Every Good Boy Deserves Favour Archives

The Moody Blues
Osa 2 • Vuodet 1970–2018
A Question Of Balance • Every Good Boy Deserves Favour • Seventh Sojourn

Musiikkia esille kirjastossa
Osa 1 • Vuodet 1964–1969

The Moody Blues: A Question Of Balance (Threshold 1970). Kansitaide: Phil Travers

Artikkeliparin avausosa syventyi The Moody Bluesin huippukauden 1967–1972 neljään ensimmäiseen albumiin seitsemästä, joten nyt valokeilassa on kolme 1970-luvun alun klassikkoa. Lopuksi summataan lyhyesti Moodyjen myöhemmät vaiheet sooloprojekteineen.

Yhtye eli hektisintä ajanjaksoaan julkaistessaan kunnianhimoisia albumeita alle vuoden välein ja hurmatessaan yleisöä Atlantin molemmin puolin. Lisäksi voimia vei musiikkibisnekseen ”pöydän väärälle puolelle” hankkiutuminen oman Threshold-levymerkin puitteissa. Sen ensi julkaisua, yhtyeen omaa To Our Children’s Children’s Childreniä (1969) seurasi hard rockiin suuntautuneen Trapezen debyytti Trapeze (1970) tuottajanaan Moody-basisti John Lodge. Muut kolme Thresholdilta levytyssopimuksen saanutta artistia ovat jääneet vieläkin tuntemattomammiksi. Kynnyksellä käväisi jopa Genesis, mutta erimielisyys sittemmin Trespass-albumille (1970) viimeistellyn ’Looking For Someonen’ äänityksistä kaatoi yhteistyön. Valtaosa Thresholdin katalogista on joko The Moody Bluesia itseään tai sen jäsenten sooloalbumeita.

Ryhmän ensimmäinen livealbumi ilmestyi jälkijättöisesti vuonna 1977, kun levy-yhtiö Decca maanitteli hajaantuneet Moodyt palaamaan yhteen. Tuplavinyyli Caught Live +5 sisältää Royal Albert Hall -konsertin joulukuulta 1969 sekä viisi albumien ulkopuolelle jäänyttä studioraitaa vuosilta 1967–68. Niistä tenhoavin on kitaristi Justin Haywardin ’What Am I Doing Here?’

What Am I Doing Here? • albumilta Caught Live +5
1977

The Moody Blues: Caught Live +5 (Decca 1977). Kansitaide: Jeff Cummings / Hipgnosis

Livetulkinnat jäävät väistämättä kalpeiksi monikerroksisten studioversioiden rinnalla, ja yhtye itse olikin hyllyttänyt koko keikkatallenteen. 1970-luvun alussa kvintetti tietoisesti yksinkertaisti soundimaailmaansa saadakseen uudet laulut toimimaan paremmin myös livenä. Uudesta albumista antoi esimakua Haywardin nopeasti kirjoittama, sodanvastainen ’Question’, joka kipusi hopeasijalle ja pysytteli Englannin sinkkulistalla kaksitoista viikkoa. Uljaan dynaamisena se on edelleen The Moody Bluesin isoimpia hittejä.

Question • albumilta A Question Of Balance
1970

Palatessaan laulunkirjoittamisen ytimeen ryhmä ei tyystin hylännyt edellisiltä levyiltä tuttua konseptuaalisuutta. Avauskappaleen sekä ääriemotionaalisen ’Balance’-päätösraidan mukaan nimetyn A Question Of Balancen (1970) teemana on vastausten etsiminen elämän ikuisiin kysymyksiin. ”Otsikon mukaisesti halusimme käsitellä sitä, kuinka itsensä koossa pitämisessä on kyse tasapainosta”, rumpali Graeme Edge on sanonut. ”Tuossa vaiheessa meihin suhtauduttiin kuin puolijumaliin. On vaikeaa säilyttää tolkkunsa sellaisten paineiden alla.” Bändin jäsenet perustivat perheitä, joten elämänarvot koskettivat heitä entistä lähempää. ’Don’t You Feel Small’ on Edgen kynästä.

