Soundgarden: Badmotorfinger – visio kirkastuu

Badmotorfinger | A&M 1991

Soundgarden: Badmotorfinger (1991).Jos pitäisi määrittää päivä, jona rockmusiikki astui 1990-luvulle, valitsisin syyskuun 24. päivän vuonna 1991. Silloin Yhdysvalloissa ilmestyi kolme olennaista albumia: Red Hot Chili Peppersin Blood Sugar Sex Magik, Nirvanan Nevermind ja Soundgardenin Badmotorfinger.

Vaikka kaikki nuo bändit tekivät musiikkia vuosikymmeniä vanhoista aineksista, ero pröystäilevään 1980-lukuun oli harvinaisen selvä. Kun menneen ajan hallitsija Guns N’ Roses kutsui Soundgardenin lämmittelijäkseen Use Your Illusion -levyjensä kiertueelle, se ei välttämättä ymmärtänyt, että maailma halusi vaihtaa nahkahousut flanellipaitaan musiikillisella, visuaalisella ja ideologisella tasolla.

Rusty Cage.

Vuonna 1984 Seattlessa perustettu Soundgarden oli julkaissut ensimmäiset singlensä Sub Pop -merkillä kahdeksankymmentäluvun loppupuolella. SST Recordsin julkaisema debyyttialbumi Ultramega OK (1988) ei myynyt ihmeemmin, mutta toi Soundgardenin ensimmäistä kertaa Eurooppaan. Levy oli myös ehdokkaana Grammyn saajaksi metallikategoriassa, mikä oli ensimmäinen merkki siitä, että alakulttuuriväen fanittama yhtye saattaisi vielä nousta laajaan suosioon. Toinen pitkäsoitto Louder Than Love oli Soundgardenin ja Seattle-skenen ensimmäinen julkaisu isolle levy-yhtiölle, A&M Recordsille. Suosio kasvoi, mutta suuresta läpimurrosta ei voinut vielä puhua. Levy nousi Billboardin listalla sijalle 108.

Kohtalokkaana syyskuun 1991 päivänä ilmestynyt kolmas albumi Badmotorfinger oli harppaus eteenpäin. Maailma oli valmis avautumaan Seattlen bändeille, ja Badmotorfinger nousi nipin napin Billboardin 40 myydyimmän albumin joukkoon. Kun Nirvanan Nevermind oli ensin tehnyt Seattlesta rockin Mekan, Badmotorfingeriä myytiin pelkästään Amerikassa kaksi miljoonaa kappaletta.

Badmotorfinger oli Louder Than Lovea selkeämmäksi kirjoitettu ja sovitettu levy, jolla raskaan psykedeelisen rockin elementit olivat löytäneet tasapainon. Bändin oman historiankirjoituksen mukaan siihen vaikutti eniten klassisen kokoonpanon löytyminen. Soundgarden laulaja Chris Cornell (1964–2017), kitaristi Kim Thayil (s. 1960) ja rumpali Matt Cameron (s. 1962) kertoivat Rolling Stonen haastattelussa vuonna 1992, että bändiin viimeisenä liittynyt basisti Ben Shepherd (s. 1968) oli luovuudeltaan ja biisintekotaidoiltaan mestari, joka määritteli Soundgardenin uudelleen.

Outshined.

Louder Than Lovenkin tuottaneen Terry Daten kanssa tehty Badmotorfinger äänitettiin Kaliforniassa ja Washingtonissa keväällä 1991. Siihen nähden, miten vahvoja elementtejä musiikki sisältää (Cornellin voimakas ääni, Thayilin väkevät kitarat, Cameronin ja Shepherdin rytmiset ratkaisut) ne ovat hämmästyttävän hyvin balanssissa toisiinsa nähden. Daten tuotanto ja mietityt sovitukset saavat bändin soimaan kiivaana ja elävänä. Muotisanan ”grunge” alla julkaistiin 1990-luvun alkupuolella paljon ja vaihtelevanlaatuista musiikkia, ja kiihkeä ja synkeä Badmotorfinger on ehdottomasti sarjan viiltävintä kärkeä.

