Focus 1970-luvulla
Focus Plays Focus / In And Out Of Focus • Focus II / Moving Waves • Focus 3 • At The Rainbow • Hamburger Concerto • Mother Focus • Ship Of Memories • Focus Con Proby
Alankomaat on ollut virkeä progemaa aivan genren alkuajoista alkaen. 1960-luvun viime metreillä perustettu Focus oli ensimmäinen huomattavaa kansainvälistä suosiota saavuttanut progeyhtye Manner-Euroopasta (hopeasijalle taisi ehtiä italialainen Premiata Forneria Marconi). Laineet ylsivät myös Suomeen: Focuksen suurin hitti ’Hocus Pocus’ vuodelta 1971 soi tunnarina TV 2:n musiikkiohjelmassa Iltatähti, jota lähetettiin vuosina 1973–83. Lokakuussa 2024 sama kappale koettiin Elämäni Biisi -ohjelmassa visuaalisestikin huikeana tulkintana.
Hocus Pocus • live cover YLEn ohjelmassa Elämäni Biisi
2024
Focus syntyi kahden tahoillaan jo ansioituneen muusikon kohtaamisesta. Kitaristi Jan Akkermanin (s. 1946) liidaama amsterdamilaisyhtye The Hunters sai kotimaassaan huomiota vuoden 1966 kappaleella ’Russian Spy And I’, jossa kuuluvat vaikutteet niin flamencosta, bebopista, r&b:stä kuin taidemusiikista. Samoihin aikoihin klasarin puolelta ponnistava nuori pianisti ja huilisti Thijs van Leer (s. 1948) innostui Miles Davisista ja John Coltranesta ja ryhtyi soittamaan jazzia. Amsterdamin yliopistossa aloitetut taidehistorian opinnot saivat pian väistyä musiikin tieltä. Vuonna 1969 van Leerin oma trio basisti Martijn Dresdenin ja rumpali Hans Cleuverin kanssa keräsi suosionosoituksia sekä laulaja Ramses Shaffyn taustabändinä että omillaan. Dresden ehdotti täydentää ryhmää kitaristilla, ja hän tiesi juuri sopivan tyypin: Jan Akkermanin.
The Huntersin hajottua Akkerman oli perustanut bluesrockiin suuntautuvan Brainboxin, jota kuultiin keväällä 1969 Janis Joplinin Amsterdamin-keikan lämmittelijänä sekä Lontoon Speakeasy-klubilla. Brainbox-albumin ilmestyessä vuoden lopulla Akkerman oli jo soittanut sessiomuusikkona van Leerin trion kanssa. Focukseksi nimetty kvartetti sai alkajaisiksi viiden kuukauden pestin hippimusikaali Hairin amsterdamilaisproduktiossa, mutta se ei ollut vakava hidaste yhtyeen omalle agendalle. Heti tammikuussa 1970 Focus meni lontoolaiseen pikkustudioon levyttämään jo ennen Akkermanin mukaantuloa kirjoitettuja kappaleita esikoislevylle Focus Plays Focus (1970). Jazzsävyisen huumebiisin ’Happy Nightmare (Mescaline)’ laulaa Martijn Dresden.
Happy Nightmare (Mescaline) • debyyttialbumilta Focus Plays Focus / In And Out Of Focus
1970
Focus tunnetaan ennen kaikkea instrumentaaliprogestaan, joten ainakin siinä suhteessa laulupitoinen debyytti on kiinnostava. Lähes kymmenminuuttinen avausinstrumentaali ’Focus’ ennakoi tulevaa, mutta jää hieman raakileeksi ylipitkine kitarasooloineen. Van Leerin laulamat ’Why Dream’ ja ’Black Beauty’ voisivat käydä keskiverto Moody Bluesista, kun taas Kuubasta kertova ’Sugar Island’ on hölmönpuoleinen ilottelu. Albumin ensipainos floppasi, mutta pari kuukautta myöhemmin se julkaistiin uudelleen nimellä In And Out Of Focus ja varustettuna uudella Akkerman-sävellyksellä. Pirteästi Jethro Tull -tyyppiseen huiluriffiin nojaava ’House Of The King’ käynnisti nousun isompaan liigaan.
House Of The King • debyyttialbumin painokselta In And Out Of Focus
1971
Focus kävi hajoamisen partaalla, kun Jan Akkerman halusi eroon rytmisektiosta ja vaati rumpujen taakse Brainbox-kollegansa Pierre van der Lindenin. Pitkien neuvottelujen jälkeen Thijs van Leer suostui liittymään uuteen kokoonpanoon Akkermanin, van der Lindenin ja basisti Cyril Havermansin rinnalle. Fleetwood Macin ja John Mayall’s Bluesbreakersin kanssa työskennellyt brittituottaja Mike Vernon vaikuttui Focuksen keikasta ja lupautui tuottamaan yhtyeen seuraavan albumin. Hollantilainen originaalipainos oli yksinkertaisesti Focus II, mutta levy tunnetaan paremmin kansainvälisellä nimellään Moving Waves (1971). Kyseinen klassishenkinen pianolaulu Thijs van Leeriltä pohjautuu intialaisen Inayat Khanin runoon.
Moving Waves • toiselta Focus-albumilta Moving Waves
1971
Moving Wavesin avausraidalla ’Hocus Pocus’ hard rockin kanssa vuorottelevat parodisesti mm. jodlaus, huilusoolo, nonsense-laulu ja viheltely. Focus osoitti hauskanrohkeaa ennakkoluulottomuutta, mikä otettiin maailmalla riemumielin vastaan. Briteissä kakkossijalle ja Yhdysvalloissa kahdeksanneksi yltänyt albumi oli taiteellisena kokonaisuutena huima edistysaskel hajanaisesta debyytistä. Akkermanin pienimuotoinen ’Le Clochard’ on kaunis sävellys klassiselle kitaralle ja mellotronille muistuttaen Steve Hackettin vastaavia kappaleita, ja romanttisen ’Janiksen’ kitaristi luonnollisesti omisti edellisvuonna menehtyneelle Joplinille. Thijs van Leerin ’Focus II’ on täydellinen esimerkki yhtyeen soljuvasta melodisuudesta.
Focus II • albumilta Moving Waves
1971
LP:n kääntöpuolen täyttävä ’Eruption’ haki inspiraatiota antiikin Orfeuksen ja Eurydikeen tarusta sekä renessanssisäveltäjä Jacopo Perin oopperasta Euridice (1600). Joitakin sanattomia laulumelodioita sisältävä instrumentaalieepos sai keikoilla milloin pidemmän, milloin lyhemmän tulkinnan. Moving Wavesin menestyksen vanavedessä kokoonpanoa koeteltiin taas, kun basisti Cyril Havermans lähti soolouralle kokiessaan roolinsa yhtyeessä liian rajatuksi. Koko Focus soittaa Havermansin esikoisalbumilla Cyril (1973). Havermansin tilalle otettu Bert Ruiter oli jo seurannut yhtyeen tekemisiä lähietäisyydeltä.
Keväällä 1972 Focus keikkaili Englannissa, missä myös esiintymiset BBC:n Radio 1:ssä sekä TV-ohjelmassa The Old Grey Whistle Test kasvattivat fanikuntaa. Paikalliset musiikkilehdet olivat vahvasti tukemassa nousukiitoa: hollantilaisnelikko äänestettiin vuoden valovoimaisimmaksi tulokkaaksi niin Melody Makerin kuin New Musical Expressin lukijoiden toimesta. Voimiensa tunnossa Focus päätti tehdä uudesta albumista tuplan. Kotimaassaan ykkössijan saanut Focus 3 (1972) myi kultaa Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, sinkkulistoilla puolestaan menestyi melodisen napakka ’Sylvia’. Thijs van Leer oli säveltänyt sen vuonna 1968 Chaffy Chantant -yhtyeen laulajaa Sylvia Albertsia varten, mutta koska tämä ei pitänyt laulusta, se sai uuden elämän Focuksen instrumentaalihittinä.