Don’t You Feel Small • albumilta A Question Of Balance
1970

John Lodgen sävellykset, Aisopoksen faabeliin pohjautuva ’Tortoise And Hare’ ja yhteislauluhenkinen ’Minstrel’s Song’, ovat monotonisuudessaan heikoimmat lenkit raikkaalla albumikokonaisuudella. Kolme hienoa laulua tuonut Hayward oli erinomaisessa vedossa ja huilisti Ray Thomas vähintäänkin hyvällä standarditasollaan. Levyn ikivihrein klassikko on kosketinsoittaja Mike Pinderin kirjoittama ’Melancholy Man’. Soundipaletissa mellotroni oli antamassa lisää tilaa syntetisaattoreille.

Melancholy Man • albumilta A Question Of Balance
1970

The Moody Blues: A Every Good Boy Deserves Favour • (Threshold 1971) Kansitaide: Phil Travers

A Question Of Balance oli kotimaassaan listaykkönen ja kärkikymmenikössä ympäri maailmaa, mutta edeltäjänsä jalanjäljissä jatkanut Every Good Boy Deserves Favour (1971) onnistui edelleen nostamaan myyntilukuja erityisesti Pohjois-Amerikassa. Tällä kertaa konseptittoman levyn nimi otettiin nuottiavainten muistisäännöstä, ja kyseiset nuotit E-G-B-D-F kuullaankin alkajaisiksi koko kvintetin nimiin merkityllä avausraidalla ’Procession’. Kokeellinen puoli-instrumentaali käy läpi musiikin historiaa luolamiesten kuorosta barokin kautta rockiin.

Procession • albumilta Every Good Boy Deserves Favour
1971

Justin Haywardin ’Story In Your Eyes’ oli mukaansatempaavana rockbiisinä itsestään selvä valinta sinkuksi. Pehmeämpää linjaa edustavat Ray Thomasin ’Our Guessing Game’ ja John Lodgen tyttärelleen omistama ’Emily’s Song’. Naseva ’After You Came’ on ehjimpiä laulusävellyksiä Graeme Edgeltä, joka aiemmin oli pitkälti erikoistunut paatoksellisiin runonlausuntoihin. Albumin todelliset herkut löytyvät vinyylin B-puolelta. Kouraisevalla kertosäkeellään ’Processioniin’ viittaava ’One More Time To Live’ John Lodgelta on The Moody Bluesin parhaimpia kappaleita vokaaliharmonioineen, huiluineen ja mellotroneineen.

One More Time To Live • albumilta Every Good Boy Deserves Favour
1971

Every Good Boy huipentuu Haywardin täysosumaan ’You Can Never Go Home’ sekä levyn ainoaan Mike Pinder -sävellykseen ’My Song’. Pakahduttavan laulun instrumentaaliosiossa Pinder imitoi astronautin raskasta hengitystä päätä peittävän pahvilaatikon avulla. Tahattoman koominen näkymä äänityskopista nauratti bänditovereita, mutta efekti antoi viimeisen silauksen kappaleen spirituaaliseen kosmisuuteen.

My Song • albumilta Every Good Boy Deserves Favour
1971

The Moody Blues: A Seventh Sojourn • (Threshold 1972) Kansitaide: Phil Travers

Suosion paineiden alla tiivis kvintetti alkoi väsyä sekä laajoihin kiertueisiin että toistensa seuraan, joten loistokkaan albumisarjan päättävä Seventh Sojourn (1972) ei syntynyt kaikkein onnellisempien tähtien alla. Lopputulos on kuitenkin hämmästyttävän vahva ja valoisa. Kokoavaa teemaa ei taaskaan ole, sen sijaan yhtye ajatteli kertovansa lauluillaan tarinoita. Uudistukset kosketinrintamalla jatkuivat, sillä Mike Pinder hankki mellotronin amerikkalaisvastineen Chamberlinin, joka oli soundeiltaan puhtaampi ja mekaniikaltaan toimintavarmempi.

Lost In A Lost World • albumilta Seventh Sojourn
1972

Pinder purkaa aikakauden poliittisen ankeuden paisuttamaa maailmantuskaansa upeassa avauskappaleessa ’Lost In A Lost World’, isänsä vähän aiemmin menettänyt Justin Hayward katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen (’New Horizons’), ja Ray Thomas laulaa viehkeästi keinahtelevan serenadin, josta Neumann teki 1980-luvulla covertulkintansa ’Naiselleni’.

For My Lady • albumilta Seventh Sojourn
1972

Yhdysvaltojen ja Kanadan listaykkösenä paistatelleen Seventh Sojournin sinkkulohkaisut olivat vaihteeksi John Lodgen kynästä. Melodialtaan löyhästi Johann Pachelbelin tunnettuun Kaanoniin perustuva ’Isn’t Life Strange’ on kohottavan kaunis tunteikkuudessaan ja sen albumiversio kantaa vaivatta reilun kuuden minuutin mittansa. Vauhdikkaasti rokkaava ’I’m Just A Singer (In A Rock And Roll Band)’ puolestaan oli suorasukainen vastaus innokkaimman fanikannan taipumukseen nostaa yhtye jalustalle suuria elämänviisauksia jakeleviksi profeetoiksi. Molemmat singlet tosin joutuivat tyytymään keskinkertaisiin sijoituksiin, kun vuoden 1967 jymyhitti ’Nights In White Satin’ koki uuden tulemisen.

I’m Just A Singer (In A Rock And Roll Band) • albumilta Seventh Sojourn
1972

Justin Hayward & John Lodge: Blue Jays (Threshold 1975). Kansitaide: Phil Travers

The Moody Blues tiesi kulkeneensa yhden tien loppuun. 1970-luvun puolivälissä tai jälkipuoliskolla kaikki jäsenet kokeilivat siipiään sooloartistina, joskin ensimmäinen hanke oli duoteos. Albumia ideoivat aluksi Justin Hayward ja Mike Pinder, mutta Kaliforniaan asettuneen Pinderin tilalle astui pian John Lodge. Koska parivaljakkoa yhdisti myös etunimen alkukirjain, Moodyjen luottotuottajan Tony Clarken kätilöimä levy sai näppärän nimen Blue Jays (1975). Se ansaitsee kunniakkaan paikan The Moody Blues -kaanonissa, vaikka luonnollisesti Haywardin ja Lodgen lauluvalikoimasta jää kaipaamaan koko yhtyeen levytyksille ominaista monipuolisuutta. ’Remember Me (My Friend)’ on heidän yhteissävellyksensä.

Remember Me (My Friend) • albumilta Blue Jays
1975

Ray Thomas: From Mighty Oaks (Threshold 1975). Kansitaide: Phil Travers

Ray Thomas sävelsi laulut viihteellisille sooloalbumeilleen From Mighty Oaks (1975) ja Hopes, Wishes And Dreams (1976) yhdessä Nicky Jamesin kanssa. The Graeme Edge Band -albumi Kick Off Your Muddy Boots (1975) on musiikiltaan selvästikin enemmän laulaja-kitaristi Adrian Gurvitzin kuin rumpalin aikaansaannosta. Kadonneesta Moody-taiasta etäälle asteli myös Mike Pinder amerikkalaishenkisillä soololevyillään The Promise (1976) ja Among The Stars (1994). Ilmeisesti hän oli liian tyytyväinen uuteen elämäänsä loihtiakseen enää aidosti sykähdyttäviä lauluja. Vielä pidempi aikaväli on John Lodgen kelvollisilla albumeilla Natural Avenue (1977) ja 10,000 Light Years Ago (2015).

Mittavimman uran yhtyeen ulkopuolella on tehnyt Justin Hayward, jonka seitsemästä sooloalbumista vahvin on debyytti Songwriter (1977). Haywardin laulama ’Forever Autumn’ Jeff Waynen H. G. Wells -aiheiselta The War Of The Worlds -albumilta (1978) on päässyt joillekin The Moody Blues -kokoelmille, vaikkei hän ollutkaan mukana sävellystyössä.

Driftwood • albumilta Octave
1978

Levy-yhtiön houkuttelemana Moodyt palasivat yhteen ja työstivät Kaliforniassa keskinkertaisen paluulevyn Octave (1978), jonka ilmestyttyä Mike Pinder irtaantui bändistä lopullisesti. Hänen paikkansa otti Yesissäkin soittanut sveitsiläiskiipparisti Patrick Moraz ilman mainittavaa osallisuutta kappaleiden kirjoittamiseen. Albumit Long Distance Voyager (1981) ja The Present (1983) ovat verrattain tasokkaita ja sisältävät sävellyksiä myös Ray Thomasilta, mutta vuoden 1986 The Other Side Of Life -levystä lähtien The Moody Blues hivenen urautui Justin Haywardin ja John Lodgen säveltämään pehmopoppiin ja hittihakuisuuteen.

Kahdeksan vuoden levytystauon katkaissut Strange Times (1999) otettiin ilmestyessään lämpimästi vastaan, ja jossain määrin sillä onnistuttiinkin tavoittamaan parempien aikojen henkeä. Juhlavalla päätöskappaleella ’Nothing Changes’ Graeme Edge palaa 1960-luvun klassikkolevyiltä tuttuun lausuntataiteeseensa.

Nothing Changes • albumilta Strange Times
1999

The Moody Bluesin viimeiseksi studioalbumiksi on jäänyt jouluteemainen December (2003), jolla Ray Thomas ei enää ole mukana. 2000-luvulla on julkaistu useita DVD-levyjä ja livealbumeita sekä klassiselta kaudelta että myöhemmiltä ajoilta. Vuonna 2017 Hayward, Lodge ja Edge juhlistivat lisämuusikoiden ja sinfoniaorkesterin kera 50 vuotta täyttävää klassikkoalbumia: Days Of Future Passed Live (2018) on suurenmoinen nostalgiamatka yhden taiderockin merkittävimmän kokoonpanon sinfonisille juurille.

Matti Pajuniemi

The Moody Blues | kotisivu
The Moody Blues | Facebook

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Al Stewart – tarinankerrontaa huipputuotannolla • Year Of The Cat [1976]
Annie Haslam – brittiprogen satakieli • Annie In Wonderland [1977]
Brian Wilson 1942–2025 – popneron paluu elämään • That Lucky Old Sun [2008]
Camel [1] 1971–1978 • Bluesjuurista sinfoniseen progeen
Camel [2] 1979–2019 • Melodisen progen konkari
David Gilmour – veteraanin uusi luomisvire • Luck And Strange [2024]
Elton John – pianistin tie ihmemaahan • Goodbye Yellow Brick Road [1973]
Genesis – englantilaisen progen suurteos • Selling England By The Pound [1973]
Gentle Giant – svengaavan progen ytimessä • Octopus [1972]
Horslips – unohdettu helmi Irlannista • Vuodet 1970–2024
Jethro Tull päätti huippukautensa folkloren lumoissa • Vuodet 1967–1979
John Lennon 1940–1980 • Tunnustuksia ja idealismia • Imagine [1971]
King Crimson – genreä määritellyt debyytti • In The Court Of The Crimson King [1969]

Leonard Cohen 1934–2016 • Liekki palaa pimeässä • You Want It Darker [2016]
Manuel Göttsching 1952–2022 • Kosmisen kitaramusiikin legenda
Mike Oldfield – taiderockin ainutlaatuinen menestystarina • Tubular Bells [1973 • 2024]
Pat Metheny – jazztähden ECM-kausi • Vuodet 1974–1984
Pink Floyd – avain maailmanmenestykseen • The Dark Side Of The Moon [1973]
Rush – viileän relasti proge • A Farewell To Kings [1977]
Steve Hackett – monipuolinen säveltäjä ja Genesiksen progeperinnön vaalija • Vuodet 1971–2023
Tabula Rasa – melodisen suomiprogen klassikko • Tabula Rasa [1975] • Ekkedien tanssi [1976]
The Electric Light Orchestra – timantinkirkas debyytti • The Electric Light Orchestra / No Answer [1971]
The Moody Blues [1] 1964–1969 • Sinfonisen rockin edelläkävijä • The Magnificent Moodies ➡️ To Our Children’s Children’s Children
Viima – taitoa, herkkyyttä, mielikuvia • Väistyy mielen yö [2024]
Wings – Paul McCartneyn popmusiikkia rakkaudesta • Venus And Mars [1975]
Yes – progen herkkää ylivoimaa • Fragile [1971]

💿
The Moody Blues
Finna.fi

Long Distance Voyager | Threshold 1981
The Present | Threshold 1983
The Other Side Of Life | Polydor 1986
Sur la mer | Polydor 1988

Keys Of The Kingdom | Polydor / Threshold 1991
A Night At Red Rocks with The Colorado Symphony Orchestra • live | Polydor 1993
Strange Times | Universal 1999

Hall Of Fame • live | Ark 21 2000
December | Universal 2003
Lovely To See You: Live • live | Image 2005

Days Of Future Passed Live • live | Eagle Records 2018

💿
Ray Thomas
Finna.fi

From Mighty Oaks | Threshold 1975
Hopes Wishes And Dreams | Threshold 1976

💿
Graeme Edge
Finna.fi

Kick Off Your Muddy Boots The Graeme Edge Band featuring Adrian Gurvitz | Threshold 1975

💿
Justin Hayward • John Logde
Finna.fi

Blue Jays | Threshold 1975

💿
Justin Hayward
Finna.fi

Songwriter | Deram 1977
Night Flight | Deram / Decca 1980
Moving Mountains | Towerbell Records 1985
Classic Blue Justin Hayward & Mike Batt and The London Philharmonic Orchestra | Trax Music 1989
The View From The Hill | CMC International Records 1996
Spirits Of The Western Sky | Eagle Records 2013
Spirits… Live | Eagle Records 2014

💿
John Logde
Finna.fi

Natural Avenue | Decca 1977
10,000 Light Years Ago | Esoteric Antenna 2015
Days Of Future Passed – My Sojourn | Halesouth 2023

💿
Mike Pinder
Finna.fi

The Promise | Threshold 1976
Among The Stars | One Step Records 1994

💿
Boksit ja kokoelmat
The Moody Blues
Finna.fi

🎥🎶
DVD • Bluray
The Moody Blues • Justin Hayward
Finna.fi

DVD • 158 min.
Spirits… Live • Live At The Buckhead Theatre, Atlanta Justin Hayward | Lagare International / Eagle Vision 2014

📚
Lue lisää The Moody Bluesista
Finna.fi

Long Distance Voyagers – The Story of The Moody Blues Volume 1 (1965–1979) Marc Cushman • Edited by Mark Alfred, 796 sivua | Jacobs/Brown Press 2017

📚
Lue lisää progesta
Finna.fi

Progressiivisen rockin sydän Tuukka Hämäläinen, 309 sivua | Aviador 2022
Aamunkoiton portit – progressiivinen rock 1967–1979 Matti Pajuniemi, 384 sivua | Suomen musiikkikirjastoyhdistys 2013 • Uusi painos 2017
Prog Finlandia Matti Pajuniemi, 336 sivua | Matti Pajuniemi 2016
Unisatama – progressiivinen rock 1980–2020 Matti Pajuniemi, 464 sivua | Matti Pajuniemi 2021

A Question Of Balance • 1970
Spotify