Mikko Alatalo • Vuodet 1972–2024
Musiikkia esille kirjastossa

Mikko Alatalo aloitti uransa 1970-luvulla, tehden yhteistyötä esimerkiksi Juice Leskisen kanssa. Alatalo, Harri Rinne, Max Möller ja Leskinen perustivat Coitus Int -yhtyeen, joka toimi aktiivisesti vuosina 1972–1975. Coitus Int julkaisi urallaan vain kaksi albumia eli Juice Leskinen & Coitus Int (1973) ja Per Vers, runoilija (1974). Bändin merkitys suomalaisen rockille on kiistaton, eikä vähiten sen vuoksi, että yhtye toimi ponnahduslautana Alatalolle, Rinteelle ja Leskiselle.

Leskisen kanssa Alatalo teki yhteislevytykset Juice ja Mikko (1975), Senaattori ja boheemi (2004) ja livelevyn Klassikoiden ilta (2005). Juice oli mukana myös yhteisprojektissa Välikausitakki, johon kuuluivat Veltto Virtanen ja Mikko Alatalo. Yhtye teki omaa nimeään kantavan albumin vuonna 1978. Vuonna 2023 tuli kuluneeksi 50 vuotta legendaarisen Coitus Int -yhtyeen debyyttialbumin julkaisusta ja bändi teki juhlalevyn nimeltä Coitus Int 50 Revival (2023).

Mikko Alatalo. Kuva: Harri Hinkka

Odysseus • albumilta Per Vers, runoilija
1974

Mikko Alatalon ja Harri Rinteen yhteistyöstä vain Mikko Alatalo on halunnut julkisuuteen. Harri Rinteen osuus Mikko Alatalon teksteihin ja kappaleisiin tunnetaan, mutta Rinne ei esiinny kuvissa, eikä hän ole levyillä mukana muuten kuin sanoittajana ja kappaleiden tekijänä. Artisti Mikko Alatalo on syntynyt yhteistyössä Rinteen kanssa, eikä se ole vain Alatalon sooloprojekti. Parivaljakosta tulee mieleen The Beatlesin Paul McCartney ja John Lennon.

Alatalo-Rinteen tuotanto on laaja. Alatalo on julkaissut yli 50 albumia levyttäen yhteensä yli 700 laulua. Lienee sanomattakin selvää, että tuollaiseen määrään mahtuu kaikenlaista mainoslauluista taiteellisesti kunnianhimoisempiin teoksiin. Mikko Alatalon ja Harri Rinteen sanoituksista kiinnostuneille suosittelen Mikko Alatalon kotisivuja, joissa on tarkkaan määritelty eri tekstien tekijät.

Progressiivisesta rockista Syksyn Säveleen

1970-luvulla Alatalo teki sanoituksia progressiivista rockia soittavalle Tabula Rasalle, jossa vaikutti myös Kummelista tuttu Heikki Silvennoinen. Tabula Rasan muusikot olivat usein mukana Alatalon keikkakokoonpanoissa. Alatalon ensimmäinen sooloalbumi Maalaispoika oon julkaistiin vuonna 1974 Love Recordsin kautta, ja levyllä soitti tunnettuja suomalaismuusikoita kuten Olli Ahvenlahti, Pave Maijanen ja Hasse Walli. Tabula Rasa oli taustayhtyeenä Mikko Alatalon levyillä Hasardi (1976) ja Rokkilaulaja (1977).

Alatalon alkupään levytyksiä leimaa progressiiviselle rockille tyypillinen taitava soittotyyli ja soundimaailma. Yksi aikakauden progerockilta kuulostavista levyistä on myös yhteislevytys Juice ja Mikko vuodelta 1975. Alatalon ja Leskisen taustayhtyeessä soitti jäseniä yhtyeistä Coitus Int ja Tabula Rasa. Juice ja Mikko sai alkunsa Leskisen ja Alatalon yhteiskiertueesta. Levytyksen piti olla alun perin liveäänite, mutta suunnitelman epäonnistuminen johti levytyssessioon Ruotsissa. Samassa Marcus Musicin studiossa äänitettiin myös Hurriganesin legendaarinen Roadrunner-albumi vuonna 1974.

