Lulu | Sister Ray / Universal 2011

Musiikkia esille kirjastossa
• The $5.98 E.P. • Garage Days Re-Revisited | Vertigo 1987
• Metallica [Black Album] | Vertigo 1991
• 72 Seasons | Blackened / Universal 2023

Kun saksalaisen Frank Wedekindin (1864–1918) Lulu-nimisestä naisesta kertova näytelmä Erdgeist eli Maahinen esitettiin Tampereen Teatterissa vuonna 1909, se sai lehdistöltä niin vihaisen vastaanoton, että näytelmä oli poistettava ohjelmistosta kolmen esityksen jälkeen. Kun vaihtoehtorockin suurvisiirin Lou Reedin ja hevimammutti Metallican Wedekindin tarinaan perustuva yhteisalbumi Lulu ilmestyi reilut sata vuotta myöhemmin, sekin sai osakseen ivaa ja paheksuntaa. Vähän eri syistä, mutta kuitenkin.

Wedekindin näytelmä kertoo ”naisen primaalimuodosta”, kuten Lulu Erdgeistissä esitellään, ja hänen rakastajistaan. Vaikka Lulu on tarinan päähenkilö, hän on hädin tuskin olemassa. Lulu elää miesten kautta. Hän ei ole toimija vaan kohde, halujen heijastuspinta, josta miehet peilaavat erilaisia intohimojaan mutta joka ei ihmisenä kiinnosta ketään. Lopulta Lulu päätyy vankilaan murhasta. Tarina jatkuu näytelmässä Die Büchse der Pandora eli Pandoran lipas, jossa Lulu pakenee vankilasta, päätyy Lontooseen prostituoiduksi ja kuolee sarjamurhaajan uhrina.

Kun Reed ja Metallica ryhtyivät kaavailemaan yhteistä hanketta, he ottivat käsittelyynsä sanoituksia, jotka Reed oli kirjoittanut Wedekindin Lulu-näytelmien pohjalta. Reedin mielestä Metallican selässä tekstit nousisivat ”seuraavalle tasolle”. Kenties Reed halusi nostaa Lulun kohtalon pintaan miehekkään hevimetallisen kontrastin avulla. Metallican stereotyyppisen maskuliininen soitto ja kitaristi-laulaja James Hetfieldin machohko ärjyntä rakensivat Lulun vaiheille patriarkaalisen miljöön, joka korosti persoonattomaksi objektiksi alistetun naishahmon asemaa.

The View. Ohjaaja: Darren Aronofsky

On hiukan epäselvää, mikä Lulu on. Se on avantgardistinen metallilevy, taidemusiikkia tai raskaasti säestettyä runoutta, abstrakti musikaalikuunnelma tai jonkinlaista spoken wordia. Pop- tai rocklevy se ei missään nimessä ole, mutta siinä kontekstissa useimmat kriitikot sen tyrmäsivät. Vaikka Reed oli jo ajat sitten hylännyt popmusiikin muotokielen taiteelleen tarpeettomana, moni ilmeisesti odotti kuulevansa levyllä jonkinlaisia ’Fight Fire With Firen’ ja ’Perfect Dayn’ summan ylittäviä rockklassikoita. Pöyristys valtasi alaa, kun Reed ja Metallica tarjoilivatkin levyllisen melodiattomia, jopa kaksikymmentäminuuttisia taidejurnutuksia, joissa Reed luki ääneen, Hetfield mylvähteli ja Metallica riffitteli doomahtavan laahaavasti tai speed metalia blitzkrieginä piiskaten. Lars Ulrichin sympaattisen kulmikas rumpalointi sopi mainiosti komppaamaan Lulun kolhon eurooppalaista tunnelmaa.

Albumista tekee vaikeatajuisen se, ettei sillä ole selkeää tarinaa. Esimerkiksi se Die Büchse der Pandoran kohtaus, jossa Lulu heittää henkensä psykopaatin äärifantasian kohteena, sisältyy kolmanteen kappaleeseen ’Pumping Blood’. Sitä kertomuksessa edeltänyt Lulun ja kreivittären suhde vilahtaa tekstissä heti perään ’Mistress Dreadissa’, eikä minkäänlaisesta kronologisesta järjestyksestä ole tietoakaan. Reed ei tehnytkään Lulua kerratakseen tarinan, jota kerrotaan muutenkin jatkuvasti maailman teatterinäyttämöillä. Sen sijaan hän halusi käsitellä vallankäyttöön, identiteettiin ja itsepetokseen liittyviä teemoja omalla tyylillään.