Sylvia • albumilta Focus 3
1972
Focus 3 on kiistatta Focuksen huippukauden klassikkoteos, mutta sen loistoa hälventää pisimpien kappaleiden liiallinen venyttäminen. 26-minuuttisena puolitoista levynpuoliskoa vaatinut ’Anonymous II’ syntyi jamittelun pohjalta sisältäen soolospotteja jokaiselle jäsenelle. Paremman käsityksen yhtyeen dynaamisesta fuusio-osaamisesta antaa Akkermanin ja Ruiterin yhteissävellys ’Answers? Questions! Questions? Answers!’.
Answers? Questions! Questions? Answers! • albumilta Focus 3
1972
Akkermanin ja van Leerin itsenäisesti säveltämillä lyhyemmillä raidoilla kuuluu molempien laaja taidemusiikin tuntemus. ’Carnival Fuguen’ alkupuolella van Leer tyylittelee pianolla urkujen ja pikkolon hallitessa rokkaavampaa jälkipuolta. ’Focus III’ on lainaillut aineksiaan mm. Tšaikovskilta, Schubertilta ja Bernard Herrmannilta. Akkermanin ’Love Remembered’ on huilupitoisena ilmavan romanttinen, ja herkän ’Elspeth Of Nottingham’ -renessanssipastissin pääsoittimena on luuttu.
Elspeth Of Nottingham • albumilta Focus 3
1972
Ahkera konsertointi erityisesti Englannissa vei henkisen veronsa ja iski säröjä yhtyeen kahden päähahmon välille. Tulevissa levytyksissä van Leer ja Akkerman jopa soittivat omat osuutensa ilman toisen läsnäoloa. Oxfordshiressa tehdyt studionauhoitukset jäivät siltä erää hyllylle ja aikaa pelattiin livealbumilla. Lontoon Rainbow-teatterissa toukokuussa 1973 taltioitu At The Rainbow (1973) on yhden vinyylin mitassaan melko hätäinen ja yllätyksetön kavalkadi siihenastisen tuotannon avainteoksia. Kahdeksaan minuuttiin typistetty versio Moving Wavesin ’Eruptionista’ ajaa asiansa.
Eruption • livelevyltä At The Rainbow
1973
Ovi kävi jälleen kokoonpanossa, kun rumpali Pierre van der Linden halusi suunnata jazziin rockin sijaan. Tuottaja Mike Vernon löysi hänen tilalleen maanmiehensä Colin Allenin. Neljättä albumia työstettiin Lontoon Olympic Sound -studiossa kireissä tunnelmissa, mutta lopputuloksesta sitä ei kuule. Hamburger Concerto (1974) kisaa Moving Wavesin kanssa Focuksen ehjimmän mestariteoksen tittelistä. Lyhyt avausraita ’Delitae Musicae’ on Jan Akkermanin sovitus renessanssiteemasta ja sitä seuraa Thijs van Leerin rockaava ’Harem Scarem’. Raukean jylhän ’La Cathédrale de Strasbourgin’ innoittajana on van Leerin lapsuusmuisto kirkosta.
La Cathedrale De Strasbourg • albumilta Hamburger Concerto
1974
Akkermanin säveltämä ’Birth’ rullaa niin mehevästi ja värikylläisesti koko bändin voimin, ettei uskoisi studiossa mitään eripuraa olleen. Samoin voi sanoa nimellään ja väliotsikoillaan hampurilaisateriaan viittaavasta eepoksesta, jonka 20-minuuttisessa polveilussa on sopivasti humoristisuutta musiikillisen annin pysyessä silti ensiluokkaisena. Sävellyksen taustalla on Johannes Brahmsin Variaatioita Haydninin teemasta ja joissain vokalisoiduissa jaksoissa kierrätetään myös vanhoja alankomaalaisia joululauluja, mutta Focuksen sinfoninen proge on ”konsertossa” kauttaaltaan omaäänistä ja jäntevää.
Hamburger Concerto • albumilta Hamburger Concerto
1974
Hamburger Concerton erinomaisuudesta huolimatta Focuksen kansainvälinen suosio oli kääntynyt loivaan laskuun. Tosin koko progressiivisen rockin genre oli vähin erin menettämässä kannatustaan 1970-luvun puolivälin aikoihin, mikä kenties osaltaan vaikutti selvään tyylimuutokseen Focuksen ilmaisussa. Bändin itsensä tuottama Mother Focus (1975) on kepeän jazzhenkisenä saanut väheksytyn jälkimaineen, mutta pidättymällä vertailuista aiempaan progeloistoon kuulija voi huoletta nauttia sen rennosta tunnelmasta. Lähes puolet levyn lyhyehköistä kappaleista kirjoitti tällä kertaa basisti Bert Ruiter. Nimikappale on hänen, Akkermanin ja van Leerin yhteistyötä.
Mother Focus • albumilta Mother Focus
1975
Focus oli käytännössä jo hajonnut, kun Mike Vernon kokosi aiemmin julkaisemattomista biiseistä instrumentaalisen albumin Ship Of Memories (1976). Varhaisin ylijäämäraita ’Spoke The Lord Creator’ debyyttialbumin äänityksistä vuodelta 1970 oli Focuksen ensimmäinen sovitusyritys Brahmsin Haydn-variaatioista. Valtaosa materiaalista on peräisin Focus 3 -albumin jälkeisiltä sessioilta vuodelta 1973. Yllättäen sekä Akkermanin että van Leerin sävelkielessä on enemmän jazzin ja fuusion sävyjä kuin myöhemmin levytetyllä Hamburger Concertolla. Kaksi kappaletta keväältä 1975 olivat heidän viimeisiä yhteisiä Focus-tuotoksiaan, yhtyeelle luonteenomaisen melodinen ’Red Sky At Night’ peräti yhdessä sävelletty. Akkermanin kirjoittama ’Crackers’ on amerikkalaishenkistä fuusiota funkin ja discon vivahteilla.
Crackers • albumilta Ship Of Memories
1976
Jan Akkerman on jatkanut jo Focuksen rinnalla aloittamaansa soolouraa aina 2020-luvulle asti. Thijs van Leerin johtaman Focuksen seitsemäs studioalbumi Focus Con Proby (1978) on jokseenkin persoonaton yhteistyö amerikkalaislaulaja P. J. Probyn kanssa. 1980-luvulla levy-yhtiömiehet saivat houkuteltua Akkermanin ja van Leerin vielä kerran yhteistyöhön, jonka new ageen kallistuva hedelmä Focus (1985) julkaistiin duon omissa nimissä Focuksen sijasta.
Vuonna 1990 Jan Akkerman, Thijs van Leer, Bert Ruiter ja Pierre van der Linden palasivat hetkellisesti yhteen Focuksen paluukeikalle, minkä jälkeen oli kauan hiljaista. Vuosituhannen vaihteessa Thijs van Leerin uudelleen kokoaman Focuksen uudempi tuotanto on ihan kelvollista instrumentaaliprogea, mutta genren klassikoita ovat 1970-luvun alkupuolen albumit.
Matti Pajuniemi
💿
Focus
Finna.fi
Focus Plays Focus / In And Out Of Focus Imperial 1970
Focus II / Moving Waves Imperial 1971
Focus 3 Imperial 1972
At The Rainbow Imperial 1973
Hamburger Concerto Polydor 1974
Mother Focus Polydor / Radmus Production 1975
Ship Of Memories Red Bullet Productions 1976
Focus con Proby EMI 1978
Focus Jan Akkerman & Thijs Van Leer Metronome 1985
Focus 8 Black Pearl Productions 2002
Focus 9 / New Skin | Red Bullet 2006
Focus X 4Worlds Media 2012
Focus 11 In And Out Of Focus Records / Focus Music 2018
Focus12 | In And Out Of Focus Records / Cherry Red 2024
💿
Bokseja ja kokoelmalevyjä
Focus
Finna.fi
Hocus Pocus – The Best Of Focus CD | EMI 1993 • Red Bullet 2020
50 Years – Anthology 1970–1976 9CD+2DVD+80-sivuinen tekstiliite | Red Bullet 2020
Focus50 – Live In Rio • Completely Focussed 3CD+Bluray | In And Out Of Focus Records / Focus Music 2021
Focus Live | 6CD | Cherry Red 2026
📚
Lue lisää progesta
Finna.fi
Aamunkoiton portit – progressiivinen rock 1967–1979 Matti Pajuniemi, 384 sivua | Suomen musiikkikirjastoyhdistys 2013 • Uusi painos 2017
Progressiivisen rockin sydän Tuukka Hämäläinen, 309 sivua | Aviador 2022
Unisatama – progressiivinen rock 1980–2020 Matti Pajuniemi, 464 sivua | Matti Pajuniemi 2021
Virtojen kiharat – suomalainen progressiivinen rock Matti Pajuniemi, 420 sivua | Aviador 2025
Prog Finlandia Matti Pajuniemi, 336 sivua | Matti Pajuniemi 2016
📚
Read more about progressive rock • Lue lisää progesta
Finna.fi
Scented Gardens Of The Mind – A Guide To The Golden Era Of Progressive Rock (1968–1980) In More Than 20 European Countries Dag Erik Asbjörnsen, 548 sivua | Borderline 2000
Mountains Come Out Of The Sky – The Illustrated History Of Prog Rock Will Romano, 246 sivua | Backbeat Books 2010
The Strawberry Bricks Guide To Progressive Rock Charles Snider, 362 sivua | Strawberry Bricks 2007
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Annie Haslam – brittiprogen satakieli • Annie In Wonderland [1977]
Camel Osa 1 • Vuodet 1971–1978 • Bluesjuurista sinfoniseen progeen
David Gilmour – veteraanin uusi luomisvire • Luck And Strange [2024]
Electric Light Orchestra – timantinkirkas debyytti • The Electric Light Orchestra / No Answer [1971]
Frank Zappa näyttämömusiikin kimpussa – I Was A Teen-Age Malt Shop • 200 Motels • Hunchentoot • Joe’s Garage • Thing-Fish
Genesis – englantilaisen progen suurteos • Selling England By The Pound [1973]
Gentle Giant – svengaavan progen ytimessä • Octopus [1972]
Horslips – unohdettu helmi Irlannista • The Táin [1973] ➡️ Dancehall Sweethearts [1974] ➡️ The Book of Invasions: A Celtic Symphony [1976]King Crimson – genreä määritellyt debyytti • In The Court Of The Crimson King [1969]
Magma ja menolippu Kobaïalle • Magma / Kobaïah [1970] ➡️ Merci [1984]
Steve Hackett – monipuolinen säveltäjä ja Genesiksen progeperinnön vaalija • Vuodet 1971–2023
Tabula Rasa – melodisen suomiprogen klassikko • Tabula Rasa [1975] • Ekkedien tanssi [1976]
The Moody Blues Osa 2 • Vuodet 1970–2018 • Klassikkokauden päätös • A Question Of Balance ➡️ Seventh Sojourn
Viima – taitoa, herkkyyttä, mielikuvia • Väistyy mielen yö [2024]
Yes – progen herkkää ylivoimaa • Fragile [1971]
Focus Plays Focus • 1970
Moving Waves • 1971
Focus 3 • 1972
