Viima: Väistyy mielen yö – taitoa, herkkyyttä, mielikuvia

Väistyy mielen yö | Viima Records 2024

Viima • Lost Spectacles
Vuodet 1998–2024
Ajatuksia maailman laidaltaKahden kuun sirpitVäistyy mielen yö
Musiikkia esille kirjastossa

Viima: Väistyy mielen yö (Viima Records 2024). Kansitaide: Nalle MielonenSuomenkielinen progressiivinen rock on jälleen todistanut elinvoimaisuutensa, kun turkulainen Viima julkaisi pitkän tauon jälkeen kolmannen albuminsa. Väistyy mielen yö (2024) on saanut ihastuneen vastaanoton erityisesti niiltä progen ystäviltä, joille 1970-lukua huokuva retrohenkisyys ei ole koskaan ollut haitaksi kuuntelukokemuksessa. Avausraita ’Tyttö trapetsilla’ raikkaine huiluineen on omiaan tuomaan mieleen niin Tabula Rasan kuin brittikonkari Jethro Tullin.

Viima 2018. Mikko Väärälä (vas.), Mikko Uusi-Oukari, Hannu Hiltula, Aapo Honkanen ja Risto Pahlama. Kuva: Jaana Uusi-Oukari

Viima 2018. Mikko Väärälä (vas.), Mikko Uusi-Oukari, Hannu Hiltula, Aapo Honkanen ja Risto Pahlama.

Vaikka Viima onkin uuden vuosituhannen yhtye, tietyssä mielessä sen alkujuuret ulottuvat progen kulta-aikaan. Perustajajäsen Mikko Uusi-Oukari (s. 1957) vaikuttui mm. Wigwamin, Tasavallan Presidentin sekä Haikaran esiintymisistä ja tarttui itsekin kitaraan varhaisteini-iässä. 1980-luvulle tultaessa tuntui siltä, että suomalainen proge kuoli viimeistään Uusi-Oukarin suuresti ihaileman Scapa Flow -yhtyeen hajoamiseen. Opiskeltuaan Oulunkylän Pop & Jazz -opistossa ja soiteltuaan 80-luvun varrella pääasiassa jazzstandardeja Mikko Uusi-Oukari muutti Helsingistä Turkuun vuonna 1997. Työkaverinsa, kitaristi Aki Laakson kanssa hän alkoi etsiä soittajia bändiin. Lehti-ilmoitusten kautta löytyivät viileä-ääninen laulaja Päivi Kylmänen, Uusi-Oukarin tavoin koskettimetkin hallitseva rumpali Kimmo Lähteenmäki sekä basisti Jouni Salmijärvi.

Tyttö trapetsilla • albumilta Väistyy mielen yö
2024

Tämä ensimmäinen kokoonpano treenasi englanninkielisen oman materiaalinsa ohella Jethro Tull -settiä, mihin viittasi myös ryhmän alkuperäisnimi Lost Spectacles. Levytysdebyyttinään viisikko osallistui suomalaisen progen tribuuttialbumille Tuonen Tytär (2000) Matti Järvisen kappaleella ’Tuulee niin’. Aki Laakson muutettua Yhdysvaltoihin yhtye vaihtoi esityskielekseen suomen. Muitakin jäsenvaihdoksia kokeneen ryhmän toiminta tyrehtyi väliaikaisesti syksyllä 2002, mutta koska Kimmo Lähteenmäki ja Mikko Uusi-Oukari eivät halunneet vuosien sävellystyönsä valuvan hukkaan, ryhdyttiin määrätietoisesti albumin tekoon. Viimaksi nimensä vaihtaneen yhtyeen esikoislevy Ajatuksia maailman laidalta (2006) koostui niin englanninkielisen vaiheen aikaisista kuin uudemmistakin sävellyksistä. Viimeisenä syntynyt ’Ilmalaiva Italia’ sisältää seesteisyytensä keskellä rushmaisen terhakan väliosan.

