CBGB & OMFUG Archives - LevyhyllytLevyhyllyt

Parallel Lines | Chrysalis 1978

Blondie • Vuodet 1974–1978
Musiikkia esille kirjastossa

New Yorkissa perustettiin 1970-luvun alkupuolella monta merkittävää bändiä. Tunnetuimpia noista Max’s Kansas Cityssä ja CBGB:ssä taajaan soittaneista bändeistä olivat New York Dolls, Ramones, Television, Talking Heads, Patti Smith Group ja Blondie, joka saavutti suurimman kaupallisen menestyksen.

Blondie: Blondie (Private Stock 1976 • Chrysalis 1977).

Laulaja Debbie Harry ja kitaristi Chris Stein alkoivat soittaa yhdessä vuonna 1973. Seuraavan vuoden syksyllä he nimesivät kokoonpanonsa Blondieksi. Vuosikymmenen puolivälissä bändiin olivat liittyneet rumpali Clem Burke, kosketinsoittaja Jimmy Destri ja basisti Gary Valentine. Blondien joulukuussa 1976 julkaistu ensimmäinen, nimetön albumi ei ollut välitön menestys, mutta askel eteenpäin kuitenkin: Iggy Pop ja hänen silloinen kiertuekosketinsoittajansa David Bowie kutsuivat Blondien lämmittelijäkseen Iggyn The Idiot -albumin kiertueelle. Rundin jälkeen Gary Valentine erosi Blondiesta ja Frank Infante liittyi siihen.

Blondie: X-Offender • albumilta Blondie
1976

Syyskuun ensimmäisenä 1977 Blondie allekirjoitti käänteentekevän sopimuksen: bändi siirtyi pieneltä Private Stock Recordsilta suuremmalle brittiläiselle Chrysalisille. Uusi yhteistyökumppani julkaisi ensi töikseen Blondien ensimmäisen albumin uudelleen. Bändi pääsi menestyksen makuun, kun single X-Offender // In The Flesh nousi hitiksi Australiassa popherkän B-puolibiisin voimalla ja nosti Blondien debyytin kahdenkymmenen myydyimmän joukkoon. Saavutus osoitti, että levy-yhtiön Blondiessa näkemä potentiaali saattoi hyvinkin olla realisoitavissa.

Seuraavaksi yhtye valloitti Iso-Britanniaa toisen albuminsa Plastic Lettersin voimalla. ’Denis’-single (Blondien tulkinta Randy and the Rainbowsin ’Denisestä”) nousi Briteissä singlelistan sijalle kaksi. Seuraava sinkku ’(I’m Always Touched By Your) Presence, Dear’ ja Plastic Letters olivat kumpikin topten-hittejä Englannissa. Tässä vaiheessa oli selvää, että Blondiessa olisi ainesta maailmanlaajuiseksi mainstream-menestyjäksi, jos bändi sellaiseksi tahtoisi.

Blondie: Denis • albumilta Plastic Letters
1977

Ja kyllähän se tahtoi. Blondie oli tehnyt kaksi ensimmäistä albumiaan tuottaja Richard Gottehrerin kanssa, mutta kolmannella se etsi jotakin uutta – ja levy-yhtiö päätti varmistaa, ettei bändi lähtisi ainakaan epäkaupalliseen suuntaan. Uudeksi tuottajaksi pestattiin Chapman & Chinn -laulunkirjoittajatiimissä lukuisia suosittuja biisejä tehnyt Mike Chapman, joka itsevarmana ilmoitti tuottavansa Blondielle hittilevyn.

Sekstetti (tässä vaiheessa Infante oli ryhtynyt bändin soolokitaristiksi, ja uudeksi basistiksi oli pestattu brittiläinen Nigel Harrison) ja Chapman ryhtyivät yhteistyöhön New Yorkin Lower East Sidellä sijainneessa treenikämpässä kesällä 1978. Bändi esitteli tuottajalle uutta materiaaliaan, jota olivat säveltäneet rumpalia lukuun ottamatta kaikki bändin jäsenet. Jotkut biisit olivat valmiita, osa täysin alkutekijöissään, mutta Chapmanin mielestä ideat olivat hyvinkin lupaavia.

Blondie: Heart Of Glass • albumilta Parallel Lines
1978

Soitto sen sijaan ei toiminut tuottajan toivomalla tavalla. Vuosia myöhemmin Sound on Soundin haastattelussa Chapman luonnehti Parallel Linesin aikaista Blondieta huonoimmaksi bändiksi, jonka kanssa oli koskaan työskennellyt:

”Ainoa hieno muusikko oli Frank Infante, joka on mahtava kitaristi. Kaikki muut soittivat mitä sattuu. Jimmy Destri oli aika hyvä biisintekijä, mutta ei kaksinen kosketinsoittaja. Hän kuitenkin soitti hyvin sen mitä soitti, enkä edes yrittänyt vaatia enempää, koska tiesin, että enempää hänestä ei irtoaisi. Chris Stein oli aina ihan kamoissa, ja vaikka Clem Burkella oli oikeanlaisia ideoita ja kykyjä, hän yritti ihan liikaa. Nigel Harrison oli pätevä basisti, mutta rytmiryhmän yhteensoitto oli pielessä. Debbie Harry on hyvä laulaja, [mutta] ennen minun tapaamistani hän ei ollut joutunut tekemään studiossa kovasti töitä.”

Blondie: Hanging On The Telephone • albumilta Parallel Lines
1978

”Te teette tästä mahtavan levyn ja se tarkoittaa, että teidän on alettava soittaa paremmin”, Chapman ilmoitti yhtyeelle. Chrysalisin Terry Ellis oli ohjeistanut tuottajaa nostamaan Blondien listojen kärkeen, ja tämä oli luvannut tehdä niin. Sittemmin sekä Blondie että Chapman ovat verranneet tuottajan otteita tunnettujen diktaattorien armottomaan tyyliin. Kovin traumaattinen kokemus ei kuitenkaan ollut, päätellen siitä, että Chapman tuotti myös Blondien kolme seuraavaa albumia.

Kenties tuottaja on liioitellut Blondien soiton huonoutta korostaakseen omaa merkitystään – vai miten muuten on selitettävissä se, että bändi sai hommansa hoidettua kuudessa viikossa, vaikka levy-yhtiö oli ilmoittanut rahoittavansa kuusi kuukautta äänityksiä? Studiotyöt eivät selvästikään tuottaneet kenellekään ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.

Chapman miksasi albumin Kentuckyssa Peter Colemanin kanssa, ja Chrysalis julkaisi Parallel Linesin syyskuussa 1978. Albumista tuli kansainvälinen myynti- ja arvostelumenestys. Blondien levyjä on myyty kaikkiaan noin 40 miljoonaa kappaletta. Parallel Linesin myynti kattaa tuosta määrästä noin puolet.

Blondie: Picture This • albumilta Parallel Lines
1978

Miksi Parallel Lines menestyi niin hyvin? Yksi syy on vuosien pohjatyössä: Blondie oli joka tapauksessa nousukiidossa tuohon aikaan. Myös levy-yhtiö satsasi levyyn: Parallel Linesiltä julkaistiin kahdeksan kuukauden aikana kuusi singleä, joten albumin ilmestyminen ei taatusti jäänyt keneltäkään popmusiikista kiinnostuneelta huomaamatta.

Tärkeää oli myös se, miten musiikki muuttui. Parallel Lines kuulostaa kyllä saman bändin tekemältä kuin Plastic Letters, mutta biisit ovat paljon värikkäämpiä, kiehtovampia ja modernimpia. Suurimmaksi hitiksi nousi Amerikassa ykköseksi noussut ’Heart Of Glass’, jonka sovituksen Chapman keksi kehittää ajanmukaiseksi discoksi, kun Harry oli kertonut pitävänsä Donna Summerista.

Blondie: Sunday Girl • albumilta Parallel Lines
1978

Blondien kahden ensimmäisen levyn tunnelmista muistuttaa eniten rokkaava ’Hanging On The Telephone’, alun perin Nerves-yhtyeen biisi, jonka Blondielle oli esitteli The Gun Clubin Jeffrey Lee Pierce. Harryn laulumelodioissa kuusikymmentäluvun tyttöbändipopista haetut vaikutteet ovat entistä kuuluvammin esillä (’Pretty Baby’, ’Sunday Girl’), mutta samaan aikaan bändi ei kaihtanut kokeellisiakaan ideoita. Tummasävyisessä ’Fade Away And Radiatessa’ soittaa kitarataiteilija Robert Fripp jäljittelemättömällä tyylillään. Harryn särmikkäissä rakkauslauluissa ei puhuttu kliseisesti ikävöinnistä vaan pakkomielteistä (’One Way Or Another’) ja eroon pääsemisestä (’Just Go Away’).

Se, että musiikki tulee suosituksi, ei nosta sitä klassikoksi. Siihen vaaditaan syvempää taiteellista merkitystä ja arvoa, jota ei mitata kassakoneen kilinällä. Klassikkoalbumin on sekä kerrottava jotakin omasta ajastaan että oltava omaperäinen ja ajaton tavalla, joka herättää kunnioitusta ja puhuttelee vielä vuosien päästäkin. Parallel Lines oli yhtä aikaa kiinni ajassa, sen edellä ja tietoinen popmusiikin menneisyydestä. Blondien kaltaisia new wave -yhtyeitä ilmaantui enemmän vasta 1980-luvun puolella, mutta harva niistä oli yhtä tyylikäs sen enempää musiikissaan kuin sen ulkopuolella.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Blondie | kotisivu
Blondie | Facebook
Blondie | Instagram

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Auf der Maur – Melissan ensimmäinen sooloalbumi • Auf der Maur [2004]
Bruce Springsteen – ihmisen uskosta huomiseen • The Rising [2002]
David Bowie – enemmän voimaa rauhallisuudesta • hours… [1999]
Desmond Child – hittinikkari elämän armosta • Vuodet 1975–2023
Dinosaur Jr. – taika on tallella • Sweep It Into Space [2021]
Green Day on voimissaan • Saviors [2024]
Hole – kun irvistys kietoutuu hymyyn • Celebrity Skin [1998]
Iggy Pop – tanssia muurin harjalla • Lust For Life [1977]
Joan Jett & The Blackhearts – kapinallisen läpimurto • I Love Rock’n’Roll [1981]
L7 kävi 1990-luvun edellä • Vuodet 1985–2024
MC5 oli vastakulttuurin vihainen ääni • Kick Out The Jams [1969]
Patti Smith – runon ja rockin liitto • Horses [1975]
Pretenders tunteiden vuoristoradassa • Relentless [2023]
Ramones – rockia ulkopuolisilta ulkopuolisille • Rocket To Russia [1977]

R.E.M. – huipulla on hiljaista • Automatic For The People [1992]
Richard Hell & The Voidoids – kaukana kliseisyydestä • Blank Generation [1977]
Sparks – glam rockin outo valo • Kimono My House [1974]
St. Vincent – kohtauksia selviytymisestä • Daddy’s Home [2021]
Suzi Quatron tie glamtähdestä klassikkorokkariksi • Vuodet 1964–2024
Talking Heads – tanssi kuin kukaan ei katselisi • Talking Heads: 77 [1977]
The Clash – The Clashin genre oli protesti • Combat Rock [1983]
The Replacements – bändi lunastaa taivaspaikkansa • Let It Be [1984]
The Runaways löi lasikaton rikki kitaralla • The Runaways [1976]
Tom Petty And The Heartbreakers – suuren lauluntekijän muistolle • Damn The Torpedoes [1979]
U2 – aitoa parempi levy • Achtung Baby [1991]
Wilco – minimalistinen ja sydämellinen mestariteos • Yankee Hotel Foxtrot [2001 • 2002]
Wilko Johnson 1947–2022 • Wilko Johnson jäi historiaan

Blondie
Finna.fi

1970-luku

Blondie | Private Stock 1976 • Chrysalis 1977
Plastic Letters | Chrysalis 1977
Parallel Lines | Chrysalis 1978
Eat To The Beat | Chrysalis 1979

1980-luku

Autoamerican | Chrysalis 1980
The Hunter | Chrysalis 1982

1990-luku

No Exit | Beyond 1999
Livid • live | Beyond 1999

2000–2009

The Curse Of Blondie | Sanctuary Records 2003

2010-luku

Panic Of Girls | Five Seven Music 2011
Pollinator | BMG 2017

Boksit ja kokoelmalevyt
Blondie
Finna.fi

Against The Odds 1974–1982 • 3CD • 8CD | 2022

Deborah Harry
Finna.fi

Lue lisää Blondiesta
Finna.fi

Blondie – mustaa valkoisella Dick Porter & Kris Needs & kääntäjä Jere Saarainen, 434 sivua | Minerva 2018

Parallel Lines • 1978
Spotify

Plastic Letters • 1977

Parallel Lines • 1978

Levyhyllyt

Levyjä ja lukemista kirjastosta

Avainsana-arkisto: CBGB & OMFUG

Blondie • Parallel Lines oli Blondien läpimurto