Annie Haslam – brittiprogen satakieli

Renaissance • Vuodet 1969–2014
Annie HaslamAnnie In Wonderland 1977
Musiikkia esille kirjastossa

Annie Haslam: Annie In Wonderland (Warner Bros./Sire 1977). Kansitaide: Roy WoodEnglantilainen Annie Haslam (s. 1947) on epäilemättä kaikkien aikojen ihailluimpia naislaulajia progeharrastajien keskuudessa, kun taas suuremmalle kansainväliselle yleisölle hän on jäänyt melko tuntemattomaksi nimeksi. Ainakaan Suomessa ei hevin törmää Haslamin sooloalbumeihin, mutta vokalisti muistetaankin ennen kaikkea sinfonisen progen klassikkoyhtyeestä Renaissance.

Merkityksellisesti nimetty albumi Prologue esitteli Annie Haslamin laulunlahjat lokakuussa 1972. Renaissancella oli kuitenkin takanaan jo kaksi albumia, ja mikä erikoisinta, ilman ainuttakaan yhteistä jäsentä uuden kokoonpanon kanssa.

Renaissance syntyy uudelleen

Renaissance: Renaissance (Island/Elektra 1969). Kansitaide: Jack LevyRenaissancen perustivat vuonna 1969 laulaja-kitaristi Keith Relf ja rumpali Jim McCarty edellisenä vuonna hajonneesta Yardbirdsistä. Saman klassikkobändin raunioista sikisi myös kitaristi Jimmy Pagen perustama Led Zeppelin. Relf ja McCarty halusivat yhdistää rockiin taidemusiikin elementtejä, joita Renaissancen samannimisellä debyyttialbumilla (1969) kuultiin erityisesti John Hawkenin pianotyöskentelyssä. Keith Relfin Jane-siskon jokseenkin hentoiset lauluosuudet puolestaan korostavat tämän varhaisprogen merkkipaalun folkpiirteitä.

Renaissance: Illusion (Island 1971). Kansitaide: Paul WhiteheadKakkosalbumi Illusion (1971) syntyi keskellä ryhmän käymistilaa. Pari linkkiä yhtyeen tulevaan vaiheeseen voi jo panna merkille. ’Mr. Pine’ -nimisen kappaleen säveltänyt kitaristi Michael Dunford nousi hieman myöhemmin keskeiseksi Renaissance-jäseneksi toimittuaan ensin vain taustalla säveltäjänä. Toinen linkki on Jim McCartyn aloittama yhteistyö runoilija Betty Thatcherin kanssa: erakkomaisesta walesiläisrunoilijasta tuli Renaissancen hovisanoittaja.

Renaissance: Prologue (Harvest/Sovereign 1972). Kansitaide: Hipgnosis, Ronchetti & DayTotaalisen kokoonpanovaihdoksen viimeisteli manageri Miles Copeland – Annie Haslamin silloinen poikaystävä – joka näki yhtyeen uusina vahvuuksina Haslamin laulun ja John Toutin pianon. Myös basisti Jon Camp ja rumpali Terry Sullivan aloittivat Renaissance-taipaleensa Prologuella, jonka sävellyksistä vastasivat kokoonpanoon kuulumattomat Dunford ja McCarty. Levyn käynnistävään nimikappaleeseen oli alun perin kirjoitettu sanoituksetkin, mutta Haslam koki sanattoman laulun eli vokaliisin toimivammaksi ratkaisuksi.

Renaissance: Prologue • albumilta Prologue 1972

Viiden oktaavin äänialan omaava Annie Haslam antaa laulajana suuren tunnustuksen vanhempiensa kannustukselle. Isästä olisi hänen mukaansa voinut tulla oopperalaulaja. Michael-veli teki 60-luvun puolivälissä rock’n’rollia managerinaan itse Brian Epstein. Opiskeltuaan muotialaa ja työskenneltyään Savile Row’lla räätälinliikkeessä Annie Haslam aloitti lauluopinnot vuonna 1970 opettajanaan oopperalaulaja Sybil Knight. Vaikka Haslam ei ollutkaan ihan keltanokka liittyessään koelaulun kautta Renaissanceen alkuvuodesta 1971, vasta siitä hänen laulajanuransa toden teolla käynnistyi. Sitä ennen hän oli ollut The Gentle People -nimisessä kabareeryhmässä sekä, uskomatonta kyllä, jäänyt valitsematta The New Seekersiin – kenties meidän progefanien onneksi! 

