisissä ’Could It Be So?’ hän kuulostaa melkeinpä pakkomielteiseltä toistellessaan ajatusta uudelleensyntymisen mahdollisuudesta. Usein musiikki sai kertoa tarinaa omillaan: ’Ištwan’, ’And It’s All Happening’ ja ’Palékastro’ ovat instrumentaalisia.

’I Feel Love’ pääsi mukaan II:n julkaisua tukeneelle promosinglelle. Sinkun ykkösraidaksi valittiin kuitenkin albumin pyörteisiinsä imaiseva avauskappale ’We Cannot Move’. Se on yksi Kingston Wallin tarttuvimmista ja mukaansatempaavimmista biiseistä, mutta kenties ajan henkeä tavoitelleen coverin markkinointiin satsaaminen olisi ollut kannattavampi ratkaisu. Toisaalta Kingston Wall II menestyi yllättävän hyvin. Se kävi korkealla Suomen virallisella albumilistalla aikana, jona suomenkielinen rock myi ja englanninkielinen ei.

Aallonharjaa seurasi nopeasti aallonpohja. Kolmas ja viimeinen albumi, kokeileva Tri-Logy (1994) oli jälleen kaupallinen pettymys, ja Wallin soittomotivaatio alkoi käydä vähiin. Kingston Wall lopetti toimintansa saman vuoden joulukuussa. Puoli vuotta myöhemmin, kesäkuussa 1995, mielenterveysongelmista kärsinyt Walli päätti elämänsä. Jylli ja Kuoppamäki jatkoivat musiikin parissa.

Musiikki ja myytti jäivät elämään. Viljami Puustisen kirjan Kingston Wall – Petri Wallin saaga lukeneet ja bändin tuotantoon perehtyneet tietävät, ettei maine ole tuulesta temmattu. Kingston Wallin maailmassa tapahtui ihmeellisiä asioita.

Ari Väntänen
www.arivantanen.com

Kingston Wall II
Petri Walli – kitara, laulu
Jukka Jylli – bassokitara
Sami Kuoppamäki – rummut

Sakari Kukko – saksofoni
Ufo – viulu

Kingston Wall II julkaistiin alun perin CD- ja kasettipainoksena vuonna 1993. Laajennettu 2CD-uusintapainos ilmestyi 1998. Svart Records on julkaissut kaikki KW-albumit vinyylipainoksina alun perin vuosina 2014–2015. Uusimmat (Sunset Edition) ovat vuodelta 2019. Kysy levyjä ja Viljami Puustisen tekemää Kingston Wall -historiikkia kotikirjastostasi.

Kingston Wall palasi konserttilavoille helmikuusta 2019 lähtien. Petri Wallin muistoa ja perintöä kunnioittaa kokoonpano Kingston Wall by JJylli, Kuoppis & VHB. Jukka Jyllin ja Sami Kuoppamäen rinnalla soittavat Von Hertzen Brothers -muusikot Jonne, Kie ja Mikko von Hertzen.

Kingston Wall by JJylli, Kuoppis & VHB. Kuva: Kingston Wall Facebook.

Kingston Wall by JJylli, Kuoppis & VHB:n helmikuinen paluukeikka sai jatkoa kesällä 2019.

Kingston Wall Facebook
Kingston Wallin viralliset sivut

Hae Kingston Wall II kirjastosta!

Hae Kingston Wall II kirjastosta!

Hae Kingston Wall II kirjastosta!
Esitäytetty Monihaku 
kohdistuu
aluekirjastoihin, ja
kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista!
Jos et löydä etsimääsi voit
kysyä kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt
Kingston Wall

Kingston Wall I | Trinity 1992 • Zen Garden, 1998 • Svart Records 2014 & 2019
Kingston Wall II | Trinity 1993 •  Zen Garden 1998 • Svart Records 2015 & 2019
Kingston Wall III – Tri-Logy | Trinity 1994 • Zen Garden 1998 • Svart Records 2015 & 2019

Boksit, kokoelmat ja livealbumit
Kingston Wall

The Essential Kingston Wall • 2CD | Sony Music Entertainment Finland Oy 2011
King Size Box • 8CD | RCA 2012
The Goods • 2CD | Sony Music 2014
Kingston Wall III – Tri-Logy Complete Edition • 4LP Svart Records 2015
Real Live Thing • 3CD | Sony BMG 2005 • 5LP-uusintajulkaisu Svart Records 2016
Tri-Logy At Tavastia – The Release Concert • 3LP | Svart Records 2017

DVD
Kingston Wall

Kingtime • 2DVD + 8-sivuinen liite | Svart Records 2015

Ellips: Yhden naisen hautajaiset – hippihenkeä ja sovitustyötä

Lue lisää | Finna.fi

Jee jee jee – suomalaisen rockin historia  Seppo Bruun & Jukka Lindfors & Santtu Luoto & Markku Salo, 543 sivua | WSOY 1998
Kingston Wall – Petri Wallin saaga  Viljami Puustinen, 325 sivua | Like 2014

Viljami Puustisen kirja Kingston Wall – Petri Wallin saaga julkaistiin vuonna 2014.

Viljami Puustisen kirja Kingston Wall – Petri Wallin saaga julkaistiin vuonna 2014.

Kingston Wall II (1993).

Kingston Wall II (1993).

Francinen hauska matka

Rockbändi Francine syntyi soittamisen halusta. Sama into on pitänyt yhtyeen tien päällä jo kolmekymmentä vuotta.

Francine: NoMeansNo (2017).Tahti on kova. Francinen uusi single NoMeansNo pohjustaa keväällä 2018 julkaistavaa yhdettätoista albumia, jota seuraa kiertue, joka ulottuu ensi vuoden lopulle saakka. Se on aika hyvin rock’n’roll-bändiltä, joka on parhaillaan 30-vuotisjuhlakiertueellaan.

Pete Salomaa, sinä olet Francinen basisti ja perustajajäsen. Mikä sai perustamaan bändin?
– Francinea ei varsinaisesti perustettu, vaan se syntyi kuin itsestään, koska sisäinen tarve tehdä musiikkia oli niin kova. Meillä oli isolla jätkäporukalla tapana ottaa vähän pohjia ennen baari-iltaa. Siinä sitten keksittiin ajankuluksi, että soitellaanpa vähän kitaraa ja lauleskellaan rokkia. Joku nappasi huuliharpun, joku hakkasi rytmiä pöydän kulmaan, ja niin edelleen. Suurin osa meistä ei kauheasti osannut soittaa, mutta innostus oli valtava. Pikkuhiljaa porukasta erottuivat ne, joilla oli kovempi halu soittaa. Päätettiin ostaa oikeat soittimet ja perustaa oikea bändi. Siitä se lähti.

