Asa
Osa 1 • Vuodet 2000–2011
Osa 2 • Vuodet 2011–2022
Musiikkia esille kirjastossa
Matti Salo (s. 1980) ponnisti vuosituhannen vaihteen suomiräppipiireihin Helsingin Roihuvuoresta ja Fintelligensin ja Kapasiteettiyksikön ympärille syntyneen Rähinä-possen jäsenenä. Hullujen hiphop-vuosien 2000–2001 tiimellyksessä Avain-taiteilijanimeä käyttänyt artisti sai hänkin levytyssopimuksen peräti Warnerin kanssa ja esittäytyi kotikulmauhoa tarjoavalla ’Roihuvuori’-singlellä; toinen vuoden 2001 singlehiteistä, ’Yhdes iltaan’, on sentimentaalinen perherakkausballadi laulaja Sofia Chaicheen kanssa. Mutta syksyllä 2001 ilmestyneellä ja listavitoseksi nousseella Punainen tiili -albumilla vasemmistolainen, globalisaatiokriittinen ja militarismivastainen retoriikka on muusta Rähinä-possesta poiketen keskeisessä roolissa.
Varsinkin levyn nimikappale resonoi 2000-luvun aktivistisukupolven tuntoihin ja jatkaa elämäänsä modernina poliittisena klassikkona. Punainen tiili on kokonaisuudessaan vielä kömpelö debyytti, sekä räppien että tuotannon puolesta harjoitustyö, mutta tässä sanoma puskee läpi niin vahvana, ettei se ole myöhempääkään yleisöä haitannut. Siitä kertovat yli 8 miljoonaa Spotify-kuuntelua – ja on huomionarvoista, että ’Punainen tiili’ ja ’Roihuvuori’ ovat edelleen Salon kuunnelluimmat kappaleet palvelussa.
Avain: Punainen tiili
Esikoisalbuminsa jälkeen Salo ajautui joksikin aikaa limboon todettuaan, ettei halua jatkaa yhteistyötä monikansallisen levy-yhtiön kanssa. Avain-nimen oikeudet jäivät Warnerille. Salo vaihtoi aliaksensa Asaksi ja alkoi vähitellen hahmotella uutta musiikillista visiota. Siinä apuna oli tuottaja Jukka Immonen, joka oli ollut mukana jo Punaisella tiilellä ja maistanut valtavaa kaupallista menestystä Anssi Kelan Nummelan (2001) puikoissa.
Asa siirtyi Immosen perustamalle Fried Music -yhtiölle ja keväällä 2005 ilmestynyt Leijonaa metsästän oli ”uusi alku”. Albumilla kuullaan letkeitä, dancehall-tyyppisiä rytmejä, hieman rock-kitaroita ja folk-vaikutteita. Asan räpit ovat johdonmukaisesti tuhokapitalismia ja näkymättömiä valtakoneistoja vastaan ja hitaan elämän puolella. Ainakin YleX:llä hitiksi noussut ’Hidastaa’ on malliesimerkki.
Asa: Hidastaa
Leijonaa metsästän menestyi hyvin ja ylsi listakolmoseksi, mutta Asa eteni yhä uusiin maisemiin. Jo syksyllä 2006 ilmestyneellä Terveisiä kaaoksesta -levyllä paletti on varsin toisenlainen. Albumi kasattiin laajan tuottaja- ja muusikkojoukon kanssa, Olarin räppilegenda Davo toimi päätuottajana. Asa oli yhyttänyt pitkäaikaisiksi yhteistyökumppaneiksi muodostuneet Puppa J:n ja Joska Josafatin, ja tällä porukalla alkoi muotoutua iskelmää ja slaavilaista musiikkia hiphopiin yhdistävä soundimaailma, joka oli Suomessa ja ehkä maailmallakin uraauurtava.
Asan räppäystyyli oli jo edellislevyllä hioutunut kohti sitä tyystin omaperäistä tajunnanvirtamaista ilmaisua, josta hänet nykyään tunnetaan, ja Terveisiä kaaoksesta on myös tuon tyylin suuri läpimurto. Räppää Asa sitten ”katuaiheista” tai reflektoi kansallisromantiikkaa, ei lopputulos kuulosta keneltäkään muulta, ja Puppan suomi-raggavokaalit ja Joskan tunteelliset kertosäkeet silaavat klassikkolevyn jäljittelemättömäksi. Mutta ’Monimuotosii’-lopetuksen pysäyttävyys perustuu Vilunki 3000:n rakeisesti pätkivän biitin ohella sampleen Piritta Perälän esittämästä romanilaulusta Tummain kutsu:
Asa: Monimuotosii
Pikkukohu saatiin aikaiseksi vuoden 2007 alussa, kun rajoitettuna painoksena ja epävirallisesti julkaistu Foetida Pro Promo -mixtape livahti Funkiest-levykaupan myynnillä listakakkoseksi. Luvattomia sampleja sisältänyt julkaisu poistettiin listalta jälkikäteen. Tätä ei jääty pitkäksi aikaa muistelemaan, kun Asa jatkoi kohti uransa suurinta voittoa.
Sen hän julkaisi oman Roihis Musika -yhtiönsä kautta. Keväällä 2008 ilmestyneellä Loppuasukas-albumilla Asa oli muutenkin koonnut ympärilleen moniosaavan tiimin, joka tunnettiin ensin livebändinä ja sitten myös erillisenä levyttävänä yksikkönä nimellä Jätkäjätkät. Yhdeksän hengen porukasta löytyi osaamista moneen lähtöön, ja Pupan ja Joskan ohella mukana oli nyt mm. kosketinsoittaja Kim ”Kasio” Rantala, joka on ihan biisikrediittejä laskien häärinyt ahkerimmin Loppuasukkaan tuotantopuolella.
Levy on kuitenkin monen vision saumaton sulautuma, joka täydellistää useita Terveisiä kaaoksesta -levyllä esiteltyjä ideoita. Ison livebändin kourissa iskelmästä ja balkaninmusiikista syntyy melankolian vastapainoksi riemukkaita tanssiorgioita, ja levylle on tyypillistä tasapainottaa kantaaottavia aiheita vastustamattomalla fuusiotamppauksella. Kokonaisuus on juuri niin karikatyyrimaisen eloisa kuin kannen piirretty kulkuriorkesterikin ja tienasi Asalle ja kumppaneille loistavien arvostelujen kruunuksi Teosto-palkinnon.
Yksi Loppuasukkaan ehdottomista kohokohdista on ’Sanat ei tehnyt tätä laulua’, joka palaa Asan tuttuun teemaan, sodanvastaisuuteen, mutta ilmeistä retoriikkaa karttaen:
Asa: Sanat ei tehnyt tätä laulua
Pientä sivuhyppyä edustaa Asa & Toverit -nimellä keväällä 2009 julkaistu Via Karelia, Aseistakieltäytyjäliiton tukilevy, jolla yhteistyökumppaneina on niin Jätkäjätkiä kuin muitakin suomiräpin tekijänimiä. Iskelmällis-slaavilainen linja pilkahtelee tälläkin albumilla, mutta edeltäjiinsä verrattuna se on suorempaa sample-pohjaista räppiä ja tekstitkin perinteisemmin kantaaottavia. Isänmaallisuuden toksiset ilmenemismuodot ovat kritiikin tähtäimessä, ja Via Karelia on iso ja maaliinsa osuva isku, ikään kuin monin verroin paremmin toteutettu Punaisen tiilen jatko-osa. Kansallisia sankaritarinoita sivalletaan ’Eurovitunviisu’-bängerillä, joka lainaa myös Teemu Mannisen runoutta.
Asa: Eurovitunviisu
Syksyllä 2009 ilmestynyttä Foetida 2 -mixtapea seurasi jo keväällä 2010 ensimmäinen Jätkäjätkien bändialbumi Ykstoist ykstoist. Levy laajenee kattamaan bändin tyylien koko kirjon hiphopista ja reggaesta herkkään folkiin, iskelmällisiin sävyihin ja jopa progeen.
Yhteisöllinen, rakkaudellinen henki leijuu albumin vaiheilla ja kaikkein parhaiten se toimi käyntikorttina Jätkäjätkien tuonaikaisille keikoille, joilla esiintyi aito kollektiivi: ilmeisten johtohahmojen Asan ja Puppa J:n ohella köörin kaikki muutkin jäsenet näyttäytyivät lavalla tasavertaisina artistipersoonina. Vapaamuotoisen musisoinnin sitoi aloilleen silti aina tiukka rytmi, siitä näytteenä avausraita ’Kottii’.
Jätkäjätkät: Kottii
Kun tämä kaksiosainen artikkelipari Matti Salon tuotannosta piti katkaista jostain kohtaa, päätin katkaista sen alkuvuodesta 2011 Asa Masa -artistinimellä ilmestyneeseen Jou jou -albumiin. Kymmenen vuotta levytysuraa alkoi tulla täyteen ja kuljettu matka oli pitkä. Vuonna 2011 Asa oli Suomen arvostetuimpia indie-musiikintekijöitä, nautti omakustanneartistiksi vaikuttavaa myynti- ja keikkasuosiota ja tuntui keksivän itsensä ainakin osaksi uudelleen joka julkaisulla. Hän oli rikkonut hiphopin raja-aidat katkaisematta silti suhdettaan siihen.
Jou joulla esiintyykin artisti, joka haluaa nyökätä juurilleen unohtamatta silti matkan varrella opittuakaan. Levy on Asan omaa ”old schoolia”, rentoja mutta vakavia tarinoita ”omilta kulmilta”, siis Roihuvuoresta. Päätuottajana toimivan DJPP:n kanssa Asa oli tehnyt ajoittaista yhteistyötä uransa alusta asti, ja tämän hiphopista ponnistava, mutta kauas muuallekin kurkottava näkemys sopinee hyvin yksiin Asan oman kanssa. Jou jou on mallikelpoinen yhdistelmä perinteisiä biittejä ja erilaisin kieli- ja puhallinsoittimin kuvaan ujutettuja monipuolisempia vaikutteita. Kerrassaan ihmisläheinen ja valloittava levy, tekijänsä parhaita.
Asa Masa: Mikä mikä kylä
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Absoluuttinen Nollapiste: Olos [2000] – popmusiikkia, tavallaan
Asa [2] 2011–2022 • Jatkojen jatkoilta perustekemisen pariin
Beastie Boys: Check Your Head [1992] – ysärin rajattomuus
Common & Pete Rock: The Auditorium Vol. 1 [2024] – tosikoulun alumnit esittävät sarjan kysymyksiä, joihin vastattiin jo vuosikymmeniä sitten
Draama-Helmi on ääni pään sisällä – Draama-Helmi kuistilla [2022]
Eevil Stöö – kuinka hiisaavasta hiihtopipomiehestä tuli legit • Vuodet 2002–2022
Joose Keskitalo: En lähde surussa [2019] – elämän kauneus kuoleman varjossa
Juhani Saksikäsi – Verbaalisesta lihavuudesta Erilaiseen avaruuteen • Vuodet 1997–2024
Kojo: Time Won’t Wait [1983] – revanssi Englannissa
Laupias Tolppanen: Riittävän hyvä [2024] – sisäisiä kaikuja laajalla skaalallaLauryn Hillin Miseducation [1998] – uraa uurtanut oppitunti kaikille osapuolille
Lähiöbotox: Rikkinäinen Suomi [2020] – arpia ja avohaavoja
Mariska: Toisin sanoen [2002] – raikas uusi kulma
Mercedes Bentso: Ei koskaan enää [2017] – arpia ja avohaavoja
Paleface: Helsinki–Shangri-La [2010] – sanomaa suomen kielellä
Paperi T – ulkopuolisesta kolmekymppisten ääneksi • Vuodet 2010–2021
Pesso on yksityisetsivä surullisen pojan hahmossa – sortumatta alakulossaan kyynisyyteen • sadboi [2024]
Pyhimys: Mikko [2020] – reflektointia mielikuvien suojassa
Rekami • Rekamin foorumit kasvavat salavihkaa – Pianotunnit [2023] esittelee voimahahmon yhä korkeammalla tasolla
Silvana Imam: Naturkraft [2016] – ulkopuolisten ääni
Sleeping Bag Records • 1980-luvun New Yorkissa hitsattiin historiaa oikeilla kohtaamisilla
The Streets • Mike Skinner luomus on sekä kaunotar että hirviö – eikä mahdu mihinkään • Vuodet 2001–2023
Tulenkantajat: Tulenkantajat [2001] – tiimi timmein toi rapin Rolloon
Asa
Finna.fi
2000–2009
2010-luku
2020-luku
Uuden aallon lauluja Asa & DJ Polarsoul | Roihis Musica 2020
Siemeniä Asa Bäänd II | Roihis Musica 2021
Täytyy mennä metsään | Roihis Musica 2022
Jätkäjätkät
Finna.fi
Ykstoist ykstoist | Roihis Musica 2010
Jatkojatkot | Roihis Musika 2011
Marian sairaala | Roihis Musika 2013
Lue lisää suomiräpistä
Finna.fi
Artikkelihaku Asa
Rappiotaidetta – suomiräpin tekijät Paleface Karri Miettinen, 251 sivua | Like 2011
Kolmetoista kertaa kovempi – räppärin käsikirja Paleface Karri Miettinen & Esa Salminen, 503 sivua | Like 2019
Hyvä verse – suomiräpin naiset Heini Strand, 200 sivua | Into 2019
Punainen tiili
Spotify
Punainen tiili • 2001
Leijonaa metsästän • 2005
Terveisiä kaaoksesta • 2006
Foetida Pro Promo • 2007
Loppuasukas • 2008
Via Karelia • 2009
Ykstoist ykstoist • 2010
Jou jou • 2011
