Eva Marie Cassidy 1963–1996
Tämän vuosituhannen alussa miljoonat musiikin ystävät ihastuivat yhdysvaltalaislaulaja Eva Cassidyyn. Uusia levyjä ilmestyi lähes vuosittain ja monet niistä olivat ainakin Englannissa listaykkösiä. Menestystarinan tekee erikoiseksi se, että artisti itse oli menehtynyt nopeasti edenneeseen syöpään 2. marraskuuta 1996, 33-vuotiaana ja jokseenkin tuntemattomana kotiosavaltionsa Marylandin ja sen viereisen Washington D.C:n ulkopuolella. Postuumijulkaisujen liiteartikkeleista piirtyy kuva ujosta ja herkästä nuoresta naisesta, joka olisi todennäköisesti polkenut pyörällään pakoon liian kirkkaiksi käyviä julkisuuden valokeiloja.
Mutta suuri yleisö rakastaa nyyhkytarinoita. Cassidyn ennenaikainen kuolema ei ole ainoastaan henkilöhistorian ydinseikka vaan kaupallisen jättimenestyksen mahdollistaja. Briteissä lumipallo lähti vyörymään vuonna 2000, kun BBC:n Radio 2:ssa soitettiin Cassidyn tulkinnat Stingin ’Fields Of Goldista’ ja ikivihreästä ’Over The Rainbow’ jo pari vuotta aiemmin julkaistulta kokoelmalta Songbird (1998).
Over The Rainbow • Eva Cassidyn kokoelma-albumilta Songbird
1998
Eva Cassidyn rakkaus laulamiseen – sekä isän opettamana myös kitaran soittamiseen – puhkesi yhdeksän vuoden iässä, mutta kauan sitä ennen oli kehittynyt molemmilta vanhemmilta peritty taipumus kuvataiteisiin ja luoviin kädentaitoihin. Ne kaikki säilyivät omaehtoisina intohimoina ilman varsinaisia ammattipyrintöjä. Lukion jälkeen Cassidy pettyi collegen tarjoamaan taideopetukseen ja suurena luonnonystävänä viihtyi oikein hyvin maanläheisessä työssään kasvitarhalla. Maineen ja mammonan sijaan yksinäisyydestä nauttinut taiteilijasielu haaveili asumisesta mökissä meren rannalla.
Ei hän silti mikään erakko ollut. Kokemusta julkisesta esiintymisestä bändissä Cassidy sai jo 11-vuotiaana. Teininä hän liittyi paikalliseen Stonehenge-yhtyeeseen ja antoi vähitellen äänensä muihinkin musiikkiprojekteihin. Vuonna 1986 äänittäjänä työskennellyt Chris Biondo vaikuttui 23-vuotiaan Cassidyn lahjakkuudesta ja alkoi järjestää tälle sessiolaulajan töitä kasvien istutuksen rinnalle. Aina tilaisuuden tullen Biondo taltioi Cassidylta myös soolokappaleita, mikä osaltaan selittää postuumien levyjen määrän. Kiinteä yhteistyösuhde jatkui muutaman vuoden mittaisen seurustelunkin ylitse. Harjoitusnauhoista ja liveotoksista koostuvalla kokoelmalla American Tune (2003) on Cassidyn ainoa Beatles-cover ’Yesterday’ vuodelta 1989. Pianoa soittaa Lenny Williams ja viulua Evan veli Dan Cassidy.
Yesterday • kokoelma-albumilta American Tune
2003
Ujoudestaan huolimatta Eva Cassidy aloitti lopulta myös aktiivisemman keikkailun Washingtonin seudulla. Vuonna 1990 kootussa taustabändissä Biondo soitti bassoa, Keith Grimes sähkökitaraa, Lenny Williams pianoa ja Raice McLeod rumpuja. Cassidyn ainoa hänen elinaikanaan julkaistu studioalbumi oli kuitenkin yhteistyö funkveteraani Chuck Brownin kanssa. Chris Biondon tuottama The Other Side (1992) sisältää niin duettoja kuin soolonumeroita jazzin, bluesin ja soulin standardeista. Songbirdin saatesanojen kirjoittaja James Gavin muistelee, kuinka ”ällistyttävää oli kuulla enkelimäisen äänen laulavan mustaa musiikkia partneriaankin sielukkaammin”.