Francine on rokannut yli 30 vuoden ajan. Kuva: Jani Mahkonen / Lomagraphics.

Francine on rokannut yli 30 vuoden ajan. Kuva: Jani Mahkonen / Lomagraphics.

Mitä tulee ensimmäisenä mieleen, kun mietit Francinen historiaa?
– Francinen taipaleeseen on mahtunut kaikenlaista, niin ylä- kuin alamäkiäkin. Pääosin kyseessä on ollut ihan helvetin hauska matka. Ensimmäinen EP ja albumi olivat aikanaan aika huima kokemus, josta oli siihen asti vain haaveillut.
– Alkuaikojen ikimuistoisin keikka oli vuonna 1990 silloisessa Neuvostoliitossa. Soitimme ensimmäisenä länsimaalaisena bändinä Zaporozhen kaupungissa lähellä Mustaa merta. Paikalla oli 15 000 ihmistä, ja konsertti keskeytettiin 20 minuutin jälkeen, kun väki sekosi musiikistamme aivan totaalisesti. Kaaos oli aivan järjetön. Miliisi saattoi meidät pikaisesti hotelliin.
– Myös reissumme Los Angelesiin vuonna 2014 oli mieleenpainuva. Meillä oli mukana vain kaksi plektraa ja rumpukapulat. Muut soittimet meille lyötiin käteen noin viisitoista minuuttia ennen keikkaa. Siinä oli ammattitaito koetuksella, mutta hengissä selvittiin siitäkin.

Musiikkibisnes on muuttunut melkoisesti siitä, kun Francine aloitti. Missä huomaat sen?
– Suurin muutos on tapahtunut ihan viime vuosien aikana, kun digitaaliset musapalvelut ovat syöneet cd-myynnin. Tämä nykytrendi on outo: albumilla ei ole mitään merkitystä, vaan levy-yhtiöt hakevat pikavoittoja yksittäisillä biiseillä ja kertakäyttöratkaisuilla. Striimauksista saa nykyään kultalevyjä ja vuoden artistiksi voi päästä kolmella digisinglellä. On todella kummallista, että todellinen osaaminen jätetään kylmästi syrjään, kunhan vain saadaan rakennetuksi ilmiöitä, jotka myyvät. Isot levy-yhtiöt jylläävät ja pienet yrittävät säilyä hengissä.
Ovatko alan muutokset saaneet teidät toimimaan eri tavalla kuin ennen?
– Sen verran vanhan liiton miehiä tässä ollaan, että albumi on edelleen Francinen päätuote keikkailun ohella. Radioita vartenhan meidän ei tarvitse singlejä tehdä, koska radiot eivät enää vuosiin ole meitä soittolistoilleen kelpuuttaneet. Meillä single lähinnä mainostaa tulevaa albumia. Vasta albumi kertoo, mikä on bändin musiikillinen linja ja osaamisen taso sillä hetkellä.

Francinen miehistö on vaihtunut vuosien varrella. Miten luonnehtisit nykyistä kokoonpanoa?
– Näiden jätkien kanssa on ilo ja kunnia soittaa. Olemme soittaneet Antin (Kukkola) kanssa yhdessä jo vuodesta 1994 Ajattelemme musiikista ja sen tekemisestä aika pitkälti samalla tavalla. Hän on tyylitajuinen kitaristi-laulaja, jota arvostan erittäin paljon muusikkona, biisintekijänä ja ystävänä.
– Olen iloinen, että saimme Alecin (Hirst-Gee) takaisin rumpujen taakse. Hän on ehkä maailman mukavin mies ja tuo Francinen rytmiosastoon tarvittavan jämäkkyyden ja suoraviivaisuuden, jota ehdittiin jo kaivata. Lisäksi Alecilla on paljon hyviä ideoita, kun uusia biisejä rakennellaan tai vanhoja sovitellaan uusiksi keikkakäyttöön. Alecin biitti on vastustamattoman hyvä.

Francine soittaa nykyisin noin 30–40 keikkaa vuodessa. Millaista on keikkailevan bändin arki?
– Rundaaminen voi joskus olla aika tylsääkin touhua, hotelleissa notkumista ja odottelua. Toisaalta se puolitoista tuntia lavalla kyllä korvaa kaiken vaivan, kun näkee lavan edessä innostuneet kasvot, jotka hoilaavat täysillä biisien mukana. Faneilta saa voimaa ja innostusta jatkaa tätä touhua.

Millaisia suunnitelmia Francinella on?
– Ihan lähiaikoina viedään 30-vuotisjuhlarundi kunnialla läpi. Alkuvuodesta tulee toinen single uudelta albumilta, ja maaliskuussa pitäisi sitten pitkäsoiton olla kaupoissa, tietenkin myös CD:nä ja vinyylinä. Siihen päälle painetaan levynjulkaisukiertue, joka kestänee vuoden 2018 loppuun asti.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Francine | kotisivu
Francine | Facebook

Levyhyllyt | Finna.fi
Francine

1990-luku

Fire | My Way Records 1990
Hard Enough | My Way Records 1990
A Piece Of Noise | Poko Records/Unitor 1992
Animal Beat | Poplandia Music/Poko Rekords 1995
The Playmate | Bluelight Records 1999

2000–2009

Fullahead! | Bluelight Records 2001
Level 8 | Bluelight Records 2003
King For A Day | Poko Rekords 2005
One Step Further | Poko Rekords 2008

2010-luku

Still Burning | Sound Of Finland 2013
Rightnow! | Bluelight Records 2018

Francine keikoilla:
3.11.2017 Turku, Apollo Live Club
4.11.2017 Seinäjoki, Rytmikorjaamo
17.11.2017 Iisalmi, Graceville
18.11.2017 Imatra; Nightclub Broadway
1.12.2017 Lappeenranta, Amarillo (+ Melrose)
2.12.2017 Lahti, Möysän Musaklubi

Hae Francinen levyjä kirjastosta!
Esitäytetty Monihaku kohdistuu
maakuntakirjastoihin, ja
kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista!
Jos et löydä etsimääsi voit
kysyä kirjastonhoitajalta.

Francine: NoMeansNo (2017).

Francine: NoMeansNo (2017).