Klassista sinfonista progea uljaimmillaan

Renaissance: Ashes Are Burning (Sovereign/Capitol/Harvest/EMI 1973). Kansitaide: HipgnosisRenaissancen taiteellinen huippukausi kattaa loisteliaat albumit Ashes Are Burning (1973), Turn Of The Cards (1974) sekä Scheherazade And Other Stories (1975). Itselleni kaikkein läheisimmäksi on muodostunut Novella (1977), joka on kenties liian sisäänpäin kääntynyt lukeutuakseen yleisesti arvostetuimpien albumien joukkoon. Tässä siltä koskettavan kaunis ’The Sisters’.

Renaissance: The Sisters • albumilta Novella 1977

Renaissance: Scheherazade And Other Stories (BTM Records 1975). Kansitaide: HipgnosisRenaissancen melodisesti polveilevan musiikin klassishenkinen sinfonisuus vietiin pisimmälle koko vinyylinpuolen täyttävässä eepoksessa ’Song of Scheherazade’, jolla on mukana London Symphony Orchestra. Kuriositeettina mainittakoon, että Scheherazade-albumin laulu ’Trip to the Fair’ sai innoituksensa Annie Haslamin ja Roy Woodin epäonnisista ensitreffeistä. Pari oli yhdessä neljä vuotta, joita Haslam muistelee elämänsä hauskimpina.

Renaissance: Trip To The Fair • albumilta Scheherazade And Other Stories 1975

Annie In Wonderland, hallittu tyylien mosaiikki

The Moven ja Electric Light Orchestran perustajajäsen Roy Wood tuotti, sovitti, osittain sävelsi sekä pelottomana multi-instrumentalistina suurelta osin myös soitti Annie Haslamin debyyttialbumin Annie In Wonderland (1977). Otetaanpa vertailun vuoksi näyte Woodin kokonaan itse soittamaltaan sooloalbumilta Mustard (1975). Haslam laulaa taustoja kappaleessa ’The Rain Came Down On Everything’.

Roy Wood: The Rain Came Down On Everything • albumilta Mustard 1975

Aika oli kypsä Haslamin soololevylle, kun Renaissancen kosketinsoittaja John Toutin sairastelu keskeytti yhtyeen toiminnan kolmeksi kuukaudeksi. ”Roy ja minä asuimme tuolloin yhdessä, joten tuntui luontevalta tehdä levyä kimpassa. Myös levy-yhtiö ja managerit näyttivät hankkeelle vihreää valoa”, Haslam kertoo levyn uusintajulkaisulla. Työskentelyä Wembleyn De Lane Lea -studioilla laulaja kuvailee riemulliseksi seikkailuksi. Naapuristudiosta poikkesi juttusille viidettä Wings-albumia työstävä Paul McCartney, joka oli vaikuttunut kuulemastaan laulannasta.

Annie in Wonderlandin sävelmateriaali on varsin monitahoista. Haaveellisen romanttinen ’If I Loved You’ on peräisin Rodgers-Hammerstein -musikaalista Carousel, ja Eden Ahbezin kirjoittama ikivihreä ’Nature Boy’ tunnetaan parhaiten Nat King Colen alkuperäisesityksenä. Haslamin jazzahtava tulkinta jo lapsuudestaan saakka rakastamastaan laulusta on suuremmassa velassa Miles Davisin instrumentaaliversiolle vuodelta 1955.

Annie Haslam: Nature Boy • albumilta Annie In Wonderland 1977

Roy Woodin kynästä on kolme laulua. Parin duetto ’I Never Believed in Love’ (esikuvanaan Elton Johnin ja Kiki Deen ’Don’t Go Breaking My Heart’) julkaistiin myös sinkkuna, joka tosin jäi ilman kaupallista menestystä. ’Rockalise’ on nimensä mukaisena rock-vokaliisina erinomainen työnäyte Haslamin lumovoimaisen notkeasta äänenkäytöstä. Woodin riehakkaat saksofoniosuudet olisin ehkä mieluummin jättänyt pois, mutta Louis Clarkin jousisovitus tuo esitykseen osuvasti muistumia ELO:sta. Wood myös piirsi albumin kannen, innoittajanaan tietenkin Lewis Carrollin satuklassikko Liisa Ihmemaassa

