Beck • Vuodet 1993–2026
Golden Feelings • Stereopathetic Soulmanure • Mellow Gold • One Foot In The Grave • Odelay • Mutations • Midnite Vultures • Sea Change • Guero • The Information • Modern Guilt • Morning Phase • Colors • Hyperspace • Ride Lonesome

Musiikkia esille kirjastossa
• Beck: Sea Change | Geffen 2002

Kun Beckin Ride Lonesome ilmestyi syyskuussa 2026, edellisestä levystä Hyperspacesta oli kulunut seitsemän vuotta. Se ei ole liian pitkä aika. Kun on tehnyt viisitoista studioalbumia, on syytäkin välttää väkinäistä tehtailua.

Ride Lonesome on läheistä sukua Sea Changelle (2002) ja Morning Phaselle (2014) eli edustaa Beckin hiljaisinta, henkilökohtaisinta ja lämpimintä tuotantoa. Jonkinlaisena vastapainona kauneudelle ja tunnelmallisuudelle toimii Beck itse: hän on ollut aina hyvin hillitty ja pokerinaamainen laulaja, joka jättää suuret tunteet kuplimaan pinnan alle. Se luo etäistä tunnelmaa.

Nimiraita albumilta Ride Lonesome
2026

Ride Lonesome tuo mieleen myös sen, millaisen musiikillisen matkan Beck Hansen on tehnyt reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Mutkia ja paluita on riittänyt, suoraa tietä harvemmin.

Americanasta, folkista ja hip-hopista kiinnostunut Beck Hansen (Bek David Campbell, s. 1970) löysi lauluntekijänäänensä 1990-luvun alussa muutettuaan Los Angelesista New Yorkiin ja inspiroiduttuaan itärannikon antifolk-skenestä, joka pyrki riisumaan folkin kliseistä.

Palattuaan Los Angelesiin hän teki ensimmäisen albuminsa, kasetin nimeltä Golden Feelings (1993). Levy-yhtiöt kiinnostuivat hänestä nopeasti. Kakkosalbumi Stereopathetic Soulmanuren (1994) ilmestyessä Beck oli jo sainattu David Geffenin perustamalle DCG:lle.

Rowboat • albumilta Stereopathetic Soulmanure
1994

Beckin läpimurto sijoittuu vuoteen 1993 ja singleen ’Loser’, josta tehtiin hänen kolmannen albuminsa Mellow Goldin (1994) avausraita. Beckin ironisen nokkelat lyriikat ja tyyli yhdistellä erilaisia vaikutteita hip-hopista countryyn, bluesista psykedeliaan ja folkista rockiin resonoi ysärin alun hengessä niin, että Mellow Gold myi Yhdysvalloissa platinaa. 

Loser • albumilta Mellow Gold
1994

Useissa studioissa useiden eri tuottajien (mm. The Dust Brothersin) kanssa tehty vahvasti hip-hop-vaikutteinen ja samplepitoinen Odelay (1996) oli tuplaplatinalevy eli vielä Mellow Goldiakin suurempi menestys. Se oli suuren yleisön silmissä Beckin toinen mutta oikeasti hänen neljäs albuminsa. Varhaisimmat julkaisut olivat jääneet pienen piirin iloksi.

Devil’s Haircut • albumilta Odelay
1996

Mutations (1998) osoitti, että menestysreseptin löytymisen jälkeenkin Beckillä riitti seikkailunhalua. Levyn tuotti Nigel Godrich, joka oli saanut arvostusta Radioheadin Ok Computerin (1997) tuottajana. Akustisten instrumenttien ja Moog-syntetisaattoreiden värittämä Mutations ei ollut leikkisä ja nenäkäs Beckin aiemman tuotannon tapaan. Artistikuvaa rohkeasti uudistanut levy teki suuren vaikutuksen kriitikoihin ja myi hyvin, joskaan ei läheskään yhtä hyvin kuin Mellow Gold tai Odelay.

Tropicalia • albumilta Mutations
1998

1990-luvun viimeiseksi albumiksi jäi Midnite Vultures (1999), joka jakoi mielipiteitä ja sukeutui yhdeksi omista Beck-suosikeistani. Funkia, soulia, hip-hop-biittejä ja hyppysellisen takametsien americanaa yhdistelevä bilelevy oli valloittava Prince-pastissi ja yllättävän yhtenäinen albumikokonaisuus, jolla Beck teki jälleen yhteistyötä The Dust Brothersin kanssa. 

Sexx Laws (Version 2) • albumilta Midnite Vultures
1999

Valloittava ja yhtenäinen oli myös Sea Change (2002), mutta tyystin eri tavalla. Beck hakeutui taas Nigel Godrichin tuotettavaksi. Akustisen soiton ja pohdiskelevien lyriikoiden varaan rakennettu Sea Change oli hänen siihen mennessä vilpittömin ja vakavin julkaisunsa.

The Golden Age • albumilta Sea Change
2002

Sea Changen tehtyään Beck tuntui antaneen itsestään kaiken uuden ja yllättävän. Hän alkoi varioida ideoita, joita hän oli käyttänyt aiemmilla albumeillaan. Taas vaihteeksi The Dust Brothers -tuottajaparin kanssa tehty Guero (2005) oli osittainen paluu Mutationsia edeltäneeseen aikaan.

E-Pro • albumilta Guero
2005

Sen jälkeen Beck kilautti tietenkin Nigel Godrichille ja teki tämän kanssa The Informationin (2006), joka odotusten vastaisesti ei sisältänytkään riisuttua musiikkia vaan hip-hop-vaikutteita. The Information oli vaikea kymmenes albumi, jota Beck ja Godrich tekivät pitkään, pari kertaa alusta aloittaen.

Elevator Music • albumilta The Information
2006

Modern Guilt • albumilta Modern Guilt
2008

Huhut Beckin uusiutumiskyvyttömyydestä osoittautuivat liioitelluiksi. Modern Guilt (2008) toi tuttuun Beck-musiikkiin uutta soundia tuottaja Danger Mousen kautta. Kaksikkoa yhdistivät obskuurit vanhat rocklevyt, ja Modern Guiltin joissain biiseissä onkin vanhan psykedeliarockin kaikuja, joskin biisit ovat kompakteja ja napakoita ja sen saman etäännyttävän savuverhon takana kuin muutkin Beckin julkaisut.

Heart is a Drum • albumilta Morning Phase
2014

Morning Phase (2014), Beckin ensimmäinen albumi Capitolille, oli Sea Changen sisarteos. Akustisilla instrumenteilla ja lohdullisella melankolialla täytetty Morning Phase tuntuu sisarustaan kypsemmältä ja yhdeltä Beckin onnistuneimmista levykokonaisuuksista.

Colors • albumilta Colors
2017

Askel Morning Phasesta Greg Kurstinin tuottamaan Colorsiin (2017) oli samanlainen tunnelmaloikka kuin siirtymä Mutationsista Midnite Vulturesiin. Colors oli tanssittava ja pirteä rockpoplevy, jonka biisit olivat tarkasti viimeisteltyjä, mutta siitä puuttui Vulturesin älytön hulluttelu.

Dark Places • albumilta Hyperspace
2019

Hyperspacella (2019) Beck meni studioon Pharrell Williamsin kanssa, ja lopputuloksena oli kaikkea muuta kuin Colorsin kaltainen albumi. Hidastempoisella ja studiontuoksuisessa Hyperspacella synteettiset muovisoundit ovat suuressa roolissa, mutta niin ovat myös akustiset kitarat. Kummallinen yhdistelmä kerrassaan.

Run Away • albumilta Ride Lonesome
2026

Vuonna 1959 ensi-iltaan tulleen lännenfilmin nimikaima Ride Lonesome on enemmän ja vähemmän tyylipuhdas country folk -albumi – jos Ryan Adams olisi tehnyt sen, sitä varmaan sanottaisiin alt.country-levyksi. Melodisesti kauneimmillaan se on ensimmäiseksi sijoitetussa nimibiisissä ja kahdessa viimeisessä laulussa ’If You Don’t Know What Love Is’ ja ’Beyond the Light’. 

In the Night • albumilta Ride Lonesome
2026

Singleinä julkaistiin ’Ride Lonesomen’ lisäksi levyn hienoja orkestrointeja esittelevä mutta muuten monotoninen ’In the Night’ sekä unisen utuinen ’Disappearing Act’. 

Disappearing Act • albumilta Ride Lonesome
2026

Ride Lonesome on vahva albumi pitkän linjan artistilta, joka tuntui pelanneen parhaat korttinsa jo moneen kertaan. Toivottavasti kuulemme Beckistä taas sitten, kun hänellä on jotakin annettavaa. Olkoon se vaikka 2030-luvulla.

Ari Väntänen www.arivantanen.com

Beck kotisivu

💿
Beck
Finna.fi

Golden Feelings | Sonic Enemy 1993
Stereopathetic Soulmanure  Flipside 1994
Mellow Gold  DGC Records 1994
One Foot In The Grave  K Records 1994 • Expanded Edition 2009
Odelay  DGC Records 1996 • 2CD Deluxe Edition 2008
Mutations  DGC Records 1998
Midnite Vultures  DGC Records 1999

Sea Change Geffen Records 2002
Guero  Interscope Records 2005
Guerolito • remix album | Interscope Records 2005/2006
The Information Interscope Records 2006
Modern Guilt  DGC Records 2008

Morning Phase  Capitol Records 2014
Colors  Capitol Records 2017
Hyperspace Capitol Records 2019

Everybody’s Gotta Learn Sometime Capitol / BH Music 2026
Ride Lonesome Capitol Records 2026

🎼🎵
Nuottialbumit
Beck
Finna.fi

Mellow Gold
Mutations
Midnite Vultures
Sea Change
Guero

📚
Lue lisää Beckistä • Read more about Beck
Finna.fi

The Last Temptation of Beck – The Untold Story of a Pop Messiah Josephine Riesman, 336 sivua | Atria Books 2026
Beck – Every Album, Every Song [On Track…] Arthur Lizie, 160 sivua | Sonicbond Publishing 2023
Beck – Beautiful Monstrosity  Julian Palacios, 235 sivua | Boxtree 2000

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Al Stewart – tarinankerrontaa huipputuotannolla • Year Of The Cat [1976]
John Lennon 1940–1980 • Tunnustuksia ja idealismia • Imagine [1971]
Johnny Marr – kitarasankari kotoisissa puitteissa • Call The Comet [2018]
Lenny Kravitz – soundi jalostuu valmiiksi • Mama Said [1991]
Lloyd Cole And The Commotions – debyyttialbumin herkkyys teki vaikutuksen • Rattlesnakes [1984]
Lucinda Williams – lauluja kaipuusta • Stories From A Rock N Roll Heart [2023]
Neil Young – elokuvaton soundtrack • After The Gold Rush [1970]
Nick Cave & The Bad Seeds – pimeä tie kohti valoa • Skeleton Tree [2016]
Nick Drake 1948–1974 • Lauluja suljettujen ovien takaa • Five Leaves Left [1969] • Bryter Layter [1970] • Pink Moon [1972]

R.E.M. – huipulla on hiljaista • Automatic For The People [1992]
The Black Crowes – sukellus syvään päähän • Warpaint [2008]
The Cure löysi kadonneen maailman • Songs Of A Lost World [2024]
The Replacements – bändi lunastaa taivaspaikkansa • Let It Be [1984]
The Smiths – viattomuuden lopun lauluja • The Smiths [1984]
The Stone Roses loi uutta ja ajatonta • The Stone Roses [1989]
The The – politiikkaa ja henkilökohtaisuuksia • Mind Bomb [1989]
Tom Petty 1950–2017 • Suuren lauluntekijän muistolle • Tom Petty And The Heartbreakers: Damn The Torpedoes [1979]
Tracy Chapman – altavastaajien ääni • Tracy Chapman [1988]
U2 – aitoa parempi levy • Achtung Baby [1991]
Wilco – minimalistinen ja sydämellinen mestariteos • Yankee Hotel Foxtrot [2001 • 2002]