Manuel Göttsching – kosmisen kitaramusiikin legenda

R.I.P. • Manuel Göttsching 1952–2022
Musiikkia esille kirjastossa

Manuel Göttsching: Inventions For Electric Guitar (1975).Länsi-Berliinissä vuonna 1952 syntynyt Manuel Göttsching oli yksi saksalaisen psykedeelisen rockin ja elektronisen musiikin legendoista ja krautrock-liikkeen tärkeimpiä muusikoita. Göttsching kokeili rajojaan ennakkoluulottomasti monen eri genren sisällä, ja säilytti silti oman tunnistettavan tyylinsä niin kitaran kuin syntikoiden äärellä. Taitavana soittajana hän ymmärsi bändeissään myös kollektiivisen yleissaundin tärkeyden ja monipuolisena kitaristina häneltä taittui sooloilun lisäksi myös äänimaisemien ja tekstuurien luonti.

Manuel Göttsching oli yksi niin kutsutun “Berlin school” -tyylin perustajista Klaus Schulzen ja Tangerine Dreamin rinnalla. Hän teki useita uraauurtavia levyjä eri bändiensä kanssa ja soolona. Göttsching oli aktiivinen muusikko ja musiikinkuluttaja melkein koko elämänsä ajan. Hän menehtyi 4. joulukuuta vuonna 2022.

Tässä artikkelissa käyn läpi Göttschingin tärkeimmät levytykset vuosilta 1971–1981.

Manuel Göttsching. Kuva: Thielker / ullstein bild
Manuel Göttsching. Kuva: Thielker / ullstein bild

Ash Ra Tempel ja eurooppalaisen spacerockin seuraava aalto

Klassisen kitaristin koulutuksen saanut Göttsching perusti vuonna 1969 lyhytikäisen Steeple Chase Bluesbandin joka soitti lähinnä omaksi ilokseen coverbiisejä yhtyeiltä The Rolling Stones, The Beatles ja The Who. Steeple Chase Bluesbandin hajottua Göttsching löysi freejazzin, hylkäsi konventionaalisen rockmusiikin ja perusti Ash Ra Tempel -nimisen spacerock-yhtyeen vuonna 1970.

1960-luvun lopun ja 1970-luvun alkupuolen brittiläiset progebändit yhdistelivät musiikissaan jazzia, taidemusiikkia sekä vapaata improvisaatiota, mutta useat bändit Pink Floydista King Crimsoniin toistivat albumikappaleitaan myös livenä. Pienille variaatioille oli toki tilaa livetilanteissa. Saksassa 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun taitteessa syntyneen ns. krautrock-liikkeen nimi juontuu sen ajan brittiläisen musiikkilehdistön antamasta puolipilkallisesta termistä. 1970-luvun alun psykedeelisestä rokista kiinnostuneet saksalaismuusikot janosivat ilmaisuunsa jotain uutta sekä totaalista vapautta, ja useat krautrock-genren bändeistä tekivät levytyksiä ja keikkoja jotka perustuivat täysin vapaaseen kollektiiviseen improvisaatioon. 

Ash Ra Tempel 1971

Ash Ra Tempel: Ash Ra Tempel (Ohr 1971).Ash Ra Tempel julkaisi bändin nimeä kantavan debyyttilevynsä vuonna 1971. Albumilla soittivat Manuel Göttsching (kitara), Hartmut Enke (bassokitara) sekä Klaus Schulze (rummut). Levy sisältää kaksi pitkää raitaa. ’Amboss’ käynnistyy vähäeleisellä, ja jopa hieman melankolisella urku- ja kitaradronella sekä Schulzen mallettikapuloilla soitetuilla rumpupeltien suhinalla. Jokainen soittaja kasvattaa intensiteettiä pikkuhiljaa kunnes soitto purkautuu ekstaattiseksi junan lailla eteenpäin rullaavaksi avaruusrokiksi. Vaikka ’Amboss’ on selkeästi vapaata jamia, se ei sorru tyhjänpäiväiseksi soittotaitojen esittelyksi. Göttschingin kaiutetussa kitaroinnissa kuuluu vaikutteita Jimi Hendrixin villeimmistä jutuista, taustalla rytmiryhmä Enke ja Schulze kuulostavat sekoitukselta Hendrix Experiencen Noel Reddingin ja Mitch Mitchellin ja The Whon John Entwistlen ja Keith Moonin yhdistelmältä soittamassa vapaata jazzia. Meininki on villi ja vapautunut ja kuulostaa kuin bändi soittaisi vain itselleen. Kappaleen nimi ’Amboss’ tarkoittaa alasinta ja meno on sen mukainen! 