Ilmalaiva Italia • albumilta Ajatuksia maailman laidalta
2006

Niin ikään Uusi-Oukarin säveltämä Tull-henkinen avausraita ’Leijonan syksy’ oli englanninkielisenä alkuversiona nimetty kirjainyhdistelmällä ’ILTWYT’. Kimmo Lähteenmäen kirjoittama, kauniisti tuikehtiva ’Meri’ oli alkuperäiseltä nimeltään ’Legend Of The Sea’.

Meri • albumilta Ajatuksia maailman laidalta
2006

Viiman esikoisalbumin melodinen ja folkahtava sinfoninen proge sai kiitosta ulkomaita myöten. Camelin ja Jethro Tullin ohella vertailukohteita haettiin – arvatenkin naislaulajan ansiosta – mm. Renaissancesta ja Mostly Autumnista. Tekijöilleen levy oli muistokirjoitus taakse jääneelle vaiheelle. Päivi Kylmänen jatkoi toisessa turkulaisyhtyeessä, hämyiseen folkpsykedeliaan suuntautuvassa Kosmoksessa. Jo vuoden 2005 aikana Viimaan olivat liittyneet huilua ja saksofonia soittava laulaja Hannu Hiltula, basisti Aapo Honkanen sekä rumpali Mikko Väärälä Lähteenmäen keskittyessä koskettimiin. Uusi kokoonpano esitti keikoilla debyyttiä kokonaisuudessaan. Seuraava levy Kahden kuun sirpit (2009) vaati parin vuoden työn muiden kiireiden lomassa.

Autio pelto • albumilta Kahden kuun sirpit
2009

Viima: Kahden kuun sirpit (Viima Records 2009).Jylhän lauluäänen omaavan Hannu Hiltulan vahvat progesävellykset ’Autio pelto’ ja ’Unohtunut’ ammentavat lyyristä syvyyttä Uuno Kailaan ja Aaro Hellaakosken runoudesta. Mikko Uusi-Oukarin säveltämä instrumentaali ’Sukellus’ tuo hyvällä tavalla mieleen ruotsalaisyhtye Kaipan 70-luvun tuotannon. Kahden kuun sirpit -albumin päättää Mikko Väärälän lähes 23-minuuttinen nimisävellys, jonka pohdiskelevat sanoitukset yhdistelevät Turun historiaa ja yksilön kokemusmaailmaa. Pehmeäsointista debyyttiä hieman rokkaavampi albumi ei vähääkään menetä Cameliin ynnä muuhun klassiseen progeen rinnastuvaa soljuvuuttaan. Kosketinarsenaalin osalta luotetaan progeperinteeseen kiinteästi kytkeytyviin instrumentteihin kuten Mellotroniin, sähköpianoon ja Hammond-urkuihin.

Sukellus • albumilta Kahden kuun sirpit
2009

Äänitykset kolmatta albumia varten olivat jo alkaneet, kun Kimmo Lähteenmäki erosi yhtyeestä täysin hyväntahtoisesti vuonna 2011. Kosketinsoittaja Eric Marquisin täydennettyä Viiman rivejä keikoilla noin vuoden ajan toiminta jatkui kvartettimuodossa – kunnes Risto Pahlama liittyi yhtyeeseen vuonna 2016. Hän omaksui koskettimien ohella myös laulajan roolin Hannu Hiltulan jättäydyttyä taka-alalle. Väistyy mielen yö -albumia siis kypsyteltiin kaikessa rauhassa yli vuosikymmenen ajan. Kaikesta huolimatta täysin yhtenäisen oloinen lopputulos ei ole ainoastaan Viiman palkitsevin albumi vaan yksi suomalaisen nykyprogen kauneimmista ja henkevimmistä teoksista.

