Island | Secret City / Domino 2020
Heartland | Domino 2010
Owen Pallett • Final Fantasy
Syksyllä 2025 kanadalainen muusikko-säveltäjä Owen Pallett teki harvinaisen vierailun Suomeen osana Pohjois-Suomen nykymusiikkitapahtumaa Uuden Musiikin Lokakuuta. Konsertti, jossa Oulu Sinfonia esitti myös Hans Abrahamsenin modernin klassikon Let me tell you (2013), sisälsi Pallettin lauluja tämän viimeisimmältä albumilta Island (2020). Levyllä London Contemporary Orchestran ja St. Kittsin kamariorkesterin sävykkäät orkesteriosuudet ympäröivät Pallettin folkpop-sooloja.
Pallettin vaikeasti lokeroitava ura on aina liikkunut häilyvästi klassisen nykymusiikin ja taidepopin välillä, joten ei ollut yllättävää, että hän saapui esiintymään sinfoniaorkesterin solistiksi. Itsekin tutustuin Pallettiin aikoinaan Tapiola Sinfoniettan konsertissa.
Owen Pallett
Viulu on pitkään ollut laulun ohella Pallettin pääsoitin, mutta hän on multi-instrumentalisti, joka Island-albumilla soittaa kitaraa, pianoa ja alttoviulua. Uransa aikana hän on tehnyt sovituksia ja orkestraatioita, soittanut viulua eri yhtyeissä sekä keikkaillut soolona nimellä Final Fantasy, tunnetun videopelin mukaan. Fantasiapelien alakulttuuri on ruokkinut Pallettin omaleimaista musiikkia aina alkaen palkitusta He Poos Clouds -albumista (2006), jonka lähtökohtana on Dungeons & Dragons -pöytäroolipelien taikuusteoria.
A Bloody Morning • albumilta Island
2010
Heartland–Island -albumiparilla seikkaillaan Pallettin keksimässä Spectrumin fantasiamaailmassa. Heartland on omia kaikkien aikojen suosikkialbumeitani, joka vangitsi niin tekstien kuin sävelkielensä jäljittelemättömyydellä, ja ennen kaikkea kokonaisuudellaan. Heartland on läpisävelletty pop-laulusarja, kerronnaltaan kompleksi ja rytmitykseltään tavattoman jäntevä kokonaisuus, josta ei voisi ottaa yhtäkään laulua pois. Timanttisesti iskevät lyriikat ovat ehtaa nykyrunoutta. Kimmeltävien erikoissanojen (paragon, acolyte, cockatrice…) ja metafiktiivisyyden kyllästämistä säkeistä hahmottuu mielikuvituksellinen tarina.
Albumi seuraa nuorta miestä nimeltä Lewis, joka jättää kaiken ryhtyäkseen Spectrumin luoneen jumaluuden seuraajaksi. Jumalan nimi on Owen. Hän on Laulaja, Tarinankertoja, Tekijä. Ensin Lewis mättää pelityyliin hirviöitä Owenin kunniaksi, mutta kun uroteot eivät tuo häntä yhtään lähemmäs luojaansa, hän menettää uskonsa ja ymmärtää olevansa pelkkä Owenin leikkikalu.
Heartlandin huipennuksessa Lewis kiipeää pyhälle Alpentine-vuorelle ja puhkoo Owenin silmät. ”The author has been removed”, Lewis tokaisee viittauksena postmoderniin kirjallisuusteoriaan. Heartland on taidetta taiteentekemisestä, jota katsotaan kuvittelemisen, minuuden ja valtasuhteiden kautta. Välillä äänessä on Owen itse laulaen vieraantuneisuudesta, huijarisyndroomasta ja luovasta hulluudesta.
The Great Elsewhere • albumilta Heartland
2010
Heartlandin syvempänä teemana on oman itsen löytäminen ja toteuttaminen. Muunsukupuoliseksi identifioituva Pallett pureutuu Lewisin nyrjähtäneen sankaritarinan kautta leikkisän-satuttavasti mieheyteen ja valtarakenteisiin. Owen-jumala on suuri katse, joka yrittää määrittää ja myös seksualisoida Lewisia tavalla jota tämä ei halua.
Upein ja epätodennäköisin tietämäni voimabiisi on poskettoman pirteä ’Lewis Takes Off His Shirt’, jossa paidaton sankari ratsastaa murhanhimoisessa huumassa kohti Owenin vuorta: ”If what I have is what you need, I’m never gonna give it to you.”
Pallett on määritellyt Islandin jatko-osaksi Heartlandille. Tuhottuaan tekijänsä Lewis joutuu nyt kohtaamaan isänmurhan seuraukset, luomaan itse itsensä, eikä se ole helppoa. ’Paragon of Order’ -kappaleen musiikkivideossa paljastetaan, että koko Spectrumin valtakunta on vaarassa tuhoutua, kun Lewis raivossaan tuhosi sen tekijän.
Paragon Of Order • albumilta Island
2020
Heartlandin elektroniseen energiaan verrattuna Island on minimalistinen ja intiimi, melankolinen ja rakkaudenkaipuinen. Samaan aikaan se on vielä järisyttävämmin sinfoninen kuin edeltäjänsä, mitä korostavat tunnelmalliset orkesterivälisoitot. Musiikki liikkuu veden rytmissä, hellästi ja lähes alistuneesti.