Ash Ra Tempel: Amboss • albumilta Ash Ra Tempel 1971

’Traummaschine’ [Dream Machine] on nimensä mukaisesti leijuvampaa ja rauhallisempaa ajoa kuin ’Amboss’. Alun rituaalinomainen kuorolaulua muistuttava drone on kuin protodarkambienttia. Biisissä kuullaan hieman Göttschingin kitarasooloilua ja Enken pohdiskelevaa bassoriffittelyä, mutta mystinen tunnelma pysyy ehjänä kautta linjan. Albumin sisäkansitaiteesta löytyy lainaus beat-runoilija Allen Ginsbergin kuuluisasta runosta Huuto. Sen kohta:

… angelheaded hipsters burning for the ancient heavenly connection to the starry dynamo in the machinery of night…

kuvastaa Ash Ra Tempelin debyyttilevyä melko hyvin. Joskin albumin sisäänpäin kääntynyt tunnelma luotaakin enemmän sisäavaruutta kuin makrokosmosta.

Schwingungen 1972

Ash Ra Tempel: Schwingungen (1972).Ash Ra Tempelin toisella albumilla rumpalin penkillä istui Schulzen sijasta Wolfgang Müller. Schwingungen starttaa 6:20 kestävällä bluesjamilla ’Light: Look At Your Sun’. Se muistuttaa letkeällä poljennollaan hieman Peter Greenin aikaisen Fleetwood Macin kappaletta ’Albatross’. Sen jälkeen sukelletaan taas hieman synkempiin vesiin kaksitoistaminuuttisen ’Darkness: Flowers Must Dien’ tahdissa. Improvisoiduilta kuulostavat vokaalit hoitaa John L. joka on soittanut myös levyn perkussiot ja munniharput. ’Darkness: Flowers Must Die’ perustuu vahvaan rumpu- ja perkussiotyöskentelyyn, joka on kuin sekoitus alkuaikojen Amon Düülia ja Cania. Kappale lähtee paikoitellen todella villeihin sfääreihin ja on yksi Ash Ra Tempel parhaita.

Ash Ra Tempel: Darkness: Flowers Must Die • albumilta Schwingungen 1972

Albumin B-puolen 19-minuuttinen nimikkokappale on jaettu osiin ’Suche’ ja ’Liebe’. ’Suche’-osion ambient-maisemat muistuttavat jälleen kerran hyvin paljon alkuaikojen Tangerine Dreamia. ’Liebe’-osiossa kierroksia lyödään lisää hiljalleen. Lopulta teos räjähtää täyteen mittaan John L:n hoilaavien vokaalien saattamana. 

Seven Up 1973

Timothy Leary & Ash Ra Tempel: Seven Up (1973).Schwingungenin jälkeen Ash Ra Tempel matkasi Sveitsiin, ja nauhoittivat uransa psykedeelisimmän albuminsa – kenenkäs muunkaan kuin “maailman vaarallisimman miehen” titteliä kantaneen – Timothy Learyn kanssa. Albumin nimi on otettu suoraan Seven Up -limonadista, jota yhtye nautti studiossa levyn äänityksissä. Kyseinen limonadipullo oli terästetty eräällä tajuntaa laajentavalla substanssilla, ja levyn meininki on sen mukainen. Vinyylilevyn puolet ’Space’ ja ’Time’ sisältävät omat pienosionsa. Timothy Learyn rooli on ollut lähinnä lyriikoiden kirjoittaminen, muutama vokaaliosuus sekä yleinen “henkinen suunnan näyttö.”

Seven Up on erittäin huuruinen levytys, joka taittaa avaruutta ja aikaa. Kollaasimaisessa kokonaisuudessa kuullaan perinteisempää bluesrockia, garagerockia, ambientia, spoken wordiä ja pastoraalisia urkuosioita. Kaiken tämän kutoo yhteen syntetisaattoreilla toteutettu kosminen leijunta, jonka päälle ja alle eri osiot nousevat ja laskevat. Seven Up on jäänyt kulttimaineeseen. Musiikillisesti ja kokeellisuutensa puolesta se voidaan mainita aivan hyvin alkuaikojen Pink Floydin sekä Hawkwindin levyjen yhteydessä esimerkkinä psykedeelisestä rockista.

Timothy Leary & Ash Ra Tempel: Time • albumilta Seven Up 1973

Join Inn 1973

Ash Ra Tempel: Join Inn (1973).Seven Upin jälkeen julkaistulla Join Inn -albumilla Ash Ra Tempel palasi takaisin omaan saundiinsa. Join Inn on jaettu vinyylipuoliin ’Freak’n’Roll’ ja ’Jenseit’. ’Freak’n’Roll’ on minimalistinen spacerockjami, jonka parin soinnun jumitus kuulostaa intialaiselta raga-musiikin ja Hawkwindin yhdistelmältä. ’Jenseits’ on 24 minuuttinen kosmische musik -leijunta jonka päällä kuullaan ajoittain vierailevan vokalistin Rosi Müllerin lausuntaa. Levyn rummut soittaa Klaus Schulze. Join Inn on ehjä kokonaisuus ja ns. helppo sisäänheitto levy Ash Ra Tempeliin tutustuttaessa. 

Starring Rosi 1973

Ash Ra Tempel: Starring Rosi (1973).Samana vuonna julkaistu Starring Rosi jäi käytännössä viimeiseksi Ash Ra Tempel -nimellä julkaistuksi levyksi. Sen melkein kaikki instrumentit rumpuja lukuunottamatta soittaa Manuel Göttsching. Join Inn -albumilta tuttu Rosemarie Müller hoitaa muutamien vokaaliosuuksien lisäksi konserttiharpun sekä vibrafonin. Aikaisempiin Ash Ra Tempelin levyihin verrattuna Starring Rosi on perinteisempää, hippirokin ja folkin aurinkoisempaa puolta edustavaa saundia ja fiilistä.

Sooloura, keksintöjä sähkökitaralle sekä hetkessä luotu klassikko

Vuonna 1975 julkaistiin Inventions For Electric Guitar, jonka piti alun perin olla viimeinen Ash Ra Tempel -albumi. Sittemmin levy tunnetaan paremmin Manuel Göttschingin ensimmäisenä sooloalbumina. Inventions For Electric Guitarin ainoa instrumentti on Göttschingin soittama sähkökitara. Levyn aloittava ’Echo Waves’ sisältää kaikuefektien kautta sekventoitua kitaramattoa, jonka päälle on on miksattu useampi kitararaita. 17-minuuttinen hypnoottinen kappale huipentuu vahvasti efektoituun kitarasooloon. 

Manuel Göttsching: Echo Waves • albumilta Inventions For Electric Guitar 1975

’Echo Waves’ on vaikuttanut lukemattomien modernien avaruusrockyhtyeiden saundiin. Sen kuulee selkeästi esimerkiksi brittiläisen instrumentaalista psykedelia ja jamirokkia soittavan Ozric Tentacles -yhtyeen perustajajäsenen ja kitaristin Ed Wynnen kitaroinnissa.

Ozric Tentacles: Dissolution (The Clouds Disperse) • albumilta Pungent Effulgent 1989

Albumin Inventions For Electric Guitar lyhyin kappale ’Quasarsphere’ on seesteinen kitara-ambient tunnelmapala, joka kuulostaa melkein syntikoilla tehdyltä new age -musiikilta. 21-minuuttinen ’Pluralis’ on kuin hidastettu Echo Waves jonka seesteinen tunnelmointi on meditativiista kuunneltavaa. Inventions for Electric Guitar on kosmisen kitara-ambientin kiistaton klassikko!

E2-E4 1984

Manuel Göttsching: E2-E4 (1984).Vuonna 1981 Manuel Göttsching nauhoitti reaaliajassa tunnin mittaisen albumin E2–E4. Hän ei varmasti osannut arvata, että kyseisestä jamisessiosta syntyi klassikko, joka tulisi vaikuttamaan kokonaisen elektronisen musiikkityylin syntyyn. Göttsching teki E2–E4:n alun perin lähinnä omaksi ilokseen erään kiertueen jälkeen, jotta hänellä olisi kuunneltavaa myös tulevilla kiertueilla keikkojen välissä. Hän sanoo eräässä haastattelussa, että hän oli tehnyt samanlaisia privaattinauhoituksia aikaisemminkin, mutta tämä sessio tuntui niin onnistuneelta, että hänen ei tarvinnut tehdä sille jälkikäteen mitään. 

