Sir Elwoodin hiljaiset värit – keskiolutjazzista keski-ikäiseen kiukkuun • 1988–1998

Sir Elwoodin hiljaiset värit
Osa 1 • Vuodet 1988–1998
Varjoissa vapaan maailmanYö tekee meistä varkaatKymmenen tikkua laudallaPuoli viisi aamullaPuunukkeVarjoja, varkaita ja vanhoja valokuvia
Osa 2 • Vuodet 1999–2023
Musiikkia esille kirjastossa

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Varjoissa vapaan maailman (Herodes 1991).Sir Elwoodin hiljaiset värit on suomipopin suuria kulttibändejä, useammankin sukupolven runopoikien ja -tyttöjen avainkokemus, itsellenikin 90-luvun teininä nimenomaan sellainen. ”Keskiolutjazziksi” musiikkinsa jo alkumetreillään brändännyt yhtye on tosiasiassa sukkuloinut akustisesta herkistelystä aika kovaääniseenkin rokkiin, mutta tarjoillut samalla laulaja Juha Lehden teksteissä loogisen kasvutarinan, jonka edetessä uhmamielinen taiteilijasielun vastakkainasettelu maailman kanssa on hiljalleen sulanut nostalgiseksi melankoliaksi – ilman, että mikään olennainen olisi lopulta muuttunut.

Kuten niin usein, myös Elwoodien tapauksessa muistelluimmat klassikkolevyt löytyvät sieltä alkupäästä – mikä on myös sukupolviharha, sillä materiaalin taso on säilynyt varsin hyvänä kautta linjan. 90-luvulla myös levytystahti oli toki eri luokkaa kuin myöhemmin. Näillä perusteilla tämän kaksiosaisen diskografia-artikkelin avausosa rajautuu vuosiin 1988–98 ja viiteen ensimmäiseen albumiin.

Vuonna 1988 perustetun yhtyeen varhaisvaiheet kietoutuvat Vantaan Myyrmäen nuorisotalon ympärille. Pianisti Junnu Saaresaho oli siellä sivarissa, Juha Lehti taas tuli sinne töihin Mikkelistä, jossa oli opiskellut ja vaikuttanut Pectopah-nimisessä paikallisesti huomioidussa bändissä. Sir Elwoodin hiljaiset värit sai nimensä Lehdelle nuorisotalolla annetusta lempinimestä ja muotoutui yhtyeeksi, kun mukaan saatiin hänen Mikkelin-aikaiset soittokaverinsa, rumpali Arttu Leskinen ja fonisti Hansu Saarinen. Pitkäaikaiseksi basistiksi löytyi jonkin ajan kuluttua Riku Järvinen

Elwoodit tekivät jonkin verran keikkaa pääkaupunkiseudulla, keksivät keskiolutjazz-nimikkeen ja saivat levytyssopimuksen Gabi Hakasen ja Kauko Röyhkän juuri perustaman Herodes-yhtiön kanssa. Niinpä vuonna 1991 ilmestyi debyyttialbumi Varjoissa vapaan maailman, joka naulasi bändin kulttimaineen, vaikkei vielä ollutkaan kaupallinen menestys. Se sisältää tunnelmallisia ja tunteellisia lauluja öistä, rakkaudesta, päihteistä, maailmanmatkailusta ja jonkinlaisesta runollisesta yksinäisyydestä, joka perustunteena leimaa varsinkin yhtyeen varhaisempaa uraa. Se on bändin nimen mukaisesti hiljaista, mutta silti sisäisesti korventavaa musiikkia. 

Levy äänitettiin Vantaalla Vernissassa livenä, osittain yleisön edessä, enimmäkseen ilman, ja hiomattomia särmiä sillä vielä on. Mutta se on statement, lausunto, ison bändin väkevä alkusoitto. Tämän todistaa jo avauskappale ’Sellaista se on’, joka on helposti määriteltävissä Elwoodien uran introksi, vaikka kappaleet ’Tango’ ja ’Karhubaari’ olikin aiemmin julkaistu pienkustannesinglenä. ’Sellaista se on’ esittelee definitiivisesti alkupään Elwoodien soundin ja Juha Lehden mielenmaiseman: yön, tupakan, viskipullon, Tom Waitsin varhaistuotannon soidessa koetun rakkaudentuskan.

Sellaista se on • albumilta Varjoissa vapaan maailman
1991

Yksiön ulkopuolelle Lehden maailman tuska laajenee mm. kappaleessa ’Jumala rankaisee Helsinkiä tänä yönä’, jonka apokalyptisen myrskyn kuvaus on tietysti sisäisen rajuilman metafora, mutta resonoi ilmastokriisin aikoina erityisen syvästi. Tällainen hillitty epiikka on yksi Elwoodien klassinen perusmoodi.

Jumala rankaisee Helsinkiä tänä yönä • albumilta Varjoissa vapaan maailman
1991

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Yö tekee meistä varkaat (Herodes 1992 • Rolling Records 2022).Elwoodit kasvattivat suosiotaan myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella vähitellen. Vuonna 1992 ilmestynyt Yö tekee meistä varkaat toi sen taas astetta laajempien piirien tietoisuuteen. Jo levyn kansikin kertoo, että tässä on runollisten nuorten uusi suosikki, nautittavaksi hämärän hetkinä. Kappalemateriaali on vähän epätasaista debyyttiin verrattuna, kuten kakkosalbumin kohdalla, samaa konseptia toistettaessa, usein käy. Helmiä sieltä kuitenkin löytyy. 

Suomalaisten kevätlaulujen kaanonissa on paljon ahdistuneita sellaisia, mutta Elwoodien siihen asti soitetuin kappale ’Neiti Kevät’ on enemmänkin haaveileva, ei riehakaskaan. Se on muodoltaan yksinkertainen ja tuntuisi kuvaavan harrasta herkistymistä jokavuotisen ihmeen äärellä.

Neiti Kevät • albumilta Yö tekee meistä varkaat
1992

Kakkosalbumin muista keskeisistä hetkistä voidaan mainita levollisen laajakangasmainen avauskappale ’Kerran elämässä’ ja tietysti akustinen välilaulelma ’Meidän pikku kuppila’, joka aloitti fanien rakastaman perinteen: jokaisella Elwoodien levyllä on samaan melodiaan istutettu kuvaus tästä fantasiabaarista, jota kansoittavat Lehden ja yhtyeen esikuvat kulttuurin eri alueilta. 

Mutta linkitetään tähän levyn loppupuolelta tummasävyinen ’Kylätie (31.8.)’, yksi niistä vuodenaikabiiseistä, jotka kuvastavat ilmilausuttua tapahtuma-aikaansa just eikä melkein.

Kylätie (31.8.) • albumilta Yö tekee meistä varkaat
1992

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Kymmenen tikkua laudalla (Herodes/EMI 1993 • CD 20-v juhlapainos EMI Finland 2013 • LP Lipposen levy ja kasetti 2020).Seuraava vuosittainen albumi, syksyllä 1993 julkaistu Kymmenen tikkua laudalla nosti bändin suosiota parikin askelmaa ylöspäin, listakärjen tuntumaan ja lopulta vuosien mittaan kultalevymyyntiin, samoin kuin yhä laajamittaisempaan radiosoittoon. Tärkein yksittäinen syy oli apokalyptisen kuvaelman tarttuvaksi pianopopiksi pukeva ’Viimeisellä rannalla’ -hitti: niitä kappaleita, jotka jäävät hittivirran seasta kertakuulemalla mieleen.

Spotify-soittojen perusteella kolmoslevy sisältää Elwoodien muistetuimmat yksittäiset kappaleet. ’Viimeisellä rannalla’ on selvällä kakkossijalla, mutta senkin päihittää aikanaan vähemmälle soitolle jäänyt ’Älä mee’. Rakkaus- tai vonkauslaulu ikivihreällä melodialla ja nostattavalla rakenteella: siinä on klassikon resepti.

Älä mee • albumilta Kymmenen tikkua laudalla
1993

Kymmenen tikkua vie Elwoodien musiikkia kenties kokonaisuutenakin popimpaan ja hiotumpaan suuntaan. Ei se bändin sielua silti mihinkään hukkaa, ja lauluvalikoima on vahva – ja tutun melankolinen. Junnu Saaresahon koskettimet ottavat kenties aiempaa enemmän tilaa kokonaissoundissa. Hyvä esimerkki on herkkävireinen, mikseipä vähän sentimentaalinenkin ’Katso tähtiä’. Juuri tällaisia kappaleitahan sitä tuli iltaisin ja öisin omassa huoneessa haaveillessa kuunneltua.

Katso tähtiä • albumilta Kymmenen tikkua laudalla
1993

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Puoli viisi aamulla (Herodes/EMI 1995 • LP Lipposen levy ja kasetti 2021).Vaikka jokavuotinen levytystahti päättyi tähän, ei neloslevyä tarvinnut kovin kauaa odottaa, sillä Puoli viisi aamulla ilmestyi keväällä 1995. Ensimmäistä kertaa sitten debyyttinsä bändi käytti ulkopuolista tuottajaa, Janne Haavistoa.

Levyä voi pitää jonkinlaisena vastareaktiona edeltäjänsä menestykselle. Se on tunnelmiltaan varsin synkkä, ja asioiden alleviivaamiseksi ensisinglenä julkaistiin viisi- ja puoliminuuttinen maailmantuskan ja uhman tilitys ’Kuolen’, joka oli hyvä tapa välttyä liialta radiosoitolta. 

Toisaalta Puoli viisi aamulla jatkaa paksujen syntikkasoundien ja melko mahtipontisten biisirakenteiden uittamista bändin sointiin. Se on vedenjakajalevy ja erityisen tärkeä monelle oman sukupolveni fanille, samalla kun osa alusta asti Elwoodia seuranneista alkoi pettyä uuteen linjaan. Minulle ja monelle muulle erityisen rakas kappale on avausbiisi ’Hämärän taa’, joka kasvaa eteerisestä alusta pystypäiseksi luovan ihmisen sisäisen taistelukentän kartaksi. Tavallaan naurettavaa, mutta ehdottoman totta.

Hämärän taa • albumilta Puoli viisi aamulla
1995

Mutta albumilla on muutakin kuin peiliin tuijottelua, esimerkiksi yhteiskuntakriittisiä ja sodanvastaisia tunnelmia, jotka tuntuisivat kumpuavan ajan suurista tragedioista: Jugoslavian sodista ja Ruandan kansanmurhasta. Ja yksi Juha Lehden tekstien keskeinen juonne oli alusta asti vaivaton liikkuminen ympäristöissä eri puolilla maailmaa. Joko hän vie suomalaisen päähenkilön vaikkapa Poste Restante Manilaan tai tuo Elisan jostakin Itä-Euroopasta kärsimään karun kohtalonsa kylmän sodan jälkeisessä maailmassa. 

Tai sitten kansainvälinen seurakunta seikkailee ja sikailee jossain välimerellisessä puolimaailmassa, kuten hienosti kähistyssä ’Maa mustasukkainen’ -biisissä, jossa bändin pseudojazzillisuus pääsee vielä pintaan.

Maa mustasukkainen • albumilta Puoli viisi aamulla
1995

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Puunukke (Herodes/EMI 1997 • Lipposen levy ja kasetti 2021).Hiljalleen Elwoodien levytystahti alkoi väistämättä hidastua, ja Puunukke-albumia saatiin odottaa kevääseen 1997. Yhtyeen linjanvedoissa se merkitsi taas jonkinlaista muutosta. Tarjolla on aika äänekästäkin kitarointia ja ärhäköitä lauluja yksityisistä ja yleisistä ongelmatilanteista, siinä missä toki bändille tyypillistä melankoliaakin. Ison radiohitin bändi sai hyvinkin inhorealistisella riitaisan parisuhteen kuvauksella ’Perunamaa’, mutta toisaalla äkäisyys kohdistui tapetilla olleeseen keskusteluun seksuaalivähemmistöjen oikeuksista ja tasa-arvoisesta parisuhdelaista. Aihepiiri oli mietityttänyt Juha Lehteä aiemminkin, varsinkin Yö tekee meistä varkaat -levyn kappaleella ’Yksin’, mutta Puunuken melodramaattinen ’Sairas ja syntinen’ on suorapuheisempi siihen määrään, että mainitsee nimeltä uudistusten tuolloisten vastustajien etulinjassa olleen ministeri Kari Häkämiehen. Biisi tehtiin alun perin tilaustyönä Helsingin juhlaviikkojen protestilaulujen iltaan, mutta onnistui siksi hyvin, että jäi Elwoodien vakio-ohjelmistoon.

Sairas ja syntinen • albumilta Puunukke
1997

Mutta onpa Puunukella sitä yhtyeen klassista ihmissuhdemelankoliaakin eikä pelkästään ’Perunamaan’ tyyliin. Silloin 18-19 -vuotiaana koin elämäni ensimmäiset todelliset ihmissuhdepettymykset, ja niitä sitten taustoitti Länsikankaan metsissä kävellessä kaikessa realismissaan suunnattoman romanttinen ’Vanha valokuva’, joka tietysti kertoo paljon aikuisemmista elämäntilanteista, mutta sai sitten ehkä ymmärtämään jotain siitä aikuisuudestakin. Kiistatta Elwoodien parhaita biisejä.

Vanha valokuva • albumilta Puunukke
1997

Tähän siis päättyy diskografia-artikkeliparin ensimmäinen osa. Vuonna 1997 Sir Elwoodin hiljaiset värit oli asemansa vakiinnuttanut kulttibändi, joka oli päässyt maistamaan todellista valtavirtasuosiota, mutta jäänyt roikkumaan sen liepeille. Sopivan biisin tullen se saattoi maistaa isompaa radiosoittoa, albumilistalla sen levyt menivät top 5:een, keikoille riitti yleisöä. Ehkä sen ainutlaatuisuus, uutuusarvo, oli tavallaan hiipumassa. Mutta sehän on vain bisneksen väistämätön laki.

Syksyllä 1998 Elwoodit olivat olleet olemassa jo riittävän pitkään, jotta yleisen kokoelmabuumin siivellä heiltäkin julkaistiin sellainen, Varjoja, varkaita ja vanhoja valokuvia. Siitä tuli toinen bändin kahdesta kultalevystä. Yhden uuden biisinkin se sisältää.

’Kannelmäki -68’ on kiltti, norminmukainen ja ihan hyvä lapsuusmuistokappale; Elwoodeja suomipopeimmillaan. Mutta on toki hyvä, ettei yhtyeen sanottava siihen tyrehtynyt.

Niko Peltonen

Kannelmäki -68 • kokoelma-albumilta Varjoja, varkaita ja vanhoja valokuvia
1998

Sir Elwoodin hiljaiset värit | Facebook
Sir Elwoodin hiljaiset värit | Instagram

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Dave Lindholm: Vanha & uusi romanssi – muun ohessa syntyi mestariteos
Dingo: Kerjäläisten valtakunta – porilaiset manian kourissa
Don Huonot – taidelukiosta Tokyomaniin
Freud Marx Engels & Jung: Rintaan pistää, sukat haisee enkä pidä Jeesuksesta – hyväsydämiset baarikärpäset
Hassisen Kone: Täältä tullaan Venäjä – estottoman rockin riemuvoitto
Hearthill: Graveyard Party Blues – hurmos ja sykkivä sydän
Ismo Alanko yksin Vanhalla – ainutlaatuinen hetkien sarja
Juice Leskinen Grand Slam: Pyromaani palaa rikospaikalle – sanailua ja syvyyttä
Kolmas Nainen [1] 1982–1991 • Lakeuksilta Helsinkiin
Kolmas Nainen [2] 1992–2022 • Laman kourista linjakkaaseen melankoliaan
Leevi And The Leavings: Hopeahääpäivä – tutunkuuloinen joutsenlaulu
Maarit: Maarit – vahvan äänen vahva avaus
Markus Krunegårdin suomalainen puoli • MämmilärockNokia & Ericsson
Mikko Kuustonen: Aurora – olemassaolon blues

Miljoonasade [1] 1986–1992 • Innovaation ja populismin rajapinnalla
Miljoonasade [2] 1993–2023 • Suomirockin huipulta faniyhteisön suosikiksi
Mistakes: Pidä huolta – kaksikielinen suuntaviitta
Muska: Muska – rocknainen edellä aikaansa
Neljä Ruusua [1] 1982–1993 • Sukupolvensa suurimmat – Neljän Ruusun varhaisemmat vaiheet
Neljä Ruusua [2] 1994–2023 • Aallonharjalta pohjamutiin ja instituutioksi… ja takaisin… ja takaisin
Pelle Miljoona & Rockers: Brooklyn–Dakar – ihmisyys yhdistää
Pimeys: Aika tihentyy – elämänmakuista popmusiikkia
PK Keränen: Serobi Songs – toimintaa ilman turvaverkkoa
Riipinen: Itäistä pituutta – kollaasimainen kuulokuvataideteos
Sir Elwoodin hiljaiset värit [2] 1999–2023 • Rujoa runoutta Linjoilta Lohjalle
Tero-Petri & Korvaamattomat: Olet aina mukana – ihmissuhdelauluja kauniilla käsialalla
Tom Waits: Bone Machine – läpimurto tuntemattomaan
Tuomari Nurmio: Luuta ja nahkaa – koruton mestariteos
Wilma päivitti suomenkielistä rockia • Claudius [1993]
: Varietee – porirockin alkuräjähdys

Sir Elwoodin hiljaiset värit
Finna.fi

Varjoissa vapaan maailman | Herodes 1991
Yö tekee meistä varkaat | Herodes 1992 • LP Rolling Records 2022
Kymmenen tikkua laudalla | Herodes/EMI 1993 • CD 20-v juhlapainos EMI Finland 2013 • LP Lipposen levy ja kasetti 2020
Puoli viisi aamulla | Herodes/EMI 1995 • LP Lipposen levy ja kasetti 2021
Puunukke | Herodes/EMI 1997 • LP Lipposen levy ja kasetti 2021
Pyhää kamaa | Herodes/EMI 1999
Pohjoisesta tuulee taas | Herodes/EMI 2001
Ilta illan jälkeen • 2CD | Herodes/EMI Finland 2002
18. tammikuuta | Herodes/EMI Finland 2003
Sattuman kauppa | Herodes/EMI Finland 2007
Kaipuun vuosirenkaita | Ratas Music Group 2010
Aamupäivän Errol Flynn | Vallila Music House 2020

Boksit ja kokoelmalevyt
Sir Elwoodin hiljaiset värit
Finna.fi

Varjoja, varkaita ja vanhoja valokuvia | Herodes/EMI Finland 1998
Varjoja, varkaita ja vanhoja valokuvia – Osa 2 • CD+DVD | Herodes/EMI Finland 2005
Varjoja, varkaita ja vanhoja valokuvia – Osa 3 • 2CD • 4CD+DVD | Herodes/EMI Finland 2009

Nuottialbumit
Sir Elwoodin hiljaiset värit
Finna.fi

Varjoja, varkaita ja vanhoja valokuvia
Varjoja, varkaita ja vanhoja valokuvia – Osa 3

Sir Elwoodin vieraskirja
Finna.fi

Sinä iltana sataa | Ratas Music Group 2015
Runoilija | Ratas Music/Sony Music Entertainment Finland 2016

📚🎧📱
Lue lisää Sir Elwoodin hiljaisista väreistä
Finna.fi

Sir Elwoodin hiljaiset värit – backstage-passi Jose Riikonen, 528 sivua | Like 2023
Sir Elwoodin hiljaiset värit artikkelihaku

Varjoissa vapaan maailman
Spotify

Puunukke
Spotify

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Varjoissa vapaan maailman • 1991

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Varjoissa vapaan maailman (Herodes 1991).

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Yö tekee meistä varkaat • 1992

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Yö tekee meistä varkaat (Herodes 1992).

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Kymmenen tikkua laudalla • 1993

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Kymmenen tikkua laudalla (Herodes/EMI 1993).

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Puoli viisi aamulla • 1995

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Puoli viisi aamulla (Herodes/EMI 1995).

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Puunukke • 1997

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Puunukke (Herodes/EMI 1997).
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste 2023. Harri Oksanen & Tuomas Pelttari