Annie Haslam: Rockalise • albumilta Annie In Wonderland 1977

Renaissancen basisti Jon Camp kirjoitti levylle kappaleet ’If I Were Made Of Music’ ja ’Inside My Life’, ja ainakin ensin mainitussa on samanlaista raikkautta kuin Renaissancen seuraavalla, edeltäjiään pophenkisemmällä mutta edelleen tasokkaalla albumilla A Song For All Seasons (1978).

Annie Haslam: If I Were Made Of Music • albumilta Annie In Wonderland 1977

Levyn päättää ’Going Home’, jonka sävelkulun taidemusiikin ystävät tunnistavat vaivatta Antonin Dvorákin maineikkaan yhdeksännen sinfonian Largo-osaksi. Teeman sovitti lauluksi jo vuonna 1922 Dvorákin oppilas William Arms Fisher, mutta Annie Haslamin tulkittavaksi se päätyi TV:n leipämainoksen innoittamana. Mainoksen muuten ohjasi Ridley Scott vuosia ennen kuin hänestä tuli nimekäs elokuvaohjaaja. Orkesteri- ja kuorosovituksineen ’Going Home’ antaa lisää arvokkuutta värikylläisessä kokonaisuudessaan lähes leikkisän huolettomalta kuulostavalle levylle.

Annie Haslam: Going Home • albumilta Annie In Wonderland 1977

Haslamin ja Renaissancen myöhemmät vaiheet

Renaissance: Azure d'Or (Warner Bros. 1979). Kansitaide: Gered MankowitzRenaissance jatkoi tyylinsä suoraviivaistamista progen jouduttua epäsuosioon vuosikymmenen vaihteessa. Azure d’Or (1979) on vielä kohtalaisen kiva popteos, mutta new wave -henkisiä levyjä Camera Camera (1981) ja Time-Line (1983) en suosittele edes Annie Haslamin varjolla.

Laulajan soolotuotanto jatkui vasta vuoden 1985 albumilla Still Life, joka perustuu kokonaan taidemusiikin rakastetuille sävellyksille. Sanoitukset kirjoitti Renaissancen yhteydestä tuttu Betty Thatcher, ja The Royal Philharmonic Orchestraa johtaa Louis Clark. Sarah Brightmanin kaltaisia crossover-artisteja edeltänyt albumi on säilyttänyt kauneutensa yllättävän hyvin. Säveltäjänimiä ovat mm. Tsaikovski, Bach, Fauré sekä englantilainen Frederick Delius, jonka La Calinda -oopperaan pohjautuu laulu nimeltä ’Skaila’.

Annie Haslam: Skaila • albumilta Still Life 1985

Annie Haslamin nimeä kantavan kolmannen sooloalbumin (1989) kappaleet on suurimmaksi osaksi kirjoitettu levyä varten, ilmeisimpänä poikkeuksena alun perin Maggie Reillyn laulama Mike Oldfield -hitti ’Moonlight Shadow’. Tuotannoltaan Annie Haslam on ajankohdalleen valitettavan tyypillistä rumpujen mäiskettä. Vuonna 1994 julkaistiin Renaissance-nimen alla albumi The Other Woman, jolla Michael Dunfordin sävellyksiä laulaa Stephanie Adlington. Haslamin hieman myöhemmin ilmestyneen Blessing In Disguise -levyn kannessa lukee vastalauseen omaisesti ”Annie Haslam’s Renaissance”.

Vastaavanlaiseen kahden kilpailevan leirin tilanteeseen ajautui myös esimerkiksi Barclay James Harvest. Onneksi Renaissancen kohdalla jakautuneisuus oli hetkellisempi: yhtyeen faneja palkitsevalla paluualbumilla Tuscany (2000) Haslam ja Dunford ovat jälleen hedelmällisessä yhteistyösuhteessa. Koskettimia levyllä soittaa mm. Fishin soolodebyytiltä tuttu Mickey Simmonds, mutta klassisen kokoonpanon John Toutkin on albumilla mukana, samoin kuin osatuottajana toiminut Roy Wood. Tässä Tuscanyn kakkosraita ’Pearls Of Wisdom’.

Renaissance: Pearls Of Wisdom • albumilta Tuscany 2000

2010-luvulla menehtyi peräti kolme Renaissance-jäsentä, jos sellaiseksi lasketaan myös sanoittaja Betty Thatcher (1944–2011). Marraskuussa 2012 lähti Michael Dunford ja puolitoista vuotta myöhemmin John Tout. Yhtyeen luultavasti viimeiseksi studioalbumiksi jäävä Grandine il Vento (2013; julkaistu myös nimellä Symphony Of Light) omistettiin Dunfordille. Komealla ’Blood Silver Like Moonlight’ -kappaleella Haslamin kanssa duetoi vuonna 2017 menehtynyt progelegenda John Wetton.

Renaissance feat. John Wetton: Blood Silver Like Moonlight • albumilta Grandine il vento/Symphony Of Light 2013

Annie Haslamin soolodiskografia on sekin jatkunut melko harvalukuisena. It Snows In Heaven Too (2001) on melankolinen joulualbumi, ja livetallenteella One Enchanted Evening (2005) Haslam esittää musikaali- ja viihdenumeroita. Viimeisin pitkäsoitto Woman Transcending – Rare Recordings From Annie Haslam’s Musical Journey (2007) ei yllä parhaimmistoon. Pennsylvaniassa jo pitkään asunut laulaja on vuodesta 2002 alkaen kunnostautunut myös taidemaalarina.

Matti Pajuniemi

Renaissance | Facebook

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Anderson Bruford Wakeman Howe – kauneutta ja karnevaalia
Camel [1] 1971–1978 • Bluesjuurista sinfoniseen progeen
Camel [2] 1979–2019 • Melodisen progen konkari
Clannad [1] 1970–1982 • Häilyvä kelttiläisyys ja modernin läsnäolo
Clannad [2] 1983–2024 • Aineettomasta new age -folkista takaisin juurille
Genesis: Selling England By The Pound – englantilaisen progen suurteos
Genesis: The Lamb Lies Down On Broadway – Gabriel ja Rael progen huipulla
Genesis: A Trick Of The Tail – uuden tanssin alku
Genesis: Wind & Wuthering – kokonaisen nelikon viimeinen näyttö
Gentle Giant: Octopus – svengaavan progen ytimessä
Horslips – unohdettu helmi Irlannista • Vuodet 1970–2024
Magma ja menolippu Kobaïalle
Maria Ylipää & Emma Salokoski: Kauniita piikkejä [2024] – raja-aitoja rikkovaa laulelmaa

Marillion: FEAR (Fuck Everyone And Run)  – pelosta pelon voittamiseen
Mike Oldfield: Tubular Bells – taiderockin ainutlaatuinen menestystarina
Mike Oldfield: Five Miles Out – pelottomasti kohti uusia seikkailuja
Pink Floyd: The Dark Side Of The Moon – avain maailmanmenestykseen
Pink Floyd: A Momentary Lapse Of Reason – rentoa jatkoaikaa huipulla
Rush: A Farewell To Kings – viileän relasti proge
Steve Hackett – monipuolinen säveltäjä ja Genesiksen progeperinnön vaalija
The Electric Light Orchestra: I – timantinkirkas debyytti
The Mute Gods: Tardigrades Will Inherit The Earth – sana ja asenne kohdallaan
Vangelis – mestarillinen atmosfäärien luoja
Viima: Väistyy mielen yö – taitoa, herkkyyttä, mielikuvia
Yes: The Yes Album – yhtyeen ensimmäinen klassikko
Yes: Fragile – progen herkkää ylivoimaa

Renaissance
Finna.fi

1960-luku

Renaissance | Island/Elektra 1969

1970-luku

Illusion | Island 1971
Prologue | Harvest/Sovereign 1972
Ashes Are Burning | Sovereign/Capitol/Harvest/EMI 1973
Turn Of The Cards | BTM/Sire/RCA 1974
Scheherazade And Other Stories | BTM/Sire/RCA 1975
Live At Carnegie Halllive | BTM/Sire/RCA 1976
Novella | Warner Bros./Sire 1977
A Song For All Seasons | Warner Bros./Sire 1978
Azure d’Or | Warner Bros./Sire 1979

1980-luku

Camera Camera | Illegal/I.R.S. 1981
Time-Line | Illegal/I.R.S. 1983

2000–2009

Tuscany | EMI Music Japan 2000 • Giant Electric Pea 2001
In The Land Of The Rising Sun – Live In Japan 2001live | White Dove Records/EMI Music Japan/Giant Electric Pea 2002

2010-luku

Grandine il vento | Symphonic Rock Recordings 2013
Symphony Of Light [Grandine il vento] Red River Entertainment 2014

Kokoelmalevyjä
RenaissanceAnnie Haslam
Finna.fi

Da Capo | Repertoire Records 1995
Innocents & Illusions • 2CD | Sanctuary/Castle 2004
Woman Transcending – Rare Recordings From Annie Haslam’s Musical Journey | White Dove Records 2006 • Floating World/Retroworld 2010

Annie Haslam
Finna.fi

Annie In Wonderland | Warner Bros./Sire 1977
Still Life Louis Clark And The Royal Philharmonic Orchestra featuring Annie Haslam | Spartan Music/One Way Records 1985
Annie Haslam | CBS Records/Epic 1989
Blessing In Disguise Annie Haslam’s Renaissance | One Way Records 1994 • Thunderbolt 1995 • Transatlantic Records 1999 • Voiceprint 2005
The Dawn Of Ananda | White Dove Records 2000 • Voiceprint 2005
It Snows In Heaven Too | White Dove Records 2000 • Voiceprint 2005 • Esoteric Recordings 2019
One Enchanted Evening | 2005
Snowball | 2014

Lue lisää progesta
Finna.fi

Progressiivisen rockin sydän Tuukka Hämäläinen, 309 sivua | Aviador 2022
Aamunkoiton portit – progressiivinen rock 1967–1979  Matti Pajuniemi, 384 sivua | Suomen musiikkikirjastoyhdistys 2013 • Uusi painos 2017
Prog Finlandia Matti Pajuniemi, 336 sivua | Matti Pajuniemi 2016
Unisatama – progressiivinen rock 1980–2020 Matti Pajuniemi, 464 sivua | Matti Pajuniemi 2021

Read more about progressive rock
Finna.fi

Tomorrow Never Knows – Rock And Psychedelics In The 1960s Nick Bromell, 225 pages | University Of Chicago Press 2000
Scented Gardens Of The Mind – A Guide To The Golden Era Of Progressive Rock (1968–1980) In More Than 20 European Countries  Dag Erik Asbjörnsen, 548 pages | Borderline 2000
Mountains Come Out Of The Sky – The Illustrated History Of Prog Rock  Will Romano, 246 pages | Backbeat Books 2010
The Strawberry Bricks Guide To Progressive Rock  Charles Snider, 362 pages | Strawberry Bricks 2007
The Space Between The Notes – Rock And The Counter-Culture  Sheila Whiteley, 118 pages | Routledge 2002
Beyond And Before – Progressive Rock Since The 1960s  Paul Hegarty, 318 pages | Continuum 2011
Citizens Of Hope And Glory – The Story Of Progressive Rock  Stephen Lambe, 224 pages | Amberley 2011

Scheherazade And Other Stories
Spotify

Annie In Wonderland
Spotify

Renaissance: Ashes Are Burning • Sovereign/Capitol/Harvest/EMI 1973. Kansitaide: Hipgnosis

Renaissance: Ashes Are Burning (Sovereign/Capitol/Harvest/EMI 1973). Kansitaide: Hipgnosis

Renaissance: Turn Of The Cards • BTM/Sire/RCA 1974. Kansitaide: Joe Petagno & Hipgnosis

Renaissance: Turn Of The Cards (BTM/Sire/RCA 1974). Kansitaide: Joe Petagno & Hipgnosis

Annie Haslam: Annie In Wonderland • Warner Bros./Sire 1977. Kansitaide: Roy Wood

Annie Haslam: Annie In Wonderland (Warner Bros./Sire 1977). Kansitaide: Roy Wood

Renaissance: A Song For All Seasons • Warner Bros./Sire 1978. Kansitaide: Hipgnosis

Renaissance: A Song For All Seasons (Warner Bros./Sire 1978). Kansitaide: Hipgnosis
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.