Lewisin suhde pakkomielteensä kohteeseen on nyt moniselitteisempi, ja vihaan sekoittuu pohjatonta kaipuuta: ”Owen are you there? End this nightmare”. Fiktiivisen Lewisin kerronta ja Pallettin oma ääni sekoittuvat Heartlandia hienovaraisemmin. Katse suuntautuu paljon menneisyyteen, myös rikkinäiseen lapsuuteen. Suhde toiseen muistuttaa vaikeaa parisuhdetta, josta kertoja yrittää toipua. Islandin läpi katsottuna myös Heartlandin juoni muuttuu leikkisän metafiktion sijaan vertauskuvaksi tuhoisasta ihmissuhteesta.
Fire-Mare • albumilta Island
2020
Islandin huipentumassa ’Lewis Gets Fucked Into Space’ Owen vaikuttaa kostavan Lewisille, joka sinkoutuu avaruuteen ja räjähtää kappaleiksi. Tämä tuho on silti uuden alku, sillä päätösraidassa ’In Darkness’ syntyy henkeäsalpaavan kaunis sovinto. Myös Heartlandin viimeinen laulu korostaa Owenin yhteyttä Lewisiin, kun näiden äänet kietoutuvat duettoon ja tarinatasot asettuvat päällekkäin: ”I am yours”, he tunnustavat.
Lausuttuna albumien nimet kuulostavat samalta kuin ’sydänmaa’ ja ’minämaa’. Lewisin matka omaan itseen alkaa vaistonvaraisena reaktiona ja vapaudenkaipuuna, mutta päästäkseen perille omasta itsestään hänen on tehtävä tiliä vihamiehensä kanssa ja päästettävä irti raivosta ja halusta.
Tutustuin Pallettin musiikkiin vuonna 2017, kun kuulin viulisti Pekka Kuusiston esittävän Tapiolassa Pallettin viulukonserton. Kuusisto onkin ollut jo pitkään suoranainen pohjoisamerikkalaisen indie-klassisen lähettiläs. Tällainen musiikki haastaa iänikuisen jaon taiteeseen ja viihteeseen, joka yleensä vedetään klassisen ja populaarin välille. Pallettin albumit riemastuttavat ja koskettavat jo ensikuulemalla, mutta avautuakseen kaikissa kerroksissaan ne vaativat lukuisia kuuntelu- ja lukukertoja ja musiikin ja tekstin kokonaisvaltaista suhteuttamista toisiinsa. Viihde, tyylistä ja kontekstista riippumatta, päästää nauttimaan vähällä vaivalla – ja sille on aina paikkansa. Taide taas on jotakin, joka vaatii aikaa, tulkintaa ja pureskelua, ja sitä tehdään kaikissa kulttuurimuodoissa ja tyylilajeissa.
Auli Särkiö-Pitkänen – aesarkio.wordpress.com
Owen Pallett kotisivu
Owen Pallett Bandcamp
Owen Pallett Secret City Records
💿
Owen Pallett
Finna.fi
Has A Good Home Final Fantasy | Tomlab 2005 • Domino 2023
He Poos Clouds Final Fantasy | Tomlab 2006 • Domino 2023
A Swedish Love Story EP 2010
Heartland Domino 2010
Song For Five & Six EP | Domino 2014
In Conflict Domino 2014
Island Domino 2020
🎥🎵
Owen Pallett
Elokuvamusiikki
Finna.fi
Her Arcade Fire & Owen Pallett | Warner Bros. Pictures 2013 • Milan 2021
Spaceship Earth – Original Motion Picture Soundtrack | Milan 2020
Dream Scenario – Original Motion Picture Score | A24 Music 2023
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Astrid Swan – vaikuttava debyytti 20 vuotta • Poverina [2005 • 2025]
Billie Eilish rakennettiin lujalle pohjalle • Vuodet 2015–2024
Björk – oudosti välkkyvä tähti • Debut [1993]
Brian Eno – avaruuden inspiroimaa ambientia • Apollo – Atmospheres & Soundtracks [1983]
Florence + The Machine – valintojen hinta • Dance Fever [2022]
Jane Siberry – artistista vapautta parhaimmillaan • The Walking [1987]
Jim Pembroke 1946–2021 • Jim Pembroke teki historiaa Suomessa • If The Rain Comes [2014]
Kate Bush – kun mestariteos on myös kaupallinen menestys • Hounds Of Love [1985]
Kauko Röyhkä & Riku Mattila tuovat esiin toistensa parhaat puolet • Kauko Röyhkä & Riku Mattila [2008] • Kaksi lensi tuulen mukaan [2011] • Meidät pelastaa vain rakkaus [2025]Kuusumun Profeetta – magneettista tajunnanvirtaa • Kukin kaappiaan selässään kantaa [2001]
Liekki – klassikko uran taitekohdasta • Korppi [2003]
Maria Ylipää & Emma Salokoski – raja-aitoja rikkovaa laulelmaa • Kauniita piikkejä [2024]
Marianne Faithfull 1946–2025 • Uuden ajanlaskun alku • Broken English [1979]
Mikko Joensuu – uskon ja sen puutteen kronikoitsija • Joensuu 1685 [2008] • Amen 1 [2016] • Amen 2 [2016] • Amen 3 [2017] • Öb [2021] • Lost Ark [2024]
Nick Drake 1948–1974 • Lauluja suljettujen ovien takaa • Five Leaves Left [1969] • Bryter Layter [1970] • Pink Moon [1972]
Richard Dawson & Circle – luja kuin azobehalko • Henki [2021]
St. Vincent – kohtauksia selviytymisestä • Daddy’s Home [2021]
Talk Talk ja Mark Hollis – ainutlaatuinen tyylievoluutio • The Party’s Over [1982] ➡️ Laughing Stock [1991] ➡️ Mark Hollis [1998]
The Divine Comedy – vihdoinkin onnen satamassa • Foreverland [2016]
Heartland • 2010
Island • 2020