Beibi • albumilta Juice ja Mikko
1975

Alatalon asema suomirockin uskottavana nimenä kesti 1980-luvulle saakka, kunnes Syksyn Sävel -kilpailun voitot kappaleilla ’Vicky Lee’ (1978), ’Rikoo on riskillä ruma’ (1980), ’Mummoni ja moukarinheitto’ (1981) ja ’Minna’ (1986) alkoivat viedä hänet yhä kauemmas kriittisen rock yleisön suosiosta. Ristiriitaiseksi tämän kauden tekee kuitenkin se, että Mikko Alatalon taiteellisesti kunnianhimoisimmat teokset osuvat vuosiin 1978–1982.

Vicky Lee Syksyn Sävel -kilpailun tuloslähetyksestä vuodelta 1978.

Siirtomaasuomen laulut

Alatalon ja Harri Rinteen luoma Lauluja siirtomaasuomesta -trilogia (1978–1982) käsittelee maaseudun tyhjenemistä ja pohjoisen elämänmenoa. Alatalo itse on Oulun läheltä Kiimingistä, ja hänen lauluissaan käsitellään voimakkaasti Pohjois-Suomen murrosta, kun taloudellinen rakennemuutos ajoi ihmisiä ulkomaille töihin ja jätti maaseudun tyhjilleen.

Trilogian ensimmäinen levy Yhdentoista virran maa (1978) ja toinen osa Iso joki tulvii (1980) käsittelevät maaseudun tunnelmia, kun taas trilogian päätösosa III tasavallan vieraana (1982) suuntaa kohti kaupunkilaisempaa maisemaa. Alatalo itse pitää näitä levyjä uransa merkittävimpinä, vaikka Syksyn Sävel -voitot verottivat niiden saamaa vakavuutta.

Trilogian tyyli on pääosin iskelmällistä suomirockia, joka lainaa elementtejä muun muassa iskelmästä, progressiivisesta rockista, countrystä, kupleteista, kansanmusiikista ja folkista. Tyylin sitoo yhteen Mikko Alatalon korkea tenori ja iskelmälliset bändisovitukset, joihin kuuluvat jousisoittimet ja säröttömät kielisoittimet. Sanoituksissa Alatalo ja Rinne tunnustavat velkansa vanhan ajan tanssimuusikoille, joiden sydän oli jazzissa, mutta leipä iskelmässä. III valtakunnan vieraana -levyllä Jamppa Tuominen laulaa ja soittaa saksofonia kappaleessa ’Pohjoisen laulu’. Iskelmätähden ottaminen mukaan rock-levylle ei ollut 1980-luvun alussa mikään itsestään selvyys, koska koko suomirock ilmiönä oli eräänlaista irtiottoa sitä edeltäneestä vanhasta tanssimusiikista.

Pohjoisen laulu • albumilta III tasavallan vieraana – lauluja siirtomaasuomesta 3
1982

Mikko Alatalon villi 1980-luku

Mikko Alatalo julkaisi 1980-luvulla yhteensä 15 kokopitkää albumia. 1980-luvun aloittaa kotimaisia iltamaperinteitä vaaliva Elävänä Pispalassa (1980), jossa kansaa viihdytetään välispiikein ja kuplettihuumorin keinoin. Samana vuonna ilmestyi kokoelmalevy Maalaispojan rallit, joka tunnetaan erityisesti karaokessa suositusta itsetilitysiskelmäklassikosta ’Ihmisen ikävä toisen luo’. Kappale on yksi niitä suomalaisen Alatalon teoksia, jossa Harri Rinteen roolia sanoittajana tulee pohtineeksi. Alatalo kun ei varsinaisesti vaikuta pullon pohjalle sortuneelta antisankarilta.