Biisijärjestys on etupainotteinen. Levyn singlebiisit ’Rusty Cage’, ’Outshined’ ja ’Jesus Christ Pose’ on pakattu alkupäähän niin, että välissä on vain Cornellin vokaalibravuuri ’Slaves & Bulldozers’ (jossa Thayil soittaa kitaraa puhaltamalla sen mikrofoneihin). Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö levyn loppupuolelta löytyisi vahvaa tavaraa. Esimerkiksi vuonna 1990 Sub Pop -singlenä julkaistun, rankalla fonisoololla viimeistelty ’Room A Thousand Years Widen’ uusi versio sekä lintuperspektiivistä todellisuutta tarkasteleva ’Searching With My Good Eye Closed’ ovat erinomaisia biisejä. Matt Cameronin säveltämä ’Drawing Flies’ ei ole levyn vahvin biisi, mutta hillittömin kyllä, ja sillä Soundgarden tuntuu poikkeuksellisesti hymyilevän. Päätösraita ’New Damagen’ kitararaidat suorastaan alleviivaavat kitaristin Black Sabbath -pakkomielteitä.

Jesus Christ Pose.

”Grungebändeillä” ei oikeasti ollut liiemmin musiikillista yhteistä, mutta tietty totinen tunnetila kyllä yhdisti Seattlen rockia. Kaupungin neljästä suuresta bändistä (Pearl Jam, Nirvana, Alice In Chains, Soundgarden) jokaisella oli tunnistettava ääni. Seattle-soundin popularisoineista bändeistä Soundgarden oli raskain ja jyräävin. Alkuaikoina Led Zeppelinin ja Black Sabbathin vaikutus paistoi Soundgardenista turhan kirkkaasti, mutta 1990-luvulla se valoi klassikkorockin päälle oman tunnistettavan, perinnetietoisen soundinsa.

Soundgarden teki lopullisen läpimurtonsa seuraavalla levyllään Superunknown (1994), joka ilmestyi Yhdysvalloissa suoraan listaykköseksi. Tehtyään vielä lähes yhtä suositun Down On The Upsiden (1996) kiertueiden uuvuttama bändi hajosi vuonna 1997. Bändi teki paluun vuonna 2012 King Animal -albumilla, joka jäi sen viimeiseksi uutta materiaalia sisältäneeksi julkaisuksi. Toukokuussa 2017 Cornell löydettiin hirttäytyneenä hotellihuoneestaan Detroitissa.

Myöhempinä vuosina Thayil on soittanut MC5-legenda Wayne Kramerin kanssa ja Cameron Pearl Jamissa ja Nighttime Boogie Association -kokoonpanossa. Shepherdin tuorein levytys on Brandi Carlilen single ’A Rooster Says’ (2020), jolla on Soundgardenin biisejä ja jolla esiintyvät myös Thayil ja Cameron. Corbin Reiffin teos Total Fucking Godhead, joka vuonna 2021 suomennettiin Elämäksi, on ensimmäinen kirjallinen katsaus Chris Cornellin vaiheisiin.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Soundgarden | kotisivu
Soundgarden | Facebook
Soundgarden | Instagram
Soundgarden | Twitter

Varaa Soundgardenin klassikko Badmotorfinger kirjastosta.
Varaa Soundgardenin klassikko Badmotorfinger kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt
Soundgarden | Finna.fi

1980-luku

Screaming Life • EP | Sub Pop 1987
Fopp • EP | Sub Pop 1988
Ultramega OK | SST Records 1988
Louder Than Love | A&M Records 1989

1990-luku

Badmotorfinger | A&M Records 1991
Superunknown | A&M Records 1994
Down On The Upside | A&M Records 1996

