New Order: Movement – vaiston varassa eteenpäin

Movement | Factory 1981

New Order: Movement (1981).Brittiläinen rockyhtye New Order perustettiin legendaarisen Joy Divisionin jatkumoksi kesällä 1980, pian laulaja Ian Curtisin itsemurhan jälkeen. Karismaattinen esiintyjä, vokalisti ja tekstintekijä oli poissa, mutta yhtye halusi luovuttamiseen sijaan luoda uutta. Vastoin useimpien odotuksia New Order osoittautui korkeasti profiloituvaksi uuden aallon bändiksi.

Manchesteriläinen New Order muotoutui nelihenkiseksi, kun Bernard Sumner, Peter Hook ja Stephen Morris pyysivät bändiin mukaan Gillian Gilbertin. Joy Divisionin peruja alun perin ollut debyyttisingle Ceremony//In A Lonely Place ilmestyi maaliskuussa -81. Factory Records tarjosi itsenäiselle yhtyeelle edelleen sopivan kasvukehyksen, kaupallisemman tohinan ulkopuolella. Loppuvuodesta julkaistu Movement jatkoi Joy Divisionin tieltä eteenpäin.

Debyyttialbumin moderni rock on yhdistelmä tietoista ja vaistonvaraista ilmaisua uuden alun ääressä. Musiikin kantavana voimana toimii rumpali Stephen Morris. Kolho, puolihätäilevä poljento on olennainen osa New Orderin soundia. Hengästyttävä rytmi kiillaa usein kaiken edelle. Morris ei ole aina niin tarkka, mutta lopputulos on loistava.

Musiikkiaallon syvimmät sävyt saattavat jäädä aluksi piiloon. Viattoman kuuloinen laulu on usein äänikuvan alimmaisena, ikään kuin kannen alla. Vapaaehtoisesti profiloituvan vokalistin puutteessa Sumnerin ja Hookin jakamat lauluraidat miksattiin varsin alas. Musiikin virta on silti rikas. Rytmiikka, sävelkulut ja syntetisaattoripohjat sisältävät valtavasti tutkittavaa. Taso on niin kova, ettei Movement sisällä edes yhtä singleraitaa. Yhtyeen ensimmäiset seiskat ja 12-tuumaiset ’Ceremony’, ’Procession’ ja ’Everything’s Gone Green’ julkaistiin erikseen. Singleiltä koottiin jouluksi -82 erinomainen viisiraitainen EP 1981–1982.

Movement on albumina synkähkö, mutta lujasti eteenpäin ponnistava kokonaisuus. Musiikki liikkuu. Ehkä Ian Curtisin poissaolo kääntyi osaksi musiikin toimintaa, joka on läsnä kiistattoman kiihkeänä. Raita toisensa jälkeen voi aistia viestin: ”Haluamme eteenpäin, ettekä voi pysäyttää meitä!”

Movement
Bernard Sumner – laulu, kitara
Peter Hook – bassokitara, laulu
Gillian Gilbert – syntetisaattorit, kitara
Stephen Morris – rummut
Tuottaja: Martin Hannett

* * *

Movement julkaistiin alun perin 1981. 2CD-painos (2008) sisältää debyyttialbumin ajan singleraitoja, jotka valaisevat yhteen matkaa eteenpäin kohti seuraavaa levyä Power, Corruption & Lies. Deluxe-painokseen kannattaa tutustua myös Ian Harrisonin esseen vuoksi.

New Orderin kymmenes albumi Music Complete julkaistiin syyskuussa 2015. Yhtye vieraili Suomessa toista kertaa vuonna 2016, Flow-festivaalin pääesiintyjänä. Bändin keikasta Seinäjoen Provinssirockissa -82 ehti kulua 34 vuotta.

Tuomas Pelttari

New Order | kotisivu
New Order | Facebook
New Order | Instagram

Varaa Movement kirjastosta.

Varaa Movement kirjastosta.

Esitäytetty Monihaku aluekirjastoihin. Kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt 
Joy Division | Finna.fi

Unknown Pleasures | Factory Records 1979
Closer | Factory Records 1980
Still | Factory Records 1981

New Order | Finna.fi

Movement | Factory Records 1981
1981–1982 EP | Factory US 1982
Power, Corruption & Lies | Factory Records 1983
Low-life | Factory Records 1985
Brotherhood | Factory Records 1986
Technique | Factory Records 1989
Republic | London Records 1993
Get Ready | London Records 2001
Waiting For The Sirens’ Call | London Records 2005
Lost Sirens | Rhino 2013
Music Complete | Mute Records 2015

Muista boksit | Finna.fi

Joy Division
Heart And Soul • 4CD + kirja | London Records 1997
New Order
Retro • 4CD + kirja | London Records 2002. Retrosta julkaistiin myös rajoitettu 5CD-painos.

Johnny Marr: Call The Comet – kitarasankari kotoisissa puitteissa
Marion: This World And Body – täyteen ladatty debyytti
Pet Shop Boys: Behaviour – pop osuu sydämeen
The The: Mind Bomb – politiikkaa ja henkilökohtaisuuksia

New Order: Retro (2002).

Lue lisää | Finna.fi

Cummings, Kevin: New Order, 208 sivua | Rizzoli 2015
Edge, Brian: Joy Division + New Order – Pleasures And Wayward Distractions, 128 sivua | Omnibus 1984 • Uusintapainos 1988).
Flowers, Claude: New Order + Joy Division – Dreams Never End, 128 sivua | Omnibus 1995
Hook, Peter: Unknown Pleasures – Inside Joy Division, 386 sivua | It Books 2013 • Simon & Schuster 2012, 2013 & 2016
Joy Division: Heart And Soul • 4CD + kirja | London Records 1997 & 2008
Middles, Mick: From Joy Division To New Order – The True Story Of Anthony H. Wilson And Factory Records, 310 sivua | Virgin 2002
Neal, Charles: Tape Delay – Confessions From The Eighties Underground, 249 sivua | SAF 1992
New Order: Movement – The Factory Years • 2CD + 16-sivuinen liite | London Records 2008
New Order: Retro • 4CD/5CD + 72-sivuinen kirja | London Records 2002
Nolan, David: Bernard Sumner – Confusion: Joy Division, Electronic And New Order Versus The World, 216 sivua | Independent Music Press 2007
Sumner, Bernard: Chapter And Verse – New Order, Joy Division And Me, 416 sivua | Corgi 2015
Thompson, Dave & Sultan, David: True Faith – An Armchair Guide To New Order, Joy Division, Electronic, Revenge And The Other Two, 192 sivua | Helter Skelter 2005

Katso DVD

Hewitt, Kevin: NewOrder Story, 138 min. | London Records 90 2005

New Order: Movement (1981).

New Order: Movement (1981).

New Order: 1981–1982 EP (1982).

New Order: 1981–1982 EP (1982).