Röyhkä & Pyysalo ja Maarit: Turmion suurherttua – jazzia ja vastakohtia

Turmion suurherttua | Svart Records 2017

Kauko Royhka & Severi Pyysalo ja Maarit: Turmion suurherttua (2017).Kun kuviot käyvät liian tutuiksi, on aika lähteä liikkeelle. Viimeksi kuluneet kymmenen vuotta ovat olleet Kauko Röyhkälle kokeilujen ja uusiutumisen aikaa. Muusikko-kirjailija on alkanut tehdä taideproosan lisäksi tietokirjallisuutta ja etsiytynyt uudenlaisten soittajien seuraan. Jälki on ollut parhaimmillaan inspiroitunutta.

Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa levytetty Zaia (2008), Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalon indieiskelmälevy Hiekkarantaa (2009), Uhrijuhlan mystiset luontoprogealbumit (2013 ja 2015) sekä Röyhkä, Inginmaa & Hypnomenin Huominen on uni (2016) osoittivat, että Röyhkästä on muuhunkin kuin tutunoloisten röyhkärockbändien luotsaamiseen. Irtiottojen sarjaa jatkaa Severi Pyysalon kanssa tehty Turmion suurherttua, joka imaisee Kaukon jazzin pyörteisiin.

Työnjako on selkeä: Pyysalo on säveltänyt musiikkia Röyhkän sanoituksiin (kaksi kappaleista tosin on rumpali Jussi Lehtosen sävellyksiä). Jazzmiesten melodia- ja rytmikäsitykset ja sovitusideat vetävät Röyhkää jossain määrin irti maneereistaan, mutta päästävät kuuluville äänen ja sanat, joista ei voi erehtyä. Ovia avautuu myös toiseen suuntaan. Röyhkän koruton kirjoitustyyli ja ulkopuolisuuden teemat ovat tylympi maailma kuin mistä Pyysalon ja kumppanit tavallisesti tapaa.

Moniosainen, seitsenminuuttinen avausraita Gulliver hämää hiukan, sillä Turmion suurherttua ei ole niin polveileva ja radikaali kokonaisuus kuin kaksikon ensimmäinen yhteinen kappale antaa ymmärtää. Myös poppia ja jopa iskelmällisyyttä on mukana, ja toisaalta sylttytehtaalle ei aina ole pitkä matka: albumin nimiraita ja Kesävieras ovat vain sovituksen päässä Röyhkän rockbiiseistä. Röyhkän hahmo nousee tässäkin asetelmassa pääosaan ihan luonnostaan, mutta Pyysalon jazzjengin svengi ja soittotyyli ovat hänen yhteydessään uutta. Erityisen kotonaan laulaja-sanoittaja on Lehtosen säveltämissä kappaleissa Joskus pääsee piru irti ja Mä olen orjasi.

Hunajaisen tahmeasti fraseeraava Maarit Hurmerinta on levyllä VIP-vieraan osassa. Hänen äänensä tekee albumista vivahteikkaamman ja perinteisemmän. Maarit laulaa liidiä levyn seesteisimmissä ja herkimmissä biiseissä eli Pieni kahvila -kappaleessa, soulahtavassa Elohopeassa ja Röyhkän kanssa duetoidussa Seuraavaksi Sansibarissa. Ne kuulostavatkin Hurmerintaa varten kirjoitetuilta.

Kauko Röyhkä (vas.) & Severi Pyysalo.

Kauko Röyhkä (vas.) & Severi Pyysalo.

Turmion suurherttua ei ole pelkkä jatkopala Röyhkän ja Pyysalon tuotantoihin. Se on kahden taiteilijan yhteentörmäys, jossa kumpaankin jää toisesta jälki. Se on Röyhkän jazzlevy ja Pyysalon kaukolevy, jolle jää toivomaan jonkinlaista jatkoa. Miltä kuulostaisi, jos Röyhkälle laulatettaisiin vielä jazzimpia melodioita? Millaiseksi Pyysalo tuottaisi Röyhkän rocklevyn? Ja kun Turmion suurherttua voisi olla hurjempikin seikkailu, millainen olisi Röyhkän ja Pyysalon avantgardistinen freejazzlevy?

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Kauko Röyhkä (virallinen) | Facebook
Severi Pyysalo Official | Facebook
Maarit Hurmerinta Virallinen | Facebook

Varaa Turmion suurherttua kirjastosta.

Varaa Turmion suurherttua kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Maarit

1970-luku

Maarit | Love Records 1973 • LP-uusintapainos Svart Records 2014
Viis’ pientä | Love Records 1975 • LP-uusintapainos Svart Records 2016
Siivet saan | Dig It 1978

1980-luku

Nykyajan lapsi | Dig It 1980
Elämän maku | Dig It 1981
Nukun radio päällä | Tähtitorni 1983
Tuuli ja taivas | CBS 1986
Tuskan tanssi | CBS 1988

1990-luku

Jotain on mulla mielessäni | Pyramid 1990
Jos tahdot tietää | Fazer Finnlevy 1993
Sydäntäsi lainaisin | Dig It 1995
Sitä mitä rakastan | Dig It 1998
Stoalive • 2CD | Dig It 1999

2000–2009

Metsän tyttö | Warner Music 2001
Good Days, Bad Days | Warner Music 2004
Nälkää ja rakkautta | EMI Finland/Capitol Records 2006
Kun yö saapuu | EMI Finland/Capitol Records 2008

2010-luku

Miten elämästä kertoisin | Sony Music Entertainment Finland Oy 2013
Sumuinen puutarha • LP & CD | Sony Music Entertainment Finland Oy 2019

Lue lisää | Finna.fi
Maarit

Maarit  Annariikka Leino, 363 sivua | Johnny Kniga 2014
Maarit Hurmerinta – sanoin & sävelin  Ari Leskelä (toim.), 102 sivua | F-Kustannus 2018