Kun Metallica mättää heviä Reedin kiihkeän paasauksen taustalla, vaikutelma on samanlainen kuin Tarantinon Inglourious Basterdsin kohtauksessa, jossa David Bowien – joka osapuilleen ainoana maailmassa julisti Lulun mestariteokseksi – ’Cat People (Putting Out Fire)’ säestää toisen maailmansodan aikaisia tapahtumia. Se on älyvapaan urhea ja kiehtova mutta myös sanomallinen kohtaus, joka sanoo, että nämä asiat voisivat tapahtua milloin tahansa, kenelle tahansa.

Reedin Lulu (sillä hänen levynsähän Lulu on, sanokaamme noin 70-prosenttisesti) asetti vapaamuotoisuudessaan uusia haasteita metallibändille, joka ei normaalisti juuri jammaile. Reed vaati soittajilta kykyä improvisoida jazzin hengessä, mutta myös antoi Metallicalle jotakin: Hänen raaka runoutensa saa Metallican riffit kuulostamaan rankemmilta kuin ne kuulostaisivat bändin oman kuvaston taustalla. Silkkaa metallia Lulu ei kuitenkaan ole. Sillä kuulee myös akustista kitaraa (mm. ’Little Dog’), viitteitä elektroniseen musiikkiin sekä vapaasti soivia jousi-instrumentteja. Lulun suhteesta erääseen mieheen ja tämän poikaan inspiroitunut ’Junior Dad’ on lempeän bändisoiton sekä sellojen ja viulujen dronen varaan rakennettu massiivinen teos.

Junior Dad live

Wedekindin näytelmiä on sittemmin tulkittu niin feministisiksi kuin naisvihamielisiksikin. Aikoinaan niitä soimattiin groteskeiksi, yliampuviksi ja moraalittomiksi. Reedin ja Metallican Lulu sai satikutia siitä, että se kuulostaa rumalta, rasittavalta ja teennäiseltä, ikään kuin Lulu ei aiheena suorastaan vaatisi juuri sellaisten ekspressionististen vaikutelmien luomista. Taiteen tehtävänä ei ole maistua hyvältä, tuntua kivalta tai kuulostaa Roxettelta. Sen kuuluu luoda uusia tulkintoja. Niitä Reed ja Metallica Lululla tekivät.

Lulu

Lulu oli kova pala niin Lou Reedin kuin Metallicankin yleisöille. Reedin joukot eivät nähneet hänen taiteensa ja banaalin metallin välillä minkäänlaisia yhtymäkohtia. Metallica-faneille taas itkuraivarin aiheeksi on joskus riittänyt pelkkä akustisen kitaran käyttäminenkin. Yhteisalbumin tekeminen tuollaisten mielikuvaharjoitusten melskeessä vaati rohkeutta kummaltakin osapuolelta.

Lulu jäi Lou Reedin (s. 1942) viimeiseksi albumiksi. Hän kuoli syöpään vuonna 2013. Reed halusi tulla tunnetuksi taiteilijana, joka piut paut piittaa siitä, mitä hänestä ajatellaan. Lulu on lopullinen todiste siitä, että juuri sellainen hän oli.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Lou Reed & Metallica: Lulu kotisivu

Lulu
Lou Reed – laulu, kitara, continuum
James Hetfield – rytmikitara, taustalaulu
Kirk Hammett – soolokitara
Lars Ulrich – rummut
Robert Trujillo – bassokitara
Tuottajat: Lou Reed, Metallica, Greg Fidelman, Hal Willner

Sarth Calhoun – elektroniset instrumentit
Jenny Scheinman – viulu, alttoviulu, jousisovitukset
Gabe Witcher – viulu
Megan Gould – viulu
Ron Lawrence – alttoviulu
Marika Hughes – sello
Ulrich Maiss – sello Little Dogissa ja Frustrationissa
Rob Wasserman – sähkökontrabasso Junior Dadissa
Jessica Troy – alttoviulu Junior Dadissa

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

AC/DC: Power Up [2020] – virta on kytketty
Against Me! Transgender Dysphoria Blues [2014] – transnaisen tositarina
Buffalo Springfield: Buffalo Springfield Again [1967] • Psykedeelisen folk rockin runsaudensarvi
David Bowie: hours… – enemmän voimaa rauhallisuudesta
David Bowie: ★ Blackstar – jazzia ja rockia moderneimmillaan
Deep Purple: Whoosh! [2020] – loppu ei tullutkaan
Duran Duran: Big Thing – iso juttu, unohdettu klassikko
Faith No More – sääntöjä ei ole • The Real Thing [1989] • Angel Dust [1992]
Frank Zappa – multi-instrumentalisti
Frank Zappa näyttämömusiikin kimpussa – I Was A Teen-Age Malt Shop • 200 Motels • Hunchentoot • Joe’s Garage • Thing-Fish
Havana Black: Indian Warrior – huonon onnen soturit
Iggy Pop: Lust For Life – tanssia muurin harjalla
Jack White: Fear Of The Dawn – Villin Jackin suklaalevy
Magma ja menolippu Kobaïalle
Marko Hietala: Pyre Of The Black Heart / Mustan sydämen rovio – rocktähti menee henkilökohtaisuuksiin
MC5 oli vastakulttuurin vihainen ääni • Kick Out The Jams [1969]
Metallica: The $5.98 E.P. Garage Days Re-Revisited [1987] – elonmerkkejä autotallista

