Pää Kii: Pää Kii – suuri rock’n’roll -riemuvoitto

Pää Kii | Stupido Records 2012

Pää kii: s/t (2012).

”Huomenta! Tänään on se päivä kun aloitamme äänittämään uutta albumia, Suuri rock n’ roll huijaus”, tiedotti bändi nimeltä Pää Kii sosiaalisessa mediassa maaliskuun 26. päivänä 2018.

Halleluja! Lopultakin! Eikä ollut edes aprillipäivä.

Punkrockbändi Pää Kiin paluu studioon on merkittävä uutinen meille, jotka tiedämme, että sen edellinen ja ensimmäinen pitkäsoitto on yksi parhaista suomenkielisistä rocklevyistä kautta aikojen. Ei, tuossa ei ole ripettäkään liioittelua. Pää Kiin eka oli klassikko jo syntyessään. Se johtui parhaista mahdollisista syistä eli loistavista biiseistä ja tyylikkäästä tuotannosta.

Pää Kii tunnetaan yhden nykypäivän suomipunkin tärkeimmän tekijän, Teemu Bergmanin bändinä. Internetin tila ei valitettavasti riitä hänen kaikkien yhtyeidensä listaamiseen, mutta niiden joukossa Pää Kii on helpoimmin lähestyttävä ryhmä.

Pää Kii -debyytti on suuri rock’n’roll-riemuvoitto, ja siitä on kiittäminen äänittäjä-miksaaja-tuottaja-kitaristi Lauri Elorannan studiotaituruutta. Se ei ole mikään juosten purkkiin kustu punklevy. Sen sovituksia ja muita ratkaisuja on harkittu tarpeeksi mutta ei liikaa. Musiikkia ei ole höselletty talteen, mutta samalla on osattu pitää huoli siitä, ettei valtavirta ole päässyt hiomaan särmää sileäksi.

Teemu Bergman osaa kirjoittaa hämmentävän hyviä kappaleita, sydämeenkäyviä katupoikien lauluja, ja niitä debyytillä riittää. Se on avausraidasta ’Apinoiden planeetalla’ alkaen täynnä toinen toistaan puhuttelevampia ja tarttuvampia rockbiisejä. Harvoin joutuu tilanteeseen, jossa on todella vaikea valita, mitkä levyn kappaleista poimisi linkeiksi blogijuttuun. Pää Kiin kohdalla tuo haaste on tosiasia.

Bergmanin biisit ovat usein pinnalta kyynisiä ja pessimistisiä, mutta rivien välistä paistaa aina humaani sanoma. Sanoitus saattaa olla kauttaaltaan mustan huumorin peitossa, mutta sarkasmi vaikuttaa silti vain keinolta kestää pahaa maailmaa. Hänen empatiansa ovat alakynteen jääneen ja päähän potkitun puolella, mistä esimerkeiksi käyvät ’K-18’, ’Ees jotain positiivist’ ja ’Erilainen lapsi’. Omakohtaisimmilta kappaleilta kuulostavat surun ja tunnontuskien sävyttämä ’Kalifornia Dreaming’ ja maailman ankeutta itsetuhoiseen juhlimiseen karkaavien kaverusten tarina ’Nyt skipataan kahvit’.

’Kylän pahalla puolella’ ja ’Kuuden vuoden vitutus’ ovat levyn suoraan poliittisimmat biisit. Ensin mainittu viittaa populistipuolueiden kultivoimaan kaiken vihaamiseen perustuvaan maailmankatsomukseen ja jälkimmäinen Kurren kammottavaan camp-klassikkoon ’Kuuden vuoden kuuliaisuus’, joka ilmestyi presidentti Sauli Niinistön tultua valituksi ensimmäiselle kaudelle.

Rakkauslaulujakin Bergman kirjoittaa, mutta niissä lempi rinnastuu mielenterveysongelmaan, joka hajottaa, tuhoaa ja tekee hulluksi: ’Rakkaus repii meidät kappaleiksi taas’, ’Tuhoava voima’, ’Luuletsä et mä oon huvikseni näin sekaisin’. Kaiken kehnon povaamisen alta tuntuu silti pilkistävän jotakin sen suuntaista, että rakkaudelle voisi ehkä antaa pienen mahdollisuuden, jos vain osaisi.

Stupido Records julkaisi Pää Kiin debyytin marraskuussa 2012. Se pysyi Suomen albumilistalla 22. viikkoa ja piikkasi kuudentena, ja levyarvostelut olivat ylistäviä. Menestys ei ollut ihme, sillä ensimmäisessä albumissa ei ole muuta vikaa kuin se, että siinä sanotaan liian usein ”vittu”. Kun noitumisen tahti on kuin koululaisbussin peräpenkillä, rumien sanojen teho kärsii.

Jo tässä vaiheessa on varmaa, että Suuri rock’n’roll -huijaus tulee olemaan parempi levy kuin Sex Pistolsin postuumi The Great Rock’n’Roll Swindle. Toivottavasti Pää Kii malttaa satsata sovituksiin ja studiotyöskentelyyn yhtä paljon kuin edellisellä kierroksella. Uuden klassikon ainekset ovat nimittäin käsillä.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Pää Kii | Facebook

Varaa Pää Kii kirjastosta.
Varaa Pää Kii -debyyttialbumi kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Pää Kii

Pää Kii | LP • Airiston punk-levyt 2012 | CD • Stupido Records
Jos huonoo onnee ei ois mul ei ois onnee ollenkaan | LPCD • Stupido Records 2018
AP fest Vol 3 | DVD • Airiston punk-levyt 2013

Anthrax: Sound Of White Noise – thrash-titaani tavoitteli tähtiä
CMX: Veljeskunta – uuden ajan airut
Hassisen Kone: Täältä tullaan Venäjä – estottoman rockin riemuvoitto
Iron Maiden: Powerslave – epiikkaa ja elinvoimaa egyptiläisittäin
Lähiöbotox: Rikkinäinen Suomi – arpia ja avohaavoja
Pete Malmi: Malmi – antisankarin tähtihetki
Pää Kii: Jos huonoo onnee ei ois mul ei ois onnee ollenkaan – punkbändi pelasti rockin
Ratsia: Ratsia – pirun harvinaista rock’n’rollia

Lue lisää suomipunkista | Finna.fi

Suomipunk 1977–1998  Jarkko Kuivanen, 339 sivua | Kuivanen 1999
Hilse – Suomipunkin alku ja juuri  Kimmo Miettinen, 339 sivua | Like 2008
Parasta lapsille – Suomipunk 1977–1984  Mika Saastamoinen, 429 sivua | Johnny Kniga 2007
Valtio vihaa sua – suomalainen punk ja hardcore 1985–2015  Ville Similä & Mervi Vuorela, 604 sivua | Like 2015
Kun Suomi-rock puri ja löi – kapina-rockin synty, nousu, vaino ja (t)uho  Mato Valtonen & Moog Konttinen & Kjell Starck, 304 sivua | Bazar 2015

Pää kii: s/t (2012).
Pää Kii (2012).
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.

Ramones: Rocket To Russia – rockia ulkopuolisilta ulkopuolisille

Rocket To Russia | Sire 1977

Ramones: Rocket To Russia (1977).

Söikö vallankumous lapsensa? Rocket To Russia, Ramonesin kolmas albumi, on nelikymppistensä kunniaksi pakattu laajaan juhlajulkaisuun. On remasteroitu versio alkuperäisestä albumista. On 40th Anniversary Tracking Mix -versio, jonka alkuperäisen albumin äänittäjä Ed Stasium on peukaloinut uuteen uskoon miksausta ja biisijärjestystä myöten. On ennen julkaisemattomia äänityksiä ja livetaltiointi vuodelta 1977. On kovakantinen kirjamainen paketti, josta voi lukea levymoguli Seymour Steinin ja rocktoimittaja Jaan Uhelzkin mietteitä Ramonesin merkityksestä.

Mitä Joey, Johnny, Dee Dee ja Tommy Ramone, rauha heidän sieluilleen, olisivat tästä arvelleet? Eikö heidän (enemmän tai vähemmän tiedostettuna) visionaan ollut riisua rock’n’rollista ylimääräinen pöyhkeily, egoistinen sooloilu ja tarpeeton paisuttelu, jota siihen oli vuosien varrella tarttunut? Eivätkö he halunneet palauttaa rockiin tunteen ja kiihkon? Eivätkö he kirjoittaneet koko uransa ajan riemukkaita ja kiihkeitä oodeja pyhälle yksinkertaisuudelle? Eivätkö Johnnyn kitaravalli, Dee Deen ja Tommyn tempo ja Joeyn friikit tulkinnat jo itsessään sovittuneet suureksi sinfoniaksi, joka olisi vain kutistunut paisuttelusta?

Palataan tähän dilemmaan hiukan tuonnempana.

Ramones ryhtyi äänittämään Rocket To Russiaa New Yorkissa elokuussa 1977. Samoihin aikoihin Sex Pistols rakensi Englannissa Ramones-vaikutteistaan kohuilmiötä ja hienoa rocklevyä nimeltä Never Mind The Bollocks. Se ei jäänyt huomaamatta kitaristi Johnny Ramonelta. Hän vei studiolle referenssilevyksi Pistolsin singlen ’God Save The Queen’, ja ilmoitti äänittäjä Ed Stasiumille tylyyn tyyliinsä, että Rocket To Russian täytyy kuulostaa paremmalta kuin Pistols, jonka menestys perustuu Ramonesilta varastamiseen.

Stasium vastasi, että se kyllä onnistuu, eikä hän liioitellut. Rocket To Russia ylitti odotukset sekä biisien että tuotannon puolesta. Mietitymmät tempot ja sovitusten sävyt vain korostivat sitä, miten kova yhtye oli kyseessä. Ramones esittäytyi entistä monipuolisempana ja kypsempänä bändinä, mutta se toteutti yhä suunnitelmaansa rock’n’rollin pelastamisesta. Stasiumin rooli albumin teossa oli merkittävä, vaikka levyn kansiteksteissä tuottajan viitta lasketaankin Thomas ”Tommy Ramone” Erdelyin ja Tony Bongiovin (jonka veljenpoika John Bongiovi tuli kymmenen vuotta myöhemmin maailmankuuluksi Jon Bon Jovina) harteille.

Rocket To Russialla Ramonesin ainutlaatuinen surfrockin ja purkkapopin risteytys jalostui useiksi ramoklassikoiksi. Tunnetuimpia niistä ovat vastustamattoman aivoton avausbiisi ’Cretin Hop’, New York Cityn meininkejä hehkutteleva ’Sheena Is A Punk Rocker’, sekä maailman paras kesäbiisi ’Rockaway Beach’, joka olisi aurinkoisemmassa maailmassa ollut valtava hitti. Mukana oli yllättäen myös pari coverbiisiä, joihin kiteytyivät Ramonesin omat vaikutteet: Bobby Freemanin ’Do You Wanna Dance?’ ja The Trashmenin ’Surfin’ Bird’.

Vaikka Rocket To Russia oli Ramonesille iso askel eteenpäin ja vaikka biiseissä oli hittipotentiaalia, bändi sai jälleen pettyä myyntilukemiin. Rocket To Russia oli arvostelumenestys ja Ramonesin siihen mennessä myydyin albumi (ja itse asiassa myös yksi bändin pitkän uran myydyimpiä), mutta piikkaaminen Billboardin listan sijalla 49. ei vastannut konseptinsa tarkkaan suunnitelleen kvartetin odotuksia. Kaupallisesta epäonnistumisesta on syytetty muun muassa Sex Pistolsin ympärille syntynyttä kohua, joka saattoi kaikkeen punkrockiin liittyvän huonoon valoon Yhdysvalloissa ja vaikutti sitä kautta Ramonesin biisien radiosoittoon. 



Totta onkin, että amerikkalaiset alkoivat ymmärtää punkin ja vaihtoehtorockin päälle vasta 1990-luvulla. Mutta toisaalta Ramones ei olisi vielä silloinkaan ollut yhtye, joka olisi voinut miellyttää massoja. Sen biisintekijöiden – Dee Deen ja Joeyn – luontainen friikkiys ei houkutellut menestystä luokseen. Eivät mustalla huumorilla silatut laulut, joissa hehkutellaan LSD:tä ja DDT:tä (’I Wanna Be Well’), jotka kertovat pomppivista älykääpiöistä (’Cretin Hop’), lobotomialeikkauksista (’Teenage Lobotomy’), totuudesta kulissien takana (’We’re A Happy Family’) ja piittaamattomuudesta (’I Don’t Care’) voineet olla mitään koko kansan hittejä. Ne olivat rockia ulkopuolisilta ulkopuolisille. Ja parempi niin sekä punk rockille että koko kansalle.

Niin – mitä Joey, Johnny, Dee Dee ja Tommy pitäisivät Rocket To Russian 40-vuotisjuhlajulkaisusta?

Luultavasti he rakastaisivat sitä. Se olisi heille tunnustus, jota hieno albumi ei aikoinaan saanut. Se, että läpimurto antoi odottaa itseään loputtomiin, jurppi Ramonesia kovasti. Vuonna 2002 alkuperäiskokoonpanon vielä elossa olleet jäsenet liittyivät Rock And Roll Hall of Fameen ylpeinä ja oman merkittävyytensä selvästi tiedostaen. Paikka rockin virallisessa kaanonissa oli heille suuri kunnianosoitus.

Se paikka on ansaittu. Monta yhtä merkittävää ja visiossaan vahvaa bändiä ei ole eikä tule. Se, ettei menestys päässyt laimentamaan bändin cooliutta, oli lopulta onni onnettomuudessa. Sen ansiosta Ramonesin vaikutus kasvoi niin laajaksi kuin se kasvoi. Siltikin tärkeintä bändin tarinassa ovat sen simppelit, nerokkaat, pienet, suuret biisit. Ramones puhui kieltä, jota tietynlaiset ihmiset ymmärsivät ja ymmärtävät yhtä. Rocket To Russialla se kieli soi mitä kauneimmin.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Ramones | kotisivu
Ramones | Facebook
Ramones | Instagram
Ramones | Twitter

Varaa Rocket To Russia kirjastosta.
Varaa Ramones-klassikko Rocket To Russia kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Ramones

1970-luku

Ramones | Sire Records 1976
Leave Home | Sire Records 1977
Rocket To Russia | Sire Records 1977
Road To Ruin | Sire Records 1978
It’s Alive • live • 2LP • CD | Sire Records 1979

1980-luku

End Of The Century | Sire Records 1980
Pleasant Dreams | Sire Records 1981
Subterranean Jungle | Sire Records 1983
Too Tough To Die | Sire Records 1984
Animal Boy | Sire Records 1986
Halfway To Sanity | Sire Records 1987
Brain Drain | Sire Records 1989

1990-luku

Mondo Bizarro | Radioactive Records, 1992
Acid Eaters | Radioactive Records/Chrysalis 1994
¡Adios Amigos! | Radioactive Records/Chrysalis 1995

Kokoelmat ja boksit | Finna.fi
Ramones

Ramones Mania | Sire Records 1988
All The Stuff (And More) – Volume One | Sire Records/Warner Bros Records 1990
All The Stuff (And More) – Volume Two | Sire Records/Warner Bros Records 1991
Greatest Hits Live | Radioactive Records 1996
Anthology – Hey Ho Let’s Go! • 2CD | Warner Bros. Records/Rhino Entertainment 1999
Best Of The Chrysalis Years | EMI Records 2002
Weird Tales Of The Ramones • 3CD+DVD | Warner Bros. Records/Rhino Entertainment 2005
Greatest Hits – Hey Ho Let’s Go | Warner Bros. Records 2006
The Essential Ramones | Chrysalis Records 2007
The Sire Years – 1976–1981 • 6CD | Rhino Entertainment 2013

Tribuuttialbumi | Finna.fi
Shonen Knife

Osaka Ramones – Tribute To The Ramones | Tomato Head 2011

Amyl And The Sniffers: Comfort To Me – Pyhän yksinkertaisuuden kirkossa
Bad Religion: Against The Grain – vastarannankiisket ja digitaalikello
Billy Idol: Kings & Queens Of The Underground – rocktähden laadukas paluu
Iggy Pop: Lust For Life – tanssia muurin harjalla
Jan Stenfors: Vinegar Blood – kahden elämän taitteessa
Joan Jett & The Blackhearts: I Love Rock’n’Roll – kapinallisen läpimurto
Metallica: The $5.98 E.P. Garage Days Re-Revisited – elonmerkkejä autotallista
Rancid: …And Out Come The Wolves – myöhempien aikojen punkklassikko
Strängen: Rock på Svenska – aito loppuun asti
Turbonegro: Scandinavian Leather – denim-demonien riemastuttava paluu
Viikate: Rillumarei! – väliaikaista kaikki on vain

Lue lisää Ramonesista | Finna.fi

Hey Ho Let’s Go – Ramonesin tarina  Everett True & kääntäjä Pauliina Klemola, 416 sivua | Like 2006 & 2008
Veljeni Joey Ramone  Mickey Leigh & Legs McNeil & kääntäjä Ilkka Salmenpohja, 455 sivua | Like 2011
Yy-kaa-koo-nee ramopunk!  Jari Marjala, 504 sivua | Paasilinna 2011

Read more about Joey & Dee Dee Ramone and The Ramones | Finna.fi

Heaven Needed A Lead Singer – Fans Remember Joey Ramone   Jari-Pekka Laitio-Ramone, 191 sivua | Ramoniac 2002
Rock In Peace – Dee Dee And Joey Ramone   Jari-Pekka Laitio-Ramone, 208 sivua | Ramoniac 2004

Read more about Dee Dee Ramone and The Ramones | Finna.fi

Poison Heart – Surviving The Ramones  Dee Dee Ramone & Veronica Kofman, 187 sivua | Firefly 1997
Poison Heart – Surviving The Ramones  Dee Dee Ramone & Veronica Kofman, 223 sivua | SAF Publishing 2001

Read more about Marky Ramone and The Ramones | Finna.fi

Punk Rock Blitzkrieg – My Life As A Ramone  Marky Ramone, 403 sivua | Touchstone 2015

Read more about The Ramones | Finna.fi

Ramones – Soundtrack Of Our Lives   Jari-Pekka Laitio-Ramone, 224 sivua | Ramoniac 2009
Gabba Gabba Hey! – The Graphic Story Of The Ramones  Jim McCarthy & Brian Williamson, 173 sivua | Omnibus Press 2013
On The Road With The Ramones  Monte A. Melnick & Frank Meyer, 302 sivua | Sanctuary 2003
Hey Ho Let’s Go – The Story Of The Ramones  Everett True, 344 sivua | Omnibus Press 2002

Ramones: Rocket To Russia (1977).
Ramones: Rocket To Russia (1977)

Rancid: …And Out Come The Wolves – myöhempien aikojen punkklassikko

…And Out Come The Wolves | Epitaph 1995

Rancid: And Out Come The Wolves (1995).

Punk rock meni Yhdysvalloissa valtavirtaan paljon myöhemmin kuin Euroopassa, 1990-luvun puolivälissä. Sen popularisoi Amerikassa kourallinen bändejä, joista tunnetuimmat tulivat Kaliforniasta. Vallejolaisen Green Dayn Dookie, Huntington Beachilta tulleen The Offspringin Smash, losangelesilaisen Bad Religionin Stranger Than Fiction ja Berkeleyssä perustetun Rancidin …And Out Come The Wolves määrittelivät uuden amerikkalaisen punkin suurelle ja nuorelle yleisölle.

Rancidin lähtö oli lentävää laatua. Green Daytakin inspiroineessa ska-punkbändi Operation Ivyssä skenekannuksensa ansainneet kitaristi-laulaja Tim Armstrong ja basisti Matt Freeman perustivat sen vuonna 1991, bändi sainattiin Bad Religionin kitaristin Brett Gurewitzin Epitaph-yhtiölle heti seuraavana vuonna, ja eponyymi debyytti ilmestyi 1993.

Roots Radicals:

Kun Epitaph julkaisi Rancidin toisen albumin Let’s Go vuonna 1994, suuret levy-yhtiöt olivat jo keksineet panna punkbändeillä rahoiksi. Kukin teki oman ratkaisunsa: Green Day muutti isoon talliin, mutta Rancid pysyi The Offspringin ja Bad Religionin lailla Epitaphilla. Rancidin kolmannen levyn ja läpimurtoalbumin nimi …And Out Come The Wolves on tuon ajan kuvajainen. Sudet viittaavat punkkareita saalistaneisiin rahanhimoisiin levymoguleihin.

Rancidin edellisten (ja seuraavien) levyjen tapaan …And Out Come The Wolves ampui täyslaidallisen. Sillä on yhdeksäntoista Armstrongin, Freemanin ja toisen kitaristin Lars Frederiksenin kimpassa kirjoittamaa biisiä. Määrä näyttää paperilla kohtuuttomalta (ja voi olla, että se julkaistiin CD-huuman tai rahoille vastinetta -hengen vallassa) mutta olennaista on, että se ei riko albumin jännitettä. Levy ei kestä viittäkymmentä minuuttiakaan, ja kiperästä skasta riemukkaaseen katurockiin ulottuva materiaali on kauttaaltaan ytimekästä ja tyylikästä. Sydämeenkäyvät kertosäkeet, mieleenpainuvat melodiat, Armstrongin charmikkaan puuroinen artikulointi, röyhkeät kitarat ja rytmiryhmän svengi ovat tasolla, jolle useimmat bändit eivät koskaan pääse.

Time Bomb:

Sisällön ohella …And Out Come The Wolves briljeeraa muotoseikoilla. Bändi ja Jerry Finn tuottivat sen erittäin hyvällä maulla: ei aikaan sidottuja soundeja eikä kliinistä valtavirtatuotantoa, mutta ei myöskään kliseisen suttuista punkinsihinää. Andy Wallacen mestarillinen miksaus korostaa Rancidin parhaita puolia, kuten Matt Freemanin soittoa – harvoin jos koskaan on punklevyllä kuultu yhtä taitavaa mutta tyylitajuista basismia.

Elokuussa 1995 ilmestynyt …And Out Come The Wolves nosti Rancidin uudelle tasolle myös menestyksessä. Se myi Yhdysvalloissa kultaa kuudessa kuukaudessa ja platinaa kymmenessä vuodessa. Rancidin uran huippu se on ennen kaikkea siksi, että se on kestänyt vuosien painon hämmästyttävän hyvin. Kaksikymmentäkaksi vuotta ilmestymisensä jälkeen …And Out Come The Wolves kuulostaa yhä pirullisen tehokkaalta, riemukkaalta ja musiikillisesti pätevältä niin soiton kuin biisienkin puolesta. Ei kohdeyleisönsä tiedostavalta buumituotteelta vaan ehdalta myöhempien aikojen amerikkalaiselta punkklassikolta.

Ruby Soho:

Ari Väntänen | arivantanen.com

Rancid | Facebook
Rancid | Instagram
Rancid | Twitter

Tim Timebomb | Twitter
Lars Frederiksen | Twitter

Varaa ...And Out Come The Wolves kirjastosta.
Varaa Rancid-klassikko …And Out Come The Wolves kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Rancid

1990-luku

Rancid | Epitaph 1993
Let’s Go | Epitaph 1994
…And Out Come The Wolves | Epitaph 1995
Life Won’t Wait | Epitaph 1998

2000–2009

Rancid [2000] | Hellcat Records 2000
Indestructible | Hellcat Records 2003
Let The Dominoes Fall | Hellcat Records/Epitaph 2009

2010-luku

…Honor Is All We Know | Hellcat Records/Epitaph 2014
Trouble Maker | Hellcat Records/Epitaph 2017

Operation Ivy
[Jesse Michaels • Tim Armstrong • Matt Freeman • Dave Mello]
Finna.fi

Energy | Lookout Records! 1989
Operation Ivy | Lookout Records! 1991 • Hellcat Records 2007

Tim Armstrong | Finna.fi

A Poet’s Life | Hellcat Records 2007

Transplants
[Rob Aston • Tim Armstrong • Travis Barker • Kevin Bivona]
Finna.fi

Transplants | Hellcat Records 2002
Haunted Cities | La Salle Records 2005
In A Warzone | Epitaph 2013

Amyl And The Sniffers: Comfort To Me – Pyhän yksinkertaisuuden kirkossa
Bad Religion: Against The Grain – vastarannankiisket ja digitaalikello
Iggy Pop: Lust For Life – tanssia muurin harjalla
Metallica: The $5.98 E.P. Garage Days Re-Revisited – elonmerkkejä autotallista
Misfits: Walk Among Us – kauhupunkin klassikko
Ramones: Rocket To Russia – rockia ulkopuolisilta ulkopuolisille
Strängen: Rock på Svenska – aito loppuun asti
Turbonegro: Scandinavian Leather – denim-demonien riemastuttava paluu

Lue lisää Rancidista | Finna.fi

Artikkelihaku Rancid

Rancid vuonna 2017. Kuva: Epitaph Records.
Rancid vuonna 2017. Kuva: Epitaph Records
Rancid: ...And Out Come The Wolves (1995).
Rancid: …And Out Come The Wolves (1995)

CMX: Veljeskunta – uuden ajan airut

Veljeskunta | Bad Vugum 1991

CMX: Veljeskunta (1991).

Kirjailija Raymond Chandler kirjoitti aikoinaan, että jos tahtoo tarinan nytkähtävän eteenpäin, voi vaikkapa kirjoittaa miehen astuvan huoneeseen ase kädessään. CMX:n tarinassa sitä kohtausta edustaa Veljeskunta. Bändin toinen albumi oli yllättävä käänne ja johdanto tapahtumille, joita ei osannut ennustaa.

Veljeskunta:

Basisti-laulaja A.W. Yrjänän, rumpali Pekka Kanniaisen ja kitaristi Kimmo Suomalaisen vuonna 1985 perustama CMX soitti hardcorea niin, ettei vaaraa joukkoon sulautumisesta ollut. Bändi erottui skenestä erityisesti Yrjänän (s. 1967) sanoituksilla, joissa oli vahva mytologinen lataus. P.Tuotanto -levymerkin Vote Vasko kiinnostui nuoresta torniolaisyhtyeestä Terveet Kädet -legenda Läjä Äijälältä saamansa demon perusteella, ja niin CMX:n debyytti-EP Johannes Kastaja ilmestyi aivan vuoden 1988 alussa.

Julkaisu johti toiseen. Uudenlaisen hardcoren airut Johannes Kastaja teki vaikutuksen Kari Heikoseen, joka kiinnitti CMX:n Bad Vugum -yhtiölleen. Liiton sinetti oli vuonna 1989 ilmestynyt EP Raivo. Bad Vugum luotsasi CMX:n albumikantaan heti seuraavana vuonna. Ensimmäinen pitkäsoitto Kolmikärki (1990) sisälsi aiempien pikkulevyjen tapaan hardcorea, mutta myös muutakin cockrockparodiasta kansanmusiikkivaikutteisiin.

Kolmikärjen jälkeen CMX:n kokoonpano alkoi elää. Helsinkiin muuttaneet Yrjänä ja Kanniainen kiinnittivät yhtyeensä uusiksi kitaristeiksi niin ikään Torniosta pääkaupunkiin siirtyneet Janne Halmkronan ja Pasi Isometsän. Kun bändi oli levyttänyt Bad Vugumille EP:n Tanssitauti, Isometsä vaihdettiin Timo Rasioon, joka hänkin oli tullut etelään Torniosta. CMX oli hahmossa, joka pysyi ehyenä aina vuoteen 1997 saakka. Rumpalit ovat sittemmin vaihtuneet, mutta Yrjänän, Halmkronan (s. 1968) ja Rasion (s. 1966) Tornio-trio on pitänyt CMX:n liikkeellä.

Tanssitauti ei ilmestynyt samannimisellä EP:llä, vaan Veljeskunta-albumilla:

Helsingissä keväällä 1991 äänitetty Veljeskunta on olennainen CMX-levy niin kokoonpanon kuin kappaleidenkin puolesta. Se oli yhtyeen ydinkolmikoksi muodostuneen kitaraparin ja basisti-laulajan ensimmäinen yhteinen levytys. Samalla se oli ensimmäisen selkeä opaste sinne, minne entinen hc-pumppu oli musiikillisesti menossa.

Vanhoille faneille Veljeskunta oli hankala paikka, josta ei selvästikään ollut paluuta entiseen. CMX ei ollut ennenkään tehnyt puhdasoppista hardcorea, mutta Veljeskunta ei edustanut sitä ensinkään. Yrjänän ja Halmkronan kirjoittamissa kappaleissa kaahaus sai väistyä uusien ideoiden tieltä. Primitiivinen punkräyhä, progressiiviset tahtilajitemppuilut, metallisen tiukat käänteet ja psykologiset ja mytologiset teemat kehystettiin Veljeskunnalla shamanistiseksi ja vaihtoehtoiseksi taiderockiksi.

Metallipurkaus:

Veljeskunnan ilmestyessä CMX:n maine oli kiirinyt jo sen verran laajalle, että Bad Vugum rohkeni ottaa siitä tuhannen kappaleen ensipainoksen. Se myytiin loppuun, ja perään meni vielä toinen mokoma. CMX oli aivan liian vähän pop saadakseen radiosoittoa, mutta Veljeskunta oli silti alkusoittoa aivan uudenlaiselle suosiolle. Sanat ”indie” ja ”alternative” olivat hiipineet musiikkiväen jargoniin, ja kun Nirvanan Nevermind-albumi ampui kukkoilevalle stadionrockille niskalaukauksen, levy-yhtiöt havaitsivat vaihtoehtorockin epäkaupallisuuden eetoksessa väkevää kaupallista potentiaalia. Aika oli muuttunut otolliseksi CMX:n kaltaisille yhtyeille.

Veljeskunta saatteli CMX:n suurempiin kuvioihin. Albumi päätyi Kauko Röyhkän kautta Herodes-levymerkin Gabi Hakasen kuultavaksi, ja Hakanen tarjosi bändille levytyssopimusta. Herodesista tuli noihin aikoihin suuren EMI:n alamerkki, mikä merkitsi CMX:lle lisää näkyvyyttä. Tähän päivään mennessä CMX:n julkaisuja on myyty yhteensä 400 000 kappaletta.

Bad Vugum julkaisi Veljeskunnan vuonna 1993 CD:nä, joka sisälsi myös Tanssitauti-EP:n. Kymmenen vuotta myöhemmin ilmestyneellä Veljeskunta: Gold -versiolla mukana on myös EP Musiikin ystävälliset kasvot. Viime vuosien kattavin katsaus CMX:n alkuvuosiin on 2012 julkaistu Kolmikärjen veljeskunta -boksi, jolla on yhtyeen koko varhaistuotanto. Striimauspalveluista näitä julkaisuja ei löydy.

Ja tie jatkuu. CMX:n uusi single ’Tuulet ja myrskyt’ ilmestyi lokakuussa 2016. Se ennakoi alkutalvesta julkaistavaa kokoelmaa Cloaca Maxima III, jonka tiimoilta bändi tekee kiertueen.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

CMX | kotisivu
CMX | Facebook
CMX | Instagram
CMX | Twitter

Veljeskunta
A. W. Yrjänä – bassokitara, laulu ja tehosteet
Janne Halmkrona – kitara
Timo Rasio – kitara
Pekka Kanniainen – rummut ja lyömäsoittimet

Kikke Heikkinen – taustalaulu
Kim Johannes – kosketinsoittimet

Varaa Veljeskunta kirjastosta.
Varaa CMX-klassikko Veljeskunta kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt
CMX

1990-luku

Kolmikärki • LP | Bad Vugum 1990
Kolmikärki + EP Raivo • CD | Bad Vugum 1993
Kolmikärki Gold + EP Raivo + EP Johannes Kastaja • CD | Bad Vugum 2002
Veljeskunta • LP | Bad Vugum 1991
Veljeskunta + EP Tanssitauti • CD | Bad Vugum 1994
Veljeskunta Gold + EP Tanssitauti + EP Musiikin ystävälliset kasvot | Bad Vugum 2002
Kolmikärjen Veljeskunta • 4LP + 64-sivuinen liitekirja | Svart Records 2012
Aurinko • LP • Kasetti •  CD | Herodes/EMI 1992 • 2CD Aurinko – 20 v. juhlajulkaisu | Herodes/EMI 2012
Aura • CD • kasetti | Herodes/Oy EMI Finland Ab 1994 • 2CD Aura – 20v. juhlajulkaisu Herodes/EMI 2014 • 2LP Herodes/EMI 2014
Rautakantele • CD • kasetti | Herodes/Oy EMI Finland Ab 1995 | 2LP • Herodes 2010
Discopolis • CD • kasetti | Herodes/Oy EMI Finland Ab 1996 • Svart Records 2021
Vainajala | Herodes/Oy EMI Finland Ab 1998 | 2LP • Svart Records 2019

2000–2009

Dinosaurus Stereophonicus • 2CD | Herodes/Oy EMI Finland Ab 2000 | 3LP • Svart Records 2019
Isohaara | Herodes/Oy EMI Finland Ab 2002
Aion | Herodes/Oy EMI Finland Ab 2003 | 2LP • Svart Records 2020
Pedot | Herodes/Oy EMI Finland Ab 2005
Talvikuningas | Herodes/Oy EMI Finland Ab 2008 | 2LP • Svart Records 2017

2010-luku

Iäti | Herodes/Oy EMI Finland Ab 2010
Seitsentahokas • 2LP • CD | Ratas Music Group 2013
Mesmeria • 2LP • CD | Ratas Music Group 2015
Alkuteos • LP • CD | Ratas Music Group 2018

Against Me! Transgender Dysphoria Blues – transnaisen tositarina
Dingo: Kerjäläisten valtakunta – porilaiset manian kourissa
Don Huonot – taidelukiosta Tokyomaniin
Eppu Normaali: Tie vie – koskettimien syventämiä sanoja ja säveliä
Hassisen Kone: Täältä tullaan Venäjä – estottoman rockin riemuvoitto
Ismo Alanko: Jäätyneitä lauluja – ajan hermolla
Juice Leskinen Grand Slam: Pyromaani palaa rikospaikalle – sanailua ja syvyyttä
Pete Malmi: Malmi – antisankarin tähtihetki
Pää Kii: Jos huonoo onnee ei ois mul ei ois onnee ollenkaan – punkbändi pelasti rockin
Ratsia: Ratsia – pirun harvinaista rock’n’rollia
Sielun Veljet: Softwood Music – Under Slow Pillars – unohdettu klassikko

Ad nauseam – CMX:n verkkosivujen kadonneet aarteet (Like) julkaistiin vuonna 2018.
Ad nauseam – CMX:n verkkosivujen kadonneet aarteet julkaistiin vuonna 2018.

Lue lisää | Finna.fi
A. W. Yrjänä

Arcana, 99 sivua | Like 1997
Rota, 71 sivua | Like 2000
Somnia, 94 sivua | Johnny Kniga 2003
Mechanema, 78 sivua | Johnny Kniga 2006
Arcana & Rota, 169 sivua | Like 2006
Päiväkirja 1995–2008 – taiteesta ja elämästä, 469 sivua | Johnny Kniga 2009
CMX – Encyclopedia Idiotica A. W. Yrjänä & Janne Halmkrona & Tuukka Hämäläinen, 644 sivua | Johnny Kniga 2009
Angelus, 70 sivua | Johnny Kniga 2010
Ad nauseam – CMX:n verkkosivujen kadonneet aarteet  A. W. Yrjänä & Janne Halmkrona & Tuukka Hämäläinen, 719 sivua | Like 2018
Grammata, 90 sivua | Like 2021

DVD & VHS | Finna.fi
CMX

CMX VHS – video- ja kuvamateriaalia vuosilta 1985–2001 • VHS | Herodes/EMI 2001
CMX DVD – video- ja kuvamateriaalia vuosilta 1985–2001 • DVD+CD | Herodes/EMI 2001

CMX: Veljeskunta (1991).
CMX: Veljeskunta (1991)
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.

Misfits: Walk Among Us – kauhupunkin klassikko

Walk Among Us | Slash Records/Ruby Records 1982

Misfits: Walk Among Us (1982).Syyskuussa 2016 tapahtui ihme: Glenn Danzig palasi Misfitsiin.

Horror punkin prototyypin klassisen kokoonpanon paluu vaikutti vuosikymmeniä hyvin epätodennäköiseltä. Laulaja Glenn Danzigin ja basisti Jerry Onlyn ei olisi uskonut mahtuvan samalle lavalle kaikkien erimielisyyksiensä ja oikeusjuttujensa jälkeen. Mutta siellä nuo lihaksikkaat ikämiespunkkarit kuitenkin pullistelivat, rinta rinnan Onlyn kehonrakentaja-kitaristiveljen Doyle Wolfgang von Frankensteinin kanssa. Ensi kertaa sitten vuoden 1983.

Jos huhuja on uskominen, Chicagossa ja Detroitissa soitetut Misfits-keikat kuuluivat Danzigin ja Onlyn välisen oikeusjutun sovitteluprosessiin. Tarunhohtoisen ryhmän paluu oli joka tapauksessa onnistunut. Slayerin entisellä rumpalilla Dave Lombardolla ja kauhurokkikitaristi Acey Sladella (mm. Murderdolls) viimeistelty bändi oli vakuuttavin Misfits-miehistö koskaan.

Misfits soittaa ’Skullsin’ Denverin Riot Festissä:

Se taas ei ollut ihme, että kolmasosa keikoilla kuulluista biiseistä oli peräisin Walk Among Usilta, onhan bändin debyyttialbumi sentään ehta klassikko.

Ensimmäisen pitkäsoiton tekeminen oli Misfitsille vaikeaa. Bändi oli yrittänyt julkaista albumia vuodesta 1978 lähtien ja äänittänytkin sellaisen kaksi kertaa, mutta kumpikin tekele jäi pöytälaatikkoon. Suurin osa Walk Among Usin kappaleista taltioitiin New Jerseyssä vuoden 1981 kuluessa. Danzig viimeisteli ne Los Angelesissa tammikuussa 1982, ja kauan odotettu albumi ilmestyi samana keväänä.

Albumin julkaisun lykkääntyminen turhautti määrätietoista yhtyettä, mutta ainakin se oli valmis tositoimiin, kun aika lopulta koitti. Misfitsillä oli alusta saakka vahva konsepti, ja Walk Among Usin tullessa se oli saanut ideansa toimimaan.

Walk Among Usin valttina ovat Danzigin erinomaiset biisit. Ne ovat tyylitajuisia sekoitteita varhaisten punkbändien kiivaasta kohkauksesta, vanhojen pophittien sydämeenkäyvistä melodioista ja raskaan rockin uhkaavuudesta. Misfitsin ensimmäinen albumi ei kuulosta yhtä hurmaavan amatöörimäiseltä kuin sitä edeltäneet singlet ja EP:t, mutta ei sen rosoista soundia ja kolhoa ryskäämistä voi kaupallisenakaan pitää.

Danzigia inspiroivat kauhu- ja scifielokuvat, ja hän alleviivasi vaikutteitaan kirjoittamalla sellaisia suoraan asiaan meneviä kappaleita kuin ’Vampira’, ’Night Of The Living Dead’ ja ’Astro Zombies’. Sama pätee kansiin: Walk Among Usin etukannessa on The Angry Red Planet -elokuvasta (1959) tuttu avaruushirviö ja Earth vs. The Flying Saucersissa (1956) pörränneitä lentolautasia.

Walk Among Us on siitä erikoinen vuoden 1982 punklevy, että sillä ei ole yhteiskunnallista viestiä. Se on puolituntinen halloween-juhla, jossa vilisee vampyyrivamppeja, mutaatioita, marsilaisia, avaruuszombeja, aivonsyöjiä, tappajateinejä, sarjamurhaajia ja muita fiktiomuotoisina ilahduttavia asioita. Se niputtaa kolmetoista tarttuvaa rallia kahteenkymmeneenviiteen minuuttiin, ja keskellä törröttää kipeän peukalon lailla romuluinen liveversio kappaleesta ’Mommy Can I Go Out & Kill Tonight’.

Loppukevennys ’Braineaters’ ei ole levyn edustavinta antia, mutta taatusti sen hölmöin esitys.

Walk Among Usin ilmestyessä kaikki oli valmista myös keikkarintamalla. Misfits soitti hyvänä iltana tuhatpäiselle yleisölle. Sen keikat olivat kuin pienen budjetin punkversioita Alice Cooperin friikkishowsta ja Kissin sarjakuvamaisista konserteista. Lavalla heilui bodarikummajaisia, joiden tylyjä kasvoja varjosti nenän päälle nykäisty devilock-letti.

Misfitsin ensialbumin julkaisi kalifornialaisen Slash Recordsin alamerkki Ruby Records. Varhaisia myyntilukuja ei muista enää kukaan, ja aikalaisarviot vaihtelevat viidestä tuhannesta kahteenkymmeneen tuhanteen. Mutta Walk Among Us on ollut jatkuvasti saatavilla pian 35 vuotta. Sen vaikutus on mittaamattomissa mutta taatusti suuri.

Jää nähtäväksi, onko ihmeiden aika nyt ohi, vai versooko Misfitsin paluukeikoista kiertue. Jos kokoonpano jatkaa toimintaansa, Walk Among Us on taas ajankohtainen. Ratkiriemukas ’Skulls’, silmitön ’20 Eyes’ ja muut mieltäylentävät kappaleet kuuluvat takuuvarmasti settiin.

Walk Among Us
Glenn Danzig – laulu (s. 1955)
Jerry Only – bassokitara (s. 1959)
Doyle – kitara (s. 1964)
Arthur Googy – rummut (s. 1961)

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Misfits | kotisivu
Misfits | Facebook

Varaa Walk Among Us kirjastosta.

Varaa Misfits-klassikko Walk Among Us kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt | Finna.fi
Misfits | Glenn Danzig

Walk Among Us | Ruby Records 1982
Earth A.D./Wolfs Blood | Plan 9/Caroline Records 1983
The Misfits • 4CD | Caroline Records 1996
Static Age | Caroline Records 1997

Levyhyllyt | Finna.fi
Misfits | Jerry Only

American Psycho | Geffen Records 1997
Famous Monsters | Roadrunner 1998
Project 1950 | Misfits Records/Rykodisc 2003
The Devil’s Rain | Misfits Records/Rykodisc 2011

AC/DC: Power Up – virta on kytketty
Amyl And The Sniffers: Comfort To Me – Pyhän yksinkertaisuuden kirkossa
Bad Religion: Against The Grain – vastarannankiisket ja digitaalikello
Belzebubs: Pantheon Of The Nightside Gods – vapauden ja vastuun kiirastulessa
Iggy Pop: Lust For Life – tanssia muurin harjalla
Joan Jett & The Blackhearts: I Love Rock’n’Roll – kapinallisen läpimurto
King Diamond: ”Them” – rytinää riivatussa talossa
Marko Hietala: Pyre Of The Black Heart/Mustan sydämen rovio – rocktähti menee henkilökohtaisuuksiin
Metallica: The $5.98 E.P. Garage Days Re-Revisited – elonmerkkejä autotallista
Nightwish: Human. :||: Nature. – maailmojen välissä
Ramones: Rocket To Russia – rockia ulkopuolisilta ulkopuolisille
Rancid: …And Out Come The Wolves – myöhempien aikojen punkklassikko
Smack On You – avain kulttisuosioon
Strängen: Rock på Svenska – aito loppuun asti
Turbonegro: Scandinavian Leather – denim-demonien riemastuttava paluu
Viikate: Rillumarei! – väliaikaista kaikki on vain
Waltari: Torcha! – aistit ja rajat auki

Lue lisää | Finna.fi

This Music Leaves Stains – The Complete Story Of The Misfits  James Jr Greene, 208 sivua | Scarecrow Press 2013
Touch And Go: The Complete Hardcore Punk Zine ’79–’83  toimittajat Tesco Vee, Dave Stimson & Steve Miller, 546 sivua | Bazillion Points Books 2010

Misfits: Walk Among Us (1982).

Misfits: Walk Among Us (1982).