Alatalon lastenlaulukausi lähti käyntiin jo vuonna 1981 levyllä Eläimiä suomalaismetsissä, joka sisältää monelle tutun hitin ’Känkkäränkkä’. Muita lastenlaululevyjä olivat Känkkäränkkä ja Artturi Robotti (1984), Lapsi on terve, kun se heiluu (1988) ja Känkkäränkkä – hiihtokoulu (1989). Liekö lastenlauluinnostuksen havainnut joku muukin, sillä Suomen pitkäikäisimpiin ja aktiivisimpiin keikkakokoonpanoihin kuuluva Fröbelin palikat perustettiin vuonna 1987.

Alatalon villiin 1980-lukuun mahtuu ruotsinkielinen albumi En lantis är jag (1984), sekä toinen livelevy Napapiirin huumaa (1989). Artisti teki parhaimmillaan yli 300 keikkaa vuodessa, mutta levymyynnit ja keikkayleisöjen määrä heitteli vuosikymmenen kuluessa. Moneen suuntaan roiskivat tyylikokeilut tekivät artistin urasta vaikeasti hahmotettavan, mutta samalla jokainen suomalainen varmasti tiesi kuka Mikko Alatalo oli. Kaikilla mausteilla (1987) albumin kolmesta ensimmäisestä kappaleesta ’Viivy vielä hetki’, ’Anna mulle yksi yö’ ja ’Tytöt tahtoo pitää hauskaa’ tuli kestohittejä.

Anna mulle yksi yö • albumilta Kaikilla mausteilla
1987

Varjoisa 1990-luku

Mikko Alatalon uran 1990-lukua varjosti avopuoliso Marja Mattilan itsemurha vuonna 1992. Suruaan hän käsitteli levyllä Puutarha (1993). Synkistä varjoista huolimatta kauteen mahtuu 11 albumia, joista kaksi on joululevyjä. Lastenlaulujakin syntyi taas ja niistä julkaistiin Känkkäränkän uudet kujeet (1992). Hämmentävimpiä julkaisuja 1990-luvulta on Mikko Alatalon remix-levy Alatalo Coctail – parhaat remixit (Hämmennetyt mutta ei ravistetut) (1997). Aikakauteen kuuluu myös taiteellisesti kunnianhimoinen kabareelevytys Herraksi synnytään (1994) ja tuplalevy Taksimiehen poika (1999).

Taksimiehen poika • albumilta Taksimiehen poika
1999

Kantriunelmia ja kokoelmalevyjä 2000-luvulla

Mikko Alatalon suurena haaveena on ollut tehdä kantrimusiikkia  ja vihdoin vuonna 2001 haave toteutui albumin Kantri (2001) myötä. Alatalo tutustui kantrimusiikkiin 1960-luvun lopulla, kun hän vieraili muutaman kesäviikon Texasissa. Albumi alkaa kappaleella ’Vielä maalaispoika oon’. Tämä on tietysti suora viittaus Alatalon ensimmäiseen albumiin. Kantrilevyjä ilmestyi vielä kaksi eli Kantri 2 – Kaikki sitä tekevät mielellään! (2008) ja Kantri 3 – Maailma tarvii duunaria (2013). Yhdessä ne muodostavat siirtomaasuomen laulut -henkisen trilogian, jossa seikkaillaan mm. Pohjanmaalla ja muutenkin Alatalon lauluista tutuissa maisemissa. Mikko Alatalon viimeisimmät sooloalbumit ovat Viimeinen juna (2018) ja hengellisiä lauluja, sekä Alatalon omia kappaleita sisältävä Lapsenusko – Surun, toivon ja rakkauden laulut (2022). Tämän jälkeen ilmestyi toki vielä Coitus Int 50 Revival (2023), joka sisältää uusia versioita vanhoista Coitus Int -hiteistä.