Metallica: Metallica • Black Album [1991] – kun uusi musta oli uusi musta
Metallica: 72 Seasons [2023] – jättiläinen jahtaa varjoaan
Misfits: Walk Among Us – kauhupunkin klassikko
Motörhead: Clean Your Clock – lopunajan dokumentti
Neil Young: After The Gold Rush – elokuvaton soundtrack
Nick Cave & The Bad Seeds: Skeleton Tree – pimeä tie kohti valoa
Nightwish: Human. :||: Nature. – maailmojen välissä
Pantera: Vulgar Display Of Power – puhdistavaa väkivaltaa
Lepää rauhassa, Pete Shelley – Buzzcocksista ikuisuuteen
Queen oli seikkailu – A Night At The Opera [1975]
Radiopuhelimet [1] 1987–1993 • Paluu pohjoiseen
Radiopuhelimet [2] 1995–2021 • Varmaa hapuilua
Richard Hell & The Voidoids: Blank Generation – kaukana kliseisyydestä
Slash featuring Myles Kennedy & The Conspirators: 4 – rock’n’roll-synergiaa
Sparks: Kimono My House [1974] – glam rockin outo valo
Talking Heads: 77 – tanssi kuin kukaan ei katselisi
Tarot pitää riman korkealla • Vuodet 1982–2024
Tom Waits: Bone Machine – läpimurto tuntemattomaan
The Velvet Underground: Squeeze – se näkymätön VU-levy
Waltari: Torcha! – aistit ja rajat auki
YUP: Outo elämä – harkittua huutoa

Lou Reed & Metallica
[Lou Reed • James Hetfield • Kirk Hammett • Lars Ulrich • Robert Trujillo]
Finna.fi

Lulu • 2CD | Warner Bros./Vertigo 2011

Nuottialbumi
Lou Reed & Metallica
Finna.fi

Lulu Transkriboija Jeff Jecobson, 120 sivua | Cherry Lane Music 2102

Alban Berg: Lulu

Kymmenen levytystä 1952–2014.

Lou Reed
Finna.fi

1970-luku

Lou Reed | RCA 1972
Transformer | RCA 1972
Berlin | RCA 1973
Rock ’n’ Roll Animal • live | RCA 1974
Sally Can’t Dance | RCA 1974
Lou Reed Live • live | RCA 1975
Metal Machine Music – An Electronic Instrumental Composition | RCA 1975
Coney Island Baby | RCA 1975/1976
Rock And Roll Heart | RCA 1976
Street Hassle | RCA 1978
The Bells | Arista 1979

1980-luku

Growing Up In Public | Arista 1980
The Blue Mask | RCA 1982
Legendary Hearts | RCA 1983
New Sensations | RCA 1984
Mistrial | RCA 1986
New York | Sire 1989

1990-luku

Songs For Drella  Lou Reed & John Cale | Sire 1990
Magic And Loss | Sire 1990
Set The Twilight Reeling | Warner Bros. 1996
Perfect Night – Live In London • live | 1998

2000–2009

Ecstasy | Reprise 2000
The Raven | Sire 2003
Hudson River Wind Meditations | Sounds True 2007
The Creation Of The Universe  Lou Reed’s Metal Machine Trio | Best Seat In The House Productions 2008

2010-luku

Lulu  Lou Reed & Metallica • 2CD | Vertigo/Warner Bros. Records 2011

Metallica
Finna.fi

1980-luku
[James Hetfield • Kirk Hammett • Lars Ulrich • Cliff Burton]

Kill ’Em All | Megaforce/Music For Nations 1983
Ride The Lightning | Megaforce/Music For Nations 1984
Master Of Puppets | Roadrunner Records/Music For Nations 1986

[James Hetfield • Kirk Hammett • Lars Ulrich • Jason Newsted]

The $5.98 E.P. Garage Days Re-Revisited • 12″ EP | Vertigo 1987
…And Justice For All | Vertigo 1988