Viima livenä vuonna 2017. Aapo Honkanen (bassokitara), Mikko Väärälä (rummut), Hannu Hiltula (huilu, laulu), Risto Pahlama (kosketinsoittimet, laulu) ja Mikko Uusi-Oukari (kitara). Kuva: Mauri Laitinen

Viima livenä vuonna 2017. Aapo Honkanen (bassokitara), Mikko Väärälä (rummut), Hannu Hiltula (huilu, laulu), Risto Pahlama (kosketinsoittimet, laulu) ja Mikko Uusi-Oukari (kitara). Kuva: Mauri Laitinen

Mikko Uusi-Oukari sävelsi Petri Hyytiän sanoituksiin ’Tyttö trapetsilla’ -laulun lisäksi kaksi muuta tyylikästä progekappaletta. Vuonna 2019 kirjoitettu ’Pitkät jäähyväiset’ käsittelee ekokatastrofin ja sodan uhkaa tuntuen edelleen surullisen ajankohtaiselta. Mikko Väärälä puolestaan on tälläkin kertaa säveltänyt ja sanoittanut levyn kunnianhimoisimman progeteoksen. 19-minuuttinen, aikamme poliittista ilmapiiriä pohdiskeleva ’Äiti Maan lapset’ polveilee linjakkaasti aina voimallisesta introsta viimeisiin sähköpianonuotteihin. Siirtymät osasta toiseen tapahtuvat harmonisesti, eikä ihailtavan dynaamisesta eepoksesta puutu emotionaalista herkkyyttäkään. Pehmeimmillään kosketinten vintage-soinnut saavat ajattelemaan vaikkapa klassisen italoprogen pastoraalisempaa laitaa tai pohjoisirlantilaisen Fruupp-yhtyeen fantasiamaalailua ’Gormenghast’.

Äiti Maan lapset • albumilta Väistyy mielen yö
2024

Viiman entinen ydinjäsen Kimmo Lähteenmäki soittaa albumin parilla raidalla. Alun perin levylle suunnitellun sävellyksensä hän kuitenkin päätti säästää tulevaan sooloalbumiinsa. Edellinen päävokalisti Hannu Hiltula on vahvasti mukana huilussa, koskettimissa sekä taustalaulussa, mutta myös yhden kappaleen säveltäjänä. ’Perhosen’ instrumentaalinen johdanto on herkän melankolinen, ja edetessään kappale nousee siivilleen camelmaiseen tapaan. Hyytiän visuaalisissa teksteissä on usein jokin vapauttava tai voimaannuttava hetki; tässä kappaleessa sellaista kuvataan albumin kanteen ikuistetun ohdakeperhosen kautta. ”Jo siipesi lyö / Väistyy mielen yö.”

Perhonen • albumilta Väistyy mielen yö
2024

Kaikessa sisäistyneisyydessään antoisan progealbumin päättää Uusi-Oukarin säveltämä ja Hyytiän sanoittama ’Vuoren rauha’, jossa kokijan sisäinen konflikti taittuu luonnon äärellä tyyneksi uneksi. ”Vuoren rauha on rikkumaton / Yö kohta maiseman peittävä on / Kuutamon loisteessa kylpevi maa / Ratsunsa hirnahtaa, mies nukahtaa.” Rauhallisesti lauletun kappaleen instrumentaalinen loppuosa hyvästelee kuulijan haikeilla melodioillaan.

Matti Pajuniemi

Vuoren rauha • albumilta Väistyy mielen yö
2024

Viima | kotisivu
Viima | Bandcamp
Viima | Facebook

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Anderson Bruford Wakeman Howe – kauneutta ja karnevaalia
Annie Haslam – brittiprogen satakieli
Camel [1] 1971–1978 • Bluesjuurista sinfoniseen progeen
Camel [2] 1979–2019 • Melodisen progen konkari
David Bowie: ★ Blackstar – jazzia ja rockia moderneimmilaan
Frank Zappa – multi-instrumentalisti
Genesis: Selling England By The Pound – englantilaisen progen suurteos
Genesis: The Lamb Lies Down On Broadway – Gabriel ja Rael progen huipulla
Genesis: A Trick Of The Tail – uuden tanssin alku
Genesis: Wind & Wuthering – kokonaisen nelikon viimeinen näyttö
Gentle Giant: Octopus – svengaavan progen ytimessä
Jane Siberry: The Walking – artistista vapautta parhaimmillaan
Kate Bush: The Hounds Of Love – kun mestariteos on myös kaupallinen menestys
Magma ja menolippu Kobaïalle
Manuel Göttsching – kosmisen kitaramusiikin legenda
Marillion: FEAR (Fuck Everyone And Run)  – pelosta pelon voittamiseen