Vielä maalaispoika oon • albumilta Kantri
2001

Mikko Alatalon mittava sävellystyö on myös hajautettu kokoelmalevyiksi. Näistä merkittävin lienee Alatalon 70-juhlavuoden kunniaksi ilmestynyt 10-CD Suomalainen reissupoika. Sille on kerätty 230 kappaletta. Näiden lisäksi Yhdentoista virran maa (2009) on huomionarvoinen kokoelma siirtomaasuomen lauluja. Alatalon mittavaan tuotantoon tutustuminen kannattaakin ehkä aloittaa juuri kokoelmalevyistä. Kaikki albumit eivät ole täydellisiä kokonaisuuksia, mutta lähes joka julkaisusta löytyy klassikkokappaleita, jotka ovat kestäneet aikaa.

Monialainen trubaduuri

Yksi merkittävä piirre Alatalon urassa on hänen halunsa astua moniin rooleihin musiikintekijänä. Hän on kutsunut itseään trubaduuriksi, ja yhteistyö Harri Rinteen kanssa on synnyttänyt valtavan määrän kappaleita eri tyylilajeissa. Alatalo-Rinteen yhteistyön genrerajat ylittävä luonne on ollut uraauurtavaa. Heidän tuotantonsa vaihtelee mainosmusiikista vakavaan yhteiskunnalliseen kommentointiin, kuten siirtomaasuomen lauluja -trilogia osoittaa. Jos Juha Vainion sanoituksissa ollaan kaupunkikuvauksissa ja Vexi Salmi oli keskittynyt maaseutuun, niin Mikko Alatalon ja Harri Rinteen sanoituksissa keskeistä on yhteiskunnallinen rakennemuutos. Tarinoiden hahmot ovat usein revitty juuriltaan ja he yrittävät käsitellä ristiriitaa, jossa sydän on maaseudulla, mutta elämä kaupungissa.

Viimeinen juna • albumilta Viimeinen juna
2018

Mikko Alatalon ura on täynnä mielenkiintoisia kontrasteja. Hän aloitti suomirockin pioneerinä, mutta hänestä tuli koko kansan viihdyttäjä. Alatalo on rikkonut rajoja monella tasolla, mutta samalla hänen laaja-alainen kiinnostuksensa musiikin eri tyylilajeihin on tehnyt hänestä hahmon, joka ei täysin istu tiukkoihin genreraameihin. Sisimmältään hän vaikuttaa olevan ehta kantrirokkari, jolta taittuu suvereenisti molemmat tyylit.

Atte Häkkinen | https://www.attehakkinen.fi/

Mikko Alatalo | kotisivu
Mikko Alatalo | Facebook

Mikko Alatalo – maalaispojasta 50 vuotta -kiertue 2024.
Kuva: Mikko Alatalo Instagram

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Absoluuttinen Nollapiste: Olos [2000] – popmusiikkia, tavallaan
Al Stewart: Year Of The Cat [1976] – tarinankerrontaa huipputuotannolla
Anneli Saariston tuhkimotarina • Vuodet 1969–2024
Billy Joel – pianomiehen pitkä tie tähdeksi • The Stranger [1977]
Brian Wilson: That Lucky Old Sun [2008] – popneron paluu elämään
Elton John – pianistin tie ihmemaahan • Goodbye Yellow Brick Road [1973]
Freud Marx Engels & Jung: Rintaan pistää, sukat haisee enkä pidä Jeesuksesta [1986] – hyväsydämiset baarikärpäset
Hector: Nostalgia [1972] – romantiikkaa tekniikan sukupolvelle
Hurriganes: Roadrunner [1974] – homma ja kuinka se hoidetaan
Irwin Goodmanin 1960-luku – kansantaiteilijan nousukiito
Jim Pembroke teki historiaa Suomessa • If The Rain Comes [2014]
John Lennon: Imagine [1971] – tunnustuksia ja idealismia
Joni Mitchell: Song To A Seagull [1968] – kun aitous välittyy
Juice Leskinen Grand Slam: Pyromaani palaa rikospaikalle [1985] – sanailua ja syvyyttä
Kari Tapio: Viimeiseen pisaraan [2009] – laulajan haave toteutuu
Kaseva – suomenkielinen aikuispop kestää aikaa • Vuodet 1974–2024