1990-luku
[James Hetfield • Kirk Hammett • Lars Ulrich • Jason Newsted]
Finna.fi

Metallica [Black Album] | Vertigo 1991
Load | Vertigo 1996
Reload | Vertigo 1997
Garage Inc. | Vertigo 1998 • Lainabiisejä sisältävä 2CD/3LP, jolla on mukana myös The $5.98 E.P. Garage Days Re-Revisited.
S&M • live | Vertigo/Warner Bros. Records 1999

2000–2009
[James Hetfield • Kirk Hammett • Lars Ulrich • Robert Trujillo]
Finna.fi

St. Anger | Vertigo 2003
Death Magnetic | Vertigo/Blackened Recordings 2008

2010-luku
[James Hetfield • Kirk Hammett • Lars Ulrich • Robert Trujillo]
Finna.fi

Lulu  Lou Reed & Metallica | Vertigo/Warner Bros. Records 2011
Hardwired… To Self-Destruct | Blackened Recordings 2016

2020-luku
[James Hetfield • Kirk Hammett • Lars Ulrich • Robert Trujillo]
Finna.fi

S&M2 | Blackened Recordings 2020
The Metallica Blacklist | Blackened Recordings 2021
72 Seasons | Blackened Recordings 2023

The Velvet Underground
Finna.fi

1960-luku

The Velvet Underground & Nico | Verve 1967
White Light/White Heat | Verve 1968
The Velvet Underground | MGM 1969

1970-luku

Loaded | Cotillion 1970
Live At Max’s Kansas City | Cotillion 1972
Squeeze | Polydor 1973

Lue lisää saksalaisesta kirjallisuudesta

Maailmankirjallisuuden kultainen kirja – Saksan kirjallisuuden kultainen kirja  Rafael Koskimies & Martti Haavio, 824 sivua | WSOY 1930

Lue lisää Metallicasta
Finna.fi

Syntymä Metallica kuolema – 1. osa  Paul Brannigan & Ian Winwood & kääntäjät Juuso Arvassalo & Jere Saarainen, 365 sivua | Like 2013
Syntymä Metallica kuolema. 2. osa  Paul Brannigan & Ian Winwood & kääntäjä Elina Koskelin, 302 sivua | Like 2014
Metallica kuvina  Ross Halfin & kääntäjä Päivi Paappanen, 229 sivua | Like 2009
Metallica omin sanoin  Metallica & Mark Putterford & Chris Charlesworth & kääntäjä Leena Lehtinen, 96 sivua | Tammi 1995
Metallica – thrashtitaanien tie maailman mahtavimmaksi metallibändiksi… ja mitä sitten tapahtui  Joel McIver & kääntäjä Ilkka Salmenpohja, 440 sivua | Like 2005 & 2007
To Live Is To Die – Metallican Cliff Burtonin tarina  Joel McIver & kääntäjä Sami Heino, 285 sivua | Like 2011
Voittamaton Metallica  Ross Halfin & Kirk Hammett & kääntäjä Maria Sjövik, 230 sivua | Gummerus 2012

Read more about Metallica
Finna.fi

Birth School Metallica Death  Paul Brannigan & Ian Winwood, 378 sivua | Faber & Faber 2014
Metallica – The Frayed Ends Of Metal  Chris Crocker, 225 sivua | Boxtree: St Martin’s Press 1993
Justice For All – The Truth About Metallica  Joel McIver, 366 sivua | Omnibus 2004
Metallica In Their Own Words  Metallica & Mark Putterford & Chris Charlesworth, 96 sivua | Omnibus 1994 & 2000

Lue lisää Lou Reedistä
Finna.fi

The Velvet Underground ja Lou Reed  Kauko Röyhkä, 155 sivua | Like 2007

Läs mera om Lou Reed
Finna.fi

Reed – ett liv  Mick Wall & översättare Lena Öhrström, 271 sidor | Massolit 2014

Read more about Lou Reed
Finna.fi

Lou Reed – The Life  Mick Wall, 230 pages | Orion 2013 & 2014

Lue lisää Lou Reedistä, John Calesta ja The Velvet Undergroundista
Finna.fi

Up-Tight – The Story Of The Velvet Underground  Victor Bockris & Gerard Malanga, 208 pages | Omnibus Press 1996 & 2002
Beyond The Velvet Underground  Dave Thompson, 96 pages | Omnibus Press 1989
White Light/White Heat – The Velvet Underground Day-By-Day  Richie Unterberger, 367 pages | Jawbone 2009
The Complete Guide To The Music Of The Velvet Underground  Peter Hogan, 100 pages | Omnibus 1997
What’s Welsh For Zen – The Autobiography Of John Cale  Victor Bockris & John Cale | Bloomsbury 1999

Lulu • 2011
Spotify

Lulu • 2011