2010-luku

King Animal | Soundgarden Recordings/Universal Republic Records/Loma Vista 2012

Levyhyllyt
Chris Cornell | Finna.fi

1990-luku

Euphoria Morning | A&M Records 1999

2000–2009

Carry On | Interscope Records/Suretone 2007
Scream | Mosley Music Group/Interscope Records 2008

2010-luku

Songbook • live| UMe 2011
Higher Truth | UMe/Universal Music Group International 2015

2020-luku

No One Sings Like You Anymore | UMe/Universal Music Group 2020

Levyhyllyt
Audioslave | Finna.fi

[Chris Cornell • Brad Wilk • Tim Commerford • Tom Morello]

Audioslave | Epic 2002
Out Of Exile | Epic 2005
Revelations | Epic 2006

Temple Of The Dog | Finna.fi

[Chris Cornell • Matt Cameron • Jeff Ament • Stone Gossard • Mike McCready • Eddie Vedder]

Temple Of The Dog | A&M Records 1991

Kokoelmat
Chris Cornell | Finna.fi

Chris Cornell • 2LP •CD • 4CD + 50-sivuinen liite | UMe 2018
Soolouran poimintojen lisäksi mukana Soundgardenin, Temple Of The Dogin ja Audioslaven tuotantoa.

Alice In Chains: Rainier Fog – sumusta selviytyneet
Auf der Maur: Auf der Maur – Melissan ensimmäinen sooloalbumi
Black Sabbath: Black Sabbath & 13 – alun loppu ja lopun alku
Duff McKagan – luoteisen maan punkkari
Guns N’ Roses: Appetite For Destruction – hard rockin kunnianpalautus
Hole: Celebrity Skin – kun irvistys kietoutuu hymyyn
Iron Maiden: Powerslave – epiikkaa ja elinvoimaa egyptiläisittäin
Jane’s Addiction: Ritual De Lo Habitual – toisinajattelijoiden taidemanifesti
Kurt Cobain: Montage Of Heck – himmeä pala taivasta
Mad Season: Above – suuri sisäinen kamppailu
Mark Lanegan: Whiskey For The Holy Ghost – Seattlen surujuhlan soundtrack
Nine Inch Nails: Pretty Hate Machine – loikka lähitulevaisuuteen
Oranssi Pazuzu: Mestarin kynsi – alitajunnan oudot luonnonlait
Pearl Jam: Ten – grungen elävä klassikko
Santa Lucia: Arktista hysteriaa – uranuurtaja aikaansa edellä
Smack On You – avain kulttisuosioon
The Doors: The Doors – vallankumouksen lähtölaukaus

Lue lisää Chris Cornellista ja Soundgardenista | Finna.fi

Chris Cornell – elämä Corbin Reiff & kääntäjä Kirsi Luoma, 415 sivua | Like 2021

Corbin Reiffin kirjoittama elämäkertateos Chris Cornell – elämä julkaistiin suomen kielellä loppukesästä 2021, kääntäjänä Kirsi Luoma. Kuva: Like
Corbin Reiffin kirjoittama elämäkertateos Chris Cornell – elämä julkaistiin suomen kielellä loppukesästä 2021, kääntäjänä Kirsi Luoma. Kuva: Like

Read more about Chris Cornell and Soundgarden | Finna.fi

Total F*cking Godhead – The Biography Of Chris Cornell Corbin Reiff, 369 pages | Post Hill Press 2020

Soundgarden: Badmotorfinger (1991).
Soundgarden: Badmotorfinger (1991)
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.

Joonas Holmén + The Lossy Codecs: Sterner Stuff – indie rockin suomalaista kärkeä

Sterner Stuff | Fuu Recs 2018

Joonas Holmén + The Lossy Codeca: Sterne rStuff (2018).Rockmuusikko Joonas Holmén on julkaissut uuden levyn marraskuussa 2018. Pitkään työn alla ollut Sterner Stuff tuli ulos Holménin omalla levymerkillä Fuu Recs.

Holmén toteuttaa musiikillista visiotaan itsenäisesti. Sterner Stuff on toteutukseltaan bändialbumi, mutta sillä on vahva sooloalbumin ulottuvuus. Neljä vuotta edellisen Codecs-levyn jälkeen Holménin kunnianhimoinen indie rock kulkee yhä vakuuttavammin. Sterner Stuff nousee yhdeksi vuoden 2018 parhaista rocklevyistä.

Albumin ensimmäisenä singlelohkaisuna tuli ulos ’Launching Down On Tracks’.

Levyhyllyt jututti Holménia joulukuussa 2018

Sterner Stuff ilmestyi viime marraskuussa, onnittelut! Millaisia vaiheita julkaisemisessa oli?

Joonas Holmén: – Julkaiseminen oli varsin pitkä prosessi. Ensin otin yhteyttä eri levy-yhtiöihin, niin pieniin kuin isoihin. Kiinnostusta ei kuitenkaan lopulta tuntunut löytyvän tarpeeksi, joten päätin lopulta tosiaan perustaa oman levy-yhtiöni ja toteuttaa julkaisun itse. Tämä tarkoitti sitä, että minun täytyi tutustua moneen uuteen asiaan aina byrokratiasta levyn julkaisemiseen liittyen, kansien painatukseen ja yhteistyöhön jakelijan kanssa.

Jaan mielessäni levyn olemassaolon kahteen selkeään vaiheeseen: Sen tekemiseen, eli taiteelliseen työhön ja julkaisemiseen liittyvään työhön. Kummatkin prosessit veivät varsin kauan aikaa ja vaikka aluksi olin varsin vastahakoinen uppoutumaan tuohon jälkimmäiseen, tuntuu tällä hetkeltä ihan hyvältä, että se tuli tehtyä. Levyjen julkaisemassa itse on paljon hyviä puolia. Silloin kontrolli pysyy itsellä ja jos ei tule puskettua levyä eteenpäin tarpeeksi, ei ainakaan voi syyttää ketään muuta kuin itseään.

Joonas Holmén.

Joonas Holmén.

Millainen historia sinulla on yhtyeesi The Lossy Codecsin kanssa? Millaista musiikinteko on ollut aiemman bändisi Das Claudiuksen jälkeen?

Das Claudiuksessakin olin bändin ainoa biisintekijä, mutta kyllä tämä sooloartistina musiikin tekeminen on ollut vielä solidaarisempaa hommaa. Codecshan on kokoelma ystäviäni, jotka ovat ammattimuusikoita. Aloitimme Das Claudiuksen kanssa soittamisen varhaisteini-iässä, jo silloin kuin kukaan ei oikeastaan osannut soittaa yhtään mitään. Soittomme muovautuikin satojen, ellei tuhansien treenikertojen myötä ja siinä oli toki puolensa. Yhteishenkemme oli ainakin bändin parhaimpina hetkinä varsin hyvä ja kyllähän se kuului soitosta.

Toisaalta bändin sisäinen dynamiikka saattoi olla tulehtunuttakin ja bändin muut jäsenet eivät yleensä olleet yhtä innoissaan musiikin tekemisestä kuin minä. Nyt kun soitan Codecsin kanssa, saan yleensä luottaa siihen, että homma hoituu. Kaikki jäsenet ovat taitavia soittajia ja treenikertoja ennen keikkoja ei tarvita kovin montaa. Pystyn siis keskittymään omaan juttuuni, mikä on mukavaa, mutta tietynlaista ”bändifiilistä” siitä toki puuttuu.

Toisaalta omalla tavallaan musiikin säveltäminen ei ole muuttunut oikeastaan ollenkaan. Yhä edelleen sävellän kappaleet yksinäni ja koska Sterner Stuff -levyllä Das Claudiuksen rumpali Matti Muhos soitti rummut, toteutui sovitusprosessikin entiseen tapaan. Eli sävelsin ja soitin kaikki muut instrumentit paitsi rummut, johon minulla oli kyllä ideoita, joita sitten Matin kanssa hioimme ja joihin hän toi oman tyylinsä ja soittotatsinsa mukaan. Ensimmäisellä soololevylläni kun soitin rummutkin itse, oli meno siinä suhteessa vähän erilaisempaa Das Claudiukseen verrattuna.

Millainen livekokoonpano The Lossy Codecs on?

Kun kokoaa bändinsä paljon keikkoja tekevistä ammattimuusikoista, on ollut tarpeen varata monta vaihtoehtoa. Bändiimme kuuluu itseni (laulu ja kitara) lisäksi synisti-kitaristi-taustalaulaja Walter Metsärinne, kaksi vaihtelevaa rumpalia (Taneli Korpinen ja Matti Muhos) sekä kolme basistia (Antti Samuelsson, Jussi Karhujoki ja Jonatan Snapir).

Joonas Holmén + The Lossy Codecs: Antti Samuelsson (vas.), Taneli Korpinen, Joonas Holmén ja Walter Metsärinne. TVO, 17.5.2018. Kuva: Tuomas Pelttari.

Joonas Holmén + The Lossy Codecs: Antti Samuelsson (vas.), Taneli Korpinen, Joonas Holmén ja Walter Metsärinne. TVO, 17.5.2018. Kuva: Tuomas Pelttari.

Sterner Stuff on melodinen ja monitasoinen kooste dynaamisia rockvetoja. Voiko levyltä kuulla esikuviasi?

Kyllä voi, ainakin omasta mielestäni. Monissa kappaleissa minulla oli jopa mielessä joku tietty artisti tai kappale, josta imin vaikutteita. Esimerkiksi Acid-kappaleen sävelsin aikoinaan jo teini- iässä, kun Smashing Pumpkins -faniuteni oli korkeimmillaan. Siksi nämä vaikutteet ovat aika selkeästi kuultavissa. Toisaalta vähän uudemmatkin bändisuosikkini ovat mukana, esimerkiksi surumielisen rehellinen My Fellow Men on ottanut paljon vaikutteita niin Red House Paintersiltä kuin Pedro The Lionilta. Yllättävän monet ovat tuntuneet kuulevan vaikutteita myös Mew’lta, mikä on yksi vanhimmista suosikeistani. En itse näe näitä vaikutteita tällä levyllä niin paljon, vaikka toki esim. Come Of Agen kulmikkaista groovavista kitarariffeistä tulee Bo Madsenin soitto mieleen.

Toisaalta monet ovat kuulleet vaikutteita artisteista, mitä en oikeastaan kuuntele. Esimerkiksi Red Hot Chili Peppers, The Pixies ja Butthole Surfers on mainittu. Tämän lisäksi usein musiikkiani on verrattu …And You Will Know Us By The Trail Of Dead -bändiin, jota en ollut kuunnellut ennen näitä vertailuja ollenkaan. Kun vertaus toistui ja toistui, niin tietysti kuuntelin ja kyllähän kyseisessä bändissä jonkin verran samaa onkin! Minulle oli varsin tärkeää Sterner Stuff -levyllä juuri tuo kappaleiden monitasoisuus. Halusin että siinä on paljon erilaisia tunnelmia, niin musiikillisesti kuin sanoituksellisesti.

Levyn tekstit tuntuvat tunnukstuksilta. Mikä sinua inspiroi?

Tällä levyllä tekstit olivat ehkä itsellenikin poikkeuksellisen omakohtaisia. Aikaisemmin olen yrittänyt enemmän eläytyä kuvitteellisiin tilanteisiin ja tunnelmiin. Uudemmilla, Sterner Stuffin jälkeen sävelletyillä kappaleilla, taas olen kyllä pysynyt omakohtaisuudessa kiinni, mutta vienyt ilmaisuani hieman abstraktimmalle ja runollisemmalle tasolle.

Dinosaur Jr:in kitaristilaulaja J Mascis sanoi joskus jossain haastattelussa jotain vastaavaa kuin ”Kappaleeni ovat surullisia, sillä sävellän niitä yksin kotonani kun olen alakuloinen. Silloin kun olen iloinen, en ole kotona kitara kädessäni, vaan ulkona ystävieni kanssa.” Pystyn eläytymään tähän aika vahvasti. Olen ehkä vähän poikkeuksellisenkin paljon eksistentiaalisesta ahdingosta kärsivä ihminen ja puran yleensä tällaiset ajatukseni kappaleisiini. Olen myös kristitty, mutta en oikein osaa eläytyä kristilliseen musiikkiin, sillä se ei ole omissa silmissäni kovin moniulotteista, vaan pyrkii keskittymään positiivisuuteen. Koen suorastaan tehtäväkseni tehdä musiikkia, jossa kristillinen identiteettini tulee luonnollisen oloisesti esiin ja pääsen näyttämään, että synkistellä mekin osaamme.

Eläydyn muidenkin taiteilijoiden musiikkiin parhaiten silloin, kun heidän oma maailmankuvansa ja ajatuksensa heijastuvat selkeästi ja rehellisesti sanoituksista läpi. Mitä muuta runoudelta ja tarinoilta voikaan toivoa, kuin että näkee maailman edes hetkellisesti toisen henkilön silmin ja toisesta näkökulmasta? Toki on olemassa juuri täysin tarinallista ja fiktiivistä musiikkia, eikä siinä ole mitään vikaa. Itse vaan eläydyn sanoituksiin parhaiten kun ne ovat omakohtaisia, ja koen kyllä myös kuulevani laulajan tuskan tai ilon silloin paremmin, kun lauletaan ”kokemuksen syvällä rintaäänellä”.

Sterner Stuffin toisena videoraitana julkaistiin ’Acid’. Videon ohjaus: Jonathan Guillaume.

Olet kiinnostunut syntetisaattoreista ja peleistä. Huokuuko Sterner Stuffin kannesta pelimaailman estetiikkaa?

Keskustelimme kansien tekijän Ella Kiviniemen kanssa niitä suunnitellessamme CGA– eli Color Graphics Adapter -grafiikoista, joita oli 80-luvun peleissä. Kyseistä väripalettia käyttävät pelit näyttivät räikeydessään mielestäni varsin siisteiltä ja niinpä päätimme hyödyntää niitä levyn kannessa. Tumman sininen ja punainen oli dramaattisen tyylikäs vaihtoehto, joten menimme sillä, emmekä esimerkiksi pinkki ja vaaleansininen -kombinaatiolla, vaikka se oli muistaakseni yleisin. Se olisi ehkä ollut vain ja ainoastaan räikeä, eikä kovin tyylikäs.

Olet kuvaillut muusikon elämää yksinäiseksi. Onko uusi levy muuttanut sinua?

Varmaan muusikon elämä olisi vähemmän yksinäistä, jos tekisi sitä jossain bändissä tai ryhmässä. Omalla kohdallani kaikki on oikeastaan vaan ajautunut siihen, että suurin osa työstä tulee tehtyä yksin. Enkä puhu pelkästään omasta musiikistani, vaan kun esimerkiksi miksaan muiden musiikkia, niin se on tietenkin keskimäärin aika yksinään tehtävää puuhaa. Musiikkia tehdessä on myös helppo unohtaa muu maailma ja syventyä useaksi tunniksikin vaan omaan tekemiseen. Se on omalla tavallaan hienoa, mutta joo, myös yksinäistä.

En sanoisi, että Sterner Stuff on mitenkään muuttanut minua. Oikeastaan sanoisin ennemmin, että levyni heijastavat omaa persoonaani aina tietyllä hetkellä. Kun minä muutun, levyni muuttuvat. Siinä mielessä Sterner Stuff tosin on muuttanut minua, että olen oppinut sen tekemisen myötä paljon uutta.

Olet säveltänyt ja tuottanut Sterner Stuffin itse. Mitä tavoittelet tuottajana?