Laila Kinnunen lauloi koko maailmalle • 1939–2000
Litku Klemetti: Kukkia muovipussissa [2021] – arvokasta hölynpölyä
Maarit: Maarit [1973] – vahvan äänen vahva avaus
Maria Ylipää & Emma Salokoski: Kauniita piikkejä [2024] – raja-aitoja rikkovaa laulelmaa
Miljoonasade [1] 1986–1992 • Innovaation ja populismin rajapinnalla
Miljoonasade [2] 1993–2023 • Suomirockin huipulta faniyhteisön suosikiksi
Nick Drake – lauluja suljettujen ovien takaa • Five Leaves Left [1969] • Bryter Layter [1970] • Pink Moon [1972]
Pekka Streng – kohti unen maata • Magneettimiehen kuolema [1970] • Kesämaa [1972] • Unen maa [2009]
Pihasoittajat – folklaulelman helmi • Vuodet 1965–1978
Rättö ja Lehtisalo: Kopernikus hortoilee näkinkengässä / helvetissä [2003] – avaruuden svengaava hypnoosi
Sandy Denny 1947–1978 • Folk rockin unohtumaton ääni
Vesa-Matti Loiri: 4+20 [1971] – hämäriä tuokiokuvia
Wigwam: Hard N’ Horny [1969] – historiallisen suomalaisbändin debyytti
Wigwam / Taivaanvuohi: Pop Liisa 3 & 4 • Live In Studio [2016] • Poplastuja Liisankadulta 1973
Wings: Venus And Mars [1975] – popmusiikkia rakkaudesta

💿
Juice Leskinen & Coitus Int • Juice ja Mikko
Finna.fi

Juice Leskinen & Coitus Int  Juice Leskinen & Coitus Int | Love Records 1973
Per Vers, runoilija  Juice Leskinen & Coitus Int | Love Records 1974
Juice ja Mikko  Juice ja Mikko | Love Records 1975
Senaattori ja boheemi Juice & Mikko | Bluesway / Busola / Musiikkijakelu 2004
Klassikoiden ilta – senaattori ja boheemi konserttilavalla Juice & Mikko • 2CD | Bluesway / Busola / Musiikkijakelu 2005

💿
Mikko Alatalo
Finna.fi

Maalaispoika oon | Love Records 1974
Hasardi | Love Records 1976
Rokkilaulaja | Love Records 1977
Välikausitakki Välikausitakki | Love Records 1978
Viimeinen lehmipoika | Love Records 1978
Yhdentoista virran maa – lauluja siirtomaasuomesta 1 | Hi-Hat 1978
Onnenpoika | Hi-Hat 1979

1980-luku

Elävänä Pispalassa (ja vähän muuallakin) • live | Hi-Hat 1980
Iso joki tulvii – lauluja siirtomaasuomesta 2 | Hi-Hat / Scandia Musiikki Oy 1981
Eläimiä suomalaismetsissä | Hi-Hat / Scandia Musiikki Oy 1981
III tasavallan vieraana – lauluja siirtomaasuomesta 3 | Hi-Hat / Scandia Musiikki Oy 1982
Sielun miljonääri | Hi-Hat 1983
Ikävän karkoitus | Hi-Hat 1984
Känkkäränkkä ja Artturi Robotti | Hi-Hat 1984
En lantis är jag | Hi-Hat 1984
Syntynyt lähiössä – lähiön laulut 1 | Sonet 1986
Kaikilla mausteilla | Bluebird 1987
Lapsi on terve kun se heiluu | Bluebird 1988
Känkkäränkkä – hiihtokoulu | Bluebird 1989
Napapiirin huumaa | Bluebird 1989

