Profeti della Quinta madrigaalien salaisuuksia kaivamassa

Profeti della Quinta
Amor, fortuna et morte – de Roren, Luzzaschin, Gesualdon ja Monteverdin madrigaaleja | Pan Classics 2019
Doron Schleifer ja Roman Melish, kontratenorit
Lior Leibovici ja Dan Dunkelblum, tenorit
Elam Rotem, basso ja yhtyeen johto
Ori Harmelin, luuttu
Musiikkia esille kirjastossa

Profeti della Quinta: Amor, fortuna e morte – de Roren, Luzzaschin, Gesualdon ja Monteverdin madrigaaleja (Pan Classics 2019).Koska meillä ei ole aikakonetta, emme voi tietää, miltä entisaikojen musiikki kuulosti. Voimme vain tehdä päätelmiä tänne asti kulkeutuneiden todisteiden kuten nuottimateriaalien, soittimien ja kirjallisten kuvausten perusteella. Myös musisointia esittävät kuvat sekä esimerkiksi kirkkotilojen akustiikka tarjoavat arvokkaita vihjeitä.

Profeti della Quinta: Doron Schleifer (vas.), Andrea Gavagnin, Ori Harmelin, Loic Paulin, Lior Leibovici, Elam Rotem. Kuva: Elam Rotem

Profeti della Quinta: Doron Schleifer (vas.), Andrea Gavagnin, Ori Harmelin, Loic Paulin, Lior Leibovici, Elam Rotem. Kuva: Elam Rotem

Jos kaukaisten vuosisatojen musiikkia tuotaisiin aikakapselissa kuultavaksemme, se todennäköisesti kuulostaisi meistä oudolta tai jopa rumalta. Esimerkiksi yhteismusisoinnissa tärkeämpää saattoi olla kokonaispulssin pysyminen kuin se täsmällinen yhtäaikaisuus, jota me pidämme ”oikeana”. Myös sointi-ihanteet olivat erilaisia kuin meidän kauneuskäsityksemme.

Tämän päivän vanhan musiikin muusikot eivät enää tavoittele ”autenttisuutta” kuten vielä viitisenkymmentä vuotta sitten, kun vanhan musiikin historiatietoinen esittäminen oli nousemassa esiin. Nykyään ymmärretään, ettei musiikin historiallinen rekonstruktio ole mahdollinen eikä edes tavoiteltava asia. Hedelmällisintä on historiallisten lähteiden, tutkivan asenteen ja muusikoiden luovuuden avulla luoda kiinnostavaa taidetta tämän päivän ihmisille.

Tällaisesta historiatietoisuuden ja persoonallisen näkemyksen yhdistelmästä hyvä esimerkki on 1500–1600-lukujen moniääniseen laulumusiikkiin erikoistunut yhtye Profeti della Quinta (”Profeettojen viisikko” tai ”Kvintin profeetat” – kvintti oli renessanssimusiikissa keskeinen puhdas intervalli). Se on muodostunut Sveitsin Baselin perinteikkäässä vanhan musiikin opinahjossa Schola Cantorumissa laulaja-kosketinsoittaja Elam Rotemin johdolla ja kuuluu tämän hetken omaperäisimpiin renessanssimusiikin lauluyhtyeisiin. Profeti della Quinta vieraili elokuussa 2023 BRQ Vantaa -festivaalilla, ja Elam Rotem saapuu joulukuussa johtamaan Suomalaista barokkiorkesteria.

Elam Rotem on erityislaatuinen monilahjakkuus jopa vanhan musiikin kentällä, jossa monipuolisuus on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Hän johtaa yhtyettä ja laulaa siinä bassoa, soittaa urkuja ja cembaloa, improvisoi ilmiömäisesti, tutkii, editoi sekä säveltää renessanssityylisiä rekonstruktioita. Tietotaitoaan vanhan musiikin lähdeaineistojen parissa hän jakaa upealla sivustollaan Early Music Sources. YouTube-kanavallaan hän vihkii viihdyttävästi erilaisten vanhan musiikin ilmiöiden ja aiheiden pariin.

Madrigaali oli renessanssiajan italiankielistä laulettua runoutta, joka kukoisti 1500-luvun alkupuolelta 1600-luvun alkuun. Sitä esitettiin pienellä yhtyeellä yläluokan olohuoneissa ja hovien illanvietoissa, eli se oli julkisempaan, etenkin kirkolliseen musiikkiin verrattuna epämuodollista ja sosiaalista. Moniääniset, taiturilliset madrigaalit olivat haasteellisia, eli niiden laulamista voisi verrata yhdessä pelaamiseen. 

Historiallista madrigaalilaulantaa harrastivat myös naiset, joiden ei sen sijaan ollut sallittua esiintyä kirkollisissa yhteyksissä. 1500-luvun lopussa Ferraran hovin taitavat naislaulajat käynnistivät suoranaisen naisäänten yhtyeiden muodin. Koska tuon ajan yhteiskunta kuitenkin oli naisille hyvin rajoittava, maallistakin laulumusiikkia harjoitettiin usein pelkästään miesten voimin. Tällöin korkeimpia ääniä, alttoa ja sopraanoa, lauloivat miehet käyttäen falsettitekniikkaa. Nykyään tällä tavalla laulavia kutsutaan kontratenoreiksi tai sopranistoiksi. 

