Anssi Kela: Aukio – rohkeutta aallonpohjalla

Aukio | BMG 2009

Jos musavisassa pitäisi luetella kaikki Anssi Kelan studioalbumit, kaikkein todennäköisimmin unohtuisi Aukio. Vain harva löysi hänen neljännen soololevynsä, kun se ilmestyi vuonna 2009, eivätkä sen kappaleet ole jääneet kellumaan radioaalloille.

Suosion suhteen Aukio oli raju pudotus maan pinnalle. Kun takana oli multiplatinaa louhinut soolodebyytti Nummela (2001), yli 50 000 myynyt Suuria kuvioita (2003) ja viidentoistatuhannen myynnillään kultalevyn lunastanut Rakkaus on murhaa (2005), voi puhua rajusta kaupallisesta mahalaskusta. Vaikka ylimmältä huipulta pääsee vain alaspäin ja vaikka suunta oli ollut nähtävissä jo useamman vuoden, Aukion neljäntuhannen levyn myynti tuntui taatusti lannistavalta. Kela onkin kertonut kyseenalaistaneensa uransa jatkamisen mielekkyyden Aukion jälkeen.

Toisaalta Aukio on yksi Kelan kunnianhimoisimpia ja rohkeimpia teoksia. Sillä ei ole hittejä, mutta se on juonellinen kokonaisuus, jolla artisti siirsi lyriikkansa uudenlaiselle tarinankerronnan tasolle. Sellaisena se on ainutlaatuinen hänen tuotannossaan.

Anssi Kela: Aamu

Aukion kantava rakenne on sanoituksissa kerrottu tarina. Levy hahmottuu kertomukseksi nuoresta kaivosmiehestä, jolle käy traagisesti. Pohjimmiltaan kyse on ihmisen voimattomuudesta elämän suurten voimien edessä – taivas saattaa pudota niskaan milloin hyvänsä. Vaikka kohtaloa ei ole aivan mahdotonta paeta, useimmat voivat vain toivoa, että se olisi tullessaan heille armollinen.

Tarinan lähtökohtana on muutamista muistakin Kelan kappaleista (mm. ’1972’) tuttu teema siitä, kuinka elämä ottaa luulot pois ja vaihtaa suuret unelmat pieneen ihmisyyteen, omakotitaloon, työpaikkaan, perheellistymiseen ja muuhun sellaiseen, jota nuoruuden uhmassa oli mahdotonta uskoa osakseen lankeavan, mutta joka lopulta saattaa tehdä onnelliseksi, jos sille antaa mahdollisuuden. Aukion mainari löytää elämänsä täyttymyksen ja olemassaolonsa syyn rakkaudesta, mutta kaivaa samaan aikaan hakku heiluen omaa hautaansa.

Anssi Kela: Kaivos

Aukio pitää kuunnella alusta loppuun. Kela kertoo tarinan niin konstailemattoman proosallisesti ja läpikotaisin, että välillä melodiat jäävät kaipaamaan lyyrisempiä ja monitulkintaisempia sanoituksia. Tarinan kulun pystyy hahmottamaan pääpiirteissään pelkät biisinnimet lukemalla, ja se etenee selkeästi, loogisesti ja uskottavasti. Unenomaisuuden ja yliluonnollisuuden vivahteet värittävät korutonta kertomaa kiehtovasti. Kaivostunnelin, aukion ja valkeiden tulppaanien kaltaiset elementit muuttuvat matkan varrella symbolisiksi.

Se, ettei Aukiolta irronnut radiohittejä, liittyy siihen, miten luja kokonaisuus on. Musiikillisesti osa kappaleista pärjäisi levyltä erotettunakin, mutta sanoitustensa vuoksi ne jäisivät orvoiksi ja hahmottomiksi. Aukion biisit tarvitsevat toisiaan avautuakseen oikealla tavalla, päästäkseen oikeuksiinsa. Ne muodostavat todellisen konseptialbumin hyvässä ja pahassa.

Vaikka kohtalolta pakenemisen teema on yleinen ja tuttu, Aukion kaivosmieheen on vaikeampi samaistua kuin moneen muuhun Kelan hahmoon. Moni on kyllä katsellut omaa ”Nummelaansa”, matkustanut oman elämänsä ’Mikan faijan BMW:ssä’ ja ihmetellyt elämän haikeaksi tekeviä oikkuja ’1972:ssa’ kuvatun kaltaisissa luokkakokouksissa, tai tuntenut jonkinlaisen ’Millan’, ’Levottoman tytön’ ja ’Ilveksen’, tai ollut itse heidän kaltaisensa, mutta Aukion äärellä kuulija jää ulkopuoliseksi tarkkailijaksi. Sitä voi seurata kuin näytelmää, elokuvaa tai novellia, mutta mukaansa tarina tempaa vain hetkittäin, koskettavimpien teemojen kohdalla.

Anssi Kela: Aukio

Vaikka Aukio ei menestynyt, Kela ei ollut taiteellisesti eksyksissä. Hän oli hiljattain julkaissut romaanin, ja tarinallinen musiikkialbumi oli luontevaa jatkoa sille. Aukiolla soi tuttu ja juureva laulaja-lauluntekijöiden ja folkrokkareiden perinnettä jatkava suomenkielinen rock, jossa on kaikuja toiveikkaalta 1980-luvulta. Vaikka kokonaisuus on toisenlainen kuin Kelan muilla levyillä, se on hänen näköisensä.

Uutta oli se, että Aukio oli Kelan ensimmäinen bändilevy. Aiemmin hän oli operoinut studiossa enimmäkseen yksin, mutta Aukiolla soittavat laulaja-kitaristi Kelan lisäksi basisti Antti Karisalmi, kitaristi Ville Kela, rumpali Kelly Ketonen ja kosketinsoittaja Saara Metsberg. Unenomaisen teemamelodian tulkitsee vieraileva tähti Erin Anttila.

Anssi Kela: Huuto

Aukio oli aallonpohja, jonka jälkeen kului vuosia, ennen kuin Anssi Kelan asiat alkoivat luistaa. Nykyisin hänen sormensa on tarkasti ajan pulssilla sosiaalisen median käytön ja biisilähtöisen julkaisupolitiikan suhteen, mutta mustiin pukeutuva muusikko ei ole tehnyt kompromisseja. Kela on sama kitaramies ja laulaja-lauluntekijä kuin soolouransa alussakin.

Aukio kiehtoo eniten Kelan uran kontekstissa. Hänen täytyi tietää, että teemalevy ei varmasti kääntäisi hänen laskenutta suosiotaan nousuun – eihän se mitenkään olisi voinut. Kaupallisesti ajatellen Aukio oli kuin seuraleikin vedessä kelluva omena, josta pitäisi napata kiinni hampailla. Liikaa purtavaa, liian vähän tarttumapintaa.

Mutta Anssi Kela teki sen silti. Ja se on mahtavaa.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Anssi Kela | kotisivu
Anssi Kela | Facebook

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Chisu: Momentum 123 – suuren muutoksen maisemissa
Dingo: Kerjäläisten valtakunta – porilaiset manian kourissa
Don Huonot – taidelukiosta Tokyomaniin
Egotrippi: 10 – valttina puhuttelevuus
Irina: Haluun olla yksin – tiistaiaamun draamaa
Knipi ja menetysten kauneus
Litku Klemetti: Kukkia muovipussissa – arvokasta hölynpölyä
Maija Vilkkumaa: Aja! – kun kaava rikotaan
Maj Karma: 101 tapaa olla vapaa – ristiriitaisia tunteita kriisitilanteissa
Mariska: Toisin sanoen – raikas uusi kulma
Mariska – arvokkuutta ja epätoivoa
Mikko Kuustonen: Aurora – olemassaolon blues
Pariisin Kevät: Kaikki on satua – läpimurto todellisuudesta toiseen

Pekka Nisun Lauhanmaa [2024] on alue, mielentila ja asema
Ruusut: Kevätuhri – inhimillisyyttä ajankuvan alla
Sakari Kuosmasen ihanan elämäntyön ääripäät • Sakari Kuosmanen [1985]Arkipäivän Jeesus [2023]
Samuli Putro: Pienet rukoukset – ihana raastava elämä
Scandinavian Music Group: Onnelliset kohtaa – loistelias ja paineeton popdebyytti
Scandinavian Music Group – surinakitaroista banjoihin, Talvipuutarhasta Las Vegasin raunioille
Suad: Waves – aaltojen voima ja hauraus
Tero-Petri & Korvaamattomat: Olet aina mukana – ihmissuhdelauluja kauniilla käsialalla
Ultra Bra: Vapaaherran elämää – houkutuksen voimasta
Vesala tervehtii melankoliaa – Näkemiin, melankolia
: Varietee – porirockin alkuräjähdys
Zen Café: Helvetisti järkeä – rumia sanoja rakkaudesta

Anssi Kela
Finna.fi

2000–2009

Nummela | BMG Finland 2001
Suuria kuvioita | BMG Finland 2003
Rakkaus on murhaa | Sony BMG Music Entertainment Finland 2005
Aukio | Sony Music Entertainment 2009

2010-luku

Anssi Kela | Live Nation Finland 2013
Nostalgiaa | The Fried Music 2015
Ääriviivoja | The Fried Music 2018

Anssi Kela ja isot biisit
[Anssi Kela • EllinooraErin • Sanni • Arttu Wiskari • Egotrippi • Elias Kaskinen • JVG • Lauri Tähkä]
Finna.fi

Anssi Kela ja isot biisit • CD | Warner Music Finland 2017

Vain elämää 4
[Anssi Kela • Maija Vilkkumaa • Sanni • Virve Rosti • Pave Maijanen • VilleGalle • Antti Tuisku]
Finna.fi

Vain elämää – kausi 4 • päivä | Warner Music Finland 2015
Vain elämää – kausi 4 • ilta | Warner Music Finland 2015

Vain elämää 12
[Anssi Kela • Abreu • Chisu • Suvi Teräsniska • Arttu Wiskari • Jukka Poika • PyhimysTuure Kilpeläinen]
Finna.fi

Vain elämää • kausi 12 – ensimmäinen kattaus • 2CD | Kaiku Recordings 2021
Vain elämää • kausi 12 – toinen kattaus • 2CD | Kaiku Recordings 2021

Lue lisää Anssi Kelasta
Finna.fi

Anssi Kela – Kosketusetäisyydellä  Jean Ramsay & Kalle Björklid | Docendo 2017
Nummela – Erään albumin anatomia  Anssi Kela | Like 2001

Lue lisää Anssi Kelan teoksia
Finna.fi

Kesä Kalevi Sorsan kanssa  Anssi Kela | Teos 2008
Matkamuistoja  Anssi Kela | Teos 2012

Anssi Kela: Aukio (BMG 2009).
Anssi Kela: Aukio • BMG 2009
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.

Yksi vastaus artikkeliin ”Anssi Kela: Aukio – rohkeutta aallonpohjalla

  1. Hieman keskinkertaisia on Pekka & susi -levyn biisit, mutta muutama kovan luokan ralli löytyy. Soolouralla Kela teki parhaat jutut minusta 2000-luvulla. Kela antoi pikkusormen liialliselle kaupallisuudelle 2010-luvulla ja sitten onki ollu minusta alamäkeä lähinnä tai ehkä tää mun mielipide on nyt ahdasmielinen, mutta tää on vain makuasia. En tarkoita etteikö saisi uudistua eli Anssi otti vaikutteita modernista ajasta jotka lisäsi musaansa, mutta minulle kuulostaa että ei sävellyksetkänä enää niin hyviä kuin 2000-luvulla ja musassa modernisoitu tyyli ei oikein istu kelan musiikkiin kun suurin hohto uupuu eli vähän liian imelää ja pinnallista on ollut hänen musa jo pitempään ja sävelrakenteet on myös kärsineet sen seurauksesta kun kaupallisti liikaa biisejänsä.

    Ajattelijana Kela on ihan hyvä ja sen oon huomannu että varsin sympaattiselta vaikuttaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *