Magnus Carlson: Den långa vägen hem – tavallisen miehen soullevy

Den långa vägen hem (Amigo/Cosmos, 2017)

Magnus Carlson: Den långa vägen hem (2017).Weeping Willowsin vokalistina Suomessakin tunnettu Magnus Carlson on laulajana klassinen crooner, mutta pienellä kansankotikierteellä. Hänen äänensä on pehmeä, taipuisa, lämmin ja tunteikas, mutta siinä on myös ajamattoman parransängen karheutta. Carlsonin soundissa on sopivassa suhteessa sielukkuutta ja tavallisen keski-ikäisen miehen arkisuutta. Juuri hänenkaltaistaan hahmoa tarvitaan ruotsinkielistä soulia äänitettäessä, ja Carlsonin tuore soololevy Den långa vägen hem sisältää juuri sitä.

Magnus Carlson. Kuva: Per Kristiansen.

Magnus Carlson. Kuva: Per Kristiansen.

Vaikka Carlson on tehnyt useimmat levytyksensä Weeping Willowsissa, toimintaa on ollut emoyhtyeen ulkopuolellakin. Ensimmäiset irtiotot pääbändistä olivat sooloalbumit Allt är bara du, du, du (2001) ja Ett kungarike för en kram (2003). The Moon Ray Quintetin kanssa tehdyt Magnus Carlson & The Moon Ray Quintet ja Echoes ilmestyivät vuosina 2009 ja 2010. Tandem Skyn nimikkolevy sekä Axwellin kanssa tehty Center Of The Universe tulivat vuonna 2013.

Mitt hjärtä livenä televisiossa.

Nyt aika on otollinen uudelle sooloalbumille, sillä Carlson (s. 1968) oli mukana Så mycket bättren eli Ruotsin Vain elämää -sarjan seitsemännellä tuotantokaudella. Suosikkiohjelman synnyttämä momentum on hyödynnetty huolella Den långa vägen hemin julkaisussa. Albumin CD-versiolla on mukana Så mycket bättrestä tuttuja kappaleita. Niillä saa levyjä kaupaksi, mutta siihenpä edut jäävätkin. Varsinainen albumi on jäntevä kymmenen kappaleen runko, bonusraidat kuin sen takkuinen häntä.

Carlson on tehnyt sooloalbuminsa northern soulin hengessä. Se on Pohjois-Englannissa modnuorten keskuudessa muinoin syntynyt liike, joka ilmeni pukeutumisessa, tanssityyleissä ja musiikkimaussa – northern soul -jengi intoili muun muassa amerikkalaisten pienlevy-yhtiöiden harvinaisista souljulkaisuista. Puitteet ja henkilökunta ovat kunnossa: Den långa vägen hem on äänitetty Englannissa myöhempien aikojen modkuninkaan Paul Wellerin studiossa, sillä soittaa Wellerin bändi, ja sen on tuottanut sooloartistina ja Wellerin basistina tunnettu Andy Lewis.

Brinner i bröstet ohjelmassa Så mycket bättre:

Levyllä on useita ruotsinnoksia Carlsonin soulsuosikeista, ja sitä voikin pitää johdatuksena häntä innoittaneeseen musiikkiin (tai voisi, ellei biisien tekijätietoja joutuisi kaivamaan esiin kaksin käsin). Jag hatar hat on alun perin Razzy Baileyn I Hate Hate (1974), kohottavan Mitt Hjärtan teki alun perin Eddie Holman nimellä I Surrender (1969), ja Tack vare dig on versio Jackie Wilsonin Because Of Yousta (1973). Kepeän ja tarttuvan vuosikertasoulin lisäksi mukana on tuoreempaa lainamateriaalia. Vill du verkligen vara ensam on käännös Paul Wellerin ja Andy Lewisin Are You Trying To Be Lonelysta (2012), ja Det brinner i bröstet on morrisseymainen ja menevä sovitus ruotsalaisen Danny Saucedon parin vuoden takaisesta popballadista.

Den långa vägen hem on tyylitajuinen albumi, joka täyttää genren kriteerit mutta välttää pastissimaisuuden karikot. Maltillinen toteutus, monipuoliset covervalinnat ja genressään eksoottinen laulukieli tekevät musiikista Carlsonin näköistä. Hillitysti kipinöivä ja kaikenlaista kiihkoilua kartteleva levy ei ole niinkään valkoisen miehen kuin tavallisen miehen soulia. Laulaja ei ole juurikaan säveltänyt levylle, mutta tulkitsee kappaleet omikseen. Carlson on kertonut haaveilleensa ruotsinkielisen soullevyn tekemisestä jo kymmenen vuoden ajan, mikä selittää albumin nimen. Matka on ollut pitkä, mutta omalle soulkiekolle päästyään hän on kuin kotonaan.

Ari Väntänen
www.arivantanen.com

Levyhyllyt:
Weeping Willows: Broken Promise Land (1997)
Weeping Willows: Endless Night (1999)
Weeping Willows: Into The Light (2002)
Magnus Carlson: Allt är bara du, du, du (2001)
Magnus Carlson: Ett kungarike för en kram (2003)
Weeping Willows: Presence (2004)
Weeping Willows: Singles Again (2005)
Weeping Willows: Fear & Love (2007)
Magnus Carlson & The Moon Ray Quintet: s/t (2009)
Magnus Carlson & The Moon Ray Quintet: Echoes (2010)
Tandem Sky: s/t (2013)
Axwell feat Magnus Carlson: Center Of The Universe (2013)
Weeping Willows: The Time Has Come (2014)
Weeping Willows: Tomorrow Became Today (2016)
Magnus Carlson: Den långa vägen hem (2017)

Lue lisää:
Allen, Candace: Soul Music – The Pulse Of Race And Music, 188 sivua. (Gibson Square, 2012).
Guralnick, Peter (Esa Kuloniemi, kääntäjä): Sweet Soul Music – Etelän soulin nousu ja tuho, 571 sivua. (Johnny Kniga, 2006).
Hirshey, Gerri: Nowhere To Run – The Story Of Soul Music, 384 sivua. (Southbank, 2006).

Magnus Carlson: Den långa vägen hem (2017).

Magnus Carlson: Den långa vägen hem (2017).

Silvana Imam: Naturkraft – ulkopuolisten ääni

Silvana Imam: Naturkraft (Refune Music, Woah Dad!, 2016)

Silvana Imam: Naturkraft (2016).Ruotsalainen rap-artisti Silvana Imam kutsui itseään luonnonvoimaksi jo 2015 ilmestyneen Jag dör för dig -ep:nsä nimiraidalla. Vuonna 2016 hän nimesi albuminsa Naturkraftiksi. Vertaus kuulostaa hippasen pöyhkeältä, mutta mahtailevalla väitteellä on totuuspohjaa. Se, mikä ajaa Imamia eteenpäin artistina ja ihmisenä, on sisäsyntyistä, hänessä luonnostaan.

Silvana Imam. Kuva: Elisabeth Ohlson Wallin.

Silvana Imam. Kuva: Elisabeth Ohlson Wallin.

Imamin (s. 1986) toinen albumi Naturkraft selittää nuo voimat taustan ja identiteetin kautta. Hon va -biisissä liettualaisen äidin ja syyrialaisen isän neljävuotias pikkutyttö saapuu perheensä mukana Ruotsiin. Pian käy ilmi, että pohjoismainen kansankoti ei ole kaikille kansallisuuksille aivan yhtä kotoisa paikka. Ulkopuolisuuden kokemus määrittää Silvanaa edelleen.

Hon va livenä televisiossa:

Imam innostui hip-hopkulttuurista jo lapsena mutta huomasi, ettei pystynyt samaistumaan mihin tahansa pröystäilevään höpinään. Rap oli hänelle ihanteellinen kokemusten jakamisen väline, mutta kukaan ei kirjoittanut asioista, johon hän itse olisi seksuaalisuuttaan ja omaa paikkaansa etsivänä nuorena maahanmuuttajanaisena voinut samaistua. Macho ja materialistinen valtavirtaräppi ei kerta kaikkiaan puhunut hänenkaltaistensa kieltä. 22-vuotiaana Imam päätti ryhtyä itse tekemään musiikkia, jollaista olisi itse halunnut kuunnella. Hänen ensimmäinen albuminsa Rekviem ilmestyi vuonna 2013.

Silvana Imam Gröna Lundissa toukokuussa 2016.

Silvana Imam on nyt 30-vuotias ja yksi Ruotsin tunnetuimpia rap-artisteja, mutta hän määrittelee itsensä edelleen ulkopuolisuuden kautta. Hän kirjoittaa lyriikkansa maahanmuuttajan, lesbon, naisen ja feministin näkökulmasta. Imam on ihmishahmoinen julkilausuma, joka julistaa rasismin, fasismin ja seksismin vastaista sanomaa ja kyseenalaistaa valkoisen heteroseksuaalisen patriarkaatin normit. Hänestä on tullut sen sukupolven tai kansanosan ääni, jota yhdistää poikkeavuus.

Naturkraftilla Imamin paikan kulttuurien välissä osoittavat hänen äitinsä puhuma balttilainen Lietuva -introlla ja Lähi-idästä inspiroitunut Talal, jossa on äänessä Silvanan isä. Seksuaaliseen suuntautumiseen ja tasa-arvoon liittyvät näkemyksensä Imam ilmoittaa hyvin suorin sanoin.

Imam edustaa useita eri vähemmistöjä, ja kirjoittamalla omasta elämästään hän nostaa ”henkilökohtainen on poliittista” -hokeman aivan uudelle tasolle. Vaikka hän ei halua leimautua niinkään poliittiseksi kuin tiedostavaksi artistiksi, päämääränä tuntuu olevan yhteiskunta, jossa on tilaa myös hänenlaisilleen. Samalla hänestä on tullut feministisen ja antirasistisen taistelun äänitorvi.

Liveversio I·M·A·M pt. 2 -kappaleesta, jossa julistus on jyrkimmillään.

Silvana Imamin hiphop-kollektiivi RMH:n kanssa työstämä musiikki ei ole kovin pop. Se on hengeltään varsin progressiivista, taiteellista ja paikoin vaikeasti lähestyttävääkin. Niin marginaalista se ei kuitenkaan ole, etteikö sille löytyisi ostajia. Kun musiikkibisnes jakaa palkintoja, perusteena on kaupallinen menestys, ja Imam sai viime vuonna vuoden artistin Grammis-palkinnon.

Silvana Imamilla ei varmastikaan ole mitään sellaisia palkintoja vastaan. Nehän osoittavat, että sanoma löytää kuulijansa.

Ari Väntänen
www.arivantanen.com

Silvana Imam kotisivu

Levyhyllyt:
Rekviem (2013)
Naturkraft (2016)

Silvana Imam Suomessa 2016:
Ke 26.10. Turku, Gong,
To 27.10. Tampere, Klubi,
Pe 28.10. Helsinki, Tavastia
La 29.10. Oulu, 45 Special

Silvana Imam: Naturkraft (2016).

Silvana Imam: Naturkraft (2016).

Kent: Då som nu för alltid – allting har sitt slut

Kent: Då som nu för alltid (Sony Music Sweden, RCA, 2016)

Kent: Så som nu för alltid (2016).– Kent går i graven – startar sista färden med Egoist.

Det här meddelade det svenska rockbandet Kent på sin hemsida i mitten av mars 2016. Singeln Egoist var startskottet för bandets avskedsår med en avskedsturné och det sista albumet Då som nu för alltid. Beskedet om att bandet ska läggas ner gjorde många sorgsna. Kent har redan under tre decennier lyckats skapa hittar och album som hör till den svenska rockens mest älskade. Albumen från 2010-talet: En plats i solenJag är inte rädd för mörkret och Tigerdrottningen hör till de bästa.

Slutet närmar sig ändå. Tydligen kommer Kent verkligen att sluta, så mycket arbete har redan lagts ner på stämningen i vårens videomeddelande. Det innehåller minnen från bandets långa karriär, bilderna på bandets skivomslag har fått liv och rör på sig. De lever, som de vackraste minnena.

Kents sångare och låtskrivare Joakim Berg lyckas fortfarande att med små konster skapa själ i sin rockkonst. Sångerna är i grunden enkla verk i moll, som attraherar den skandinaviska mentaliteten. Något slag av magi erövrar människans sinnen. Bandets utstrålning räckte inte till för att erövra U.S.A. eller andra fjärran kontinenter. I Norden har bandets popularitet ändå bestått och ingen vill längre minnas den engelska versionen av Kent. Det behövs inte.

Singeln Egoist är en utmärkt introduktion till albumet. Kent rör sig på ett litet, men uttrycksfullt område. Liksom i de flesta av Kents hittar, finns också i Egoist en för rocken typisk gnutta av självtillräcklighet. Den nästintill banalt enkla melodin passar som hand i handske med det internationella soundet. Av någon orsak har det här medryckande spåret lämnats bort från albumet.

Andromeda, det första spåret på det sista albumet inleds vackert med en maklig, nästan psalmlik sång. Joakim Berg trollbinder redan i den frapperande versmelodin. Barnkörens utrop, det starka riffet och det elegant utvecklade sångarrangemanget fulländar den avskalade refrängen. Den lämpligt råa gitarren i slutet ökar trallvänligheten.

Den till en början med ett rent av lustigt lätt touch framvällande Tennsoldater känns nästan för snabb på grund av den riviga refrängen. Spåret Den vänstra stranden släpar sig fram, men också det här vänder Kent till sin fördel. Styrkan ligger i de stora ackorden som kombineras med en bra sångmelodi. Vi är för alltid leker med det inre bekräftelsebehovet. Funderingar kring odödlighet finns fortfarande hos Kent. Är vår historia någonsin i goda händer?

– Dom kommer sjunga sånger om oss
Vi är för alltid
Dom kommer göra filmer om oss
Vi är för alltid
Dom kommer skriva böcker om oss
Du och jag för alltid.

I slutet av albumet tätnar den andäktiga stämningen ytterligare. Vi är inte längre där med bekanta U2-anklanger ljuder i slutändan episkt, likaså Förlåtelsen. En av de odödligaste Kent låtarna, den långa nästsista låten Falska profeter har ett elegant galoppkomp. Man väntar gärna på refrängen som förklarar allt.

– Jag ska vara ditt land

Du ska va min armé

Det här är min propaganda

Mina flaggor du ser

Åh Vi har bara varandra

Det är det enda jag vet

Så låt Mig vara ditt krig

Du kan vara min fred.

Kent har meddelat att bandet läggs ner, släppt sitt sista album och publicerat datumen för sin avskedsturné. Jag koncentrerar mig igen på skivan. Albumets sista spår den släpiga Den sista sången verkar inspirerad av The Cure. Den sorgliga stämningen förhöjs av barnröster. På skivomslaget tillbringar bandets fyra medlemmar kvalitetstid som välklädda skelett med drinkar, spelkort och cigaretter. Först nu ser jag med nya ögon på Kents logo. Istället för med bokstaven t slutar det med ett kors.

Joakim Berg – sång, keys/pianon
Sami Sirviö – gitarr, keys, programmering
Markus Mustonen – trummor, percussion, körer, keys/pianon
Martin Sköld – bas, keys/pianon, programmering
Producent: Kent

Läs mera:
KentBox 1991–2008 (10 CD), med ett nästan 100-sidigt texthäfte.
KentTigerdrottningen (på finska)

Skivhyllor:
Studioalbum och samlingsalbum
Kent (1995)
Verkiligen (1996)
Isola (1997, på engelska 1998)
Hagnesta Hill (1999, på engelska 2000)
B-Sidor 95–00 (2000)
Vapen & ammunition (2002)
Du & jag döden (2005)
Tillbaka till samtiden (2007)
Box 1991–2008 (2008)
Röd (2009)
En plats i solen (2010)
Jag är inte rädd för mörkret (2012)
Tigerdrottningen (2014)
Då som nu för alltid (2016)
Best of (2016)

Kent hemsida
Kent Facebook
Kent Twitter

Tuomas Pelttari
Anna-Maria Malm, översättare

Kent: Då som nu för alltid (2016).

Kent: Då som nu för alltid (2016).