Levyhyllyt | Finna.fi
Kauko Röyhkä

1980-luku

Steppaillen | LP EMI Finland 1980 • LP-uusintapainos: Mirror/Megamania 1987 • CD Mirror/Megamania 1989 • Remasteroitu CD (+ 4 lisäraitaa) Johanna 2003
Uusia tansseja  Kauko Röyhkä & Narttu | LP & kasetti, EMI Finland 1981 • Remasteroitu CD (+5 lisäraitaa) Johanna 2003
Mikki Hiiren myöhemmät vaiheet  Kauko Röyhkä & Narttu | LP & kasetti, Kerberos 1982 • LP-uusintapainos Mirror/Megamania 1987 • Remasteroitu CD (+ 3 lisäraitaa) Johanna 2003
Onnenpäivä  Kauko Röyhkä & Narttu | LP & kasetti, Sinetti/Euros 1983 • CD Onnenpäivä/Lauralle, Euros 1987 • LP-uusintapainos Svart Records 2014
Lauralle  Kauko Röyhkä & Narttu | LP & kasetti, Sinetti/Euros 1984 • CD Onnenpäivä/Lauralle, Euros 1987 • Remasteroitu CD, Fazer 2000
Maa on voimaa  Kauko Röyhkä & Narttu | LP & kasetti, Sinetti/Euros 1985 • CD Euros 1987 • Remasteroitu CD, Fazer 2000
Pikku enkeli  Kauko Röyhkä & Narttu | LP & kasetti, Euros 1986 • CD (+Kulta-aika live), Euros 1987 • Remasteroitu CD Fazer 2000
Paha maa  Kauko Röyhkä & Narttu | 12″ minialbumi & kasetti, Euros 1987
Mielummin vanha kuin aikuinen  Kauko Röyhkä & Narttu | LP & kasetti, Euros 1987 • CD (+Paha maa) Euros 1988 • Remasteroitu CD (+Paha maa), Fazer 2000
Ihmelapsi  Kauko Röyhkä & Narttu | LP, kasetti & CD, Euros 1988 • Remasteroitu CD, Fazer 2000
Mutta, mutta  Kauko Röyhkä & Narttu | 12″ minialbumi & CD, Euros 1989

1990-luku

Joko-tai  Kauko Röyhkä & Narttu | LP, kasetti & CD, Euros 1990 • Remasteroitu CD (+Mutta, mutta) Fazer 2000
Kaksi koiraa  Kauko Röyhkä | LP, kasetti & CD, Euros/Herodes 1990 • Remasteroitu CD, Fazer 2000
Tyttöjen ystävä  Kauko Röyhkä | LP, kasetti & CD, Euros/Herodes 1991 • Remasteroitu CD, Fazer 2001 & EMI Finland 2011
Jumalan lahja  Kauko Röyhkä | LP, kasetti & CD, Herodes/EMI Finland 1993 • Remasteroitu CD (+ 5 lisäraitaa) EMI Finland 2011 • Remasteroitu 2LP (+ 10 lisäraitaa) Svart Records 2018
Kaunis eläin  Kauko Röyhkä | CD & kasetti, Herodes 1994 • Remasteroitu CD (+ 3 lisäraitaa) EMI Finland 2011 • Remasteroitu 2LP (+ 10 lisäraitaa) Svart Records 2019
Akti  Kauko Röyhkä | CD, Herodes 1995 • Remasteroitu CD (+ 3 lisäraitaa) EMI Finland 2011
Sinä olet tähti  Kauko Röyhkä | CD Ranka Recordings 1997
Puiden alle  Kauko Röyhkä | CD Ranka Recordings 1998
Rock ’n’ roll -klisee  Kauko Röyhkä | CD Ranka Recordings 1999

2000–2009

Miss Farkku-Suomi  Kauko Röyhkä • CD | CD Ranka Recordings 2001
Etsijät  Kauko Röyhkä • CD | CD Ranka Recordings 2002
Elämä ja Kuolema  Kauko Röyhkä • CD | CD Ranka Recordings 2005
Kauko Röyhkä & Riku Mattila  Kauko Röyhkä & Riku Mattila • CD • 2LP | CD Ranka Recordings 2008 • Remasteroitu 2LP (+ 9 lisäraitaa) Svart Records 2018
Zaia  Kauko Röyhkä & Mikkelin kaupungin jousiorkesteri • CD | Ranka Recordings 2008
Hiekkarantaa  Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo • CD| Ektro Records 2009

2010-luku

Kaksi lensi tuulen mukaan  Kauko Röyhkä & Riku Mattila • LP • CD | Ranka Recordings 2011
Pois valoista – live 2012  Kauko Röyhkä & Narttu • 2LP • CD | Svart Records 2013
Etelän peto  Kauko Röyhkä • LP • CD | Svart Records 2014
Huominen on uni  Röyhkä/Inginmaa/Hypnomen • LP • CD | Stupido Records 2016
Aamuöiseen sateeseen  Kauko Röyhkä • LP • CD | Svart Records 2016
Turmion suurherttua  Röyhkä & Pyysalo & Maarit • LP • CD | Svart Records 2017
Maantie  Kauko Röyhkä & The Boots • LP • CD | Svart Records 2018

2020-luku

Dekadenssi  Kauko Röyhkä & S.A. Hynninen • 2LP • CD | Svart Records 2020

Levyhyllyt | Finna.fi
Severi Pyysalo

1980-luku

Autumn Leaves – Severi Comes | LP Selecta 1984 • CD Selecta/Ensio Music 1992
Marimba & Vibes  Riku Niemi & Severi Pyysalo | LP Scandia 1986

1990-luku

Garden Of Time  Perko-Pyysalo Poppoo | CD Ondine Octopus 1993
Uuno Kailas  Vesa-Matti Loiri & Perko-Pyysalo Poppoo | CD & kasetti Ondine Octopus 1993 • Remasteroitu CD Ihmisen määrä – lauluja Uuno Kailaan runoihin Ondine Octopus 2002
Varia  The Poppoo | Jukka Perko • Severi Pyysalo • Ville Huolman • Teppo Mäkynen | CD Pori Jazz Productions 1998

2000–2009

New Moods – New Sounds  Antti Sarpila & Severi Pyysalo | CD Blue Note 2001
Nuevo Tango  Quinteto Otra Vez & Severi Pyysalo | CD omakustanne 2002
Lill’ Lisa  Kari Heinilä • Severi Pyysalo • Uffe Krokfors • Edward Vesala | Abovoice 2003
Kuunnelmia  Jukka Perko • Severi Pyysalo • Tuomo Viinikainen | CD Blue Note 2004
Aviaja  Anders Jormin & Severi Pyysalo | CD Footprint Records 2005
Maan korvessa  Jukka Perko • Severi Pyysalo • Tuomo Viinikainen | CD Levypallo 2008

2010-luku

Lay Back And Listen!  Severi Pyysalo & The Mokners featuring Timo Hirvonen & Jussi Lehtonen | CD Abovoice 2011

Aija Puurtinen & Jalavei: Keltaisen talon ullakko – sanoja sieltä jostakin
Maj Karma: 101 tapaa olla vapaa – ristiriitaisia tunteita kriisitilanteissa
Noitalinna Huraa! Kalan silmä – ainutlaatuista kotikutoisuutta
Sielun Veljet: Softwood Music – Under Slow Pillars – unohdettu klassikko
Tommi Liimatta: Rokokoo Computer – kasvutarinan kolmas luku
Tuomari Nurmio: Luuta ja nahkaa – koruton mestariteos
Wigwam: Hard N’ Horny – historiallisen suomalaisbändin debyytti

Lue lisää | Finna.fi
Kauko Röyhkän romaanit

1980-luku

Tien laidalla Waterloo, 157 sivua | Weilin + Göös 1980 • uusintapainos: Like 2000
Aave joka maalasi taulun, 151 sivua | Weilin + Göös 1982
Oskar Koposen seikkailut, 349 sivua | Weilin + Göös 1985 • uusintapainos: Docendo 2014
Magneetti, 179 sivua | Weilin + Göös 1987 • uusintapainos: Docendo 2014

1990-luku

Kaksi aurinkoa, 252 sivua | Like 1996 • uusintapainos: Like 2003 • uudistettu laitos, jossa lisäluku: Like 2015
Silvia, 205 sivua | Like 1997
Ocean City, 235 sivua | Like 1999 • uusintapainos Like 2004

2000–2009

Faust ja muita kertomuksia, 158 sivua | Like 2001
Miss Farkku-Suomi, 303 sivua | Like 2003 • uusintapainokset Like 2006 & 2012
Henry ja minä, 176 sivua | Like 2004
Avec, 291 sivua | Like 2006
Job, 201 sivua | Like 2007 & 2009
Kesä Kannaksella, 185 sivua | Like 2009

2010-luku

Kreikkalainen salaatti, 218 sivua | Like 2011
Poika Mancini, 247 sivua | Like 2013
Lapinpoika, 367 sivua | Like 2016
Maan korvessa kulkevi | Otava 2018

2020-luku

Lapsosen tie | Otava 2020

Elämäkerrat | Finna.fi
Kauko Röyhkä

Marjatan poika – Muistelmat 1, 276 sivua | Docendo 2019
Kauko Röyhkä – Virallinen  Olga Välimaa (toim.), 323 sivua | Like 2014

Tietokirjoja | Finna.fi
Kauko Röyhkä • Juha Metso • Ville Haapasalo • Arman Alizad

2000–2009

The Velvet Underground ja Lou Reed  Kauko Röyhkä, 155 sivua | Like 2007
Suursaari  Kauko Röyhkä & Juha Metso, 150 sivua | Johnny Kniga 2009

2010-luku

Rajantakainen Karjala  Kauko Röyhkä & Juha Metso, 152 sivua | Johnny Kniga 2011
Et kuitenkaan usko… Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä  Kauko Röyhkä & Juha Metso & Ville Haapasalo, 253 sivua | Docendo 2013
Et muuten tätäkään usko…” Ville Haapasalon 2000-luku Venäjällä  Kauko Röyhkä & Juha Metso & Ville Haapasalo, 221 sivua | Docendo 2014
Armanin maailma  Kauko Röyhkä & Arman Alizad, 237 sivua | Docendo 2014
Makujen matka – Georgia  Kauko Röyhkä & Juha Metso & Ville Haapasalo, 189 sivua | Docendo 2016

Jee jee jee – suomalaisen rockin historia  Seppo Bruun & Jukka Lindfors & Santtu Luoto & Markku Salo, 543 sivua | WSOY 1998

Kauko Röyhkä & Severi Pyysalo ja Maarit Hurmerinta: Turmion suurherttua (2017).

Kauko Röyhkä & Severi Pyysalo ja Maarit Hurmerinta: Turmion suurherttua (2017).

Rush: Snakes & Arrows – ilmeikkään itseluottamuksen paluu

Snakes & Arrows | Atlantic Records 2007

Vaikeista olosuhteista voi ponnistaa uuteen alkuun. Kanadalaisen rocktrio Rushin rumpali ja tekstintekijä Neil Peart menetti tyttärensä auto-onnettomuudessa vuonna 1997. Alle vuoden surutyön jälkeen Peartin vaimo kuoli syöpään. Apuna toimi aika, jota Peart kulutti moottoripyörän selässä. Maisemien ja elämäntilanteen muutoksista kehkeytyi kirja Ghost Rider – taipaleita toipumisen tiellä.

Ajan myötä Peartin ajatukset kiertyivät takaisin musiikkiin. Rushin paluulevy Vapor Trails (2002) nosti esiin sisuuntuneen, jopa kiukkuisen ydintrion. Etelä-Amerikan kiertueella koettu ylitsevuotava Rush-palvonta innosti varmasti eteenpäin. Keikkakunto dokumentoitiin legendaariselle livelevylle Rush In Rio, setissä mukana myös biisi ’Ghost Rider’. Viisi vuotta Vapor Trailsin jälkeen bändi oli muovautunut yhä yhtenäisemääksi myös studiossa. Snakes & Arrows oli merkittävä askel Rushin albumiklassikkojen ketjuun.

Uutta ilmavuutta uhkuva singleraita ’Far Cry’ aloittaa albumin. Hieman 2112-potkua muistuttava intron iskusarja askeltaa komeasti. Tiivistunnelmainen promovideo tuntuu jäävän musiikin jalkoihin.

Yksi albumin avainteoksista on korvia hivelevä sävellys ’Armor And Sword’. Intron riffittelystä ja akustisesta kitaran varassa kulkevasta säkeistöstä edetään mitä ilmavimpaan ”kertosäkeeseen”, jossa ei ole juuri mitään hyräiltävää. Mutta tilan ja avaruuden tunne on valtava.

’Workin’ Them Angels’ edustaa möhkälemäisempää Rushia. Biisi kasvaa useampien kuuntelujen myötä, ja massiivisetkin riffinlohkareet liikkuvat ketterästi. Tummuutta uhkuva Spindrift levittää laajakankaalle pahaenteistä kuvaa. Biisinrakentelussa on jälleen kerran riittävästi malttia. Myös ’The Way The Wind Blows’ sisältää nautittavan pakotonta muusikkoutta.

Instrumentaaliraidat ’The Main Monkey Business’, ’Hope’ ja ’Malignant Narcissism’ tekevät kokonaisuudelle hyvää. TMMB on erityisen dynaaminen kuljettelu. Lifeson ansaitsee kehut Dave Lindholmin mieleen tuovasta sooloraidasta ’Hope’. Kekseliään yksinkertaisesti keinuva ’Faithless’ nousee tasolta toiselle säkeistöjen välissä. Itsevarman oloinen kertosäe on biisin rauhallisin aines. Time Machine 2011-kiertueella setissä mukana biisi uskoo vahvasti rakkauteen.

– I don’t have faith in faith
I don’t believe in belief
You can call me faithless.
But I still cling to hope
And I believe in love
And that’s faith enough for me.

Rush-albumien kanssa on hyvä viettää aikaa rauhassa – myös pitkähkö Snakes & Arrows palkitsee sävyjä pohtivan kuulijan. Tasoja on enemmän kuin aluksi huomaa. Tuottaja Nick Raskulineczin kanssa musiikillinen käänne kohti optimismia onnistui. Snakes & Arrows kääntyi yhdeksi Rushin ilmeikkäimmistä teoksista.

Keväällä 2007 ilmestynyt Snakes & Arrows julkaistiin CD- ja 2LP-painoksina. Kahden levyn Music Video Interactive- eli MVI-painos sisältää DVD:n, jolta löytyy myös albumin stereo- ja 5.1-monikanavamiksaukset. 2LP-uusintajulkaisu ilmestyi vuonna 2016.

Suomalaisille Rush-faneille Snakes & Arrowsin jälkeinen aika oli täyttymys aivan erityisellä tavalla, sillä lokakuussa 2007 Lee, Lifeson ja Peart saapuivat ensimmäistä kertaa keikalle Helsinkiin. Kiertueelta julkaistiin Rotterdamissa taltioitu pätevä livetupla Snakes & Arrows Live. Rush on vieraillut Suomessa kahdesti myöhemminkin. Trion albumitarina jatkui vuonna 2012 julkaistulla levyllä Clockwork Angels, sekin Raskulineczin kanssa tuotettu kokonaisuus.

Tuomas Pelttari

Rush | kotisivu
Rush | Instagram
Rush | Facebook
Rush | Twitter

Varaa Snakes & Arrows kirjastosta.

Varaa Snakes & Arrows kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Rush

1970-luku

Rush | Moon & Mercury 1974 • LP (1975) • 8-track • Kasetti • CD (1987/1990/1997) • 40th Anniversary LP (2014)
Fly By Night | Mercury & Anthem 1975 • LP (1975/2015) • 8-track • Kasetti • CD (1987/1997) • Blu-ray Audio (2015)
Caress Of Steel | Mercury & Anthem 1975 • LP (1975/2015) • 8-track • Kasetti • CD (1986/1997)
2112 | Mercury & Anthem 1976 • LP (1976/2015) • 8-track • Kasetti • CD (1987/1988/1997) • CD+DVD & CD+Blu-ray (2012) • 40th Anniversary 3LP/2CD+DVD/Box Set (2016)  Levyhyllyt • 2112
A Farewell To Kings | Mercury & Anthem 1977 • LP (1977/2015) • 8-track • Kasetti • CD (1986/1987/1997) • Blu-ray Audio (2015) • 40th Anniversary 4LP/3CD/Box Set (2017)  Levyhyllyt • A Farewell To Kings
Hemispheres | Mercury & Anthem 1978 • LP (1978/2015) • 8-track • Kasetti • CD (1986/1987/1997) • SACD (2013) • 40th Anniversary 3LP/2CD/Box set (2018)

1980-luku

Permanent Waves | Mercury & Anthem 1980 • LP (1980/2008/2015/2019) • 8-track • Kasetti • CD (1986/1997)  Levyhyllyt • Permanent Waves
Moving Pictures | Mercury & Anthem 1981 • LP (1981/2015/2019) • 8-track • Kasetti • CD (1983/1984/1987/1997) • 30th Anniversary CD+DVD & CD+Blu-ray (2011)
Signals | Mercury & Anthem 1982 • LP (1982/2015) • 8-track • Kasetti • CD (1983/1988/1990/1994/1997) • Blu-ray Audio (2015)
Grace Under Pressure | Mercury & Anthem & Vertigo 1984 • LP (1984/2015) • 8-track • Kasetti • CD (1984/1997)
Power Windows | Mercury & Anthem & Vertigo 1985 • LP (1985/2015/2016) • 8-track • Kasetti • CD (1985/1989/1997)
Hold Your Fire | Mercury & Anthem 1987 • LP (1987/2015/2016) • Kasetti • CD (1987/1994/1997)
Presto | Atlantic & Anthem 1989 • LP (1989/2015) • Kasetti • CD (1989/1997/2004) • SACD (2014)

1990-luku

Roll The Bones | Atlantic & Anthem 1991 • LP (1991/2015) • Kasetti • CD (1991/2004) • HDCD (2011)
Counterparts | Atlantic & Anthem 1993 • LP (1993/2015) • Kasetti • CD (1993/2004/2011) • SACD (2013)
Test For Echo | Atlantic & Anthem 1996 • LP (1996/2015) • Kasetti • CD (1996/2004)

2000–

Vapor Trails | Atlantic & Anthem 2002 • 2LP (2002) • Kasetti • CD (2002/2004)
Feedback EP | Atlantic & Anthem 2004 • LP (2004/2016) • CD
Snakes & Arrows | Atlantic & Anthem 2007 • 2LP (2007/2016) • CD • CD+MVI-DVD • MVI-DVD
Clockwork Angels | Anthem & Roadrunner Records 2012 • 2LP (2012/2013) • CD
Vapor Trails Remixed | Atlantic & Anthem 2013 • 2LP • CD

Rushin boksit | Finna.fi
Sector 1 • 2 • 3

Rushin uraan kaudelta 1974–1988 voi tutustua kolmen boksin avulla. Sector 1, 2 ja 3 sisältävät em. ajan studio- ja livealbumit.

Tyylikkäästi pakatut koosteet sisältävät informatiivisten vihkojen lisäksi yhteensä kolme 5.1-monikanavamiksausta. Uuden käsittelyn ovat saaneet klassikot Fly By Night (1975), A Farewell To Kings (1977) ja Signals (1982). Kysy bokseja kirjastostasi.

Sector 1 – Rush To All The Worlds A Stage | Island Def Jam Music Group 2011 • 5CD+DVD-Audio, sisältää viisi Rush-albumia vuosilta 1974–1976 ja 32-sivuisen tekstiliitteen. DVD-Audio -levy: Stereo- ja 5.1-miksaus albumista Fly By Night.
Sector 2 – A Farewell To Kings Through Exit… Stage Left | Island Def Jam Music Group 2011 • 5CD+DVD-Audio, sisältää viisi Rush-albumia vuosilta 1977–1981 ja 44-sivuisen tekstiliitteen. DVD-Audio -levy: Stereo- ja 5.1-miksaus albumista A Farewell To Kings.
Sector 3 – Signals Through A Show Of Hands | Island Def Jam Music Group 2011 • 5CD+DVD-Audio, sisältää viisi Rush-albumia vuosilta 1982–1988 ja 52-sivuisen tekstiliitteen. DVD-Audio -levy: Stereo- ja 5.1-miksaus albumista Signals.