Vanhan musiikin uuden tulemisen jälkeen madrigaaleja on laulettu niin isolla sekakuorolla kuin erityyppisillä yhtyeillä. Äänenmuodostus on voinut olla rehevää tai keveää, terävää tai hentoa. Profeti della Quinta koostuu pelkistä miespuolisista laulajista, ja taitavat korkeat miesäänet antavat yhtyeelle sen omaleimaisen soinnin. Kokoonpanon musisointi on dynaamista ja värikästä, mutta ääntä käytetään pikemminkin ilmavan säästeliäästi kuin voimakkaasti, mikä tuo tekstin tulkintaan erityistä tehokkuutta. Profeettojen elokuisella vierailulla Vantaan Pyhän Laurin keskiaikaisessa kirkossa saattoi ihailla heidän tapaansa käyttää myös akustiikkaa hyväkseen: ääntä ei pusketa vaan sitä soitetaan ilmatilassa hivelevästi.

Esimerkki toisenlaisesta lähestymistavasta: Cappella Mediterranean laulajat ja soittajat tulkitsevat Cipriano de Roren jo omana aikanaan hitiksi muodostuneen ’Anchor che col partire’ -madrigaalin runsaalla ja ekpsressiivisellä tyylillään.

Salomone Rossi • Profeti della Quinta • Il Mantovano Hebreo – Italian Madrigals, Hebrew Prayers And Instruments Music (Linn Records 2013).Koska Profeti della Quintaa luotsaava Elam Rotem on kunnianhimoinen musiikintutkija, yhtye on tuonut esiin harvinaista ohjelmistoa, kuten hepreaksikin säveltäneen italianjuutalaisen Salomone Rossin (n. 1570–1630) musiikkia; yhtyeen jäsenet puhuvat kaikki hepreaa äidinkielenään. Rossin tuotantoa esittelee monipuolisesti heidän levynsä Rossi: Il mantovano hebreo (2013).

Philippe Verdelot • Profeti Della Quinta • Madrigals For Four Voices (Pan Classics 2021).Profeti della Quintan kaksi vuotta sitten julkaistu levy tutustuttaa vähän tunnettuun mutta merkittävään madrigalistiin, Philippe Verdelot’hon (n. 1480– n. 1530). Hän oli ranskalaissyntyinen mutta loi koko uransa Pohjois-Italiassa ja oli aloittamassa madrigaalimusiikin nousua 1520-luvulla. Verdelot: Neliääniset madrigaalit -levyllä (2021) ylimmästä äänestä vastaa tällä kertaa naispuolinen laulaja, Giovanna Baviera – kuten sanottua, madrigaalit olivat renessanssiaikana naisille täysin suotava harrastus. Baviera soittaa lisäksi viola da gambaa levyllä kuultavissa madrigaalien soitinsovituksissa. Vokaalimusiikin esittäminen soitinyhtyeillä tai pelkällä luutulla oli tuohon aikaan myös suosittua. 

1500-luvun kuluessa madrigaali kehittyi koko ajan kompleksimmaksi ja rohkeammaksi lajityypiksi. Madrigaalit olivat alustana villeille sävellyskokeiluille. Samalla alkoi muodostua lähestymistapa, jossa tunneilmaisu nousi musiikin keskiöön. Säveltäjät pyrkivät suorastaan shokeeraamaan kuulijoitaan.

Profeti della Quintan albumi Amor, fortuna et morte eli ”Rakkaus, onnetar ja kuolema” (2019) on erinomainen tapa tutustua madrigaalien hiuksianostattavan kiihkeään maailmaan. Se sisältää musiikkia madrigaalimusiikin huippukaudelta mm. Cipriano de Rorelta (n. 1515–1565), Luzzasco Luzzaschilta (1545–1607), Carlo Gesualdolta (1566–1613) ja Claudio Monteverdiltä (1567–1643). Vanhan musiikin levyihin kannattaa paneutua fyysisinä esineinä (tai näiden näköispainoksina esim. Naxos Music Libraryn välityksellä), sillä tekstilipukkeet sisältävät kullanarvoista tietoa historiallisesta kontekstista.

Kuten Amor, fortuna e morte -levyn johdantotekstissä tähdennetään, madrigaalin huipentuma tavataan yhdistää Gesualdon eksentrisesti kiemurteleviin, ”hulluihin” sävellyksiin sekä Monteverdin mullistavaan tuotantoon. Molemmat olivat silti pikemminkin yksittäisiä hahmoja laajemmassa joukossa säveltäjiä, joita yhdistivät uudenlaisen ilmaisun tavoitteet. Historiankirjoitus vain tapaa alleviivata tiettyjä huomiotaherättäviä henkilöitä.

Monteverdin merkitys oli kiistämättä ratkaiseva: pitkän uran aikana hänen toinen jalkansa oli renessanssin moniäänisyydessä, toinen nousevassa uudessa tyylissä, jota alettiin myöhemmin kutsua barokiksi. Uuden tyylin alkulähteet olivat kuitenkin moniaalla, yhtenä vaikutusvaltaisena hahmona Cipriano de Rore. Gesualdo puolestaan ei suinkaan ollut ainoa äärimmäinen kokeilija eikä välttämättä omassa porukassaan edes äärettömän äärimmäinen. Profeti della Quinta nostaa albumillaan esiin Scipione Lacorcian (n. 1590–1620) kerrassaan hämmentävän madrigaalin ”Ahi, tu piangi” (Voi, sinä itket). Vanhan musiikin muusikoiden löydökset vaikuttavat oleellisesti käsityksiimme musiikin historiasta tarkentaen ja rikastaen sitä. 

Auli Särkiö-Pitkänen | aesarkio.wordpress.com

Profeti della Quinta | kotisivu
Profeti della Quinta | Facebook
Early Music Music Sources | kotisivu
Pan Classics | Facebook

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Clara Iannotta – hälyn kuvanveistäjä
Eriikka Maalismaa & Emil Holmström: Violin Sonatas • Beach • Strauss – periodisoitinduo ruotii mättöromantiikkaa
J. S. Bach: Johannes-Passio – räiskyvän dramaattinen kärsimyskertomus
John Eliot Gardiner laittaa klassikot tanssimaan
Kaija Saariaho 70 vuotta – oma kieli pysyy mutta ei jähmety

Kajsa Dahlbäck löysi barokin luostareista naisen äänen
Lotta Wennäkoski – orkesteritaituri kansainvälisessä nosteessa
Outi Tarkiainen – luonnon- ja elämänvoimien säveltäjä
Patricia Kopatchinskaja – viulisti, joka ei ole viulisti
Sebastian Fagerlund saa orkesterin myllertämään myyttisesti
Sebastian Hilli sekä harhauttaa että tanssittaa

💿
Profeti della Quinta
Finna.fi

The Song Of Solomon And Instrumental Music Salomone Rossi | Pan Classics 2009
Il Mantovano Hebreo – Italian Madrigals, Hebrew Prayers And Instruments Music Salomone Rossi | Linn Records 2013
Rappresentantione di Giuseppe e i suoi fratelli – Joseph And His Brethren Elam Rotem | Pan Classics 2014
Quia Amore Langueo – Song Of Songs And Dark Biblical Love Tales Elam Rotem | Pan Classics 2015
Madrigals, Motets, & Instrumental Music Luzzasco Luzzaschi | Pan Classics 2016
Amor, fortuna et morte – Madrigals by de Rore, Luzzaschi, Gesualdo & Monteverdi Cipriano de Rore, Luzzasco Luzzaschi, Carlo Gesualdo, Claudio Giovanni Antonio Monteverdi | Pan Classics 2019
Madrigals For Four Voices Philippe Verdelot | Pan Classics 2021
Lamentations Emilio de’ Cavalieri | Pan Classics 2023

📚
Lue lisää musiikin historiasta ja renessanssiajan musiikista
Finna.fi

Musiikin historia – Säveltaiteen vaiheiden pääpiirteet 1 Sulho Ranta, 569 sivua | Gummerus 1950
Musiikin kieli 3 – tyylipiirteet Jorma Kontula, 198 sivua | WSOY 1994
Taidemusiikki tutuksi Rainer Palas, 192 sivua + CD | Otava 2002

📱
Amor, fortuna et morte – Madrigals by de Rore, Luzzaschi, Gesualdo & Monteverdi
Spotify

Profeti della Quinta
Salomone Rossi: Il Mantovano Hebreo – Italian Madrigals, Hebrew Prayers And Instrumental Music • Linn Records 2013

Salomone Rossi • Profeti della Quinta • Il Mantovano Hebreo – Italian Madrigals, Hebrew Prayers And Instruments Music (Linn Records 2013).

Profeti della Quinta
Luzzasco Luzzaschi: Madrigals, Motets, & Instrumental Music • Pan Classics 2016

Profeti della Quinta • Luzzasco Luzzaschi: Madrigals, Motets, & Instrumental Music (Pan Classics 2016).

Profeti della Quinta
Amor, fortuna et morte – Madrigals by de Rore, Luzzaschi, Gesualdo & Monteverdi • Pan Classics 2019

Profeti della Quinta: Amor, fortuna e morte – de Roren, Luzzaschin, Gesualdon ja Monteverdin madrigaaleja (Pan Classics 2019).

Profeti della Quinta
Philippe Verdelot: Madrigals For Four Voices • Pan Classics 2021

Profeti della Quinta • Philippe Verdelot: Madrigals For Four Voices (Pan Classics 2021)

Profeti della Quinta
Emilio de’ Cavalieri: Lamentations • Pan Classics 2023

Profeti della Quinta • Emilio de' Cavalieri: Lamentations (Pan Classics 2023).
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *