Lotta Wennäkoski
Flounce, Sigla, Sedecim •• Ondine 2023
• Sivan Magen, harppu
• Radion sinfoniaorkesteri, joht. Nicholas Collon
Musiikkia esille kirjastossa

Säveltäjä Lotta Wennäkoski on suomalaista nykymusiikkia seuranneille tuttu nimi jo pitkältä ajalta, mutta muutama vuosi sitten hänen uransa pomppasi uudenlaiseen vaiheeseen, kun Wennäkosken orkesterifanfaari Flounce esitettiin BBC Proms -festivaalilla. Suomalaisia säveltäjänimiä, solisteja ja kapellimestareita on kyllä totuttu näkemään Britannian yleisradioyhtiön festivaalilla, mutta Wennäkosken viisiminuuttinen orkesteripläjäys tilattiin parhaaseen mahdolliseen paikkaan: vuoden 2017 festivaalin päätöskonserttiin eli legendaariseen Last night of the Proms -iltaan.

Flounce merkitsi Wennäkoskelle (s. 1970) kansainvälistä läpimurtoa, eikä ihme. Teos on erinomainen käyntikortti. Flouncessa Wennäkoski on onnistunut paketoimaan tiiviisti ja hauskasti orkesterimusiikkinsa parhaat puolet: kimmeltävän kerroksellisuuden, rytmisen yksityiskohtaisuuden ja värikkäät orkesteritehot. 

Wennäkoski: Flounce (2017)
BBC:n sinfoniaorkesteri, joht. Sakari Oramo

Ylen toimittaja Kare Eskola kirjoitti vastikään Flouncesta: ”Se on reipas muttei jankkaa, se on hauska muttei tyhjänpäiväinen, se on kompakti mutta sanoo kaiken mitä haluaa.” Tällaisen tasapainon toteuttaminen ei ole mitenkään helppo tehtävä. Flounce-tapaus on hyvä osoitus siitä, miten Wennäkosken tyyli on viime vuosina kypsynyt täyteen potentiaaliinsa. Tämän voi todeta kuuntelemalla juuri ilmestynyttä levyä, jolta löytyy säveltäjän viimeaikaisia orkesteriteoksia.

Lotta Wennäkosken monipuolista ja Suomessa varsin esitettyä tuotantoa on aiemmin taltioitu kahdelle profiilialbumille: Alban vuonna 2008 julkaisema levy kokoaa kamariteoksia Avanti!:n soittamana, Ondinen julkaisema ja Radion sinfoniaorkesterin soittama levy vuodelta 2015 tarjoaa mm. huilukonserton. Myös uusin julkaisu on Ondinen. 

Wennäkosken musiikkia on aiempina vuosina usein luonnehdittu ”lyyriseksi” ja ”herkäksi”. Molemmat adjektiivit kyllä sopivat moniin Wennäkosken teoksiin, mutta sanoissa haiskahtaa vuosisatainen tapa liittää naisten tekemään taiteeseen feminiinisiksi ja heikommiksi koettuja määreitä. Lyyristä herkkyyttäkin enemmän Wennäkosken musiikissa on mielestäni sähäkkää rytmiikkaa ja tiukkaa intensiteettiä. 

Wennäkoski: Hava (2007)
Radion sinfoniaorkesteri, joht. Dima Slobodeniouk

Herkkyyden mielikuva saattaa liittyä siihen, että Wennäkoski harrastaa paljon ohuita, hauraita ja pistäviä sointeja, joita varten valjastaa käyttöönsä koko joukon laajennettuja soittotapoja. Hänen teoksilleen ovat tyypillisiä huokoiset tekstuurit, joista hän sommittelee tiheitä, yksityiskohtaisia kerrostumia. Mieleen tulee lasia ja terästä hyödyntävä arkkitehtuuri, joka leikittelee keveydellä ja valovaikutelmilla. Wennäkosken musiikki on hyvä esimerkki siitä, että orkesterimusiikin väkevyys – sitä hänen teoksissaan nimittäin riittää – ei ole välttämättä pelkkää paksua sointia ja isoa volyymia. 

Juuri orkesterimusiikissa Wennäkoski on parhaimmillaan, mikä korostuu uuden levyn teoksissa. Hän on loistava luomaan yksityiskohtaisesti kuvioituja, tarkkapiirtoisia ja soinnillisesti värikkäitä pintoja. Luova soitintenkäsittely, hälyäänet ja yllättävät soittimet – vaikkapa munaleikkuri – eivät ole itsetarkoitus vaan punottu osaksi kokonaisvaikutelmia. 

Wennäkoski: Sigla (2021–22), osa II
Sivan Magan, harppu • Radion sinfoniaorkesteri, joht. Nicholas Collon

Toukokuussa 2022 kantaesitettyä Sigla-harppukonserttoa voisi kutsua suorastaan Wennäkosken toistaiseksi parhaaksi sävellykseksi. Sen otsikko leikittelee säveltäjälle tyypillisesti kielen soivuudella ja monimerkityksellisyydellä: jo valmiiksi kauniilta ja hieman harppumaiselta kuulostava sana tarkoittaa italiaksi kilahdusta, islanniksi purjehtimista ja filippiiniläisellä tagalogin kielellä eloisuutta. Nämä merkitykset lomittuvat konsertossa ja johdattelevat moniin mielleyhtymiin. Päällimmäiseksi kohoaa ehkä kuitenkin purjehtimisen ja meren mielikuva, veden välke ja pärske, matkanteko. Moderni sointiajattelu on luontevalla tavalla punottu perinteiseen konserttorakenteeseen, jossa on johdatteleva avausosa, hidas keskiosa ja vinha finaali. 

Wennäkosken tuotantoon kuuluu useita konsertoivia teoksia, mm. kitarakonsertto Susurrus (2016) ja huilukonsertto Soie (2009). Harpun sointimaailma on kuin luotu hänen musiikkiinsa: harpussa on kimaltava ylärekisteri ja mahdollisuus teräväpiirtoisiin kuvioihin, se on loputtomien sointitehojen lähde ja tarvittaessa myös hyvin voimakas – vastoin yleisiä mielikuvia harpusta helisevänä enkelisoittimena. Harppuosuuden ja koko teoksen synnyssä ratkaiseva rooli oli Radion sinfoniaorkesterin sooloharpistilla Sivan Magenilla, joka on myös solistista uraa tekevä huippuharpisti. 

Wennäkoski: Soie (2009), osa I
Kersten McCall, huilu • Radion sinfoniaorkesteri, joht. Dima Slobodeniouk

Wennäkosken musiikki on jatkuvasti liikkeessä, välillä villisti temmeltävässä pyörteessä, välillä hitaammin liukuvina pintoina. Vaikka sävelkieli on kompleksia, sen vahva sisäinen liike-energia pitää kuulijan otteessaan ja helpottaa teosten seuraamista. Sävellyksiin saa hyvin tarttumapintaa jo ensi kuulemalla, mutta ne kutsuvat myös moniin uusintakuunteluihin. Hyvä esimerkki tästä on orkesteriteos Sedecim (2016), jonka otsikko merkitsee lukua kuusitoista. Se on kolmen sävelrunomaisen osan triptyykki, joka sukeltaa vuosien 1916 ja 2016 väliseen suhteeseen. Teoksessa riittää kiehtovaa pureskeltavaa sekä puhtaasti musiikillisella että aiheiden tasolla. 

Vaikka teoksen kolme osaa ovat hyvin erilaisia, niitä yhdistää samankaltainen värimaailma, joka omassa mielessäni yhdistyy 1910-luvun taiteen ja arkkitehtuurin mystisiin sävyihin. Ensimmäinen, uhmaa ja tulevaisuususkoa hehkuva osa viittaa Edith Södergranin vuonna 1916 ilmestyneeseen esikoisrunokokoelmaan ja aikaan, jolloin taiteen modernismi alkoi saapua Suomeen. Toinen osa viittaa ensimmäisen maailmansodan kauhuihin ja Koillis-Ranskan niin kutsuttuun punaisiin vyöhykkeisiin. Nuo alueet ovat sodan ankarimpien taisteluiden jäljiltä edelleen elinkelvottomia. Tässä osassa historia, nykypäivä ja tulevaisuus kohtaavat kylmäävällä tavalla. Mitä me tuhoamme nyt? Eurooppaa traumatisoinut suursota on läsnä aavemaisina kaikuina, ja musiikki päättyy pelottavasti kytien.

Wennäkoski: Sedecim (2015-16), osa III
Radion sinfoniaorkesteri, joht. Nicholas Collon

Sedecim syntyi Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin satavuotisjuhlakonserttiin; Sibelius-Akatemian, tuolloisen Helsingin Musiikkiopiston orkesteri soitti ensikonserttinsa vuonna 1916 Erkki Melartinin johdolla. Riehakas ja sädehtivä päätös Sedecimille syntyy ammentamalla Melartinin viidennen sinfonian aiheista, jotka siivilöityvät Wennäkosken sointi- ja rytmiajattelun kautta.

Auli Särkiö-Pitkänen | aesarkio.wordpress.com

Lotta Wennäkoski | kotisivu
Ondine | kotisivu
Sivan Magen | kotisivu

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Anna Clynen mielikuvitusmusiikki pohtii muistia • Mythologies [2020]
Clara Iannotta – hälyn kuvanveistäjä
Eriikka Maalismaa & Emil Holmström: Violin Sonatas • Beach • Strauss – periodisoitinduo ruotii mättöromantiikkaa
J. S. Bach: Johannes-Passio – räiskyvän dramaattinen kärsimyskertomus
John Eliot Gardiner laittaa klassikot tanssimaan

Kaija Saariaho 70 vuotta – oma kieli pysyy mutta ei jähmety
Kajsa Dahlbäck löysi barokin luostareista naisen äänen
Minna Leinonen lähestyy vaikeita aiheita älyllä ja aisteilla
Outi Tarkiainen – luonnon- ja elämänvoimien säveltäjä
Patricia Kopatchinskaja – viulisti, joka ei ole viulisti
Profeti della Quinta madrigaalien salaisuuksia kaivamassa
Sebastian Fagerlund saa orkesterin myllertämään myyttisesti
Sebastian Hilli sekä harhauttaa että tanssittaa

Lotta Wennäkoski
Finna.fi

Culla d’aria • CD | Alba 2008
Soie for flute and orchestra • CD | Ondine 2015
For The Baltic Sea Nielsen • Stenhammar • Wennäkoski • Tarrodi • CD | Alba 2021
Sigla • CD | Ondine 2023

Lue lisää Lotta Wennäkoskesta ja muista nykysäveltäjistä
Finna.fi

Artikkelihaku Lotta Wennäkoski
Minä, säveltäjä • 2 – nykysäveltäjät kirjoittavat työstään Toimittajat Juha Torvinen & Petri Tuovinen, 306 sivua | Summa 2002

Sigla • Flounce • Sedecim
Spotify

Lotta Wennäkoski • Sivan Magen • Radion sinfoniaorkesteri • Nicholas Collon
Sigla • Flounce • Sedecim • Ondine 2023