Mike Oldfield: Tubular Bells – taiderockin ainutlaatuinen menestystarina
Mike Oldfield: Five Miles Out – pelottomasti kohti uusia seikkailuja
Peter Gabriel [1] 1977–1985 • Progeyhtyeen keulakuvasta omavaraiseksi sooloartistiksi
Peter Gabriel [2] 1986–2023 • Taiderockin vanhempi valtiomies
Pink Floyd: The Dark Side Of The Moon – avain maailmanmenestykseen
Pink Floyd: A Momentary Lapse Of Reason – rentoa jatkoaikaa huipulla
Porcupine Tree: The Incident – yhtenevä tarina erilaisista ihmiskohtaloista
Radiohead: A Moon Shaped Pool – takaisin epätodellisuuteen
Rush: A Farewell To Kings – viileän relasti proge
Steve Hackett – monipuolinen säveltäjä ja Genesiksen progeperinnön vaalija
Steven Wilson: Hand. Cannot. Erase. – koskettava tarina ulkopuolisuudesta
Suzanne Vega [1] 1985–1992 • metropolin uusi tähti
Suzanne Vega [2] 1996–2022 • lauluja ja tarinoita New Yorkista ja elämästä
Tears For Fears: The Seeds Of Love – kasaripopin klassikko
Yes: The Yes Album – yhtyeen ensimmäinen klassikko
Yes: Fragile – progen herkkää ylivoimaa

Viima
Finna.fi

Ajatuksia maailman laidalta | Viima Records 2006
Kahden kuun sirpit | Viima Records 2009
Väistyy mielen yö | Viima Records 2024

Viima ja eri esittäjiä
Finna.fi

Tuonen tytär Lost Spectacles ja eri esittäjiä • 2CD | Mellow 2001
Tuonen tytär II – A Tribute To Finnish Progressive Rock • 3CD | Musea 2009

Lue lisää progesta
Finna.fi

Progressiivisen rockin sydän Tuukka Hämäläinen, 309 sivua | Aviador 2022
Aamunkoiton portit – progressiivinen rock 1967–1979  Matti Pajuniemi, 384 sivua | Suomen musiikkikirjastoyhdistys 2013 • Uusi painos 2017
Prog Finlandia Matti Pajuniemi, 336 sivua | Matti Pajuniemi 2016
Unisatama – progressiivinen rock 1980–2020 Matti Pajuniemi, 464 sivua | Matti Pajuniemi 2021

Read more about progressive rock
Finna.fi

Tomorrow Never Knows – Rock And Psychedelics In The 1960s Nick Bromell, 225 pages | University Of Chicago Press 2000
Scented Gardens Of The Mind – A Guide To The Golden Era Of Progressive Rock (1968–1980) In More Than 20 European Countries  Dag Erik Asbjörnsen, 548 pages | Borderline 2000
Mountains Come Out Of The Sky – The Illustrated History Of Prog Rock  Will Romano, 246 pages | Backbeat Books 2010
The Strawberry Bricks Guide To Progressive Rock  Charles Snider, 362 pages | Strawberry Bricks 2007
The Space Between The Notes – Rock And The Counter-Culture  Sheila Whiteley, 118 pages | Routledge 2002
Beyond And Before – Progressive Rock Since The 1960s  Paul Hegarty, 318 pages | Continuum 2011
Citizens Of Hope And Glory – The Story Of Progressive Rock  Stephen Lambe, 224 pages

Väistyy mielen yö
Spotify

Kahden kuun sirpit • 2009

Viima: Kahden kuun sirpit (Viima Records 2009).

Väistyy mielen yö • 2024 • Kansitaide: Nalle Mielonen

Viima: Väistyy mielen yö (Viima Records 2024). Kansitaide: Nalle Mielonen
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste 2023. Harri Oksanen & Tuomas Pelttari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *