Miljoonasade – innovaation ja populismin rajapinnalla • 1986–1992

Miljoonasade
Osa 1 • Vuodet 1986–1992
Pesuhuoneesta keittiöönLaukauksia viulukotelossaVeitsen valossaVain nopeat elävät – Nuoli ja väri – Lelukaupan häät
Osa 2 • Vuodet 1993–2023
Musiikkia esille kirjastossa

Miljoonasade: Pesuhuoneesta keittiöön • Kräk!/Finnlevy 1987. Kansi: Mikko HietaharjuVuonna 1986 debytoinutta Miljoonasadetta voi pitää suomirockin välipolven klassikkoyhtyeenä, vaikka se jatkaakin pitkän tauon jälkeen uraansa edelleen. Välipolvella tarkoitan tässä niitä artisteja ja yhtyeitä, jotka nousivat esiin 80-luvun lopulla ja joiden kultakausi jatkui 90-luvun puolelle, jolloin monet kasarin klassiset suomirock-nimet olivat joko tauolla tai alamaissa. Mutta Miljoonasade putoaa muutenkin traditioiden ja sukupolvien ja skenejen väliin: sen jäsenet olivat bändin breikatessa 25–30 -vuotiaita aikuisia, sillä on vaikutteita niin 80-luvun soundeista kuin vaikka iskelmästäkin, ja maantieteellisestikin se hahmottuu välisuomalaiseksi, jonnekin sinne Lapuan, Jyväskylän ja Tampereen rajaamalle kolmiolle. Laulaja-sanoittaja Heikki Salolla on alusta asti ollut aivan oma tekstittämistyylinsä riippumatta viittauksista moniin suuntiin. Sävellyksiltään ja sovituksiltaan Miljoonasateesta kehkeytyi omaleimainen kollektiivi, jolle lopulta kaikki jäsenet tekivät biisejä.

Miljoonasateen tuotantoa 1987–1992. Kokoelmaboksi Made In Taiwas ilmestyi 1998.

Miljoonasateen tuotantoa 1987–1992. Kokoelmaboksi Made In Taiwas ilmestyi 1998. Kuva: Tuomas Pelttari

Näistä värikkäistä lähtökohdista on syntynyt yksi suomirockin merkittävimmistä tuotannoista. Tässä kaksiosaisessa diskografia-artikkelissa jaan Miljoonasateen levytysuran aika stereotyyppisesti kahtia niin, että ykkösosassa käsittelen vuodet 1986–1992. Ne olivat bändin kaupallisesti menestyksekkäintä aikaa, mutta paljon keskeistä tuotantoa jää käsiteltäväksi seuraavassa osassakin. 

Miljoonasade syntyi Jyväskylässä, vähitellen vuosien 1983–86 mittaan. Lapualainen Heikki Salo oli päätynyt sinne opiskelemaan ja sitten paikallisen ylioppilaskunnan sihteeriksi. Salolla oli poltetta lauluntekoon ja katusoittoon, ja lähimmän yhteistyökumppaninsa, kitaristi Matti Nurron, kanssa hän kävi lyhyessä ajassa läpi vaihtuvia kokoonpanoja ja bändinnimiä kuten Neurooppa ja Kling Klang. Näissä kuvastuu kiinnostus post punkin jälkeiseen kasariin, joka tietysti oli Dingon ja kumppaneiden myötä kasarin puolivälissä kovasti pinnalla. Tämä oli kuitenkin pitkälti harhaanjohtava käsitys Salon ja Nurron biisintekotyylistä. Yllä kuvaamani persoonallinen soundi ja mielikuvamaailma syntyivät varsin luontevasti yhtyeen löytäessä klassisen kokoonpanonsa, johon kuuluivat lisäksi kosketinsoittaja Olli Heikkinen, basisti Ari Laaksonen ja rumpali Jarmo Hovi

Ylioppilaskunnan virassaan Salo sekä järjesti Jyväskylään Fazerin / Finnlevyn bändikatselmuksen että silloin Kling Klang -nimellä kulkeneen bändin esiintymään sinne. Ainoana joukosta yhtye sai levytyssopimuksen, mutta viisaasti heille ehdotettiin nimenvaihtoa. Samannimisestä kappaleesta napattu Miljoonasade kuvaakin syntynyttä musiikkia paljon paremmin. Fraasin Salo oli kuullut appiukoltaan: se kuvaa kuivan kesän katkaisevaa, maanviljelijälle kullanarvoista sadetta. 

Miljoonasade debytoi syksyllä 1986 singlellä ’Lapsuuden sankarille//Helenan baarissa’. A-puolesta on tietysti tullut kaikkien tuntema klassikkokappale, ja moneen kertaan on myös kerrottu, miten sen vetovoimaisen käheä laulusoundi johtuu Salon potemasta kovasta flunssasta. Listamielessä biisi ei ollut välitön hitti, mutta Yleisradion taajuuksien ja jonkin etiäismäisen ajanhenkeen osumisen kautta siitä tuli paljon isompi kuin rockbändi voisi normaalisti esikoislevytyksestään toivoa. Kylmä sota oli loppumaisillaan, Gorbatshovin uudistukset jo käynnissä, ja ’Lapsuuden sankarille’ osuu tähän täsmälliseen hetkeen, jolloin itänaapuri alkoi olla lupaava ystävä eikä pelon tai vihan kohde. Tietysti tarvittiin myös häpeilemättömän pramea kasarisovitus ja sytkärit ilmaan -kertosäe lapsikuoroineen. Kaikkien näiden impulssien paikantaminen traagisen kohtalon kokeneeseen avaruussankariin on varhainen osoitus Salon luontaisesta ja rock-sanoittajalle harvinaisesta kulttuurihistorian tajusta.

Lapsuuden sankarille • albumilta Pesuhuoneesta keittiöön
1987

Helmikuussa 1987 ilmestynyt Pesuhuoneesta keittiöön -debyytti on esikoisalbumiksi vahva laulukokoelma, vaikka kohdittain sitä leimaa tietty roiskiva epätasaisuus. Näin on toisaalta useimpien Miljoonasade-älppäreiden kohdalla. Klassikkobiisiinsä se ei tyhjenny. Siitä esimerkkinä vaikkapa bändin melodramaattista ja sisäänpäin kääntyvää puolta esittelevä hieno ’Nimettömyys’. 

Nimettömyys • albumilta Pesuhuoneesta keittiöön
1987

Miljoonasade: Marraskuu-single (Kräk!/Fazer Finnlevy 1987). Kannessa: Matti Nurro, Heikki Salo, Ari Laaksonen, Olli Heikkinen ja Jarmo Hovi.Jos debyyttialbumi ei vielä täysin vakiinnuttanutkaan Miljoonasateen asemaa, niin syksyllä 1987 julkaistu ’Marraskuu’-single sen kyllä teki. Biisi on niin tyhjentävä suomalaisen miehen kaljabaari-itsesäälin kuvaus, että monesti jää tavallaan kuulematta, miten rohkeakin veto se on aikaansa nähden naputtavine rumpukonerytmeineen ja lennokkaine kielikuvineen. Kaljakorin kilinä peitti nyanssit tehokkaasti alleen, ja tuloksena oli jättihitti, jonka jälkeen levymyynnit ja keikkojen yleisömäärät alkoivat näyttää toisenlaisilta. Miljoonasateen tapa pelata innovaation ja populismin rajapinnalla oli täten määritelty. ’Marraskuu’ on odotuksenmukaisesti bändin ylivoimaisesti kuunnelluin kappale myös Spotifyssa.

Marraskuu • albumilta Laukauksia viulukotelossa
1988

Tälläkin kertaa syksyistä hittisingleä seurasi helmikuussa albumi, ja Laukauksia viulukotelossa todistaa, ettei biisisuoni ollut tyrehtymässä. Kyseessä on debyytin hieman itsevarmempi ja biisivalikoimaltaan ehkä vielä tasalaatuisempi päivitys, jonka aiheskaala yltää jälleen springsteeniläisestä duunariromantiikasta (’Me paetaan taas’, ’Ostarin helmi’) synkkämielisen teinitytön kärsimysten kuvaukseen (’Anna-Liisa’). Kasarisoundeja on hieman edelliskertaa vähemmän, yhtyeen aikuisrockmaisempi puoli pääsee esiin.

Omia suosikkejani Miljoonasateen koko tuotannosta on Salon nuoruudenystävästä kertova herttainen, mutta syvämietteinen ’Ootko muistanu, Iiris?’ Juuri sellainen laulu parhaasta päästä, jollaisen kolmekymppinen mies kasvuvuosistaan tekee.

Ootko muistanu, Iiris? • albumilta Laukauksia viulukotelossa
1988

Laukauksia viulukotelossa oli kultalevy ja läpimurto: mitä sen jälkeen? No, lisää levytyksiä kiivaaseen tahtiin. Miljoonasade todellakin takoi rautaa sen ollessa kuumaa. Mutta tietty tyylillinen murroskausi alkaa tässä vaiheessa, vaikkei linja radikaalisti muuttunutkaan. Jos verrataan bändin varhaisvuosien syyssinglejä, niin ’Lapsuuden sankarille’ on voittoisa, ’Marraskuu’ toki synkkämielinen mutta silti yhteislaulu.

Syksyllä 1988 kolmoslevyä ennakoinut ’Olkinainen’ on toista maata. Se on aavemainen ja dramaattinen balladi, jonka teksti kertoo suomirockille harvinaisen suoran kauhutarinan. Allegorisia merkityksiä toki on, kuten hyvässä kauhussa aina, mutta kuvasto ei ole radiohitille ominaista. On merkillepantavaa, että ’Olkinaisesta’ tuli silti yksi bändin suosituimmista kappaleista. Sävellys on täysosuma, mutta taisipa Salo tekstilläänkin osua joihinkin keski-ikäistyvän suomalaisen miehen kipupisteisiin ja käsitellä niitä vaihteeksi muussa kontekstissa kuin kaljabaarin.

Olkinainen • albumilta Veitsen valossa
1989

Miljoonasade: Veitsen valossa (Kräk!/Fazer Finnlevy 1989). Kansitaide: Riitta UusitaloVeitsen valossa -kolmoslevyä saatiin odottaa peräti maaliskuuhun 1989 asti. Levy oli listaykkönen ja menestys, mutta kenties juuri singlebiisin takia sitä ympäröi tietty synkän ja oudon levyn aura, joka älppäriä kuunnellessa paljastuu ehkä hieman liioitelluksi. Tiettyä synkistymistä aiheissa on tosin havaittavissa, mutta melodiakieli on aika vaivatonta ja tarjolla myös helppoja täkyjä. Itse asiassa jotkut levyn kappaleista (’Vampyyri’, ’Keltainen metsä’) tasapainottavat tummasävyistä aihemaailmaansa melkein sirkusmaisilla kosketinkuvioilla. Tämä luo vaikutelman eräänlaisesta fantasiamusiikista ja paluusta lapsuuden kiihdyttäviin pelkoihin, jotka tietysti rinnastuvat kolmekymppisen eri syistä johtuviin vastaaviin. Lapsuuden pelot olivat yksinkertaisempia. 

Keltainen metsä • albumilta Veitsen valossa
1989

1990-luvun taite oli Miljoonasateelle hyvin aktiivista aikaa. Kotimaan keikkojen lisäksi bändiä vietiin maailmallekin, esimerkiksi Viroon tai peräti Kanadaan. Aikuisten jätkien sivistyneestä ja kirjallisesta bändistä tuli ikään kuin suomalaisen rockin virallinen vientituote. Joistakin vieraskielisistä levytyksistä huolimatta tästä ei toki seurannut mitään sen kummempaa eikä olisi voinutkaan seurata. ’Lapsuuden sankarille’ -biisin kerrotaan silti olleen uuden itsenäistymisen ajan virolaisille varsin merkittävä teos. 

Miljoonasade: Vain nopeat elävät (Kräk!/Fazer Finnlevy 1989). Kansitaide: Seppo VälimäkiKeikkakiireiden keskellä ja kotimaisenkin suosionsa huipulla Miljoonasade kiiruhti pikaiseen studiolivesessioon tekemään viidessä päivässä uuden albumin vielä syksyksi 1989. Vain nopeat elävät -levyä leimaa tietynlainen spontaani rentous, mutta ei ero edeltäjiin kyllä huomattava ole. Teksteissä on paljon nuoruusnostalgiaa ja kaljabaarikuvastoa: ehkä tiukka valmistumisaikataulu kuuluu juuri toistuvissa perusteemoissa, mutta levy on silti täysipainoinen biisivalikoima. 

Sen ylivoimaisesti tunnetuin kappale on kaunokirjallinen muistelufantasia ’Rokkibändi Wounded Knee’, jossa on melkein Stephen Kingin tyyliin aavistuksia pikkukaupungissa vaanivasta pahuudesta, mutta myös supisyrjäsuomalaista huumoria. Tunnetusti biisin havaittiin vasta sen valmistuttua muistuttavan sattumalta Tom Waitsin kappaletta ’Jockey Full Of Bourbon’ siinä määrin, että se merkittiin varmuuden vuoksi käännökseksi.

Rokkibändi Wounded Knee • albumilta Vain nopeat elävät
1989

Vain nopeat elävät -levyn kevyemmältä osastolta poimin tähän nyt vähän mielijohteisesti kappaleen ’Huulilla piirretty mies’, joka ei varsinaisesti ole sellainen iso Miljoonasade-biisi. Mutta jotenkin hersyvän ja uskottavan kuvan Salo tekee seksiä ensimmäisen kerran saaneen nuoren miehen rehvakkuudesta.

Huulilla piirretty mies • albumilta Vain nopeat elävät
1989

Miljoonasade: Nuoli ja väri • Fazer Finnlevy 1991. Kannen kuva: Priit Pärn. Layout: Margareta NygårdVuonna 1990 Miljoonasade ei julkaissut albumia, mutta kun Nuoli ja väri ilmestyi keväällä 1991 – bändin viidentenä älppärinä neljä vuotta esikoisen jälkeen – saatettiin todeta julkaisutahdin säilyneen. Tällä levyllä bändiä ja ehkä varsinkin Heikki Saloa alkoi kiinnosttaa nousussa oleva ympäristötietoisuus, jota esimerkiksi Leevi And The Leavingsin samanaikainen Raparperitaivas-albumi heijastelee. Miljoonasade paneutui Amazonin alueen alkuperäisasukkaiden asemaan Miljoonametsä-tukikiertueella ja tuki myös vihreiden eduskuntavaalikampanjaa.

Jossain määrin yhteiskunnallisempi albumi Nuoli ja väri onkin. Se painottaa pariin edeltäjäänsä nähden myös kokeiluja syntikkavetoisemman ilmaisun parissa. Miljoonasateen biisit olivat tähän asti olleet käytännössä Salon ja Nurron säveltämiä, mutta nyt myös kosketinsoittaja Olli Heikkinen ja basisti Ari Laaksonen alkoivat saada krediittejä. Ei levy ole mikään varsinainen irtiotto peruslinjasta, mutta sillä ei ole ilmeistä hittiä ja kaupallinen menestys oli suomirockin väliaikaisella laskukaudella edeltäjiä vaisumpaa. 

Avauskappale ’Tomujoki’ vie minäkertojansa, keski-ikäistyvän suomalaisen miehen, Etelä-Amerikan sademetsiin ja suurelle joelle etsimään itseään ja samalla suhdettaan maailmaan. Pieni ja yksityinen ja suuri ja globaali lomittuvat traagisen hauskassa ja tunnelmallisessa biisissä mallikelpoisesti. Hiljainen klassikko, itselleni tärkeimpiä Miljoonasade-biisejä.

Tomujoki • albumilta Nuoli ja väri
1991

Uhmakkaampi ja julistavampi ’Kerjäläisen tarina’ on piiloklassikko sekin, ylistyslaulu kaikille päähän potkituille ja sivuun sysätyille, juopoille ja kyydistä pudonneille, ympäri maailman.

Kerjäläisen tarina • albumilta Nuoli ja väri
1991

Miljoonasade: Lelukaupan häät (Mush/Fazer Finnlevy 1992). Kannen kuva: Michael Aston. Kansien lay-out: Eero Heikkinen/Neo-Geo. Lelukauppa: Eiliset lelutMiljoonasateen tuotannon vedenjakajalta tuntuu keväällä 1992 ilmestynyt Lelukaupan häät. Se on millä tahansa mittapuulla bändin klassisimpia albumeita ja myös yksi myydyimmistä. Sillä on useita edelleen muistettuja kappaleita. Lisäksi se oli ensimmäinen yhtyeen levy, jolla kaikki jäsenet esiintyvät säveltäjinä. Rumpali Jarmo Hovi teki melankoliselle tivolimelodialle rakentuvan ja Salon tekstin puolesta perin allegorisen nimibiisin myötä.

Se onkin levyn soitetuimpia kappaleita, mutta ylivoimaisen kärkihitin roolin sai bändin helppoihin renkutuksiin lukeutuva ’506 ikkunaa’ -kuvaelma, jossa on toki Heikki Salon ihan hauskoja havaintoja kerrostaloeläjistä.

14 kappaleen laajuisena runsaudensarvena Lelukaupan häät sisältää kuitenkin näitä parempia teoksia. Teini-ikäisen nörtin maailmantuskaa ja eskapismin kirvoittamaa romantiikkaa kuvaava ’Sarjakuvatyttö’ ottaa musiikilliseksi ilmiasukseen sähköisen indierockin, jonka särmien lomasta pilkahtelee melodisessakin mielessä kertojan toivoton rakkaudenkaipuu. Samaistuin, silloin aikoinaan!

Sarjakuvatyttö • albumilta Lelukaupan häät
1992

Jo syksyllä 1991 oli singlellä julkaistu toinen, yleisemmällä tasolla merkittävä kappale: ’Meitä jyrätään’. Suomi oli vasta syöksymässä lamaan, mutta Heikki Salo vaikuttaa olleen niitä taiteilijoita, jotka olivat tässä valitettavassa suhteessa ensimmäisinä ajan hermolla. Populistisuudessaan upean tehokkaan schlagerin kertojaa uhkaa henkilökohtainen velkakriisi, joka rinnastuu maailmansodan kuvastoon: ”Tänään tankki on pankki ja työttömyyden miinaan meistä jokainen astua voi.” Laajennetulla itsemurhalla uhkaileva kappale on edelleen tärkeimpiä ysärilamaa kuvaavia minkään alan taideteoksia.

Meitä jyrätään • albumilta Lelukaupan häät
1992

Diskografian ensimmäisen osa päättyy luontevasti tähän. Miljoonasade oli uransa huipulla, vaikka Suomi ei eikä suomirock myöskään. Kansakunta taittui nousuun eikä yhtyekään vielä taiteelliseen laskuun: levyttäminen jatkui kiivaana, erinomaista materiaalia syntyi, mutta ehkä syntyi myös enemmän kipuilua musiikkibisneksen valtavirran ja Heikki Salon ja kumppaneiden ajatusten välille. Siitäkin selvittiin, ja siitä kaikesta lisää kakkososassa. 

Niko Peltonen

Miljoonasade
Olli Heikkinen
Jarmo Hovi
Ari Laaksonen
Matti Nurro
Heikki Salo

MiljoonasadeFacebook
Miljoonasade | Instagram

Heikki Salo | kotisivu
heikkisalo.com | Miljoonasade

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Bob Dylan: Self Portrait – täydellisen keskeneräinen omakuva
Dave Lindholm: Vanha & uusi romanssi – muun ohessa syntyi mestariteos
Dingo: Kerjäläisten valtakunta – porilaiset manian kourissa
Egotrippi: 10 – valttina puhuttelevuus
Elton John – pianistin tie ihmemaahan
Eppu Normaali: Tie vie – koskettimien syventämiä sanoja ja säveliä
Freud Marx Engels & Jung: Rintaan pistää, sukat haisee enkä pidä Jeesuksesta – hyväsydämiset baarikärpäset
Hector: Nostalgia – romantiikkaa tekniikan sukupolvelle
Irwin Goodmanin 1960-luku – kansantaiteilijan nousukiito
Joni Mitchell: Song To A Seagull – kun aitous välittyy
Juice Leskinen Grand Slam: Pyromaani palaa rikospaikalle – sanailua ja syvyyttä
Jukka Nousiainen: Ei enää kylmää eikä pimeää – kyynisyyden ja toiveikkuuden vuoristoradassa
Karkkiautomaatti: Suudelmilla – hurmaava, höpsö ja hienostunut
Kaseva – suomenkielinen aikuispop kestää aikaa
Knipi ja menetysten kauneus
Kolmas Nainen [1] 1982–1991 • Lakeuksilta Helsinkiin
Kolmas Nainen [2] 1992–2022 • Laman kourista linjakkaaseen melankoliaan

Leevi And The Leavings: Hopeahääpäivä – tutunkuuloinen joutsenlaulu
Maritta Kuula: Kuuluisaa sukua – oman tien kulkija
Maustetytöt: Kaikki tiet vievät Peltolaan – kurjuuden kuningattaret
Mikko Kuustonen: Aurora – olemassaolon blues
Miljoonasade [2] 1993–2023 • Suomirockin huipulta faniyhteisön suosikiksi
Neljä Ruusua [1] 1982–1993 • Sukupolvensa suurimmat – Neljän Ruusun varhaisemmat vaiheet
Neljä Ruusua [2] 1994–2023 • Aallonharjalta pohjamutiin ja instituutioksi… ja takaisin… ja takaisin
Pekka Nisu • Pekka Nisun Lauhanmaa [2024] on alue, mielentila ja asema
Pimeys: Aika tihentyy – elämänmakuista popmusiikkia
PK Keränen: Serobi Songs – toimintaa ilman turvaverkkoa
Sir Elwoodin hiljaiset värit [1] 1988–1998 • Keskiolutjazzista keski-ikäiseen kiukkuun
Sir Elwoodin hiljaiset värit [2] 1999–2023 • Rujoa runoutta Linjoilta Lohjalle
Tero-Petri & Korvaamattomat: Olet aina mukana – ihmissuhdelauluja kauniilla käsialalla
Ultra Bra: Vapaaherran elämää – houkutuksen voimasta
YUP: Outo elämä – harkittua huutoa
Zen Café: Helvetisti järkeä – rumia sanoja rakkaudesta

Miljoonasade
Finna.fi

1980-luku

Pesuhuoneesta keittiöön | Kräk!/Finnlevy 1987
Laukauksia viulukotelossa | Kräk!/Fazer Finnlevy 1988
Veitsen valossa | Kräk!/Fazer Finnlevy 1989
Vain nopeat elävät | Kräk!/Fazer Finnlevy 1989

1990-luku

Nuoli ja väri | Fazer Finnlevy 1991
Lelukaupan häät | F Music/Fazer Finnlevy 1992
Hevonen ja madonna | F Music/Fazer Finnlevy 1993
Vieraalla maalla | F Music/Fazer Musiikki Oy 1994
Käärmeenkantaja | F Music/Fazer Musiikki Oy 1994
Poikapainia ja digitaalidaameja | 1996
Stupido Groove | Dig It/Fazer Records/Warner Music Finland 1998

2000–2009

Siskon luo San Diegoon | 2000

2010-luku

Sähköinen Rouva Maa | Sateen Ääni/Playground 2016
Karkumorsian | Sateen Ääni/Playground 2019

2020-luku

Askeleet kahdelle / Pas de deux Miljoonasade & Jyväskylä Sinfonia | Sateen Ääni/Playground 2021
Ohita intro | Sateen Ääni 2023

Heikki Salo
Finna.fi

Tehtävä Jäämerellä! – Seikkailu Iskelmässä | Fazer Records 1997
Unen renki | Sateen Ääni 2010
Hiili | AXR 2012

SaloRantala soi!
[Heikki Salo  Iiro Rantala]
Finna.fi

SaloRantala soi! | Johanna Kustannus 2002
Talvijalka | Sateen Ääni Oy 2009

Boksit ja kokoelmalevyt
Miljoonasade

Finna.fi

Pullo hunajaa | F Music/Fazer Finnlevy 1992
Marraskuu [20 suosikkia] | 1995
Tulkoon rakkaus [20 suosikkia] | 1997
Made In Taiwas • 2CD | F Records/Warner Music Finland Oy 1998
Made In Taiwas • 4CD | F Records/Warner Music Finland Oy 1998
Kasvukipuja 20 vuotta • 2CD | Warner Music Finland 2006

🎼🎶
Nuottialbumit
Miljoonasade
Finna.fi

Laukauksia viulukotelossa | Fazer 1988

📚
Lue lisää Heikki Salosta ja Miljoonasateesta
Finna.fi

Heikki Salo – tarinankertoja Heikki Salo & Jukka Lyytinen, 299 sivua | Like 2017
Miljoonasade Mikko Lundell, 412 sivua | Like 2019

📚
Lue lisää Heikki Saloa
Finna.fi

Kynsilehto Heikki Salo & kuvitus Eero Heikkinen, 143 sivua | Like 2001
Sateen ääni – laulutekstejä ja tekstejä lauluista Heikki Salo, 184 sivua | Like 2005
{Kahle}kuningaslaji – laululyriikan käsikirja Heikki Salo & kuvitus Jarkko Martikainen, 256 sivua | Like 2006 & 2008
{Kahle}kuningaslaji – laululyriikan käsikirja Heikki Salo & kuvitus Jarkko Martikainen, 275 sivua | Like 2014
{Kahle}kuningaslaji – laululyriikan käsikirja Heikki Salo & kuvitus Jarkko Martikainen, 308 sivua | Like 2021

Pesuhuoneesta keittiöön
Spotify

Nuoli ja väri
Spotify

Miljoonasade: Pesuhuoneesta keittiöön • 1987. Kansi: Mikko Hietaharju

Miljoonasade: Pesuhuoneesta keittiöön (Kräk!/Finnlevy 1987).

Miljoonasade: Nuoli ja väri • 1991. Kannen kuva: Priit Pärn. Layout: Margareta Nygård

Miljoonasade: Nuoli ja väri (Fazer Finnlevy 1991).
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *