The Evil One | 415 Records 1981
Sopeutumattomuus ja erilaisuus ovat olleet hyviä rockmusiikin myymisen välineitä. Niiden kapinahenki vetoaa nuoriin, jotka etsivät itseään ja paikkaansa maailmassa.
Ironista on, että ne, joiden friikkiys on ollut sisäsyntyistä ja aitoa eikä julkisuutta varten luotua, ovat usein menestyneet kaikkein kehnoimmin. Hyvä esimerkki tästä on Roky Erickson, kulttisankari mielensä armosta.
Roky Erickson. Kuva: www.rokyerickson.com
Vuonna 1947 syntyneen Roger Kynar Ericksonin asiat menivät ristiin 1960-luvun lopulla. The 13th Floor Elevators -yhtyeessä uransa aloittanut kitaristi-laulaja alkoi kärsiä mielenterveysongelmista, jotka ilmeisesti toi pintaan rankka LSD-kuuri. Hallusinogeenit ja psykedeelit kuuluivat ajan henkeen, mutta kuten Pink Floydin Syd Barrettin kaltaiset kohtalot todistavat, kaikille ne eivät sopineet.
The 13th Floor Elevators: You’re Gonna Miss Me
Vaihtoehtoinen elämäntyyli johti myös kahnauksiin lain kanssa. Ericksonin konservatiivisessa kotiosavaltiossa Teksasissa The 13th Floor Elevatorsin jäsenten kaltaisia huumehippejä ei lainkaan arvostettu, ja vuonna 1969 Erickson joutui oikeuteen marijuanan hallussapidosta ja lain pakoilusta. Puolustus vetosi mielenterveysongelmiin sillä tuloksella, että Erckson määrättiin tahdonvastaiseen hoitoon. Seuraavien kolmen koppivuoden aikana hänelle tulivat tutuksi mielisairaalan arki, sähkösokkihoidot ja ankara lääkitys.
Siviiliin päästyään Erickson teki sen, mistä oli kaiken aikaa haaveillut: palasi musiikin pariin ja perusti bändin. Hänen uusi yhtyeensä Bleib Alien levytti Sir Douglas Quintetin Doug Sahm tuottajanaan singlen Two Headed Dog (Red Temple Prayer) // Starry Eyes (1975). Raaka sinkku esitteli Ericksonin uuden soundin. The 13th Floor Elevatorsin garagepsykedelia jäi 1960-luvulle, ja Erickson alkoi soittaa konstailematonta, synkeää, melodista ja kovaa rockia, joka oli yhdeltä laidalta kiinni punkin hengessä ja jossa pyöriteltiin b-luokan scifi- ja kauhuelokuvien kuvastoa.
Two Headed Dog (Red Temple Prayer)
Singlen tehtyään Erickson lähti Teksasista Kaliforniaan ja perusti siellä uuden yhtyeen. Studiossa soittaneesta kokoonpanosta mukana oli enää autoharpisti Billy Miller, joka keksi uudelle ryhmälle nimeksi Roky Erickson And The Aliens. Tehtyään pari pienempää levytystä bändi ryhtyi valmistelemaan albumia Creedence Clearwater Revivalin basistin Stu Cookin valvonnassa. Ericksonin bändi treenasi uutta materiaalia klassikkorockyhtyeen päämajassa Cosmo’s Factoryssa.
Roky Ericksonin tärkeimmät ja maineikkaimmat levytykset, jotka tunnetaan parhaiten nimellä The Evil One, olivat ensimmäinen Cookin tuottama kokonainen albumi. Creedence-basistin rooli noissa sessioissa oli merkittävä ja kasvoi loppua kohden. Studioon lähtiessään Erickson oli päättänyt lopettaa väsyttävien psyykenlääkkeiden syönnin, mikä piristikin häntä mutta samalla heikensi hänen henkistä tilaansa monin muin tavoin. Cookin tehtäväksi jäi jäsennellä Ericksonin sekavimmatkin ideat ehyiksi biiseiksi, joissa osat olivat oikeilla paikoillaan ja sanoituksissa tolkkua. Tuottajalla oli tapana pitää äänitys käynnissä jatkuvasti, koska milloinkaan ei voinut tietää, koska laulaja-kitaristi ja biisintekijä olisi parhaimmillaan. Ennen kuin studiotyöt oli tehty loppuun, Roky oli viety suljetulle jo kertaalleen. Osa lauluosuuksista taltioitiin mielisairaalan myöntämillä lyhyillä lomilla.
Roky Erickson: I Think Of Demons
The Evil Onen kappaleissa seikkailevat zombit, vampyyrit, demonit ja aaveet. Nuo viihteellisen pelottavat teemat vaikuttavat halvalla tavalla hauskoilta, mutta vähänkin tarkemmin kuunnellessaan huomaa, että Erickson oli niiden suhteen tietyllä tasolla tosissaan. Huumehuuruisen 13th Floor Elevators -ajan ja kolmen mielisairaalassa lusitun vuoden jälkeen hän oli ihastunut kauhu- ja scifielokuviin, ja ne olivat polkaisseet hänen mielessään käyntiin todentuntuiset halloween-hipat. Sanoitusten olennot olivat Ericksonille toisaalta humoristisia ja kuvitteellisia hahmoja, mutta toisaalta ne symboloivat hänen sairauttaan, outoja ajatuksiaan ja psykoosien todellisuutta, jossa hän vietti yhä pidempiä aikoja kerrallaan.
Jos Ericksonin tavoitti täsmälleen oikealla hetkellä – kuten Cookin johtamissa sessioissa usein tapahtui – nauhalle tallentui primitiivistä priimaluokan rockia, jonka vaaran tuntu muuttui todeksi siinä missä biisien toismaailmalliset olennotkin. Sellaisella hetkellä mielisairaus antoi enemmän kuin otti. “If you have ghosts, then you have everything”, hän lauloi vilpittömällä äänellään kuin ilmoittaen löytäneensä mielensä syövereistä jotakin upeaa ja kertoakseen myös sen, että vaikka siltä ei ehkä vaikuta, ei häneltä mitään puutu.
Roky Erickson: If You Have Ghosts
Ericksonin hyväntuulisimpienkin rallien pohjavireenä on suru. Niistä aistii sellaista menetyksestä nousevaa kohtaloon alistumisen melankoliaa, jota tuntee silloin, kun ei usko enää voivansa palata takaisin sinne, missä kaikki oli paremmin. Ericksonin taudinkuva ja tyyli olivat hyvin toisenlaiset kuin Johnny Thundersilla, mutta kulttisankarien levyillä kaikui samankaltainen eksyneiden sielujen pelastuksenkaipuu. Thundersin So Alone ja The Evil One kuulostavat sukulaissielujen tekemiltä.
Roky Erickson And The Aliensin nimetön albumi julkaistiin ensin Englannissa kymmenen biisin mittaisena vuonna 1980. Seuraavana vuonna levystä ilmestyi Yhdysvalloissa toisenlainen versio nimellä The Evil One. Myöhempiin versioihin on koottu kaikki tuon aikakauden äänitykset.
Roky Erickson: I Walked With A Zombie
Seuraavat kaksikymmentä vuotta Roky Erickson oli sairautensa vuoksi poissa pelistä. Vasta 2000-luvun alussa, kun hänen veljensä otti hoitaakseen lääkitykseen ja sopimuksiin liittyvät asiat, artisti alkoi toipua. Se kävi yllättävän nopeasti: jo vuosikymmenen puolivälissä Roky Erickson nousi lavalle kohtalaisen hyvässä kunnossa. Ohjaaja Kevin McAllister dokumentoi hänen paluunsa elokuvaksi You’re Gonna Miss Me, joka sai ensi-iltansa vuonna 2005.
Ruisrockissa vuonna 2007 esiintyneen Roky Ericksonin voiton sinetöi vuonna 2010 ilmestynyt True Love Cast Out All Evil, hänen ensimmäinen uutta materiaalia sisältänyt albuminsa neljääntoista vuoteen. Ericksonin tuotannon kulmakivet löytyvät silti edelleen The Evil Onelta. Sitä kuunnellessa tulee aina mieleen, että hulluus on pahasti aliarvostettua.
Ari Väntänen | www.arivantanen.com
Roky Erickson | kotisivu
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Amyl And The Sniffers: Comfort To Me [2021] – Pyhän yksinkertaisuuden kirkossa
Blondie • Parallel Lines [1978] oli Blondien läpimurto
Chicago uudisti bluesin – Muddy Waters • Big Bill Broonzy • Little Walter • Willie Dixon • Howlin’ Wolf • Buddy Guy
Hollywood Brats – kovan onnen kulttibändi • Andrew Matheson: Sick On You [2015]
Iggy Pop: Lust For Life [1977] – tanssia muurin harjalla
Jan Stenfors: Vinegar Blood [1996] – kahden elämän taitteessa
Johnny Thunders: So Alone [1978] – malja antisankarille
Kollaa kestää: Jäähyväiset aseille [1979] – klassikko ja joutsenlaulu
Mad Juana: Skin Of My Teeth [1997] – Sami Yaffa uudella mukavuusalueella
Manuel Göttsching 1952–2022 • Kosmisen kitaramusiikin legenda
MC5 oli vastakulttuurin vihainen ääni • Kick Out The Jams [1969]
Michael Monroe: One Man Gang [2019] – jengi soittaa sydämestä
Nick Cave & The Bad Seeds: Skeleton Tree [2016] – pimeä tie kohti valoa
Patti Smith: Horses [1975] – runon ja rockin liitto
Pelle Miljoona & Rockers: Brooklyn–Dakar [1999] – ihmisyys yhdistää
Pete Malmi: Malmi [1981] – antisankarin tähtihetki
Pretenders tunteiden vuoristoradassa • Relentless [2023]Richard Hell & The Voidoids: Blank Generation [1977] – kaukana kliseisyydestä
Riipinen: Itäistä pituutta [1984] – kollaasimainen kuulokuvataideteos
Sami Yaffa: The Innermost Journey To Your Outermost Mind [2021] – basisti läpäisee pasianssin
Sielun Veljet: Softwood Music – Under Slow Pillars [1989] – unohdettu klassikko
Sweatmaster: Sharp Cut [2002] – ei mikään kopteriklooni
Sylvain Sylvain: Sylvain Sylvain [1979] – rockia roll-diggareille
Talking Heads: 77 [1977] – tanssi kuin kukaan ei katselisi
The Boys Next Door ja The Birthday Party – Nick Caven esihistoria • Vuodet 1979–1983
The Clash • The Clashin genre oli protesti • Combat Rock [1982]
The Doors: The Doors [1967] – vallankumouksen lähtölaukaus
The Doors ilman Morrisonia – tarpeeton kuin tylsä veitsi • Other Voices [1971] • Full Circle [1972]
The Hives: The Death Of Randy Fitzsimmons [2023] – Randy ja pojat vahvasti elossa
The Jimi Hendrix Experience: Are You Experienced [1967] – tanssimusiikkia vapaudenjanoisille
Wilko Johnson & Roger Daltrey: Going Back Home [2014] – elämä vilisee silmissä
Wilko Johnson 1947–2022 • Wilko Johnson jäi historiaan
💿
Roky Erickson And The Aliens
Finna.fi
Roky Erickson And The Aliens [aka Five Symbols] | CBS Records 1980 • Cherry Red Records 2012
The Evil One | 415 Records 1981
Don’t Slander Me | Pink Dust 1986 • Restless Records/Rykodisc & Orb Productions 2005 • Light In The Attic Records 2013
Gremlins Have Pictures | Pink Dust & Demon Records 1986 • Restless Records/Rykodisc 2005 • Light In The Attic Records 2013
I Think Of Demons | Edsel Records 1987 • MOJO Buried Treasure 2012
All That May Do My Rhyme | Trance Syndicate Records 1995 • Play Loud! Productions 2017
Don’t Knock The Rok! | Norton Records 2004
True Love Cast Out All Evil Roky Erickson with Okkervil River | Chemical Underground 2010
💿
The 13th Floor Elevators
Finna.fi
The Psychedelic Sounds Of The 13th Floor Elevators | International Artists 1966
Easter Everywhere | International Artists 1967
Live | International Artists 1967
Bull Of The Woods | International Artists 1969
Headstone – The Contact Sessions | Charly Records 2010
💿
Boksit ja kokoelmalevyt
Roky Erickson • The 13th Floor Elevators
Finna.fi
The Best Of 13th Floor Elevators | Quality Special Products/Nectar 1995
The Psychedelic World Of The 13th Floor Elevators The 13th Floor Elevators • 3CD | Charly Records 2002
Going Up – The Very Best Of The 13th Floor Elevators The 13th Floor Elevators | Charly Records 2004
7th Heaven – Music Of The Spheres • The Complete Singles Collection | Artistry Music Limited 2009
I Have Always Been Here Before – The Roky Erickson Anthology Roky Erickson, 2CD + 32-sivuinen tekstiliite | Shout! Factory 2010
Kahden CD-levyn kokoelma I Have Always Been Here Before esittelee Rokyn monivaiheista uraa, mukana 32-sivuinen tekstiliitte.
💿
Tribuuttialbumi
Shonen Knife
Finna.fi
Where The Pyramid Meets The Eye – A Tribute To Roky Erickson | Warner Bros. Records 1990
📚
Lue lisää Roky Ericksonista • Read more about Roky Erickson
Finna.fi
Openers II – The Lyrics of Roky Erickson Roky Erickson & Thirteen Floor Elevators & toimittaja Casey Monahan | Los Angeles 1995
I Have Always Been Here Before – The Roky Erickson Anthology Roky Erickson, 2CD + 32-sivuinen tekstiliite | Shout! Factory 2010
Ruisrock 1970–2020 – Tarinat, totuudet ja myytit Jukka Kittilä & Jaakko Mikkola, 413 sivua | Johnny Kniga 2020
📚
Read more about psychedelic rock • Lue lisää psykedeelisestä rockista
Finna.fi
Psychedelic Psounds – Interviews From A to Z with 60s Psychedelic And Garage Band Allan Vorda, 258 pages | Borderline Productions 1994
Turn On Your Mind – Four Decades Of Great Psychedelic Rock Jim DeRogatis, 638 pages | Hal Leonard 2003
Eye Mind – The Saga Of Roky Erickson And The 13th Floor Elevators, The Pioneers Of Psychedelic Sound Paul Drummond, 423 pages | Los Angeles 2007
The Dark Stuff – Selected Writings On Rock Music Nick Kent | Penguin 1994 • Da Capo Press 1995 • Faber and Faber 2007
Roky Erickson And The Aliens [Five Symbols] • CBS 1980
The Evil One Roky Erickson And The Aliens • 415 Records 1981