1990-luku

Kuule kuinka kulkee | Bluebird 1990
Joulun laulut | Bluebird 1990
Yö alkaa yhdeltätoista | EMI 1991
Känkkäränkän uudet kujeet | EMI Finland 1992
Puutarha | AXR 1993
Herraksi synnytään | Audiovox 1994
Yökynttilä | Suomi-Solistit 1997
Alatalo Coctail – parhaat remixit (Hämmennetyt mutta ei ravistetut) | 1997
Taksimiehen poika | ALR-Music 1999
Suosituimmat joululaulut | Busola 1999

2000–2009 • 2010-luku • 2020-luku

Kantri | Busola / Suomi-Solistit 2001
Hevosmiesten resepti Suti & Alatalo | Busola / Musiikkijakelu / Suomi-Solistit 2003
Senaattori ja boheemi Juice & Mikko | Bluesway / Busola / Musiikkijakelu 2004
Klassikoiden ilta – senaattori ja boheemi knserttilavalla Juice & Mikko • 2CD | Bluesway / Busola / Musiikkijakelu 2005
Harmaa Ferguson Suti & Alatalo | Busola 2006
Kaikki sitä tekevät mielellään! – Kantri 2 | Busola 2008
Maailma tarvii duunaria – Kantri 3 • 2CD | Busola / ALR-Music 2013
Viimeinen juna • 2CD | Busola 2018
Lapsenusko – surun, toivon ja rakkauden laulut | Busola / Suomi-Solistit 2022
Coitus Int 50 Revival | Pispala Sound Oy 2023

🎥🎶
Mikko Alatalo • Juice Leskinen
Finna.fi

Klassikoiden ilta – senaattori ja boheemi knserttilavalla Juice & Mikko, 240 min • 2DVD | Busola / Bluesway / Recard 2005

💿
Bokseja ja kokoelmalevyjä
Mikko Alatalo
Finna.fi

Maalaispojan rallit | Hi-Hat 1980
Pelkkää kurjuutta – eli Mikon parhaita 10 vuoden ajalta & pari uutta | Hi-Hat 1985
Mikko Alatalo • 2LP • CD | Safir / Fazer Finnlevy 1988
Viivy vielä hetki | K-Tel 1993
Juhlalevy – 50 laulua • 2CD | Busola / Musiikkijakelu 2001
Moukarirallit – Kyllä sitä ny ollaan niin Alataloa | Busola / Musiikkijakelu / Suomi-Solistit 2002
Elämä olla voi valoisampaa – kansansuosikkeja ja yllätyksiä | Busola / Suomi-Solistit 2009
Yhdentoista virran maa – siirtomaasuomen laulut 1–3 • 3LP | 1983 • 2CD WEA 2009
Pispalassa jytää – Juicen ja Coitus Intin parhaita Eri esittäjiä • CD | Busola 2010
Maalaispojan laulut – Mikko Alatalon parhaat uusina tulkintoina Eri esittäjiä • CD | Busola 2011
Juhlalevy – 60 laulua • 3CD | Busola / Suomi-Solistit 2011
22 suosikkia | Busola 2014
Suomalaisten tunteiden tulkki – Maalaispojan juhlakokoelma • 6CD | 2015
Love-vuodet 1973–1978 Juice Leskinen & Coitus Int / Juice ja Mikko / Juice Leskinen / Juice Leskinen Slam • 8LP + 8-sivuinen liite | Love Records / Universal Music 2016
Parhaat – 52 suosikkia • 2CD | Busola / Suomi-Solistit 2020
Parhaat • 2LP | Busola / Suomi-Solistit 2021
Suomalainen reissupoika – reppu täynnä rusinoita – 10 CD:n juhlakokoelma • 10CD + 36-sivuinen tekstiliite | 2021

💿
Bokseja ja kokoelmalevyjä
Eri esittäjiä
Finna.fi

Anna mulle lovee – 79 rockia vuosilta 1967–79 • 4CD ja 47-sivuinen liitevihko | Love Records/Siboney 1994 • Uudet painokset 2005 ja 2010
Pispalassa jytää – Juicen ja Coitus Intin parhaita • CD | Busola 2010
Maalaispojan laulut – Mikko Alatalon parhaat uusina tulkintoina • CD | Busola 2011
Love Records – Kaikki singlet 1 • 6CD ja 16-sivuinen liitevihko | Universal Music 2016
Love Records – Kaikki singlet 2 • 6CD ja 20-sivuinen liitevihko | Universal Music 2016
Love Records – Kaikki singlet 3 • 6CD ja 24-sivuinen liitevihko | Universal Music 2016
Love Records – Kaikki singlet 4 • 6CD ja 20-sivuinen liitevihko | Universal Music 2016
Love Records – Kaikki singlet 5 • 6CD ja 24-sivuinen liitevihko | Universal Music 2016

🎼🎶
Nuottialbumeita
Mikko Alatalo • Harri Rinne
Finna.fi

Mikko Alatalon lauluja
Maalaispojan parhaat – Mikko Alatalon lauluja
Maalaispojan lauluja
Koko kansan Mikko – parhaat laulut

📚
Lue lisää Mikko Alatalosta
Finna.fi

Hän hymyilee kuin Mikko Tuomas Marjamäki, 542 sivua | Docendo 2020
Joviaali ilmiö – tuntematon Mikko Alatalo Petri Nevalainen, 280 sivua | Helsinki-kirjat 2011

📚
Lue lisää manserockista ja suomalaisesta populaarimusiikista
Finna.fi

Manserock-Soundi – Vapriikin Manserock-spesiaali [Museokeskus Vapriikin julkaisuja 171] Päätoimittaja Timo Kanerva ja muita kirjoittajia, 100 sivua | Vapriikki 2024
Manserock jäi soimaan Jari Korkki, 271 sivua | Docendo 2022
Vuonna 85 – Manserockin lyhyt oppimäärä Ilpo Rantanen, 286 sivua + CD | Siltala 2012
Suomalaisen rockin tietosanakirja • Osa 1 • A – L [Soundi-kirja 23] Esko Lehtonen, 341 sivua | Fanzine 1983
Suomalaisen rockin tietosanakirja • Osa 2 • M – Ö [Soundi-kirja 24] Esko Lehtonen, 341 sivua | Fanzine 1983
Jee jee jee – suomalaisen rockin historia  Seppo Bruun & Jukka Lindfors & Santtu Luoto & Markku Salo, 543 sivua | WSOY 1998

📚
Lue suomalaisesta progesta
Finna.fi

Prog Finlandia  Matti Pajuniemi, 336 sivua | Matti Pajuniemi 2016
Suomalainen progressiivinen rock 1967–2001 – diskografia | Finnish Progressive Rock 1967–2001  Jonne Kulluvaara & Heikki Hilamaa, 103 sivua | Kulluvaara & Hilamaa 2002
Suomalainen progressiivinen rock – synty ja kehitys vuosina 1967–74  Taru Oksanen, 196 sivua | Pop-lehti 2004

📚
Lue lisää suomalaisesta viihteestä ja iskelmästä
Finna.fi

Iskelmän tähtitaivas – 500 suomalaista viihdetaiteilijaa Tony Latva & Petri Tuunainen, 583 sivua | WSOY 2004

Maalaispoika oon • 1974
Spotify

Juice Leskinen & Coitus Int • 1973

Maalaispoika oon • 1974

Juice ja Mikko • 1975

Hasardi • 1976

Iso joki tulvii • 1981

Senaattori ja boheemi • 2004 • Kansitaide: Mauri Kunnas

Coitus Int 50 Revival • 2023 • Kansitaide: Juho Juntunen