1984 julkaistun albumin E2–E4 nimi tulee klassisesta shakkipelin aloitussiirrosta. Kansikuvaksi valikoitui tietenkin shakkilaudan kuva. Göttsching halusi tehdä levystä oman versionsa Steve Reichin ja Terry Rileyn koulukunnan minimalismista käyttäen pelkkiä syntetisaattoreita, sähkökitaraa ja metallisia perkussioita, mutta tulikin luoneeksi albumin, joka vaikutti suuresti mm. teknon ja house musiikin syntyyn. Myöhemmin E2–E4 -levyä on samplannut mm. detroitilainen teknolegenda Carl Graig, englantilainen elektroduo The Orb sekä saksalainen dub/teknokaksikko Basic Channel.

E2–E4 on minimalistinen proto-teknoklassikko, jonka tunnelma luo edelleen mielikuvia öisestä Berliinistä tanssiklubeineen.

Manuel Göttsching: Ruhige Nervosität 2 • albumilta E2–E4 1984

Ashra ja maapallon uusi aika
New Age Of Earth 1976
Blackouts 1977

Ennen E2–E4 -levyä Göttsching teki 70-luvulla sooloalbumeja nimellä Ashra. 1976 julkaistua New Age Of Earthiä pidetään edelleen ambient-klassikkona. Pitchfork-musiikkisivusto on rankannut sen sijalle 31 viidenkymmenen tärkeimmän ambient-levyn joukkoon. New Age Of Earth on Göttschingiä seesteisimmillään ja sen syntetisaattoreilla ja kitaralla luotuihin lämpimiin äänimaisemiin on helppo uppoutua kerta toisensa jälkeen. 

Ashra: Ocean Of Tenderness • albumilta New Age Of Earth 1976

Vuonna 1977 julkaistu Ashra-albumi Blackouts jatkaa hyvin pitkälti samoissa tunnelmissa kuin New Age Of Earth, mutta ei ole kokonaisuutena aivan yhtä yhtenäinen ja tarkkaan mietitty kuin edeltäjänsä. 

The Cosmic Jokers

Göttsching oli myös The Cosmic Jokersin jäsen. Eräänlaisena krautrockin superbändinä tunnetussa kokoonpanossa olivat mukana myös Klaus Schulze, Harald Großkopf ja Jürgen Dollase. The Cosmic Jokers toimi silloin tällöin studioon kokoontuvana kollektiivina, jonka improvisoinneista koostettiin jälkikäteen albumeja. Bändi ehti julkaista neljä albumia, jotka ovat parhaimmillaan todella hienoa psykedeliaa.

The Cosmic Jokers: Galactic Joke • albumilta Galactic Joke 1974

Kiitos musiikista

Manuel Göttsching 9.9.1952 – 4.12.2022

Veikko Rajanen

Manuel GöttschingAshra | kotisivu

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Genesis: Selling England By The Pound – englantilaisen progen suurteos
King Crimson: Discipline – uuden progen äärellä
Lunatic Soul: Lunatic Soul – kun vähemmän on enemmän
Magma ja menolippu Kobaïalle
Mike Oldfield: Five Miles Out – pelottomasti kohti uusia seikkailuja

Pink Floyd: The Dark Side Of The Moon – avain maailmanmenestykseen
Roky Erickson And The Aliens: The Evil One – kulttisankari mielensä armosta
Rush: A Farewell To Kings – viileän relasti proge
The Electric Light Orchestra: I – timantinkirkas debyytti
The Rolling Stones: Their Satanic Majesties Request – pahojen poikien kosminen joulu
Yes: Fragile – progen herkkää ylivoimaa

Ash Ra Tempel
[Manuel Göttsching • Klaus Schulze • Hartmut Enke]
Finna.fi

Ash Ra Tempel | Ohr 1971 • Tempel 1991 • MG.Art 2011

[Manuel Göttsching • Hartmut Enke • Wolfgang Müller + Uli Popp • Matthias Fehler • John L.]

Schwingungen | Ohr 1972 • Tempel/Spalax 1993 • MG.Art 2011

[Manuel Göttsching • Hartmut Enke • Timothy Leary • Michael Duwe]

Seven Up Timothy Leary & Ash Ra Tempel | Die Kosmischen Kuriere/Ohr 1973 • MG.Art 2011

[Manuel Göttsching • Hartmut Enke • Rosi Müller • Klaus Schulze]

Join Inn | Ohr 1973 • MG.Art 2011

[Manuel Göttsching • Rosi Müller + Harald Großkopf • Dieter Dierks]

Starring Rosi | Die Kosmischen Kuriere 1973 • MG.Art 2011

Manuel Göttsching
Finna.fi

Inventions For Electric Guitar [Ash Ra Tempel VI] Manuel Göttsching | Die Kosmischen Kuriere 1975 • MG.Art 2011
E2–E4 | Inteam 1984 • Spalax Music 1992 • MG.Art 2006 & 2011 & 2016

Ashra
[Manuel Göttsching]
Finna.fi

New Age Of Earth | Isadora Records 1976 • Virgin Records 1977
Blackouts | Virgin Records 1977 • MG.Art 2008

[Manuel Göttsching • Harald Großkopf • Lutz Ulbrich]

Correlations | Virgin Records 1979 • 5CD Correlations Complete MG.ART 2008
Belle Alliance | 1980 • 2CD Belle Alliance Plus MG.ART 2008

[Manuel Göttsching • Lutz Ulbrich]

Walkin’ The Desert | Navigator 1989 • The Magnum Music Group 1990 • Spalax 1992

[Manuel Göttsching • Harald Großkopf • Lutz Ulbrich]

Tropical Heat | Navigator 1991 • Spalax 1992

Lue lisää Manuel Göttschingistä
Finna.fi

Artikkelihaku Manuel Göttsching

Kokoelmalevyjä
Eri esittäjiä
Finna.fi

Krautrock – Music For Your Brain • 6CD | Target Music/Universal 2005
Krautrock – Music For Your Brain – Vol. 2 • 6CD | Target Music/Universal 2007
Krautrock – Music For Your Brain – Vol. 3 • 6CD | Target Music/Universal 2008
Krautrock – Music For Your Brain – Vol. 4 • 6CD | Target Music/Universal 2009

Lue lisää progesta
Finna.fi

Aamunkoiton portit – progressiivinen rock 1967–1979  Matti Pajuniemi, 384 sivua | Suomen musiikkikirjastoyhdistys 2013 • Uusi painos 2017
Prog Finlandia Matti Pajuniemi, 336 sivua | Matti Pajuniemi 2016
Unisatama – progressiivinen rock 1980–2020 Matti Pajuniemi, 464 sivua | Matti Pajuniemi 2021

Lue lisää Ash Ra Tempelistä ja kosmisesta rockista • Read more about Ash Ra Tempel and Kosmische Musik
Finna.fi

Krautrocksampler – One Head’s Guide To The Great Kosmische Music 1968 Onwards Julian Cope, 139 pages | Head Heritage 1996
Krautrock – Cosmic Rock And Its Legacy Edited by Nikolaos Kotsopoulos, 191 pages | Black Dog 2009
Future Days – Krautrock And The Building Of Modern Germany David Stubbs, 495 pages | Faber & Faber 2014 & 2018
Krautrock – German Music In The Seventies Ulrich Adelt, 237 pages | University of Michigan Press 2016

Lue lisää progesta Read more about prog and progressive rock
Finna.fi

Tomorrow Never Knows – Rock And Psychedelics In The 1960s Nick Bromell, 225 pages | University Of Chicago Press 2000
Scented Gardens Of The Mind – A Guide To The Golden Era Of Progressive Rock (1968–1980) In More Than 20 European Countries  Dag Erik Asbjörnsen, 548 pages | Borderline 2000
Mountains Come Out Of The Sky – The Illustrated History Of Prog Rock  Will Romano, 246 pages | Backbeat Books 2010
The Strawberry Bricks Guide To Progressive Rock  Charles Snider, 362 pages | Strawberry Bricks 2007
The Space Between The Notes – Rock And The Counter-Culture  Sheila Whiteley, 118 pages | Routledge 2002
Beyond And Before – Progressive Rock Since The 1960s  Paul Hegarty, 318 pages | Continuum 2011
Citizens Of Hope And Glory – The Story Of Progressive Rock  Stephen Lambe, 224 pages | Amberley 2011

SchwingungenAsh Ra Tempel
Spotify

Inventions For Electric GuitarManuel Göttsching
Spotify

Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.