Tuotannolliset ideat ovat se tekijä, joka saa minut innostumaan uuden levyn tekemisestä. Kappaleiden säveltäminen on minulle omalla tavalla kuin päiväkirjan kirjoittamista, mutta kun keksin jonkin yhteisen tekijän, josta pystyn ammentamaan jonkin äänitteen tuotannollisen meiningin, innostun ja haluan päästä studiohommiin.

Tähtään tuotannollisesti maksimaaliseen persoonallisuuteen. Tykkään ideoista, joissa jokin äänikuvallinen aspekti viedään äärimmäisyyteen, mutta toisaalta minusta on tärkeää, että levyn ”musiikillinen informaatio” säilyy selkeästi erotettavissa olevana. Tasapainottelen siis näiden kahden ideaalin välillä. Yleensä levyn äänikuvallinen identiteetti lähtee mielessäni liikkeelle sen rumpusaundeista, sillä ne kattavat keskimäärin koko levyn yleissaundista ison osan. Esimerkiksi Sunshine And Someone To Hold -levylläni rummut äänitettiin varsin lofisti, vain kolmella mikrofonilla ja se olikin yksi levyn värittävimmistä tekijöistä. Sterner Stuffilla rummut äänitettiin hifimmin ja soitto oli Matti Muhoksen mukanaolon myötä hienovaraisempaa, joten kaikki muu mukautui siihen.

Miten kuvailisit musiikillista missiotasi?

Haluan tehdä itseni näköistä musiikkia, omilla ehdoillani. Haluan kertoa musiikillani ajatuksistani, siitä mitä itse pidän arvokkaana ja mitä ajattelen niin sanotusti ”tästä kaikesta”. Pyrin tekemään koskettavaa, tehokasta ja mielenkiintoista musiikkia, jossa pääsen kokeilemaan uusia ideoita. Toivon että mahdollisimman moni kuulisi musiikkiani ja saisi siitä mahdollisesti lisäarvoa omaan olemiseensa. Tavoitteeni on saada elantoni omaa musiikkia tekemällä.

Millaista musiikkia teet seuraavaksi?

Tällä hetkellä ajatukseni on tehdä jälleen Matti Muhoksen kanssa uusi levy, joka on aikaisempaa ”fuzzimpi” ja biisikohtaiselta äänikuviltaan yhtenäisempi. Jotta kuuntelija ei kyllästy, luulen että sen täytyy myös olla hieman lyhyempi kuin esimerkiksi Sterner Stuff. Haluan tuoda myös laulumelodioitani selkeämmin esiin, joten aion kuluttaa laulujen tuotantoon entistä enemmän aikaa.

Toisaalta olen myös ajatellut hieman elektronisemman levyn tekemistä. Villeissä unelmissani suunnittelen myös tripla-albumin tekemistä, sillä se olisi niin ihanasti ajan hengen vastaista.

Tuomas Pelttari | toimitus ja livekuva

Joonas Holmén Kotisivu | Homepage
Joonas Holmén | Facebook
Joonas Holmén | Instagram
Joonas Holmén | YouTube
Joonas Holmén | Bandcamp
Fuu Recs | Kotisivu

Varaa Joonas Holmén -albumi Sterner Stuff ei ois kirjastosta.

Varaa Joonas Holmén -albumi Sterner Stuff kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt
Joonas Holmen & The Lossy Codecs | Finna.fi

Bound To Disappear//The Speeding Is Just For Show | 2010
Sunshine And Someone To Hold | 2014
Sterner Stuff | Fuu Recs 2018

Das Claudius

Walking In The Forest And Noticing A Corpse In The Bushes | 2006
The Star That Shines Eternally And On Its Own | 2007
Matti Lauri Ilmari Muhos EP | 2011

Joonas Holmén + The Lossy Codecs livenä

La 12.1.2019 BaariBaari – Turku Band Festival

Joonas Holmén + The Lossy Codeca: Sterne rStuff (2018).

Joonas Holmén + The Lossy Codecs: Sterner Stuff (2018).