Jukka Tolonen Ramblin’ Jazz Band 1973 & KOM Quartet 1975 – Jazzlastuja Liisankadulta

Jukka Tolonen Ramblin’ Jazz Band 1973 & KOM Quartet 1975 – Jazz Liisa 03/04 (Svart Records, Yle, 2016)

JazzLiisa0304Heikki Poroilan kirjoitussarja Jazzlastuja Liisankadulta jatkuu Jukka Tolosen ja KOM Quartetin taltionneilla. Teksti on jatkoa Jazzlastujen ensimmäiseen osaan Unisono Quartet ja Taivaantemppeli 1973.

Rinnakkaisia sarjaa Poplastuista Poroila veistelee artikkeleissa Tasavallan Presidentti ja Jukka Hauru & Superkings 1973 ja Wigwam ja Taivaanvuohi 1973.

* * *

Turkulainen Svart Records on käynnistänyt äänitejulkaisuhankkeen, jolle on vaikea löytää vertailukohtaa. Kysymys on musiikista, jonka olemassaolosta varsin harva on ollut tietoinen. Yleisradion Liisankadun studiosta vuosina 1972–1977 lähetetyt konsertit taltioivat merkittävän jakson suomalaisen jazzin ja progressiivisen rockin historiaa, vaikka asiaa ei aikanaan välttämättä sellaisena ymmärretty ja koettu. Näissä konserteissa esiintyivät aikakauden keskeiset muusikot ja toisaalta talteen saatiin esityksiä kokoonpanoilta, jotka eivät koskaan julkaisseet virallisia levytyksiä.

Levyjen saatetekstitkään eivät paljasta, kuka nämä suorien radiokonserttien äänitykset ”löysi” kaikkien näiden vuosien jälkeen, mutta kunnia alkuperäisestä ideasta kuuluu muusikko ja toimittaja Erkki Lehtolalle ja toimittajille Matti Konttinen, Matti Poijärvi ja Jaakko Tahkolahti, joiden isännöimänä 34 sessiota järjestettiin ja lähetettiin. Vuodesta 1974 tuottajana toimi Jake Nyman. Muutama alkuperäisistä nauhoista on tuhoutunut, kun niitä oli käytetty ”säästösyistä” muihin tarkoituksiin, mutta nyt useimmat konsertit on mahdollista kuunnella uudelleen 2010-luvun ihmisen aistien kautta ja moderneina tallenteina.

Levyjen liitetekstit ovat kaikki englanninkielisiä, joten markkinoita uskotaan löytyvän Suomen rajojen ulkopuoleltakin. Haluan uskoa siihen myös itse, niin kovatasoista tarjontaa levyillä on. Taustatekstit ovat Juha Henrikssonin (jazz) ja Arttu Seppäsen (proge) käsialaa. Tekstit ovat asiantuntevia ja niihin on saatu hienosti mukaan muusikoiden omia muisteluksia ja tuoreita kommentteja. Niitä on niin kiinnostavaa lukea, että kerrankin olen selvästi pettynyt siihen, ettei tekstiä ole enemmän. Tuottaja Juha Nikulainen on pitänyt lankoja kokeneissa käsissään. Kaikesta huomaa, ettei asialla olla ensimmäistä kertaa. Pauli Saastamoinen on masteroinut nauhat Finnvoxin studiossa 2015 ja jälki on hienoa, neljä vuosikymmentä kuuluu lopputuloksesta pelkästään myönteisessä mielessä.

* * *

Tarkoitukseni ei ole kirjoittaa varsinaisia ”levyarvosteluja”, jollaiset jätän itseäni paremmille asiantuntijoille. Haluan kuitenkin kertoa joistakin ajatuksista, joita näiden konserttien kuunteleminen noin neljä vuosikymmentä myöhemmin herättää. Olin tuolloin itse nuori aikuinen ja aktiivinen progen kuuntelija, vaikka nämä konsertit menivät kyllä aikoinaan täysin ohi korvien. Kuuntelukokemus on siksi sekä nostalginen että ajankohtainen.

1970-luvun alussa Love Records oli jo kovassa vauhdissa ja sen julkaisuohjelmaan mahtuivat ideologisesti sekä jazz että proge yhtä hyvin. Tasavallan Presidentti ja Wigwam olivat taloudellisestikin hyvin menestyneitä Loven levyttäjiä, samoin Jukka Tolonen. Sen sijaan jazz-albumien julkaiseminen oli suhteellisen verkkaista myös Lovella, vaikka taustalla häärineet Christian Schwindt ja Henrik Otto Donner epäilemättä niitäkin halusivat julkaista.

Ensimmäiset kotimaisen jazzin levytykset ilmestyivät vasta 1974 (Juhani Aaltosen Etiquette) ja 1975 (Olli Ahvenlahden Bandstand). Jatkossakin julkaisutahti oli melko harvaa, enkä ainakaan minä tiedä, oliko syynä pelkästään arveltu vähäinen myynti. Esimerkiksi Make Lievonen pääsi tekemään ja julkaisemaan oman albumin vasta vuonna 1977 (Make Lievonen), vaikka Taivaantemppelin esitysten (kaikki Lievosen sävellyksiä ja erittäin hienoja jokainen) perusteella sille olisi voinut veikata kysyntää jo paljon aikaisemmin.

JazzLiisa0304

Jukka Tolonen Ramblin’ Jazz Band – Live In Studio 1973

Huhtikuun 4. päivänä 1973 Liisankadulla esiintyi poikkeuksellisen kiinnostava tilapäinen kokoonpano eli Jukka Tolonen Ramblin’ Jazz Band, jonka kokoonpano kertoo mainiosti siitä, miten näkymätön jazz- ja progemuusikoiden raja tuohon aikaan oli, jos nyt rajasta edes voidaan puhua. Tolosen kanssa soittavat Wigwamin komppiryhmä PohjolaÖsterberg (Pekka Pohjola soittaa myös viulua!) ja Pekka Pöyryn lisäksi sooloilemassa on myös trumpetisti Mike Pohjola.

Komppia tuplaamassa ovat Heikki Virtanen ja Reiska Laine kuten jo albumilla Tolonen! Tolosen tutut sävellykset Ramblin’ ja A Warm Trip With Taija saavat hyvin jazzillista kyytiä, eikä varsinkaan jälkimmäisen alkuperäisestä ilmavasta lattaritunnelmasta ole jätetty paljon jäljelle. Sooloimprovisaatioita riittää, joten tarjolla ollut rajallinen aika saadaan kulumaan kahden sävellyksen puitteissa.

Mike Koskinen – trumpetti
Pekka Pöyry – huilu, altto- ja sopraanosaksofoni
Jukka Tolonen – akustinen kitara, sähkökitara
Pekka Pohjola – viulu, bassokitara
Heikki ”Häkä” Virtanen – bassokitara
Reino ”Reiska” Laine – rummut, lyömäsoittimet
Ronnie Österberg – rummut, lyömäsoittimet
Tuottaja: Yle
Juontaja: Matti Poijärvi

KOM Quartet – Live In Studio 1975

Jazz Liisojen ehkä erikoisimman kokoonpanon tarjoaa 23.4.1975 esiintynyt KOM-kvartetti. Pianisti-säveltäjä Eero Ojasen johtaman yhtyeen kitaristina toimi Tasavallan Presidentistä loikannut Jukka Hauru, bassossa oli Tapani Tamminen ja rummuissa Ari Valtonen. Liisankadulla mukana olivat myös Teatterikorkean laulunopettajana myöhemmin pitkään toiminut Eija Orpana ja näyttelijä Pertti Melasniemi, joka lähinnä kyllä vain ”laulaa”. Sävellykset ovat Ojasen ja Haurun käsialaa, eikä tässä nyt soiteta ajan poliittisen laulun nuottien mukaan, vaikka laulutapa ja Claes Anderssonin tekstit (Anderssonin ja Tommy Tabermanin suomennoksina) siihen suuntaan saattavat ajatuksia viedäkin.

Pääosa musiikista on soittajien energistä irrottelua lyhyiden puhe- ja laulujaksojen välissä. Ojasen sujuvaa ja oivaltavaa pianismia on erityisen miellyttävää kuulla näin keskeisessä roolissa, kun hän poliittisen laulun kuvioissa niin usein joutui tyytymään yksinkertaiseen säestäjän rooliin. Oivaa ajankuvaa tarjoaa KOM-kvartetin esityksen avaava Matti Konttisen lakoninen juonto. Tästä ei kuivakan asiallista perisuomalaista sisäänhuutoa enää paremmaksi saa!

Eija Orpana – laulu, viulu
Pertti Melasniemi – laulu, lyömäsoittimet
Eero Ojanen – piano, sähköpiano
Jukka Hauru – kitara
Tapani Tamminen – bassokitara
Ari Valtonen – rummut
Tuottaja: Yle
Juontaja: Matti Konttinen

Heikki Poroila

Jukka Tolonen Ramblin’ Jazz Band 1973 ja KOM Quartet 1975 julkaistiin LP-levyinä keväällä 2016, samaan aikaan kuuden muun livetaltioinnin kanssa. Rajoitetuissa värivinyylipainoksissa on liitteenä isokokoinen juliste. Edellä mainitut Jazz Liisan osat 03/04 julkaistiin myös CD-levynä Jukka Tolonen Ramblin’ Jazz Band 1973/KOM Quartet 1975.

Lue lisää:
Poroila kirjoittaa Svartin ja Ylen julkaisuista pidemmin blogissa Musiikki kuuluu kaikille, artikkelissa Lastuja Liisankadulta – Svartin kulttuuriteko Heikki Poroilan kokemana.

Gronow, Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman, Jake: Suomi soi 3 – Ääniaalloilta parrasvaloihin, 400 sivua. (Tammi, 2005).
Kulluvaara, Jonne & Hilamaa, Heikki: Suomalainen progressivinen rock 1967–2001 – diskografia | Finnish Progressive Rock 1967–2001, 103 sivua. (Kulluvaara, Hilamaa, 2002).
Rantanen, Miska: Love Records 1966–1979 – tarina, taiteilijat, tuotanto, 303 sivua. (Schildts & Söderströms, tarkistettu 2. laitos, 2014).

Levyhyllyt:
Unisono Quartet & Taivaantemppeli: Jazzlastuja Liisankadulta 1973 – Jazz Liisa 01/02
Tasavallan Presidentti ja Jukka Hauru & Superkings 1973: Poplastuja Liisankadulta – Pop Liisa 01/02
Wigwam & Taivaanvuohi 1973: Poplastuja Liisankadulta – Pop Liisa 03/04

Erilaisten kirjalähteiden lisäksi kirjastosta kannattaa kysyä suomalaisen jazzin ja progen bokseja ja erilaisia kokoelmalevyjä. Useimmissa on mukana hyvin toimitettua musiikkihistoriaa.

Muista boksit ja kokoelmat:
Anna mulle lovee – 79 rockia vuosilta 1967–79. 4CD ja 47-sivuinen liitevihko. (Love Records/Siboney, 1994. Uudet painokset 2005 ja 2010).
Donner, Henrik Otto: Parhaita ottoja. 2CD + tekstiliite. (Siboney, 2009).
Laipio, Matti: Eteenpäin! – Suomi Jazz 1960–1975. 3CD + tekstillite.
Love Proge – Love Recordsin proge-klassikot 1968–1979. 2CD ja liitevihko. (Siboney, 1996).
Love Proge 2. 2CD ja 12-sivuinen liitevihko. (Siboney, 1998).
Love Records – Kaikki singlet 1. 6CD ja 16-sivuinen liitevihko. (Universal Music, 2016).
Love Records – Kaikki singlet 2. 6CD ja 20-sivuinen liitevihko. (Universal Music, 2016).
Love Records – Kaikki singlet 3. 6CD ja 24-sivuinen liitevihko. (Universal Music, 2016).
Love Records – Kaikki singlet 4. 6CD ja 20-sivuinen liitevihko. (Universal Music, 2016).
Love Records – Kaikki singlet 5. 6CD ja 24-sivuinen liitevihko. (Universal Music, 2016).

Svart Records kotisivu

Tuomas Pelttari, toim.

 

Wings: Venus And Mars – popmusiikkia rakkaudesta

Paul McCartney & Wings: Venus And Mars (Capitol Records, 1975)

Brittimuusikko ja säveltäjä Paul McCartney aloitti The Beatlesin jälkeisen soolouran vuonna 1970. Ensimmäinen oma albumi McCartney sekä puoliso Lindan kanssa tehty RAM veivät edelleen eteenpäin, kohti uutta yhtyettä. Wings teki McCartneyn johdolla seitsemän albumia. Näistä neljäs oli alkukesästä -75 julkaistu Venus And Mars.

Wings-yhtyeen tie ei ollut helppo. Aikalaiskriitikoille tuntui olevan yllätys, että supertähden huolettomampi asenne tuotti oikeasti jotain muuta kuin hifi-luokan kokemuksia. Alkuvoimaisempi toteutus erosi selkeästi The Beatlesin karmasta. Hovituottaja George Martinin (1926–2016) poissaolo vei musiikkia arkisempaan suuntaan. Silti Paul McCartneyn (s. 1942) hittiputki ei katkennut. Mainettaan paremmat Wings-albumit menestyivät erinomaisesti molemmin puolin Atlanttia. 2010-luvulla viimeistelemättömyys koetaan luontevaksi osaksi McCartneyn uraa. Samoin monet vastustamattomat hitit, kuten Listen To What The Man Said.

Soolouran edetessä kohti 70-luvun puoliväliä Macca ei enää piilotellut tyylitajuaan. Sovittajakyvyt nousivat jälleen esiin. Wings oli täysillä mukana kun melodioiden sekaan tuotiin akustiset kitarat, koskettimet ja orkestraatiot. Toinen Wings-albumi Red Rose Speedway otettiin vastaan suopeammin, ja jouluksi -73 julkaistu Band On The Run herätti myös kriitikot kehumaan.

Aina artistin mukana pysynyt romanttisuus on läsnä läpi Venus And Marsin. Akustisten kitaroiden helinässä McCartney ja Wings pistävät heti parastaan. Lyhyt aloitusraita Venus And Mars on kaunis vietelmä kohti rokkaavaa Rock Show’ta. McCartney osaa popbiisin rakentamisen verrattoman hyvin. Kun lähes loputtomiin rönsyilevän biisi on jo ”loppu”, löytyy täysin korvaamaton jamivaihde. Riemukkuus vie mukanaan.

Vokalisti McCartney iskee laulutaitonsa täydellä teholla raitaan Love In Song. Herkkää laulumelodiaa viedään eteenpäin välisoittomaisessa tilassa, mutta sävellys kasvaa alkuoletusta suuremmaksi. Synat, laiskanpulskeat rummut, jouset ja jopa harppu ovat kaikki kohdallaan. Hieno vire jatkuu viihteellisen You Gave Me The Answerin kanssa. Jälleen kerran McCartney puhuu tyylilleen uskollisesti: Shall we dance? This is fun! 

B-puoli käynnistyy planeettojen välisellä muistutuksella, jossa lomafiilis jatkuu. Wings oli kuuluisa siitä, että bändin vokalisteina toimivat muutkin kuin Paul. Spirits Of Ancient Egyptin laulaa Denny Laine, Medicine Jar tuo ääneen nuorena kuolleen Jimmy McCullochin (1953–1979). Puhaltimin koristeltu Listen To What The Man Said johtaa kauniiseen loppuun Treat Her Gently – Lonely Old People. Kertosäkeen haikeasta valssista jää tunne rakkauden voimasta.

Venus And Mars
Paul McCartney – laulu, bassokitara, kitara, piano, mellotron, lyömäsoittimet
Linda McCartney – piano, Moog, urut, kosketinsoittimet, laulu
Denny Laine – Moog, sitar, piano, laulu
Jimmy McCulloch – kitara, 12-kielinen kitara, Moog, rummut, laulu
Joe English – rummut, lyömäsoittimet, laulu
Geoff Britton – rummut, lyömäsoittimet
Tuottaja: Paul McCartney

Tony Dorsey – klarinetti
Allen Toussaint – piano, kitara
Dave Mason – kitara
Tom Scott – saksofoni
Kenneth ”Afro” Williams – kongat
Sid Sharp Strings – jouset
Gayle Levant – harppu

Venus And Mars julkaistiin alun perin gatefold-kantisena LP-levynä, kasettina ja 8-raita-painoksena. Ensimmäinen remasteroitu CD ilmestyi 1993. Uusimmat laitokset vuodelta 2014 (2CD ja boksi) antavat albumin rinnalle paljon lisää, esimerkiksi singleraidat Junior’s Farm ja Sally G.

Wings-tarina jatkui pitkällä maailmankiertueella ja albumilla At The Speed Of Sound. Livetripla Wings Over America julkaistiin joulukuussa 1976.

Levyhyllyt
Wings
Wild Life
(1971)
Red Rose Speedway (1973)
Band On The Run (1973)
Venus And Mars (1975)
Wings At The Speed Of Sound (1976)
Wings Over America (livealbumi, 1976)
London Town (1978)
Wings Greatest (kokoelma-albumi, 1978)
Back To The Egg (1979)

Sooloalbumit
McCartney
(1970)
RAM (yhdessä Linda McCartneyn kanssa,1971)
McCartney II
(1980)
Tug Of War (1982)
Pipes Of Peace (1983)
Give My Regards To Broad Street (1984)
Press To Play (1986)
Снова в СССР (1988)
Flowers In The Dirt (1989)
Off The Ground (1993)
Flaming Pie (1997)
Run Devil Run (1999)
Driving Rain (2001)
Chaos And Creation In The Backyard (2005)
Memory Almost Full (2007)
Kisses On The Bottom (2012)
NEW
(2013)
Egypt Station
 (2018)

Taidemusiikkialbumit
Liverpool Oratorio
(1991)
Standing Stone (1997)
Working Classical (1999)
Ecce Cor Meum (2006)
Ocean’s Kingdom
(2011)

The Fireman
Rushes (1998)
Electric Arguments (2008)

Lue lisää
Badman, Keith: The Beatles After The Break-Up 1970–2000, 631 sivua. (Omnibus, 1999).
Benson, Ross (Maija-Liisa Remes, kääntäjä): Paul McCartney – Mies myytin takana, 298 sivua. (Kirjayhtymä, 1992).
Du Noyer, Paul: Conversations With McCartney, 352 sivua. (Hodder & Stoughton, 2015).
Harry, Bill: The Paul McCartney Encyclopedia, 935 sivua. (Virgin, 2002).
Lewisohn, Mark (toim.): Wingspan – Paul McCartney’s Band On The Run, 175 sivua. (Little, Brown, 2002).
McCartney, Paul & Miles, Barry (Minna Maijala, kääntäjä): Eilinen, 688 sivua. (Jalava, 2002).
McCartney, Paul & Gambaccini, Paul: Paul McCartney In His Own Words, 111 sivua. (Omnibus Press, 1976).
McCartney, Paul & Wings: Venus And Mars -boksi. 2CD+DVD, jossa mukana 128-sivuinen kirja. (Capitol, 2014)
McCartney, Paul & Wings: Wingspan  Hits And History. 2CD sisältää 22-sivuisen liitevihkon. (MPL, EMI, 2001)
Sounes, Howard (Sami Heino, kääntäjä): Paul McCartney, 655 sivua. (Otava, 2011).

Katso DVD/Blu-ray
McCartney, Paul & Wings: Rockshow, 139 min. (MPL, 2013). Sisältää myös 34-sivuisen liitevihkon.
McCartney, Paul (Donald Alistair, ohjaaja): Wingspan – An Intimate Portrait, 120 min. (Capitol Records, 2001).

Paul McCartney kotisivu

Tuomas Pelttari

Wings: Venus And Mars (1975).

Wings: Venus And Mars (1975).