Rushin livealbumit | Finna.fi

All The World’s A Stage | 1976
Exit… Stage Left | 1981
A Show Of Hands | 1989
Different Stages | 1998
Rush In Rio | 2003
Snakes & Arrows Live | 2008
Working Men | 2009
Time Machine 2011 – Live In Cleveland | Anthem, Roadrunner, 2011
Clockwork Angels Tour | 2013
R40 Live | Anthem, Zoë 2015

Victor [=Alex Lifeson] | Finna.fi

Victor | Atlantic & Anthem 1996

Geddy Lee | Finna.fi

My Favorite Headache | CD Atlantic & Anthem 2000 • 2LP Atlantic & Anthem 2019

Anderson Bruford Wakeman Howe – kauneutta ja karnevaalia
Dream Theater: Dream Theater – progemetallia rennomman kautta
Haken: Affinity – juhlavan progressiivista 80-lukulaisuutta
Marillion: FEAR (Fuck Everyone And Run)  – pelosta pelon voittamiseen
Pink Floyd: A Momentary Lapse Of Reason – rentoa jatkoaikaa huipulla
Rush: A Farewell To Kings – viileän relasti proge
Rush
: 2112 – kuilun reunalta kontrolliin
Rush: Permanent Waves – rocktrion uusi aalto
The Electric Light Orchestra: I – timantinkirkas debyytti
The Police: Synchronicity – trion viimeinen klassikko
Yes: Fragile – progen herkkää ylivoimaa
Yes: Talk – uusi uljas auringonnousu

Lue lisää | Finna.fi

Neil Peart: Ghost Rider – taipaleita toipumisen tiellä (2012).

Rushista voi lukea kirjoja englanninkielen lisäksi myös suomeksi. Asko Alasen kääntämät teokset ovat mieluista luettavaa Rushin ystäville. Toimitus suosittelee lämpimästi sekä bändihistoriikkia Rush – 30 vuotta huipulla sekä Neil Peartin sielunelämää avaavaa matkakirjaa Ghost Rider.

Ghost Rider – taipaleita toipumisen tiellä  Neil Peart & Asko Alanen, kääntäjä, 476 sivua | Paasilinna 2012
Rush – 30 vuotta huipulla  Martin Popoff & Asko Alanen, kääntäjä, 320 sivua | Paasilinna 2013

Banasiewicz, Bill: Rush Visions – The Official Biography, 96 sivua | Omnibus 1988
Bergamini, Joe: Taking Center Stage – A Lifetime Of Live Performance, 208 sivua | Hudson Music 2012
Berti, Jim & Bowmann, Durrell (toim.): Rush And Philosophy – Heart And Mind United, 321 sivua | Open Court 2011
Collins, Jon: Rush – Chemist(r)y, 288 sivua | Helter Skelter, 2005
Peart, Neil: Far And Away – A Prize Every Time, 296 sivua | ECW Press 2011
Peart, Neil: Ghost Rider – Travels On The Healing Road, 460 sivua | ECW Press 2002
Peart, Neil: Roadshow – Landscape With Drums • A Concert Tour By Motorcycle, 399 sivua | Rounder Books 2006
Peart, Neil: Traveling Music – The Soundtrack To My Life And Times, 380 sivua | ECW Press 2004
Popoff, Martin: Rush – The Illustrated History, 196 sivua | Omnibus, 2013
Telleria, Robert: Rush Tribute – Merely Players, 396 sivua | Quarry Press 2002

DVD/Blu-ray | Finna.fi

Bergamini, Joe: Taking Center Stage – A Lifetime Of Live Performance, 7h 37 min, 3 DVD-levyä. Rushin rumpalin Neil Peartin laaja opetuspaketti.
Rush
: Replay X3, 3DVD+CD | Anthem Records, Mercury Records 2006. Sisältää kolme remasteroitua livetaltiointia 5.1-monikanavamiksauksineen. Mukana Grace Under Pressure Tour, A Show Of Hands ja alun perin vuonna 1981 julkaistu Exit… Stage Left.
Rush: R30 – 30th Anniversary World Tour, 2DVD, 2DVD+2CD tai Blu-ray | Anthem 2005. Livetaltiointi Rushin 30-vuotiskiertueelta. Blu-ray-painos sisältää konsertin (Frankfurt 24.9.2004) lyhentämättömänä.
Rush: R40, 6 Blu-ray-levyä tai 10 DVD-levyä | Eagle Rock Entertainment 2014. Runsaasti kuvitettu kirjamallinen kansio, jossa bändin livehistoriaa vuodesta 1974 lähtien.
Smith, Martin R., ohjaaja: Rush – 2112 & Moving Pictures, 112 min | Eagle Rock Entertainment 2010

Rush: Snakes & Arrows (2007).

Rush: Snakes & Arrows (2007).

Jansen Barbieri Takemura: Changing Hands – ambientin ja popin kirjeenvaihtoa

Changing Hands | Medium Productions/Flavour Of Sound 1997

Brittiläiset muusikot Steve Jansen ja Richard Barbieri alkoivat yhteiseen musiikintekoon 1970-luvulla yhtyeessä Japan. David Sylvianin johtama bändi jätti lähtemättömän jäljen synarockin uuteen aaltoon. Ripaus futua ja viileää poseerausta toivat yhtyeen lähes mainstream-nimeksi. Kävi kuitenkin niin, että kaupallisen läpimurron kynnyksellä Japan hajosi sisäisiin ristiriitoihin.

Silti yhtyeen jäsenistä pulppusi edelleen suurta muusikkoutta. Ilmiömäisen persoonallisen rytmiikan kanssa operoiva rumpali ja säveltäjä Steve Jansen (s. 1959) jatkoi yhteistyötä eri tavoin lähes kaikkien ex-Japan -kavereittensa kanssa. Yksi tiheimmistä kollaboraatioista lienee levytystyö Richard Barbierin (s. 1957) kanssa. Odottamaton Japan-inkarnaatio Rain Tree Crow vuodelta 1991 toi muusikkoparin hetkeksi syvään yhteistyöhön myös Mick Karnin ja Jansenin veljen David Sylvianin kanssa, mutta tuo tie jäi vain yhden levyn mittaiseksi. Tulevaisuus tuntui osoittavan kohti toisenlaisia yhteistyövirityksiä.

Jansenin ja Barbierin ambient alkoi alun perin Japanin markkinoille suunnatulla levytyksellä Worlds In A Small Room. He levyttivät yhdessä myös popalbumin nimellä The Dolphin Brothers. Jostain syystä muusikkoparin levytykset eivät päässeet esiin samaan tapaan kuin ex-bändikaverien ulostulot. Sylvianin Brilliant Trees noteerattiin suurena taiteellisena menestyksenä. Bassotaiteilija Mick Karnin oivallinen Titles sai nostetta levy-yhtiö Virgin Recordsin kautta. Samaan aikaan Jansenin ja Barbierin omat monisyiset kollaboraatiot jatkuivat kiinnostavina, mutta merkittävien myyntilukujen tavoittamattomissa.

* * *

Lähes kokonaan instrumentaali Changing Hands syntyi kirjeenvaihtomaisesta vuorovaikutuksesta. AllMusicin mukaan kollektiivin musiikkia työstettiin poikkeuksellisesti myös postitse Jansenin, Barbierin ja muusikko Nobukazu Takemuran (s. 1968) kesken. Ajatuksia, aihioita ja ambientin kaltaista virtaa siirtyi mantereelta toiselle vilkkaasti. Trio eli voimakkaasti virtuaalisenakin.

JBT:n musiikki eroaa selkeästi David Sylvianin instrumentaalimusiikista. Changing Hands välttelee romanttiseen suuntaan painottuvaa tuotantotyötä. Tunnelma asettuu Sylvianin ja Karnin levytysten väliseen tuntemattomampaan maastoon. Jansen Barbieri Takemura operoi myös ambientin popmaisella puolella, osin Brian Enon tapaan.

Unenomaisesti käynnistyvä Sun Trap In The Sea kutoo rytmin ympärille ajatonta matkantekoa. Aloitusraita luo downtempomaista pohjaa albumin jatkolle. Subtle Bodies tuntuu lähtevän aluksi samankaltaiseen suuntaan, mutta etuiskulla lähestyvä kohina toistuu ja viekin tiiviiseen svengiin. Muusikoiden poptausta nouse esiin.

Albumin pääteokset kohdataan keskivaiheilta eteenpäin. Hieman Massive Attackin linjoilla liikehtivä At Eleven vie muutaman lauletun rivin kautta raitaan Spaced. Uhkaavan tummaa groovea syventää lyömäsoittaja Jansenin kosketuksen rentous. Soitossa kuuluu Japan-aikojen tyyli hieman päivitettynä, aikuisempana ilmaisuna. Rahisevan vinyylin saatelema Empty Orchestra nakuttaa eteenpäin vastustamattomasti. Syntyy symbioosi, jossa Philip Glassin puskevien koskettimien kaltainen maailma kohtaa jossain Jean-Michel Jarren ilmaisun sydänmailla. Albumin pisin raita tuntuu aina liian lyhyeltä.

* * *

Barbierin ensimmäinen soololevytys Things Buried julkaistiin vuonna 2005. Jansenin sooloura alkoi albumista Slope (2007). Jansenin, Barbierin ja Takemuran yhteistyö jäi yhteen yhteiseen albumiin.

Tuomas Pelttari

Richard Barbieri | kotisivu
Richard Barbieri | Facebook

Steve Jansen | kotisivu
Steve Jansen | Facebook
Nobukazu Takemura | kotisivu

Varaa Changing Hands kirjastosta.

Varaa Changing Hands kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Jansen • Barbieri • Takemura

Changing Hands | Medium Productions/Flavor Of Sound 1997

Steve Jansen & Richard Barbieri | Finna.fi

Worlds In A Small Room | Victor 1985
Stories Across Borders | Venture/Virgin 1991
Stone To Flesh | Medium Productions 1995 • CD-uusintapainos Kscope 2015
Other Worlds In A Small Room | Medium Productions 1996
Lumen | LP Kscope 2015 • CD Kscope 2016

Jansen • Barbieri • Karn | Finna.fi

Beginning To Melt | Medium Productions 1993
Seed | Medium Productions 1994
_ISM | Medium Productions 1999
Playing In A Room With People | Medium Productions 2001

Richard Barbieri & Tim Bowness

Flame | One Little Indian/London Records 1994

Richard Barbieri & Jan Linton

Azure/Cosmic Prophets | Kaeru Cafe 2001 • jansongs 2019

Richard Barbieri | Finna.fi

Things Buried | Intact Records 2004
Stranger Inside | Kscope 2008

Steve Hogarth + Richard Barbieri | Finna.fi

Not The Weapon But The Hand | Kscope 2012
Arc Light | Poison Apple 2013 • Kscope 2014

Richard Barbieri | Finna.fi

Variants 1–5 | Orange Asylum Records 2017–2018
Planets + Persona | Kscope 2019

Steve Jansen & Claudio Chianura

Kinoapparatom | Medium Productions 2001

Steve Jansen | Finna.fi

Slope | Samadhisound 2007 • 3CD-uusintapainokset Burning Shed 2013 & 2014
Tender Extinction | Headcount Records 2016
The Extinct Suite | Steve Jansen 2017
Corridor | Steve Jansen 2019

D’Agostino • Foxx • Jansen

A Secret Life | Metamatic 2009

Blackfield: Welcome To My DNA – paossa ilkeää maailmaa
Classix Nouveaux: Night People – futuristisen uusi aalto
David Sylvian: Brilliant Trees – sielukas vokalisti soolouran alussa
Lunatic Soul: Lunatic Soul [1] – kun vähemmän on enemmän
Nick Cave & The Bad Seeds: Skeleton Tree – pimeä tie kohti valoa
No-Man: Together We’re Stranger – eteerisen popin lähteellä
Porcupine Tree: Up The Downstair – projektista kohti oikeaa bändiä
Porcupine Tree: The Incident – yhtenevä tarina erilaisista ihmiskohtaloista
Steven Wilson: Insurgentes – soolouran komea alku
Steven Wilson: Hand. Cannot. Erase. – koskettava tarina ulkopuolisuudesta
Steven Wilson4 ½ – silta kohti uutta

Lue lisää | Finna.fi

David Sylvian – The Last Romantic  Martin Power, 207 sivua | Omnibus 1998
Trophies II – The Lyrics Of David Sylvian  David Sylvian, 71 sivua | Opium, 1998
Electric Eden – Unearthing Britain’s Visionary Music  Rob Young, 664 sivua | Faber and Faber 2010
Japan – A Foreign Place, The Biography (1974–1984)  Anthony Reynolds, 209 sivua | Burning Shed 2015
Japan & Self Existence  
Mick Karn, 388 sivua | Mick Karn 2009

Jansen Barbieri Takemura: Changing Hands (1997).