Drown In My Own Tears (The Other Side) • Chuck Brownin ja Eva Cassidyn albumilta The Other Side
1992
Jo pikkutyttönä Cassidy oli kuunnellut hartaasti vanhempiensa levyvalikoimaa Ella Fitzgeraldista Buffy Sainte-Marie’hin. Häneen vetosivat suuria emotionaalisia teemoja kuten rakkautta ja menetystä käsittelevät laulut lajityypistä riippumatta. Managerina toiminut Al Dale esitteli löytöään useille levy-yhtiöille, mutta ne pitivät laulajaa liian vaikeasti markkinoitavana genrerajoista piittaamattoman monipuolisuuden vuoksi. Dalen mukaan ”Eva oli puhdas taiteilija. Hän valitsi itseään koskettavia lauluja, joilla ilmaista tunteitaan. Yhtiöt halusivat sanella esitettävän materiaalin ja ängetä hänet tiettyyn muottiin, jotta hänelle löytyisi tarkka kohdeyleisö. Mutta siihen hän ei suostunut. Hän kieltäytyi kompromisseista tehdä musiikistaan kaupallisempaa.”
Levy-yhtiöiden nyreyteen turhautuneina Biondo ja Dale päättivät tehdä Cassidyn kanssa omakustanne-CD:n. Tammikuussa 1996 Eva Cassidyn yhtye esiintyi kahtena iltana Washingtonin Blues Alley -klubilla. Itsepäistä ja itsekriittistä luonteenlaatua kuvaavasti Cassidy oli flunssanpoikasen takia tyytymätön omaan suoritukseensa, mutta myöntyi levyn julkaisuun yhdellä ehdolla: mukaan laitettaisiin Hilton Feltonin Hammond-uruilla ryyditetty studio-otos hänen senhetkisestä lempilaulustaan, Pete Seegerin kappaleesta ’Oh, Had I A Golden Thread’.
Oh, Had I A Golden Thread • livealbumilta Live At Blues Alley
1996 • 2021
Live At Blues Alley (1996) on kaikin puolin vakuuttava myös livetallenteena. Cassidy, joka hädin tuskin rohkeni ottaa katsekontaktia yleisöönsä, on taiturimaisen notkea tulkitsija niin eloisissa jazzbändinumeroissa kuin paljaaksi riisutuissa herkistelyissäkin. Setti seikkailee Irving Berlinin viihdestandardeista (’Cheek To Cheek ja ’Blue Skies’) Louis Armstrongin tunnetuksi tekemään balladiin ’What A Wonderful World’ sisältäen poimintoja myös Billie Holidaylta (’Fine And Mellow’) ja Curtis Mayfieldiltä (’People Get Ready’). Paul Simonin klassikkosävellys ’Bridge Over Troubled Water’ on vuoden 1970 originaalia kitarapainotteisempi ja gospelhenkisempi. Ainoa koukkaus ajankohdan poppiin on Stingin ’Fields Of Gold’. Pysäyttävimpänä emotionaalisena kohokohtana erottuu paljaan melankolinen tulkinta chanson-ikivihreästä ’Autumn Leaves’.
Autumn Leaves • livealbumilta Live At Blues Alley
1996 • 2021
Kesäkuussa 1996 ilmestynyt Live At Blues Alley sai paikallisella tasolla lämpimän ellei jopa haltioituneen vastaanoton. Tuossa vaiheessa Cassidyn syöpä oli levinnyt luihin ja keuhkoihin; lääkärien ennuste muutaman kuukauden elinodotuksesta piti valitettavan hyvin paikkansa. Aika ei riittänyt studiosoolodebyytin viimeistelyyn, joten Eva By Heart (1997) on viime kädessä tuottajansa ja äänittäjänsä Chris Biondon arvio siitä, millaiselta taiteilija olisi halunnut levynsä kuulostavan. Cassidy soittaa kitaroiden ohella koskettimia ja selloa sekä hoitaa itse myös suurimman osan taustalauluista. Eri lajityypit kuten pop, blues, jazz ja folk sulautuvat saumatta toisiinsa.
Time Is A Healer
Paikoin käy mielessä, onko Biondo tehnyt sovituksista turhankin muhkeita. Suorastaan suurieleisen version saa ’Blues In The Night’ -jazzstandardi vuodelta 1941. Doug MacLeodin kirjoittamalla ’Nightbirdillä’ on countryn sävyjä, ja täysveriseksi gospelsouliksi paisuu Enyan levyltä tuttu traditionaali ’How Can I Keep From Singing?’. Minulle Eva By Heartin kauneinta antia ovat pienimuotoisemmat sovitukset kuten romanttisin jousin viimeistelty avausraita ’I Know You By Heart’, ’Waly Waly’ -kansanlaulun hauraan viipyilevä versio tai Christine McVien Fleetwood Mac -sävellys ’Songbird’.
Songbird
Tuntuu oikeastaan yllättävältä, että Eva Cassidy löydettiin laajalti vasta monta vuotta kuolemansa jälkeen. Kolmen albumin kappaleista koostettu Songbird (1998) ei vielä ilmestyessään ollut menestys, mutta sittemmin sen maailmanlaajuinen myynti on ylittänyt viiden miljoonan rajan. Seuraavat julkaisut Time After Time (2000) ja Imagine (2002) sisälsivät ennestään julkaisemattomia studio- ja livetallenteita. Niillä on myös tunnettuja pop- ja folklauluja: Time After Timella Simonin (& Garfunkelin) ’Kathy’s Song’, Bill Withersin ’Ain’t No sunshine’, Cassidyn popsuosikkeihin lukeutuneen Cyndi Lauperin ’Time After Time’ ja Joni Mitchellin ’Woodstock’. Imagine-albumilta löytyy Lennonin nimikappaleen lisäksi Sandy Dennyn ’Who Knows Where The Time Goes?’ ja Gordon Lightfootin ’Early Morning Rain’. ’Danny Boy’ -kansanlaulutulkinnassa vuodelta 1994 Cassidy säesti itseään akustisella kitaralla.
Danny Boy • albumilta Imagine
2002
Live-esityksiin painottuva American Tune (2003) jatkaa artistille ominaista monipuolisuutta popin, jazzin, bluesin ja folkin parissa, säveltäjinään mm. Ray Charles, Duke Ellington ja Paul Simon. Cassidyn postuumit levyt julkaisi pienyhtiö Blix Street Records, jonka perustaja Bill Straw luonnehtii laulajaa kokoelmalla Somewhere (2008): ”Evan nerokkuus ilmeni hänen erehtymättömissä kappalevalinnoissaan, teknisessä kyvyssään ottaa haltuun materiaalin laaja-alaisuus sekä tunnesyvyydessään, joka toi uutta merkitystä jokaiseen lauluun.” Lauluntekijänä Eva Cassidy ei ehtinyt kunnostautua, mutta nimikappaleen ’Somewhere’ hän kirjoitti yhdessä Chris Biondon kanssa. Vuoden 1990 pohjaäänitys täydennettiin lopulliseen asuunsa vuonna 2008.
Somewhere • Cassidyn livetaltiointeihin painottuvalta kokoelmalta American Tune
2003
Eva Cassidyn taiteilijanlaatuun erinomaisesti istuvaa sanontaa ”vähemmän on enemmän” toteuttaa hieno kokoelma Simply Eva (2011), jolla ainoana soittimena on Cassidyn oma akustinen kitara. Laulut sinänsä ovat aiemmilta levyiltä tuttuja, mutta kauttaaltaan pelkistetty ilmiasu tekee levystä suositeltavan. Eva By Heart -albumin ’I Know You By Heart’ on riisuttu puhtaaksi a cappellaksi.
I Know You By Heart • Cassidyn albumilta Simply Eva
2011
Toisenlaisen, yhtä onnistuneen tulokulman Cassidyn repertuaariin tarjoaa London Symphony Orchestran kanssa tehty I Can Only Be Me (2023). Elokuvaohjaaja Peter Jacksonin kehittämän teknologian avulla alkuperäisesityksistä uutettiin erilleen laulusuoritukset, joihin sovitettiin orkesteritausta vuonna 2021. Mahtipontisempana lopputulos voisi helposti tuntua Eva Cassidyn erityisyyden hukkaavalta ja toivottoman falskilta, mutta riittävän hienovaraisina orkestraatiot tukevat tyylikkäästi ydinsanomaa. Nimikappale on Stevie Wonderin sävellys.
I Can Only Be Me • Eva Cassidy with the London Symphony Orchestra
Eva Cassidyn suosio oli epäilemättä suurimmillaan 2000-luvun alkupuolella, jolloin ilmestyi myös hänestä kertova kirja Songbird • Eva Cassidy – Her Story By Those Who Knew Her (2001). Dokumenttifilmi The Essence Of Eva (2025) ei toistaiseksi ole saanut rinnalleen Cassidystä kertovaa kokoillanelokuvaa; hänen vanhempansa ovat oivallisesti ehdottaneet nimirooliin Kirsten Dunstia. Tinkimättömyydellään Eva Cassidy innoittanee uusienkin sukupolvien taiteilijanalkuja pysymään uskollisena omalle näkemykselleen.
Matti Pajuniemi
Eva Cassidy kotisivu
💿
Eva Cassidy
Finna.fi
The Other Side Chuck Brown and Eva Cassidy Cbd. Music 1992
Live At Blues Alley Eva Music / Blix Street Records 1996 • 25th Anniversary Blix Street Records 2021
Eva By Heart Blix Street Records 1997
Songbird Blix Street Records 1998
Time After Time Blix Street Records 2000
No Boundaries Renata 2000
Imagine Blix Street Records 2002
American Tune Blix Street Records 2003
Wonderful World Blix Street Records 2004
Somewhere Blix Street Records 2008
Simply Eva Blix Street Records 2011
The Best Of Eva Cassidy Blix Street Records 2012
Nightbird 2CD+DVD | Blix Street Records 2015
Acoustic Blix Street Records 2015 & 2021
I Can Only Be Me Eva Cassidy with The London Symphony Orchestra | Blix Street Records 2023
Walkin’ After Midnight Blix Street Records 2024
🎼🎵
Eva Cassidy
Nuottialbumit
Finna.fi
Songbird
The Eva Cassidy Songbook For Guitar
The Best Of Eva Cassidy
American Tune
Imagine
You’re The Voice
Autumn Leaves – Three Classic Eva Cassidy Songs
Fields Of Gold
Somewhere
📚
Lue lisää Eva Cassidysta
WorldCat.org
Songbird • Eva Cassidy – Her Story by Those Who Knew Her – Authorised by Hugh and Barbara Cassidy Rob Burley & Jonathan Maitland, 160 sivua | Orion 2001
Behind The Rainbow – The Tragic Life of Eva Cassidy John Bakker, 198 sivua | Omnibus 2011 • Omnibus 2023
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Billie Holiday 1915–1959 • Esillä koko elämä • Lady Sings The Blues [1956]
Burt Bacharach 1928–2023 • Burt Bacharach ja laulunkirjoittamisen taide
Carly Simon – musiikin pelastama • Carly Simon [1971] ➡️ Comes In Waves [2026]
Carole King – ihmiseltä ihmisille, inhimillisesti • Tapestry [1971]
Carpenters – sisarukset Karen ja Richard viihdemusiikin huipulla • Offering / Ticket To Ride [1969 • 1970] ➡️ Lovelines [1989]
Cat Power rakensi replikan Bob Dylanin klassikkokonsertista • Cat Power Sings Dylan – The 1966 Royal Albert Hall Concert [2023]
Cyndi Lauper – epätavallinen ura • She’s So Unusual [1983]
Judee Sill 1944–1979 • Klassikko vasta kuoltuaan • Judee Sill [1971] • Heart Food [1973]Judy Garland 1922–1969 • Livenä ihmisten edessä • Judy at Carnegie Hall [1961]
John Lennon 1940–1980 • Tunnustuksia ja idealismia • Imagine [1971]
Leonard Cohen 1934–2016 • Liekki palaa pimeässä • You Want It Darker [2016]
Marianne Faithfull 1946–2025 • Uuden ajanlaskun alku • Broken English [1979]
Nick Drake 1948–1974 • Lauluja suljettujen ovien takaa • Five Leaves Left [1969] • Bryter Layter [1970] • Pink Moon [1972]
Sade – sensuellia viileyttä • Diamond Life [1984] … Soldier Of Love [2010]
Sandy Denny 1947–1978 • Folk rockin unohtumaton ääni
Sting – popmaailman huipulta soolotähdeksi • The Dream Of The Blue Turtles [1985] • Bring On The Night [1986] • Nothing Like The Sun [1987] • The Soul Cages [1991]
Suzanne Vega [Osa 1] Vuodet 1985–1992 • Metropolin uusi tähti
Tracy Chapman – altavastaajien ääni • Tracy Chapman [1988]
