Violin sonatas • Amy Beach • Richard Strauss | Alba Records 2021

Musiikkia esille kirjastossa

Klassisen musiikin levyillä on omat hillityt konventionsa niin ohjelmistovalintojen, levynkansien kuin tekstilipukkeidenkin suhteen. Samalla kun konserttikulttuuri on klassisen musiikin osalta alkanut viimeisen runsaan kymmenen vuoden kuluessa rentoutua ja monimuotoistua, tehdään myös levyjä monipuolisemmalla otteella – mikä osaltaan kertoo siitä, että levy formaattina on kaikkea muuta kuin kuopattu.

Hyvä esimerkki on duo Holmström-Maalismaan tuorein levy (Alba Records 2021). Amy Beachin ja Richard Straussin muhkuromanttiset viulusonaatit ovat saaneet visuaaliseksi seuralaisekseen taiteilija Aki Turusen varta vasten luoman kansitaiteen, joka luo oman tulkintansa musiikin maailmasta. Totutun asiakeskeisten teosesittelyjen sijaan tekstilipuke sisältää Mikael Mattilan värikkäällä otteella kirjoittamaa pohdintaa levyn teoksista punottuna yhteen esittäjien haastattelun kanssa. Kokonaisuus on rohkea ja persoonallinen: kappaleita ei vain tuoda kuunneltavaksi, vaan ne paketoidaan kokemukseksi, jossa nostetaan esille musiikista nousevia teemoja, tässä tapauksessa tunteiden käsittely ja sukupuoli 1800-luvulla.

Tämä on linjassa uuden aallon kamarimusiikkikonserttien kanssa, joissa musiikki saa ympärilleen laajempia asiayhteyksiä erilaisten teosten rinnastamisen, puheen, tekstin ja poikkeavien esityspaikkojen kautta. Tämäntyyppisten tapahtumien järjestäjänä ovat yleensä vapaan kentän organisaatiot ja freelance-muusikot. Joukon etulinjaan kuuluvat myös viulisti Eriikka Maalismaa ja pianisti Emil Holmström, jotka paitsi ahkeroivat erilaisissa vapaan kentän kokoonpanoissa ja kiinnostavissa konserttikokonaisuuksissa, myös järjestävät itse yhdessä kitaristi Petri Kumelan kanssa pirteää Klassinen Hietsu -konserttisarjaa Hietsun Paviljongissa Helsingissä.

Monikerroksisen ohjelmasuunnittelun lisäksi energisellä duolla on yksi erityinen piirre: periodisoittimien käyttö romantiikan ajan ohjelmistossa. Tällaisia muusikoita on Suomessa yhä vain kourallinen, mutta joukko on kasvamassa, kun romantiikan ajan periodinäkökulma on viime vuosina noussut rytisten esiin klassisen musiikin kentällä. Tutuimmillaanhan historiallisen aikakauden mukaiset instrumentit yhdistetään niin sanottuun vanhaan musiikkiin, barokkiin ja sitä edeltäviin aikakausiin. Mutta vielä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussakin soittimet erosivat ratkaisevasti nykyisistä: jousisoittimissa käytettiin yhä yleisesti karjaeläinten suolesta tehtyjä kieliä, ja pianojen ja puhaltimien mallit poikkesivat sittemmin yleistyneistä, standardisoituneista instrumenteista.

Eriikka Maalismaa on tutkinut, mitä 1800-luvun musiikille tapahtuu herkemmällä ja oikullisemmalla suolikielisellä viululla, ja Emil Holmström on perehtynyt vanhoihin pianoihin, jotka ovat todellisia persoonallisuuksia. Hän omistaa vuonna 1882 rakennetun wieniläisen Bösendorfer-flyygelin, joka soi tälläkin levyllä ja jonka ympärille Holmström on kuratoinut myös oman konserttisarjan. Periodisoitinromantiikassa Maalismaan ja Holmströmin kumppanina on usein sellisti Markus Hohti, jonka kanssa he myös järjestävät 1800–1900-luvun vaihteen musiikkiin keskittyvää Ristiveto-festivaalia.

Maalismaan ja Holmströmin ensimmäisellä yhteisellä levyllä oli romanttisen ohjelmiston kovaa ydintä, Robert Schumannin viulusonaatit, joihin duo suuntasi periodisoittimien hellävaraisen mutta suoraviivaisen painepesurin. Albumi oli ehdokkaana Ylen Vuoden levyksi 2019 ja palkittiin vuoden 2019 klasissen musiikin Emma-palkinnolla. Nyt kyseessä olevalla levyllä pysytään periodisoittimien ja romantiikan parissa, mutta ohjelmistona on jännittävä teospari: Richard Straussin ja Amy Beachin viulu-piano-sonaatit vuosilta 1888 ja 1896.

Amy Beach 1867–1944

Bostonilainen Amy Beach on 1800–1900-lukujen vaihteen merkittävimpiä naissäveltäjiä ja ylipäätään keskeisimpiä amerikkalaisia romantiikan tyylisuunnan edustajia. Hän oli superlahjakkuus, joka nousi jo teini-ikäisenä konsertoivaksi pianistiksi ja kiinnostui palavasti säveltämisestä. Vanhemmat eivät halunneet lähettää häntä Eurooppaan opiskelemaan, ja sittemmin aviomies suhtautui karsaasti siihen, että hänen vaimonsa olisi ottanut sävellystunteja. Siispä Amy ahmi kirjallisuutta musiikinteoriasta, hioi taitojaan eri teoslajeissa ja loi mittavan tuotannon. Aviomiehen visiona ehkä oli, että Amy puuhailisi musiikin parissa kunnioitusta herättävästi mutta harmittomasti konsertoimalla muutaman kerran vuodessa ja säveltelemällä omaksi ilokseen. Amyn musiikki sai kuitenkin osakseen huomattavaa menestystä niin Bostonissa vaikuttavien säveltäjien kuin amerikkalaisen ja eurooppalaisen yleisönkin keskuudessa.

Beachin teokset kuten vastustamaton sinfonia e-molli tai kyseinen viulusonaatti osoittavat Schumannin ja Brahmsin saksalaisromanttisen tyylin suvereenia hallintaa. Samalla hänen musiikkinsa tuntuu selvästi amerikkalaiselta: siinä on vapautta, suoruutta ja avaruutta, mutta myös aikakaudelle tyypillistä moniselitteisyyttä, varjoisuutta ja pinnan alta pursuavaa kiihkeyttä. Viulusonaatista syntyy kokonainen kätkettyjen ja yllättäen purkautuvien tunteiden draama.

Richard Strauss 1864–1949

Richard Strauss on saksalaisen romantiikan kentässä jonkin sortin kummajainen. Perinteisille piireille hän oli shokeeraaja, joka näytti kieltä vakavuudelle ja flirttaili kansanomaisuuden kanssa. 1900-luvun alun uraauurtavan musiikin säveltäjille hän oli vanhaan jämähtänyt romantikko. Strauss tunnetaan ennen kaikkea oopperoistaan ja orkesterirunoelmistaan, joissa erilaiset tyyliainekset huumorista kauhuromantiikkaan seurailevat toisiaan. Nuorempana Strauss sävelsi runsaasti lauluja ja jonkin verran kamarimusiikkia, ja tältä ajalta on peräisin myös viulusonaatti. Yhdessä säveltäjän lukuisten nuoruudenlaulujen kanssa se sykkii suorasukaista omien tunteiden käsittelyä ja suorastaan päiväkirjamaista rakastuneen miehen tilitystä – kohteena sopraano Pauline de Ahna, josta tuli Straussin vaimo sekä tämän laulumusiikin muusa ja keskeinen esittäjä.

Saksalaiselle lied-musiikille ja aikakauden runoudelle ylipäätään oli tyypillistä verhota avoimet tunteenilmaukset vertauskuviin ja salakähmäisyyksiin. Straussin laulut ovat sen sijaan säpsähdyttäviä tunnustusten ryöpsäyksiä. Myös viulusonaatti pullistelee peittelemätöntä halua.

Miten Holmström-Maalismaan käyttämät aikakaudelle uskolliset soittimet sitten kuuluvat tulkinnassa? Elämää suuremmalla tunneilmaisulla pakatut teokset pärskyvät kuulijan iholle välittöminä ja läpikuultavina. Nestemäinen sointi ei tarkoita latauksen ohentumista, vaan intensiteetti on sädehtivän sähköinen. Kaikesta aistii, että nämä soittimet kehojensa jatkeina muusikoiden on helppo paiskautua Straussin ja Beachin tajunnanvirtoihin omana itsenään ja ottaa emootiot omikseen. Näin levyn ilmapiiri on samalla kertaa raikkaan ajaton ja mutkattoman omakohtainen.

Auli Särkiö-Pitkänen | aesarkio.wordpress.com

Eriikka Maalismaa | kotisivu
Emil Holmström | kotisivu
Alba Records | kotisivu

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Anna Clynen mielikuvitusmusiikki pohtii muistia • Mythologies [2020]
Clara Iannotta – hälyn kuvanveistäjä
J. S. Bach: Johannes-Passio – räiskyvän dramaattinen kärsimyskertomus
John Eliot Gardiner laittaa klassikot tanssimaan
Kaija Saariaho 70 vuotta – oma kieli pysyy mutta ei jähmety

Kajsa Dahlbäck löysi barokin luostareista naisen äänen
Lotta Wennäkoski – orkesteritaituri kansainvälisessä nosteessa
Minna Leinonen lähestyy vaikeita aiheita älyllä ja aisteilla
Outi Tarkiainen – luonnon- ja elämänvoimien säveltäjä
Patricia Kopatchinskaja – viulisti, joka ei ole viulisti
Sebastian Fagerlund saa orkesterin myllertämään myyttisesti
Sebastian Hilli sekä harhauttaa että tanssittaa

Eriikka Maalismaa & Emil Holmström
Finna.fi

The Violin Sonatas • Robert Schumann | Alba Records 2019
Violin sonatas • Amy Beach • Richard Strauss | Alba Records 2021

Lue lisää Eriikka Maalismaasta
Finna.fi

Artikkelihaku Eriikka Maalismaa

Lue lisää klassisesta musiikin historiasta Yhdysvalloissa
Finna.fi

A History of American Classical Music Barrymore Laurence Scherer, 237 sivua + 2 CD-levyä | Naxos Books 2007

Lue lisää Richard Straussista
Finna.fi

Sävelten mestareita Palestrinasta nykypäiviin Sulho Ranta, 651 sivua | WSOY 1945
Sävelten mestareita – Säveltäjien elämäkertoja Palestrinasta nykypäiviin – toinen uudistettu ja täydennetty painos Sulho Ranta, 628 sivua | WSOY 1958
Yhtenäistetty Richard Strauss – teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo Heikki Poroila, 42 sivua | Suomen musiikkikirjastoyhdistys 2014

Violin Sonatas • Amy Beach • Richard Strauss
Spotify